Nämä ns. ihmeet ja merkit ovat kaikki potaskaa ja valhetta. Jos ihminen parantuu (hitaasti, lääkkeillä) niin se on Jumalasta. Jos ihminen kuolee, niin se on Jumalasta.
Jossain hurmahenkisessä kokouksessa kuulutetaan että "nyt paranee joku syövästä!" Valhetta valhetta älkää uskoko. Älkää levitelkö perättömiä todistuksia. Todistukset nimellä ja lääkärin todistuksella ja sillä pihvi!
Jossain hurmahenkisessä kokouksessa kuulutetaan että "nyt paranee joku syövästä!" Valhetta valhetta älkää uskoko. Älkää levitelkö perättömiä todistuksia. Todistukset nimellä ja lääkärin todistuksella ja sillä pihvi!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Et varmaan ole huomannut, että satuit käyttämään minun n. puolivuotta sitten käyttöön ottamaani nimimerkkiä.
Mutta, ei se mitään. Kirjoitit asiaa ja olet siis näemmä myös ajatuksellisesti "kaimani".
Näitä uskovaisten touhuja saakin ihmetellä. On suorastaan järkyttävää lukea, miten ihmiset vielä tänäkin päivänä uskovat tuhansia vuosia vanhoihin taruihin. Luulisi jo sivistyksen astuneen joka kotiin.
Hei oli pakko puuttua te uskotte lottovoittoon ja rahaarpoihin mutta ette usko ihmeisiin.Ette usko että meidän isälle kaikki on mahdollista.Sanoohan jo raamattu että jos me Isän nimissä pyydämme niin meille annetaan.Ainakin minä luotan siihen lupaukseen ja se on ainoa mikä tässä elämässä on totta.
yhtä TYHMÄÄ ihmettelijää.
”Hei oli pakko puuttua te uskotte lottovoittoon ja rahaarpoihin mutta ette usko ihmeisiin.Ette usko että meidän isälle kaikki on mahdollista.Sanoohan jo raamattu että jos me Isän nimissä pyydämme niin meille annetaan.Ainakin minä luotan siihen lupaukseen ja se on ainoa mikä tässä elämässä on totta. ”
Nyt sinulla menee vellit ja jauhot sekaisin; lotolla ja jumalilla ei ole mitään yhteistä. Joku voittaa lotossa aivan varmasti. Todennäköisyys saada 7 oikein on n. 1 suhde 15,4 miljoonaan. Siis varsin todennäköistä.
Ihmeitä sen sijaan ei tapahdu. Älä usko siihen Raamattuun. Se on taikauskoisten ihmisten kirjoittama kirja, ajalta jolloin luonnontieteet olivat vielä lapsen kengissään.
Raamattu on täyttä Jumalan sanaa, mutta silloin ollaan menossa kohti hakoteitä, kun ei ymmärretä, ettei kaikkea pidä ottaa kirjaimellisesti.
Pahiten mennään metsään silloin, kun 2000-luvun junttiateisti ei voi kuvitella minkään muun voivan edes periaatteessa pitää paikkaansa kuin sen, minkä hän on itse kokenut tai eilen lukenut lehdestä. Koska raamatun totuudet ei mahdu kumpaankaan, raamattu on täyttä roskaa.
Minäkin ihmettelen mihin tämä Suomikin vielä ajautuu kristillisyydessään kun ajattelen näitä kannanottojanne. Voin todeta, että kristillisyys on vesittymässä hyvää vauhtia suomalaisuudesta teidän pilkatessa arvoja joihin tässä maassa edesmenneet isännekin ovat joskus uskoneet sodan ja nälänhädän keskellä puolustaessaan maatamme. Tuona aikana Suomella ei ollut turvana kuin Jumala, ja nyt te halvennatte ja lähes pilkkaatte heidän uskoa. "Ihmeitä tekevää Jumalaa ei ole ja hän saa häipyä!"
