Suomen kasvukeskus

Minusta ne voitaisiin hajasijoittaa paljon laajemmalle kepulaisten omien periaatteiden mukaan. Jokaiseen kepukuntaan yksi työntekijä. Etäisyydethän eivät kepujen mielestä ole kuin vähäinen hidaste. Antaisivat nyt esimerkkiä muille.

Mielipidepankki kirjoitti:

Minusta ne voitaisiin hajasijoittaa paljon laajemmalle kepulaisten omien periaatteiden mukaan. Jokaiseen kepukuntaan yksi työntekijä. Etäisyydethän eivät kepujen mielestä ole kuin vähäinen hidaste. Antaisivat nyt esimerkkiä muille.

Lue lisää

Mutta sitten eivät helsinkiläiset voisi ihailla näyttävää "MTK-Maaseudun Tulevaisuus"-kylttiä hämärinä loppukesän iltoina istuessaan terassilla Narikkatorilla vai mikä se nyt oli. :)

Keskustaporvari kirjoitti:

Mutta sitten eivät helsinkiläiset voisi ihailla näyttävää "MTK-Maaseudun Tulevaisuus"-kylttiä hämärinä loppukesän iltoina istuessaan terassilla Narikkatorilla vai mikä se nyt oli. :)

Lue lisää

Narinkka

Me emme ole tasavertaisia ksiailijoita fiksuuden suhteen tässä asiassa, koska minä tosiaan olen syntynyt Helsingissä. Ehkä voidaan sanoa, että minun vanhempani oli fiksumpia kuin sinun, jos tämä stadiin muutto on sen perusteena. :))

Mielipidepankki kirjoitti:

Me emme ole tasavertaisia ksiailijoita fiksuuden suhteen tässä asiassa, koska minä tosiaan olen syntynyt Helsingissä. Ehkä voidaan sanoa, että minun vanhempani oli fiksumpia kuin sinun, jos tämä stadiin muutto on sen perusteena. :))

Lue lisää

Myönnän, että vanhempasi ovat olleet fiksumpia kuin minun vanhempani. Isästänihän en paljonkaan tiedä, mutta merille hänkin pian syntymäni jälkeen oli lähtenyt ja sittemmin ajautunut Petsamoon, Suomen tuolloin ympärivuotisesti auki olaan merisatamaan, josta sitten joutui jatkosotaan ja kaatui jo ensimmäisen sotakuukauden aikana. Äitini oli salotorpan tyttö, joka hänkin oli kyllä muutaman vuoden maailmalla, jossa tapasi isänikin, mutta rintamamiestilan emäntänä hän sitten suurimman osan elämästään vietti, lapsikatrasta isäpuoleni kanssa kartuttaen ja kasvattaen; hyvin heidät kasvatettiinkin, menestyneitä ihmisiä heistä on tullut.

Tuo asiasta, jota en vakavasti otettavaksi tarkoittanut, ja oikein näyt sen ymmärtäneen. Mutta yhden pyynnön esittäisin:

En huomannut ottaa talteen sitä eilen sonni”miehen” avaukselle laittamaasi Lapin miehen kuikkakeiton mainiota reseptiä, ja nyt sitä ei enää ole näkyvillä, kun se sonni”miehen” avaus on poistettu. Voisitko laittaa sen uudestaan vaikka vastauksenasi tähän! En toki itse alkaisi niin vaativia taitoja edellyttävää ateriaa laittaa, mutta antaisin reseptin naisystävälleni, joka erinomaisena ruoanlaitajana keräilee erilaisia reseptejäkin;))

kapi_korhonen kirjoitti:

Myönnän, että vanhempasi ovat olleet fiksumpia kuin minun vanhempani. Isästänihän en paljonkaan tiedä, mutta merille hänkin pian syntymäni jälkeen oli lähtenyt ja sittemmin ajautunut Petsamoon, Suomen tuolloin ympärivuotisesti auki olaan merisatamaan, josta sitten joutui jatkosotaan ja kaatui jo ensimmäisen sotakuukauden aikana. Äitini oli salotorpan tyttö, joka hänkin oli kyllä muutaman vuoden maailmalla, jossa tapasi isänikin, mutta rintamamiestilan emäntänä hän sitten suurimman osan elämästään vietti, lapsikatrasta isäpuoleni kanssa kartuttaen ja kasvattaen; hyvin heidät kasvatettiinkin, menestyneitä ihmisiä heistä on tullut.

Tuo asiasta, jota en vakavasti otettavaksi tarkoittanut, ja oikein näyt sen ymmärtäneen. Mutta yhden pyynnön esittäisin:

En huomannut ottaa talteen sitä eilen sonni”miehen” avaukselle laittamaasi Lapin miehen kuikkakeiton mainiota reseptiä, ja nyt sitä ei enää ole näkyvillä, kun se sonni”miehen” avaus on poistettu. Voisitko laittaa sen uudestaan vaikka vastauksenasi tähän! En toki itse alkaisi niin vaativia taitoja edellyttävää ateriaa laittaa, mutta antaisin reseptin naisystävälleni, joka erinomaisena ruoanlaitajana keräilee erilaisia reseptejäkin;))

Lue lisää

Resepti saatu! Ei Sinun tarvitse sitä enää laittaa, löysin sen netistä, tässä se on:

http://gamma.nic.fi/~myllma/kuikka.htm

Millaistahan safkaa tuo "suuri metsästäjä" sonni"mies" mahtoi laittaa niistä kuoveista, joita hän kertoi ampuneensa. Toivottavasti on laittanut sen piilossa, sillä kuovi saattaa olla rauhoitettu lintu hänenkin metsästysmaillaan - jotka onneksi lienevät vain osa hänen mielikuvitusmaailmaansa.

kapi_korhonen kirjoitti:

Resepti saatu! Ei Sinun tarvitse sitä enää laittaa, löysin sen netistä, tässä se on:

http://gamma.nic.fi/~myllma/kuikka.htm

Millaistahan safkaa tuo "suuri metsästäjä" sonni"mies" mahtoi laittaa niistä kuoveista, joita hän kertoi ampuneensa. Toivottavasti on laittanut sen piilossa, sillä kuovi saattaa olla rauhoitettu lintu hänenkin metsästysmaillaan - jotka onneksi lienevät vain osa hänen mielikuvitusmaailmaansa.

