Suomellahan oli runsaasti aikaa, Karjalan kannas olisi voitu kylvää täyteen niitä. Kun venäläiset kesällä 1944 hyökkäsivät ne olisivat olleet heille ikävä yllätys. Siinä olisi ukkoa ja tankia tantereelle jäänyt. Miinakauhu kun iskee eteneminen hidastuu.
Käyttikö Suomi panssari jalkaväkimiinoja?
Onko tietoa
23139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Vaikka olisi miljardi miinaa kylvetty, niillä ei voisi tehdä rajaa ylipääsemättömäksi ja miinakauhu ei ole edes hidaste asevelvollisuusarmeijalle, sillä sotilas juoksee vaikka miinakenttään, tai saa niskalaukauksen.
rakennettu, mutta ne tuhoutuivat paljolti tykistökeskityksissä.
Toisaalta aukkojen raivaaminen miinakenttiin on suhteellisen helppoa silloin, kun omilla on ylivoima.
Miinoilla on arvoa vain osana hyvin valmisteltua puolustusta. Pelkkä suluttaminen on tarkoituksetonta materiaalin tuhlausta.
Suomalaisilla oli kaksi ja puoli vuotta aikaa valmistella hyvää puolustusta. Viimeistään Stalingradin ja Kurskin jälkeen typerinkin tajusi että Saksa ei voi voittaa sotaa. Kesällä 1943 olisi pitänyt aloittaa mittavat linnoitustyöt, Karjalan kannas kylvää täyteen miinoja, pst-tykkejä, kk-pesäkkeitä, rakentaa puolustus syvyyteen. Ei mitään tehty, päämajassa Mikkelissä nukuttiin, rikollista huolimattomuutta!
Mannerheim oli seniili vanhus, hän kantaa suurimman vastuun siitä ettei suurhyökkäykseen valmistauduttu.
Ottaen huomioon että Nekkulan päävoimat olivat muualla ja kaiken lisäksi se saksalaisten heikkojen joukkojen ajaminen pois Leningradin lähistöltä laadullisesti ylivoimasta huolimatta näytti olevan mahdoton tehtävä, ei ollut mitään kiirettä. Mannerheimin olisi toisaalta pitännyt tajuta vihje suurpommituksista ja saksalaisten vetäytymisestä Leningradin portilta. Mitteipä sitä suotta. Jos anglot huijasi nasua FUSAGILLA niin annettakoon ylipappimme synnit anteeksi.
Kun alkuvuodesta 1944 Leningradin piiritys lopullisesti murrettiin olisi pitänyt ryhtyä ponteviin toimiin Karjalan kannaksella. Mitään ei tehty, rikollista huolimattomuutta!
käskyt ja riittävät resurssit suurhyökkäyksen torjunnasta. Komentajat ja joukot löivät valmistelut laimin.
Marskin virhe oli, ettei reservejä siirretty lähemmäs.
Armeijakuntien komentajiksi olisi pitänyt määrätä tarmokkaammat miehet.
Marski oli kuitenkin vain ylipäällikkö, ei selvänäkijä. Sellaisia löytyy kyllä näiltä palstoilta, tosin aina vain jälkikäteen.
ihan riittäviä.
Et näy lainkaan tuntevan asioita.
Viipuria puollusti vakuutusmyyjän johtama paskajoukko. Viipurin valtaus oli suuri propagandavoitto Neuvostoliitolle, joka nostatti moraalia. Meikäläisillä kai järkeiltiin, että jos ei Viipurista luovuta nyt, niin ei ylpeys riitä siitä luopumiseen myöhemminkään.
Ei edes Saksasta saadut aseet kunnolla kerinneet mukaan. Mitään kunnollisia resursseja ollut. Vihma, Lagus, Nenonen, Pajari ja kumppanit joutui tyhjillä työskentelemään.
Viipuria puolustamaan oli pantu kokeneen komentajan johtama täysi prikaati. Sen menetys oli katkera yllätys.
jne oli täysin riittävästi. Jos joukot ja johtoportaat kerran tiesivät hyökkäyksen olevan tulossa, niin mikseivät tehneet mitään?
Taistelu on rintamajoukkojen ja niiden komentajien asia. Ei ylipäällikön ja Päämajan.
Toimet riittäviä vaikka Kannaksen läpi juostiin, Viipuri menetettiin taisteluitta?! Aivan uskomatonta tuubaa!
olivat riittäviä. Joukot eivät kyenneet tehtäviinsä. Niiden asia on taistella ja suorittaa annetut tehtävät.
Ja pääpiirtein ne asiansa hoitivatkin. Ei Kannaksen läpi juostu, vaan koko ajan taisteltiin. Viipuri menetettiin pakokauhun takia. Komentajat eivät hallinneet joukkojaan.
Aikuisen oikeasti sitä yleensä vetäydytään puollustettaviin asemiin. Näin tekivät kato nekku sankarisikin.
Viipurin puollustus oli riittämätön. Mannerheimhan uskoi, että jos hyökkäys tulee niin se tulee Itä-Karjalan kautta. Oli yleensäkin ihme että homma pelasi. Kuhlmeynkin pojat kertoi miten raivokkaasti ryssiä yritti läpiä, mutta vastarinta kesti koska jermut osasi vetäytyä oikeisiin asemiin ja saadan joukkonsa kuntoon.
Eli siis saksalaisten uusia tankkeja ei oltaisi tarvittukaan. No hittoako se Ryti meni sitten sopimuksen tekemään jolla saatiin uusimmat panzerit tänne vain sen vuoksi että niitä käytettäisiin saksalaisia vastaan Lapin sodassa.
Että Itä-Karjalan kautta Viipuriin???
"Viipurin puollustus oli riittämätön. Mannerheimhan uskoi, että jos hyökkäys tulee niin se tulee Itä-Karjalan kautta."
Mannerheim ei odottanut suurhyökkäystä ollenkaan. Ja normaali hyökkäyshän kyetään normaalitoimin torjumaan.
no missä kaukana ne sitten oli, kuussako.
>>No hittoako se Ryti meni sitten sopimuksen tekemään
perusteella saatu materiaali ei juuri ehtinyt rintamalla ennen taistelujen hiljenemistä. Poikkeuksena olivat hävittäjäkoneet ja pst-aseet.
>Poikkeuksena olivat hävittäjäkoneet ja pst-aseet.<
Saksan sotakonetuotanto oli kesällä 1944 huipussaan ja panssareita sekä lentokoneita valmistui ennätysvauhtia, mutta polttoainepula aiheutti sen, että lentokoneita riitti JOPA pienelle Suomellekin annettavaksi. Suomessa oli näet aika isot polttoainevarastot. Samoin Suomen Lapissa olleilla Saksan joukoilla oli ainakin puolen vuoden varastot kaikkea sotamateriaalia, myös bensiiniä.
Tilanne oli koneiden osalta niin hyvä, että Suomessa oli sodan loputtua NL:a vastaan syksyllä 1944 102 kpl Me 109 konetta.
Näin siis konetilanteesta Suomen ilmasodan pikkujättiläisen mukaan sivulla 388.
Heikki Nikunen, Jyrki K. Talvitie, Kalevi Keskinen
Suomen ilmasodan pikkujättiläinen
WSOY 2011, 473 sivua
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10489535
Karjala takaisin.