Saatte tätä menoa vielä huomata elämänne aikana, että on järkevämpi edesauttaa ristin säilymistä, kuin sitä, mikä tulee toimintanne seurauksena tämän tilalalle. Tuo sininen risti on piirtänyt kansamme lipussa taivasta merkkinä jo vuosikymmeniä pelastavasta ja ihmeitä tekevästä Jumalasta - nyt te halvennatte senkin! Tämän toiminnan seurauksena näkyvät jo yllä palstat ja pian ne ovatkin jäämässä ainoaksi vaihtoehdoksenne uskoa kun totuuden halpana näette ja kiellätte: satanismi, taikausko, buddhalaisuus, hindulaisuus, scientologia, wiccalaisuus jne.
Mitka "helluntai-ihmeet"? Mita ne ovat? Helluntaiseurakunnissa tapahtuvia ihmeitako? Tiedan vain niista ihmeista jotka tapahtuvat uskoville ihmisille seurakunnasta riippumatta. Miksi vaitat niita ihmeita valheiksi joita teodellakin tapahtuu paivittain ihmisille, joista laakaritkin ovat ihmeissaan? Niita ihmisia on paljon paljon jotka Jumala on parantanut yht'akkia, vaikka laakarit ovat sanoneet ettei ole parannuskeinoa. Esim. sellaisia tapauksia on paljon joissa syopapotilas on odottanut leikkaukseen menoa. Sitten kun on aika ollut menna leikkaukseen, syopa onkin havinnyt.
No annappas muutama nimi ja puhelinnumero niin selvitetään oikein juurta jaksaen mitä on tapahtunut! Nämä on juuri niitä huhupuheita ja luulotteluja!
Seuraa ilmoituksia lehdistä ja mene paikan päälle näkemään ja kokemaa, niin ei tarvise koko elämää käyttää epäilemiseen.
Esim: http://www.rukouskustannus.fi
http://www.rukouspalvelu.fi/first_page.htm
IHMINEN ON AINA EPÄILLYT JUMALAA JA HÄNEN TEKEMIÄÄN IHMEITÄ, KUTEN TÄNÄÄNKIN!
LUE TÄMÄ HYVÄ ESIMERKKI:
Ja ohi kulkiessaan hän näki miehen, joka syntymästään saakka oli ollut sokea.
Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Rabbi, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?"
Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki.
Niin kauan kuin päivä on, tulee meidän tehdä hänen tekojansa, joka on minut lähettänyt; tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä.
Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus."
Tämän sanottuaan hän sylki maahan ja teki syljestä tahtaan ja siveli tahtaan hänen silmilleen
ja sanoi hänelle: "Mene ja peseydy Siiloan lammikossa" - se on käännettynä: lähetetty. - Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä.
Silloin naapurit ja ne, jotka ennen olivat nähneet hänet kerjääjänä, sanoivat: "Eikö tämä ole se, joka istui ja kerjäsi?"
Toiset sanoivat: "Hän se on", toiset sanoivat: "Ei ole, vaan hän on hänen näköisensä." Hän itse sanoi: "Minä se olen."
Niin he sanoivat hänelle: "Miten sinun silmäsi ovat auenneet?"
Hän vastasi: "Se mies, jota kutsutaan Jeesukseksi, teki tahtaan ja voiteli minun silmäni ja sanoi minulle: 'Mene ja peseydy Siiloan lammikossa'; niin minä menin ja peseydyin ja sain näköni."
He sanoivat hänelle: "Missä hän on?" Hän vastasi: "En tiedä."
Niin he veivät hänet, joka ennen oli ollut sokea, fariseusten luo.
Ja se päivä, jona Jeesus teki tahtaan ja avasi hänen silmänsä, oli sapatti.
Niin myöskin fariseukset kysyivät häneltä, miten hän oli saanut näkönsä. Ja hän sanoi heille: "Hän siveli tahtaan minun silmilleni, ja minä peseydyin, ja nyt minä näen."
Niin muutamat fariseuksista sanoivat: "Se mies ei ole Jumalasta, koska hän ei pidä sapattia." Toiset sanoivat: "Kuinka voi syntinen ihminen tehdä senkaltaisia tunnustekoja?" Ja he olivat keskenänsä eri mieltä.