Lue lisää

Tämä resepti on myös nähtävissä ainakin nelostien varrella mentäessä Saariselälle etelästä päin. Tarkemmin en nyt muista paikkakuntaa. Siinä on sellainen tienvarsipysähdyspaikka, missä on ainakin kesäisin myytävänä erinomaiset hillalettukahvit ja kaikkea Lapin krääsää. Paikalla on porojen lisäksi puusta tehtyjä patsaita ja museon tapaisia mökkejä, joiden lähellä on sellainen toteemi, missä tämä kuikkaohje on. Paikalla käy paljon ulkomaalaisia, mutta reseptiä ei ole käännetty muille kielille. Ehkä se on niin paljon suomalaisten juttu, etteivät muut ymmärtäisikään.

kaikki?

eivät häippäse kuin maalta tulleet, ei meillä stadilaisilla ole mitään muuta syytä poistua täältä kuin savonlinnan oopperapartyihin ja pori tzääsiin.

16+9 kirjoitti:

kaikki?

eivät häippäse kuin maalta tulleet, ei meillä stadilaisilla ole mitään muuta syytä poistua täältä kuin savonlinnan oopperapartyihin ja pori tzääsiin.

"eivät häippäse kuin maalta tulleet, ei meillä stadilaisilla ole mitään muuta syytä poistua täältä kuin savonlinnan oopperapartyihin ja pori tzääsiin. "

Valitettavasti vain kuten avauksessakin todetaan niin väkimäärä on sotien jälkeen noin 2,5-kertaistunut niin aidot stadilaiset on vähän kuin vähemmistönä? Se kestää ensimmäisen sukupolven joka on maalla syntynyt mutta jo toisesta eli kaupungissa syntyneestä sukupolvesta alkaen tuo maalle kaipuu on jo merkittävästi vähentynyt. On muuten ihanaa viettää juhannus kauniissa kesäisessä Helsingissä...

Voisitko luetella niitä vähänkin suurempia kaupuneja, joissa asuakasluku on kymmenkertaistanut tai vaikka viisinkertaistunut.

Minä väitän edelleen, että pääkaupunkiseutu on ollut vetovoimaisin alue väestömuuton osalta ja muuttoliike on ollut haja-asustuksesta kaupunkehin ja pohjoisesta etelään.

Mielipidepankki kirjoitti:

Voisitko luetella niitä vähänkin suurempia kaupuneja, joissa asuakasluku on kymmenkertaistanut tai vaikka viisinkertaistunut.

Minä väitän edelleen, että pääkaupunkiseutu on ollut vetovoimaisin alue väestömuuton osalta ja muuttoliike on ollut haja-asustuksesta kaupunkehin ja pohjoisesta etelään.

Lue lisää

Olisi tuo

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oulu

Mitä tästä voidaan päätellä?

"Oulun väkiluku oli 31. toukokuuta 2012 144 154 asukasta,[2] joista miehiä 48,9 % ja naisia 51,1 %. Sodan jälkeen suurimman muuttajaryhmän muodosti Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta saapunut siirtoväki, jota asutettiin vuoteen 1950 mennessä 2 250 henkeä, 5 % kaupungin väkiluvusta.[21] Vuonna 1990 Oulun asukasluku ylitti 100 000 asukkaan rajan. Viime vuosina Oulu on ollut Suomen nopeimmin kasvavien kaupunkien joukossa."

Mutta sittenhän on näitä kuten Jyväskylä / Jyväskylän maalaiskunta reikäleip yms kuntia joissa väkiluvun kasvusta osa on tullut kuntaliitoksista joita ei pääkaupunkiseudulla ole nähty?

Mielipidepankki kirjoitti:

Voisitko luetella niitä vähänkin suurempia kaupuneja, joissa asuakasluku on kymmenkertaistanut tai vaikka viisinkertaistunut.

Minä väitän edelleen, että pääkaupunkiseutu on ollut vetovoimaisin alue väestömuuton osalta ja muuttoliike on ollut haja-asustuksesta kaupunkehin ja pohjoisesta etelään.

Lue lisää

Oulun asukasluvun kehittymisestä löytyy kaavio osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Oulun_väestö.jpg . En kuitenkaan osaa sanoa, onko kuntaliitosten vaikutus eliminoitu kaaviosta.

Nuo perusväittämäsi ovat ainakin osapuilleen, jos ei täsmälleenkin, paikallaan. Vuoteen 1930 verrattuna Oulun asukasluku näyttäisi 7-kertaistuneen. Saattaa olla, että vuodesta 1950 asukasluku on 5-kertaistunut. Luultavasti näitä suurempia lukuja ei löydy muualta.

Olettaen, että aiemmin esittämäni Wikipediasta löytyneet asukaslukujen muutokset pitävät paikkansa, eräs olennaisimpia kysymyksiä on se, miksi keskittyminen olisi Suomessa paljon kovempaa kuin Ruotsissa tai Norjassa. Ehkä näissä maissa ei ole samankaltaista maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelua kuin Suomessa. Selittävänä tekijänä voisi olla kansalaissota, joka näyttää edelleenkin vaivaavan monia ihmisiä hävinneellä puolella.

Minusta on hämmästyttävää havaita, kuinka sovjetisoituneena Suomen sotien jälkeinen aika nähdään. Pidetään selvänä, että Suomi oli taipua kansanrintamavyörytyksen alla. Niin ei kuitenkaan käynyt Urho Kekkosesta johtuen. Suomi on nyt taipunut muuttoliikkeeseen, joka näyttää olevan laajojen piirien tavoitteena. Kun tätä ajattelee maanpuolustuksen kannalta, voi ryhtyä pohtimaan, milloin alueellisesti taantuva Suomi alkaa sotilaallisesti kiinnostaa itäistä naapuriamme. Helsinkiläisestä näkökulmastahan kehäkolmosen ulkopuolinen Suomi on arvotonta. Sen puolesta ei kannattane asettaa tikkua ristiin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Voisitko luetella niitä vähänkin suurempia kaupuneja, joissa asuakasluku on kymmenkertaistanut tai vaikka viisinkertaistunut.

Minä väitän edelleen, että pääkaupunkiseutu on ollut vetovoimaisin alue väestömuuton osalta ja muuttoliike on ollut haja-asustuksesta kaupunkehin ja pohjoisesta etelään.

Lue lisää

Avauksesi väite ”muualla Suomessa väki on samaan aikaan (sotien jälkeen) vähentynyt” oli yleispätevä, eikä rajoittunut vain ”vähänkin suurempiin kaupunkeihin”. Näin ollen sisällytin omaan väitteeseeni myös Kokkolan ja Seinäjoen kaltaiset kaupungit, joissa 1930-luvulla (siis ennen sotia) asui 3000-5000 ihmistä, mutta nykyisin kymmeniä tuhansia. Toki kuntaliitokset ovat noitakin kaupunkeja lihottaneet.

Netistä on yllättävän vaikea löytää kaupunkien väkilukutietoja sotia edeltävältä ajalta. Minulla ei toisaalta ole nyt aikaa lähteä kirjastostakaan etsimään kirjallisuutta, joten jätän väitteeni todistamisen osaltani toistaiseksi ja tyydyn vain toteamaan, että nimimerkki HardDaysNightin Oulusta löytämät väestökehitystiedot pätevät moniin muihinkin kaupunkeihin, joskaan ei varmaan yhtä voimakkaasti. Ehkä viisinkertaistuminen on oikeampi kasvuluku, kun tätä päivää verrataan 1930-lukuun.

Sen sijaan löysin mielenkiintoisen artikkelin, jossa tarkastellaan 20 suurimman kaupungin väestökehitystä 1950-luvun alusta lähtien. Kasvulukuja käsitellään siinä myös nykyisin kuntarajoin. Kuntaliitoksethan voivat sekä alentaa että kasvattaa kaupunkien kasvuprosentteja. Mikä ilahduttavinta, tuossa artikkelissa huomioidaan myös Viipurin menetyksen merkitys erityisesti pääkaupunkiseudun kasvulle, kuten itsekin tein edellisessä vastineessa.

Kannattaa avata alla oleva linkki:

http://jaskanpauhantaa.blogspot.fi/2011/01/suomen-kaupunkien-vaestonkehitys.html

Vetovoimaisin alue ei ole siis ollut pääkaupunkiseutu (141 %), vaan Oulun seutu (190 %). Kauaksi pääkaupunkiseudusta ei jää Lahtikaan (121 %) ja Jyväskylä (107 %).

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Avauksesi väite ”muualla Suomessa väki on samaan aikaan (sotien jälkeen) vähentynyt” oli yleispätevä, eikä rajoittunut vain ”vähänkin suurempiin kaupunkeihin”. Näin ollen sisällytin omaan väitteeseeni myös Kokkolan ja Seinäjoen kaltaiset kaupungit, joissa 1930-luvulla (siis ennen sotia) asui 3000-5000 ihmistä, mutta nykyisin kymmeniä tuhansia. Toki kuntaliitokset ovat noitakin kaupunkeja lihottaneet.

Netistä on yllättävän vaikea löytää kaupunkien väkilukutietoja sotia edeltävältä ajalta. Minulla ei toisaalta ole nyt aikaa lähteä kirjastostakaan etsimään kirjallisuutta, joten jätän väitteeni todistamisen osaltani toistaiseksi ja tyydyn vain toteamaan, että nimimerkki HardDaysNightin Oulusta löytämät väestökehitystiedot pätevät moniin muihinkin kaupunkeihin, joskaan ei varmaan yhtä voimakkaasti. Ehkä viisinkertaistuminen on oikeampi kasvuluku, kun tätä päivää verrataan 1930-lukuun.

Sen sijaan löysin mielenkiintoisen artikkelin, jossa tarkastellaan 20 suurimman kaupungin väestökehitystä 1950-luvun alusta lähtien. Kasvulukuja käsitellään siinä myös nykyisin kuntarajoin. Kuntaliitoksethan voivat sekä alentaa että kasvattaa kaupunkien kasvuprosentteja. Mikä ilahduttavinta, tuossa artikkelissa huomioidaan myös Viipurin menetyksen merkitys erityisesti pääkaupunkiseudun kasvulle, kuten itsekin tein edellisessä vastineessa.

Kannattaa avata alla oleva linkki:

http://jaskanpauhantaa.blogspot.fi/2011/01/suomen-kaupunkien-vaestonkehitys.html

Vetovoimaisin alue ei ole siis ollut pääkaupunkiseutu (141 %), vaan Oulun seutu (190 %). Kauaksi pääkaupunkiseudusta ei jää Lahtikaan (121 %) ja Jyväskylä (107 %).

Lue lisää

Mainio linkki, kertakaikkiaan. Tämähän on ymmärtämisen kannalta tärkeää:

"3) Kaupunkien väkiluvun kehitystä katsoessa oleellista ei ole absoluuttinen muutos, vaan muutos siihen nähden miten muut vastaavat kaupungit ovat kasvaneet. Tätä taas voi tutkia vaikka lineaarisella regressiolla."