Niin he taas sanoivat sokealle: "Mitä sinä sanot hänestä, koskapa hän avasi sinun silmäsi?" Ja hän sanoi: "Hän on profeetta."
Mutta juutalaiset eivät uskoneet hänestä, että hän oli ollut sokea ja saanut näkönsä, ennenkuin kutsuivat sen näkönsä saaneen vanhemmat
ja kysyivät heiltä sanoen: "Onko tämä teidän poikanne, jonka sanotte sokeana syntyneen? Kuinka hän sitten nyt näkee?"
Hänen vanhempansa vastasivat ja sanoivat: "Me tiedämme, että tämä on meidän poikamme ja että hän on sokeana syntynyt;
mutta kuinka hän nyt näkee, emme tiedä; emme myöskään tiedä, kuka on avannut hänen silmänsä. Kysykää häneltä; hänellä on kyllin ikää, puhukoon itse puolestansa."
Näin hänen vanhempansa sanoivat, koska pelkäsivät juutalaisia. Sillä juutalaiset olivat jo sopineet keskenään, että se, joka tunnusti hänet Kristukseksi, oli erotettava synagoogasta.
Sentähden hänen vanhempansa sanoivat: "Hänellä on kyllin ikää, kysykää häneltä."
Niin he kutsuivat toistamiseen miehen, joka oli ollut sokea, ja sanoivat hänelle: "Anna kunnia Jumalalle; me tiedämme, että se mies on syntinen."
Hän vastasi: "Onko hän syntinen, sitä en tiedä; sen vain tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen." Niin he sanoivat hänelle: "Mitä hän sinulle teki? Miten hän avasi sinun silmäsi?"
Hän vastasi heille: "Johan minä teille sanoin, ettekä te kuulleet. Miksi taas tahdotte sitä kuulla? Tahdotteko tekin ruveta hänen opetuslapsiksensa?"
Niin he herjasivat häntä ja sanoivat: "Sinä olet hänen opetuslapsensa, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia.
Me tiedämme Jumalan puhuneen Moosekselle, mutta mistä tämä on, sitä emme tiedä."
Mies vastasi ja sanoi heille: "Sehän tässä on ihmeellistä, että te ette tiedä, mistä hän on, ja kuitenkin hän on avannut minun silmäni.
Me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on jumalaapelkääväinen ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee.
Ei ole maailman alusta kuultu, että kukaan on avannut sokeana syntyneen silmät.
Jos hän ei olisi Jumalasta, ei hän voisi mitään tehdä." He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Sinä olet kokonaan synneissä syntynyt, ja sinä tahdot opettaa meitä!" Ja he ajoivat hänet ulos. (Joh.9 luku)
oletat (ihan oikeasti) etta antaisin internetissa ihmisten nimia ja puhelinnumeroita ym tietoa??
on monenlaisia tyhmiä täällä - kuten tämä Selma.
"Miksi vaitat niita ihmeita valheiksi joita teodellakin tapahtuu paivittain ihmisille, joista laakaritkin ovat ihmeissaan? Niita ihmisia on paljon paljon jotka Jumala on parantanut yht'akkia, vaikka laakarit ovat sanoneet ettei ole parannuskeinoa."
Minäkin olen kokenut lähipiirissäni 2 ihmeparantumista: toisessa tapauksessa eräs sukulaiseni sai reiteensä syövän, joka edellytti amputointia. Kaikki Suomen helluntailaiset rukoilivat hänen puolestaan – ihme tapahtui syöpä voitiinkin poistaa jalkaa amputoimatta.
Neljän vuoden kuluttua tapasin sattumalta lääkärin, joka oli ollut häntä leikkaamassa – mitään ihmettä ei hänen mielestään ollut tapahtunut, oli ollut aivan rutiinijuttu.
Toisella kertaa eräs tuttavani sai huimauskohtauksia ja meni lääkäriin, jolloin hänellä todettiin tuberkuloosi. Hän itse joutui sairaalan eristysosastolle ja perhe (vaimo 2 lasta) kotiarestiin. Tätä kesti kaksi viikkoa, kunnes taas tapahtui ihme; lääkäri tuli hänen luokseen ja sanoi;"Voit lähteä kotiin olet terve".
Laboratoriossa oli tapahtunut jokin virhe näytteiden nimeämisessä. Mies ei sairastanutkaan tuberkuloosia! Huimaukset joutuivat vain kovista työpaineista, jatkuvasta tupakin poltosta ja liian vähäisestä syömisestä ja juomisesta.
Lääkäri oli kertonut, että nykyisin näytemäärät ovat niin suuria ja henkilökuntaa on karsittu, jolloin virheitä pääsee syntymään.
Samanlaiset virheet ovat olleet monen ”ihmeen takana”. Joskus on nimittäin tapahtunut niin, että virheen tehnyt laborantti tai sairaanhoitaja on peittänyt virheensä pelätessään seuraamuksia. Esim. silloin kun väärän diagnoosin vuoksi potilas on joutunut hengenvaaraan. ”Tapahtunut ihme” on sitten korjannut mukavasti tämän erheen.
Kristityt uskovat ihmeisiin, aivan yhtä helposti kuin henkiolentoihin tai henkilöihin, joita ei ole koskaan edes elänyt. Ihmeitä ei kuitenkaan tapahdu. Korkeintaan tapahtuu vain asioita, joita tiede ei tällä hetkellä vielä osaa selittää. Useimmat ”ihmeet” saavat myöhemmin luonnollisen selityksen, mutta näitä selityksiä ei haluta kuunnella. Usein ihmeisiin sokeasti uskovat tekevät todella kauheita asioita, joista uskovaisten piirissä visusti vaietaan. Seuraavassa tyypillinen kuolemaan johtanut ”ihmeparantuminen”:
Lauttasaari-lehdessä (24.2.90) Klaus A.J. Järvinen kertoo diabetistä sairastaneesta sukulaistytöstään. Ylioppilaaksi tultuaan hän oli kesätyössä valtion virastossa. Eräänä alkukesän perjantai-iltana hän oli saanut vieraakseen viisi uskovaa tyttöä. "Nuo nuoret päättivät rukoilla niin palavasti toverinsa sokeritaudin parantumisen puolesta, että Jumalan olisi pakko heitä kuulla. Useita tunteja kestäneen rukoilun jälkeen ylioppilasneitosemme "tunsi" aivan uuden elämän alkaneen. Kaikki oli muuttunut. Olo tuntui terveeltä ja ihanalta. Yhteinen päätös oli: Herra oli kuullut rukouksen. Nuoret lähtivät koteihinsa". Maanantaina tyttö ei tullutkaan työhönsä. Häntä lähdettiin etsimään ja löydettiin asunnostaan kuolleena. Kuolinsyynä oli insuliinin puutteesta johtunut diabeeettinen kooma ja kuolema.