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Avauksesi väite ”muualla Suomessa väki on samaan aikaan (sotien jälkeen) vähentynyt” oli yleispätevä, eikä rajoittunut vain ”vähänkin suurempiin kaupunkeihin”. Näin ollen sisällytin omaan väitteeseeni myös Kokkolan ja Seinäjoen kaltaiset kaupungit, joissa 1930-luvulla (siis ennen sotia) asui 3000-5000 ihmistä, mutta nykyisin kymmeniä tuhansia. Toki kuntaliitokset ovat noitakin kaupunkeja lihottaneet.

Netistä on yllättävän vaikea löytää kaupunkien väkilukutietoja sotia edeltävältä ajalta. Minulla ei toisaalta ole nyt aikaa lähteä kirjastostakaan etsimään kirjallisuutta, joten jätän väitteeni todistamisen osaltani toistaiseksi ja tyydyn vain toteamaan, että nimimerkki HardDaysNightin Oulusta löytämät väestökehitystiedot pätevät moniin muihinkin kaupunkeihin, joskaan ei varmaan yhtä voimakkaasti. Ehkä viisinkertaistuminen on oikeampi kasvuluku, kun tätä päivää verrataan 1930-lukuun.

Sen sijaan löysin mielenkiintoisen artikkelin, jossa tarkastellaan 20 suurimman kaupungin väestökehitystä 1950-luvun alusta lähtien. Kasvulukuja käsitellään siinä myös nykyisin kuntarajoin. Kuntaliitoksethan voivat sekä alentaa että kasvattaa kaupunkien kasvuprosentteja. Mikä ilahduttavinta, tuossa artikkelissa huomioidaan myös Viipurin menetyksen merkitys erityisesti pääkaupunkiseudun kasvulle, kuten itsekin tein edellisessä vastineessa.

Kannattaa avata alla oleva linkki:

http://jaskanpauhantaa.blogspot.fi/2011/01/suomen-kaupunkien-vaestonkehitys.html

Vetovoimaisin alue ei ole siis ollut pääkaupunkiseutu (141 %), vaan Oulun seutu (190 %). Kauaksi pääkaupunkiseudusta ei jää Lahtikaan (121 %) ja Jyväskylä (107 %).

Lue lisää

Oulu on ollut vetovoimaisin kaupunki, mutta seuraavan tulee sitten pääkaupunkiseutu. helsingin kasvumahdollisuudet ovat pinta-alasta johtuen olleet rajalliset, mikä näkyykin sitten Espoon ja Vantaan rajuna kasvuan (täysin ylivoimaiset prosentit koko maassa). On myös hyvä huomioida se, että Helsingin seudun työssäkäyntialue on tätä ydinpääkaunkiseutuakin suurempi. Helsinkin on työpaikkaomavaraisin alue Suomessa ja se työllistää suuren määrän ulkopaikkakuntalaisiakin.

Oulu on toinen tällainen kasvukeskus, minkä olen tuonut usein aiemminkin esille. Hyvä niin, että pohjoisen väki on voinut keskittyä kasvavaan merenrantakaupunkiin. Sotien jälkeen myös Lahti kasvoi kaupunkina. Lahteen tuli myös huomattavan paljon siirtolaisia Karjalasta. Se näkyi monella tapaa Lahden kuvassa (mm. jalkapalloseura Reippaan väreissä). Lahteen keskittyi paljon huonekaluteollisuutta, kodinkoneteollisuutta (mm. Upo) ja elintarviketeollisuutta. Sittemmin näillä aloilla on tapahtunut taantumaa ja Lahdesta puhuttiin välillä jo Suomen Chicagona.

Väliäkö sillä, mihin taloudellista toimintaa syntyy ja keskittyy. Pääasia tässä on se, että voidaan havaita väestön keskittyneen voimakkaasti teollistumisen myötä ja maatalouden merktiyksen vähentyessä.

Hyvä vertailukohta. eli noiden kriteerien mukaan pääkaupunkiseutu on ollut vetovoimaisempi kuin Tukholma, Oslo, Lontoo, Rooma, New York tai Los Angeles.

Ei kasvu ole jäänyt huomaamatta. Kerroinkin, että pääkaupunkiseudun väkimäärä on kasvanut 2,5-kertaiseksi. Samaan aikaan väki on monin paikoin vähentynyt, vaikka maan kokonaisväkiluku on kasvanutkin. Pääkaupunkiseutu on niellyt väestön kokonaiskasvusta leijonanosan aivan kuten kerroit.

Muuttoliike ja maaltapako ovat olleet Suomen mitassa valtavia vimeisen 60 vuoden aikana.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei kasvu ole jäänyt huomaamatta. Kerroinkin, että pääkaupunkiseudun väkimäärä on kasvanut 2,5-kertaiseksi. Samaan aikaan väki on monin paikoin vähentynyt, vaikka maan kokonaisväkiluku on kasvanutkin. Pääkaupunkiseutu on niellyt väestön kokonaiskasvusta leijonanosan aivan kuten kerroit.

Muuttoliike ja maaltapako ovat olleet Suomen mitassa valtavia vimeisen 60 vuoden aikana.

Lue lisää

Tästä lausumastasi "muualla Suomessa väki on samaan aikaan vähentynyt" voi tietysti päätellä muuta. Asetelma on kaunis: pääkaupunkiseutu vastaan muu Suomi.

HardDaysNight kirjoitti:

Tästä lausumastasi "muualla Suomessa väki on samaan aikaan vähentynyt" voi tietysti päätellä muuta. Asetelma on kaunis: pääkaupunkiseutu vastaan muu Suomi.

Siinä kohdin kirjoituksessani oli varmasti epätarkkuutta. Yleinen trendi on ollut se, että haja-asutusalueilta on muutettu kaupunkeihin ja pohjoisesta etelään. Pääkaupunkiseutu näyttäisi olevan vetovoimaisin alue.

Vähän vielä jatkoa.

Maailman suuret keskukset Meksico city, Kalkuta,Tokio, Bangkok,Lontoo jne. Kuvitteletko todella, että ihmiset muuttavat näiden kaupukien slummeihin vapaaehtoisesti?

Toistan vielä pystyt vain pikkuilkeyksien heittelyyn, eikä asiaa ainakaan paranna se, että hengenheimolaisesi kapi, riensi ylistämään ajatustasi. Kaksi samantasoista pikkusielua.

wickedsiege kirjoitti:

Vähän vielä jatkoa.

Maailman suuret keskukset Meksico city, Kalkuta,Tokio, Bangkok,Lontoo jne. Kuvitteletko todella, että ihmiset muuttavat näiden kaupukien slummeihin vapaaehtoisesti?

Toistan vielä pystyt vain pikkuilkeyksien heittelyyn, eikä asiaa ainakaan paranna se, että hengenheimolaisesi kapi, riensi ylistämään ajatustasi. Kaksi samantasoista pikkusielua.

Lue lisää

Avauksenihan oli lähinnä vastinetta sille, että tällä palstalla pääkaupunkiseutua on pidetty kurjaakin kurjempana rotankolona, mihin kunnon ihmiset eivät muuta. Väestösiirtymät kertovat ainakin sen, että huommattavan suuret määrät ovat pääkaupunkiseudulle muuttaneet eivätkä he tai siellä syntyneet ole juurikaan muualle sitten lähteneet. Jostainhan tämä kertoo. Ja se kertonee myös sen, että pääkaupunkiseudun mollaus on sitä pikkusieluisuutta paljon enemmän kuin oma avaukseni.

Ihmiset muuttavat työnperässä. Yrityksiä ei synny sattumanvaraisesti minne tahansa. Teollisuus sijoittui vesistöjen ja rauteteiden varrelle ja tarvitsi aluksi paljon työvoimaa. Näin ihmisasutus alkoi tiivistyä tehtaiden ympärille. Maataloutta voitiin harjoittaa haja-asuttunakin. Tiivistymiselle on siten ihan luontevat syynsä ja tätä jotkut eivät vaan millään ymmärrä vaikka kuinka rautalangasta vääntäisi. Eivät yritykset sijoitu minne vaan joiden ihmisten mielijohteista kuten näytät uskovan vaan yleisemmällä tasolla päätökset ovat hyvin harkittuja ja perustuvat siihen, minne on taloudellisesti viisainta sijoittua. Nykyään tärkeänä sijoittumisen kriteerinä on osto- ja myyntimarkkinoiden koko ja läheisyys sekä ammattitaitoisen työväen saatavuus.

Nokialat irtisanotut tulevat äänestämään jaloillaan. On vaikea uskoa, että Salon tapainen pikkukaupunki kykenisi tarjoamaan korvaavia työpaikkoja. Todennäköisempää on, että niitä syntyy pääkaupunkiseudulle tai Turkuun, mihin salolaiset osaajat tulevat vähitellen siirtymään. Siirtymistä on pitkässä juoksussa tapahtanut koko ajan. Yhä usemapi kouluttautuu sellaiseen ammattiin, joista kaupungeissa on kysyntää ja yhä harvempi käy maatalousoppilaitoksen tai metsurikurssin.

Slummiutuminen johtuu ylikansoituksesta. Sellainen ei riivaa Suomea vielä pitkiin aikoihin. Maassamme on tilaa yllin kyllin kymmenkertaisellekin väestömäärälle. Mainitsemasi suurkaupunkien sosiaalisia ongelmia tuskin kyetään ratkaisemaan sillä, että ihmiset siirrettäisiin kaupunkien slummeista vielä köyhempiin oloihin maaseudulle, joka ei ole syystä tai toisesta heitä elättänyt.

Mielipidepankki kirjoitti:

Avauksenihan oli lähinnä vastinetta sille, että tällä palstalla pääkaupunkiseutua on pidetty kurjaakin kurjempana rotankolona, mihin kunnon ihmiset eivät muuta. Väestösiirtymät kertovat ainakin sen, että huommattavan suuret määrät ovat pääkaupunkiseudulle muuttaneet eivätkä he tai siellä syntyneet ole juurikaan muualle sitten lähteneet. Jostainhan tämä kertoo. Ja se kertonee myös sen, että pääkaupunkiseudun mollaus on sitä pikkusieluisuutta paljon enemmän kuin oma avaukseni.

Ihmiset muuttavat työnperässä. Yrityksiä ei synny sattumanvaraisesti minne tahansa. Teollisuus sijoittui vesistöjen ja rauteteiden varrelle ja tarvitsi aluksi paljon työvoimaa. Näin ihmisasutus alkoi tiivistyä tehtaiden ympärille. Maataloutta voitiin harjoittaa haja-asuttunakin. Tiivistymiselle on siten ihan luontevat syynsä ja tätä jotkut eivät vaan millään ymmärrä vaikka kuinka rautalangasta vääntäisi. Eivät yritykset sijoitu minne vaan joiden ihmisten mielijohteista kuten näytät uskovan vaan yleisemmällä tasolla päätökset ovat hyvin harkittuja ja perustuvat siihen, minne on taloudellisesti viisainta sijoittua. Nykyään tärkeänä sijoittumisen kriteerinä on osto- ja myyntimarkkinoiden koko ja läheisyys sekä ammattitaitoisen työväen saatavuus.

Nokialat irtisanotut tulevat äänestämään jaloillaan. On vaikea uskoa, että Salon tapainen pikkukaupunki kykenisi tarjoamaan korvaavia työpaikkoja. Todennäköisempää on, että niitä syntyy pääkaupunkiseudulle tai Turkuun, mihin salolaiset osaajat tulevat vähitellen siirtymään. Siirtymistä on pitkässä juoksussa tapahtanut koko ajan. Yhä usemapi kouluttautuu sellaiseen ammattiin, joista kaupungeissa on kysyntää ja yhä harvempi käy maatalousoppilaitoksen tai metsurikurssin.