Ihmisiä kuolee päivittäin, kun lääketieteellisestä hoidosta kieltäydytään uskonnollista syistä. Risto Honkanen kertoo arvostellessaan Kuhlmannin kirjoja, jonkun virkaveljen kertoneen tapauksesta, jossa umpilisäkkeen tulehdusta yritettiin parantaa uskon rukouksella. Lapsi kuoli siihen. Yleisesti luullaan, että ihmeparantumiset ovat arkipäivää. Todellisuudessa ihmeparantumiset ovat äärimmäisen harvinaisia. Lourdessa on yli 130 vuoden aikana käynyt kymmeniä miljoonia vakavasti sairastuneita, siinä toivossa, että kokisivat ihmeparantumisen. Parantuneita on ollut alle 70. Helluntailaiset ovat täysin vakuuttuneita, että Jumala todella paransi Niilo Yli-Vainion avulla satoja sairaita. Todellisuus on kuitenkin karu: hän ei parantanut ainoatakaan. Matti A. Miettisen julkaisi v. 1990 väitöskirjansa Niilon ”ihmeparannuksista”; "Uskonnolliset ihmeparantumiset lääketieteellis-psykologisesta näkökulmasta" Siinä hän esitti tutkimustuloksen-sa yli 1400:sta Niilo Yli-Vainion tekemästä "ihmeparannuksesta". Tulos 10 vuoden tiiviistä tutkimuksista: ainoatakaan ihmeparantumista ei ollut tapahtunut. Ja kuinka hänen olikaan käydä? Kun väitöskirja tuli julkisuuteen, uskovaiset halusivat tappaa hänet. Hän kirjoittaa kirjassaan "Sinä paranet nyt" : "Vielä kolmisensataa vuotta sitten olisi tällaisen tutkimuksen tekijä saatettu polttaa roviolla. Saamani palaute kertoo, että jos asia olisi tiettyjen ihmisten vallassa, se tapah-tuisi vielä tänäänkin." Arvaatte keitä nämä "tietyt ihmiset olivat". Monet heistä opettavat pyhä-kouluissa lapsia rakastamaan lähimmäisiään. Matti A Miettinen on selvittänyt uskolla paranta-mista hyvin laajasti. Antaa asiantuntijan kertoa (”Sinä paranet - nyt?” ISBN 951-657-318-5 s. 49):
Pattison, Lapins ja Doerr julkaisivat vuonna 1973 tutkimuksen, joka koski 43 helluntailiikkeen jäsentä, jotka olivat kokeneet 71 parantumista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko uskolla parantamisen takana olemassa tyypillinen persoonallisuuden rakenne, miksi henkilöt osallistuivat uskonnollisiin parantamisrituaaleihin, saako uskolla parantaminen aikaan muutoksia oireissa ja aiheuttaako uskolla parantaminen muutoksia elämäntavassa. Persoonallisuuden ja mielenterveyden tila tutkittiin psykologisilla testeillä. Tutkittujen ikä vaihteli 16-80 vuoteen keskiiän olles-sa 52 vuotta. Parantumiskokemukset olivat tapahtuneet 51 vuoden ja kahden viikon välisenä aikana ennen haastattelua. Parantuneista sairauksista 12 arvioitiin hengenvaarallisiksi, 38 kohtalaisen invalidisoivaksi ja 21 tapausta arvioitiin vähäpätöisiksi vaivoiksi. Ainoassakaan tapauksessa tutkijat eivät voineet todeta sairauksien parantumista tai oireiston vähenemistä. Psykologiset testit osoittivat sekä naisten että miesten mielenterveyden tilan ehdottomasti ja merkittävästi normaaliväestön tilaa huonommaksi. Tämä löydös tulkittiin siten, että mitä huonomman tilan todetaan kohentuneen, sitä paremmin uskonnollisesti ja psykologisesti menestyneiksi nämä ihmiset voivat itsensä arvioida. He torjuivat ja kielsivät vaikeuksien olemassaolon, he pyrkivät antamaan itsestään suositun ja suvaitsevan kuvan. Heille oli tärkeää selittää paraneminen lopulliseksi lainkaan riippumatta oireitten läsnäolosta tai poissaolosta, ottamatta huomioon lääketieteellistä hoitoa. Tutkijat päättelivätkin, että uskolla parantamisessa parantuminen ei ole pääasia, vaan uskollisen järjestelmän ja siihen liittyvän elämäntavan vahvistamisen keino.
Simson ja työryhmä julkaisi vuonna 1977 raportin tunnettujen amerikkalaisten parantajaevankelistojen Kathryn Kuhlmannin, Oral Robertsin, Mac Personin, Amineen., Semplen ym. toiminnasta. Työryhmään kuului lääkäreitä, pappeja ja lakimiehiä. Tulos oli lyhyesti seuraava: niistä 350 henkilöstä, jotka oli ilmoitettu parantuneiksi, 301 oli sellaisia, joiden terveydentila ei jälkeenpäin ollut todettavissa mitään muutosta tai oireiden häviämistä, 39 oli kuollut puolen vuoden kuluessa, 5 oli tullut mielisairaaksi ja loput 5 olivat sellaisia, joilla oli ollut erilaisia hermostollisia häiriöitä ja jotka ilmeisesti olivat parantuneet.