Slummiutuminen johtuu ylikansoituksesta. Sellainen ei riivaa Suomea vielä pitkiin aikoihin. Maassamme on tilaa yllin kyllin kymmenkertaisellekin väestömäärälle. Mainitsemasi suurkaupunkien sosiaalisia ongelmia tuskin kyetään ratkaisemaan sillä, että ihmiset siirrettäisiin kaupunkien slummeista vielä köyhempiin oloihin maaseudulle, joka ei ole syystä tai toisesta heitä elättänyt.

Lue lisää

Erotetaan nyt aluksi kaksi asiaa, kun näytät surutta ne sotkevan omiin perusteluihisi.

Teollisuus syntyi kuten kuvaat vesistöjen ja rautateiden läheisyyteen. Helsinkiin ei juurikaan ole syntynyt teollisuutta, Helsinki on kehittynyt palvelujen, kaupan, koulutuksen ja hallinnon keskittymänä. Kansantalouden perusta, vientituotteet, on tehty muualla, Helsinki on hyötynyt sitten noiden tukitoimintojen tyyssijana.

Ympäri maata sijoittuneet teollisuusyhteisöt elättävät paitsi Helsingin, myös teolisuuslaitoksia ympäröivää maaseutua. Maaseutu toimii niille raaka-aineen ja usein myös energian lähteenä. Voimalaitokset, metsät, kaivokset jne. tuottavat raaka-ainetta ja energiaa vientituotteiden valmistamiseen. Maatalous on sitten oma lisänsä maaseudun totannossa, sen määrä pysyy suunnilleen vakiona mutta maanviljelijöiden ja tllojen määrä supistuu tilakoon kasvaessa ja maatalouden koneellistuessa edelleen.

Yhteiskunnan rakennemuutos teollisesta palvelu- ja tietoyhteiskunnaksi on vähentänyt teollisuuden henkilötarvetta, siltä vapautuu nyt työvoimaa muille sektoreille. Maaseutu on jo tavallaan imetty tyhjäksi, ei siellä tapahdu enää kauhean radikaalia tuotannon muutosta. Ikääntyviä ihmisiä siellä kuitenkin on, maaseutu kulkee tässä ikäpyramidin vääristymässä kaupunkiseutuja edellä. Kunhan tuo väestön ikääntyminen iskee todenteolla myös Helsinkiin. näemme kuinka heppoinen Helsingin todellinen kantokyky on.

Helsingin muuttoliike on tappiollista jos katsotaan työssäkäyvää ja veroamaksavaa väestön osaa. Helsingin väkiluvun kasvu on jo pitkään perustunut maahanmuuttajiin ja opiskelijoihin. Molemmilla ryhmillä verokertymä on varsin pieni, taitaa tulla enemmän kuluja kuin tuloja noista rymistä. Valmistuneet ja työelämään siirtyvät hakeutuvat asumaan kehyskuntiin tai jopa pidemmälle maakuntiin kun Helsinki ei kykene tarjomaan kohtuuhintaista asumista. Helsingin taloutta on pönkittää halpa hiili ja kaasu jota kaupunkii polttaa sähköksi ja myy kalliilla kuluttajille. Energialaitoksen tuloustus loppuu kunhan hiilen ja kaasun hinta joskus nousee. Jos se venyy samoihin aikoihin kuin eläköityminen Helsingissäkin alkaa todenteolla syödä resursseja, näemme todellisen kriisikaupungin jonka rinalla Salon ongelat ovat lillukan varsia.

Helsingistä... kirjoitti:

Erotetaan nyt aluksi kaksi asiaa, kun näytät surutta ne sotkevan omiin perusteluihisi.

Teollisuus syntyi kuten kuvaat vesistöjen ja rautateiden läheisyyteen. Helsinkiin ei juurikaan ole syntynyt teollisuutta, Helsinki on kehittynyt palvelujen, kaupan, koulutuksen ja hallinnon keskittymänä. Kansantalouden perusta, vientituotteet, on tehty muualla, Helsinki on hyötynyt sitten noiden tukitoimintojen tyyssijana.

Ympäri maata sijoittuneet teollisuusyhteisöt elättävät paitsi Helsingin, myös teolisuuslaitoksia ympäröivää maaseutua. Maaseutu toimii niille raaka-aineen ja usein myös energian lähteenä. Voimalaitokset, metsät, kaivokset jne. tuottavat raaka-ainetta ja energiaa vientituotteiden valmistamiseen. Maatalous on sitten oma lisänsä maaseudun totannossa, sen määrä pysyy suunnilleen vakiona mutta maanviljelijöiden ja tllojen määrä supistuu tilakoon kasvaessa ja maatalouden koneellistuessa edelleen.

Yhteiskunnan rakennemuutos teollisesta palvelu- ja tietoyhteiskunnaksi on vähentänyt teollisuuden henkilötarvetta, siltä vapautuu nyt työvoimaa muille sektoreille. Maaseutu on jo tavallaan imetty tyhjäksi, ei siellä tapahdu enää kauhean radikaalia tuotannon muutosta. Ikääntyviä ihmisiä siellä kuitenkin on, maaseutu kulkee tässä ikäpyramidin vääristymässä kaupunkiseutuja edellä. Kunhan tuo väestön ikääntyminen iskee todenteolla myös Helsinkiin. näemme kuinka heppoinen Helsingin todellinen kantokyky on.

Helsingin muuttoliike on tappiollista jos katsotaan työssäkäyvää ja veroamaksavaa väestön osaa. Helsingin väkiluvun kasvu on jo pitkään perustunut maahanmuuttajiin ja opiskelijoihin. Molemmilla ryhmillä verokertymä on varsin pieni, taitaa tulla enemmän kuluja kuin tuloja noista rymistä. Valmistuneet ja työelämään siirtyvät hakeutuvat asumaan kehyskuntiin tai jopa pidemmälle maakuntiin kun Helsinki ei kykene tarjomaan kohtuuhintaista asumista. Helsingin taloutta on pönkittää halpa hiili ja kaasu jota kaupunkii polttaa sähköksi ja myy kalliilla kuluttajille. Energialaitoksen tuloustus loppuu kunhan hiilen ja kaasun hinta joskus nousee. Jos se venyy samoihin aikoihin kuin eläköityminen Helsingissäkin alkaa todenteolla syödä resursseja, näemme todellisen kriisikaupungin jonka rinalla Salon ongelat ovat lillukan varsia.

Lue lisää

"Helsinkiin ei juurikaan ole syntynyt teollisuutta, Helsinki on kehittynyt palvelujen, kaupan, koulutuksen ja hallinnon keskittymänä. Kansantalouden perusta, vientituotteet, on tehty muualla, Helsinki on hyötynyt sitten noiden tukitoimintojen tyyssijana. "

Nyt kun mennään riittävän kauas niin Heksingissä oli merkittävää teollisuutta. Mm Strömberg Pitäjänmäellä joka on ainoita joka taitaa olla jäljellä? Kone Oy, telakoita ja muuta teolllisuutta. Paljon vientiteolllisuutta. Jopa teurastamo olil lähes nykyisen keskustan vieressä, leipomoita jne jne. Kehitys on vain johtanut siihen että suurin osa noista teollisuuslaitoksista on tällä hetkellä ympäristökunnissa mm Vantaalla isot HKn elintarviketehtaat tai sitten eri puolilla Uuttamaata (mm Kone). Siirrytty halvemmalle tontille, Helsingin vanhoille teollisuusalueille taas on rakennettu asuntoja.

Pitäisi oikeastaan puhua Helsingin talousalueesta / Uudestamaasta ja siinä taas tilanne on tuo että

http://tilastokeskus.fi/til/atoi/2010/atoi_2010_2012-03-08_tie_002_fi.html

"Neljän eniten teollistuneen maakunnan, Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan yhteenlaskettu osuus koko maan tuotannon jalostusarvosta koko teollisuudessa oli 48,2 prosenttia, kun se vuonna 2009 oli 49,4 prosenttia. Näiden maakuntien yhteenlaskettu osuus koko maan teollisuuden jalostusarvosta supistui edellisvuodesta 1,2 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2010 jalostusarvon osuus koko maan tuotannon jalostusarvosta kasvoi eniten Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Lapin maakunnissa. Uudellamaalla suurin osa jalostusarvosta muodostui sähkö- ja elektroniikkateollisuudesta sekä kone- ja metallituoteteollisuudesta. "

Ja Uudenmaan osuus on lähes neljännes.

http://www.stat.fi/til/atoi/2003/atoi_2003_2004-06-23_kat_002.html

Helsingistä... kirjoitti:

Erotetaan nyt aluksi kaksi asiaa, kun näytät surutta ne sotkevan omiin perusteluihisi.

Teollisuus syntyi kuten kuvaat vesistöjen ja rautateiden läheisyyteen. Helsinkiin ei juurikaan ole syntynyt teollisuutta, Helsinki on kehittynyt palvelujen, kaupan, koulutuksen ja hallinnon keskittymänä. Kansantalouden perusta, vientituotteet, on tehty muualla, Helsinki on hyötynyt sitten noiden tukitoimintojen tyyssijana.

Ympäri maata sijoittuneet teollisuusyhteisöt elättävät paitsi Helsingin, myös teolisuuslaitoksia ympäröivää maaseutua. Maaseutu toimii niille raaka-aineen ja usein myös energian lähteenä. Voimalaitokset, metsät, kaivokset jne. tuottavat raaka-ainetta ja energiaa vientituotteiden valmistamiseen. Maatalous on sitten oma lisänsä maaseudun totannossa, sen määrä pysyy suunnilleen vakiona mutta maanviljelijöiden ja tllojen määrä supistuu tilakoon kasvaessa ja maatalouden koneellistuessa edelleen.

Yhteiskunnan rakennemuutos teollisesta palvelu- ja tietoyhteiskunnaksi on vähentänyt teollisuuden henkilötarvetta, siltä vapautuu nyt työvoimaa muille sektoreille. Maaseutu on jo tavallaan imetty tyhjäksi, ei siellä tapahdu enää kauhean radikaalia tuotannon muutosta. Ikääntyviä ihmisiä siellä kuitenkin on, maaseutu kulkee tässä ikäpyramidin vääristymässä kaupunkiseutuja edellä. Kunhan tuo väestön ikääntyminen iskee todenteolla myös Helsinkiin. näemme kuinka heppoinen Helsingin todellinen kantokyky on.

Helsingin muuttoliike on tappiollista jos katsotaan työssäkäyvää ja veroamaksavaa väestön osaa. Helsingin väkiluvun kasvu on jo pitkään perustunut maahanmuuttajiin ja opiskelijoihin. Molemmilla ryhmillä verokertymä on varsin pieni, taitaa tulla enemmän kuluja kuin tuloja noista rymistä. Valmistuneet ja työelämään siirtyvät hakeutuvat asumaan kehyskuntiin tai jopa pidemmälle maakuntiin kun Helsinki ei kykene tarjomaan kohtuuhintaista asumista. Helsingin taloutta on pönkittää halpa hiili ja kaasu jota kaupunkii polttaa sähköksi ja myy kalliilla kuluttajille. Energialaitoksen tuloustus loppuu kunhan hiilen ja kaasun hinta joskus nousee. Jos se venyy samoihin aikoihin kuin eläköityminen Helsingissäkin alkaa todenteolla syödä resursseja, näemme todellisen kriisikaupungin jonka rinalla Salon ongelat ovat lillukan varsia.