Ness ja Wintrob julkaisivat 1980 selvityksen amerikkalaisessa helluntaiseurakunnassa New Foulandissa tehdystä tutkimuksesta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin 51:n parantuneeksi itsensä ilmoittaneen ruumiillinen ja henkinen tila ja heitä seurattiin vuoden ajan. Lisäksi pyrittiin selvittämään uskonnollisissa kokouksissa ilmenevien käyttäytymistapojen vaikutusta asianomaisen vointiin.
Miesten keskuudessa uskon todistaminen vähensi aggressiivisuutta , riittämättömyyden tunnetta ja itsetunnon puutetta, mutta lisäsi jännittyneisyyden tunteita. Pyhän Hengen kokeminen vähensi aggressiivisuutta, mielialan herkkyyttä ja masentuneisuutta.
Naisten keskuudessa kielillä puhuminen ja Pyhällä Hengellä täyttyminen lisäsivät fyysisiä vaivoja. Todistaminen vähensi psyykkistä oireistoa, masentuneisuutta, herkkyyttä ja jännittyneisyyttä. Kokonaisuutena näytti siltä, että mitä enemmän yhteisön jäsenet osallistuivat uskonnollisiin toimintoihin, sitä vähemmän heillä oli ahdistuneisuuden oireita. Tämänkin tutkimuksen lopputoteamukset ovat edellisten suuntaiset: osallistuminen uskonnollisiin rituaaleihin yhdistyneenä samanaikaisen yhteisön läsnäoloon vaikuttaa myönteisesti henkilöihin, joilta puuttuu itseluottamus. Radikaalit, jyrkkiä muutoksia vaativat uskonnolliset yhteisöt viehättävät yksilöitä, joitten persoonallisuus on hauras tai hajonnut. Lopuksi on ehkä syytä mainita vielä Nolenin 1974 julkaistu romaaniluontoinen, englanninkielinen kirja, jonka nimi suomeksi on ”Tohtori etsimässä ihmeitä”. Hän oli saanut Kathryn Kuhlmanilta luvan parantuneiksi ilmoittautuneiden henkilöiden nimien ja osoitteiden käyttämiseen tutkimuksiaan varten. Nolen ei mielestään todennut mitään ihmeellisiä parantumisia. Hän sanoo suoraan, että halvaantuneet, joitten vamman takana on selkäytimen vaurioituminen, eivät koskaan ole parantuneet eivätkä koskaan voikaan parantua neiti Kuhlmanin avulla. ”Potilaalla, joka Kuhlmanin kokouksessa äkkiä havaitsee, että nyt voi liikuttaa aikaisemmin halvaantuneena ollutta kättä tai jalkaa, on ollut tämä halvaus tunneelämän eikä ruumiillisen häiriön seurauksena. Neurootikot ja hysteerikot parantuvat usein oireistaan karismaattisten parantajien palvelujen vaikutuksesta. Tämän laatuisten po-tilaiden käsittelemisessä parantajat ansaitsevat riemuvoittonsa”. Nolen osoittaa tilastollisesti, miten ihmeparantuminen syövästä tapahtuu: suuressa määrässä sairaita on tietty määrä tapauksia, joista tilastojen mukaan yhden kohdalla tapahtuu spontaanisti eli itsestään parantumista. Tämä huomataan, tästä tulee ihmekertomus, kaikki muut unohdetaan. Ihmeparantajan on helppo olettaa, että ”täällä on tänä iltana sellaisia ja sellaisia tapauksia”, kuulija hämmentyy ja kohdistaa sanat itseensä. Parantajien voima on siinä, että he uhraavat aikaansa ja ovat lämpimiä sekä sääliviä potilasta kohtaan.