Lue lisää

Tietosi ovat kovin kevyet. Helsinki oli 1960-luvulle saakka merkittävä teollisuuspaikkakunta. Helsingissä on sijainnut parhaimpina teollisuusvuosina jopa neljännes maan tuotantolaitoksista. Vasta 1960-lulta alkaen teollisuustyöpaikat alkoivat siirtyä lähiseuduille ja Helsingistä ja pääkaupunkiseudusta tuli kaupan, rahoitusalan ja sittemmin kasvavan elektroniikkateollisuuden keskus.

Ks. esim. http://blogit.helsinki.fi/envirohist/helsinki/leminen_pyryla_2001.htm

Helsinki ei siis ollut mikään pelkkä tukitoiminojen antaja vaan maan merkittävin teollisuuskeskittymä.

Ympäri maata sijoittuville teollisuuslaitoksille on tullut yhä vähemmän tarvetta sijoittua ympäri maata. Kotimaisen raaka-aineen merkitys on vähentynyt. Jopa tärkeimmän kotimaisen raaka-aineen eli puun suhteellinen osuus kotimaisen metsäteollisuuden raaka-aineena on radikaalisti vähentynyt. Teollisuuden automatisoitumisen myötä myös suurteollisuuden työvoiman tarve on vähentynyt. Samaan aikaan kotimaisen osaamisen eli aivotyön merkitys on lisääntynyt. Tämän kotimaisen raaka-aineen ympärille on kehittynyt sitten uusia taloudellisia innovaatioita.

Kuntarakennetyöryhmä on laskenut ennakoivasti väestön ikäkehitystä eri puolilla Suomea. Helsingissä ikäkehitys ei ole likimainkaan niin huolestuttuva kuin Kepulandiassa. Osaltaan tätä avittaa se, että tänne tulevat ulkomaalaiset ovat halukkaimpia siirtymään ja jäämään nimenomaan pääkaupunkiseudulle.

Opiskelijoista ei ole kovin suurta välitöntä tuloa Helsingille. Yllättävän moni näistä opiskelijoista kuitenkin hakee ja saa työtä pääkaupunkiseudulta opintojensa jälkeen. Epäilen, että tämä investointi on ollut pääkaupunkiseudulle erittäin kannattavaa. Ulkomainen työvoima maksaa kyllä suuren osan veroistaan Suomessa, mutta onhan näitä reppufirmojakin tietysti mukana joukossa. Suurin osa Suomeen tulevasta muuttovirrasta on työperäistä maahanmuuttoa ja ylivoimaisesti eniten maahanmuuttoa meille tulee Virosta ja Venäjältä. Venäjältä tulee tämän ohella yhä enemmän nuoria opiskelijoiksi ja venäläisiä turisteja on sesonkiaikoina niin paljon, että tavaratalojen olisi syytä siirtyä venäjänkielsiiin kuulutuksiin.

Helsinki saa paljon tuloja energialaitokseltaan, mutta ei se mitään ylikallista sähköä kykene nykyisessä hyvin kilpaillulla alalla tuottamaan. Jokainen yksityistalouskin kykenee nykyisin helposti kilpailuttamaan sähkönsä. Tietysti moni talo on liitetty kaukolämpöverkkoon, mutta tuskin siihenkään liittyneet ovat joutuneet maksamaan itseään kipeiksi. Se mitä energilaitos on tuottanut, menee sitten helposti valtionosuuksien tasaussysteemin myötä muualle. Helsinki on maan työpaikkaomavaraisin kaupunki ja kykenee työllistään suuren joukon ulkopaikkakuntalaisiakin. Mitään valtionosuuksia ei Helsingille tästä hyvästä makseta.

Helsingistä... kirjoitti:

Erotetaan nyt aluksi kaksi asiaa, kun näytät surutta ne sotkevan omiin perusteluihisi.

Teollisuus syntyi kuten kuvaat vesistöjen ja rautateiden läheisyyteen. Helsinkiin ei juurikaan ole syntynyt teollisuutta, Helsinki on kehittynyt palvelujen, kaupan, koulutuksen ja hallinnon keskittymänä. Kansantalouden perusta, vientituotteet, on tehty muualla, Helsinki on hyötynyt sitten noiden tukitoimintojen tyyssijana.

Ympäri maata sijoittuneet teollisuusyhteisöt elättävät paitsi Helsingin, myös teolisuuslaitoksia ympäröivää maaseutua. Maaseutu toimii niille raaka-aineen ja usein myös energian lähteenä. Voimalaitokset, metsät, kaivokset jne. tuottavat raaka-ainetta ja energiaa vientituotteiden valmistamiseen. Maatalous on sitten oma lisänsä maaseudun totannossa, sen määrä pysyy suunnilleen vakiona mutta maanviljelijöiden ja tllojen määrä supistuu tilakoon kasvaessa ja maatalouden koneellistuessa edelleen.

Yhteiskunnan rakennemuutos teollisesta palvelu- ja tietoyhteiskunnaksi on vähentänyt teollisuuden henkilötarvetta, siltä vapautuu nyt työvoimaa muille sektoreille. Maaseutu on jo tavallaan imetty tyhjäksi, ei siellä tapahdu enää kauhean radikaalia tuotannon muutosta. Ikääntyviä ihmisiä siellä kuitenkin on, maaseutu kulkee tässä ikäpyramidin vääristymässä kaupunkiseutuja edellä. Kunhan tuo väestön ikääntyminen iskee todenteolla myös Helsinkiin. näemme kuinka heppoinen Helsingin todellinen kantokyky on.

Helsingin muuttoliike on tappiollista jos katsotaan työssäkäyvää ja veroamaksavaa väestön osaa. Helsingin väkiluvun kasvu on jo pitkään perustunut maahanmuuttajiin ja opiskelijoihin. Molemmilla ryhmillä verokertymä on varsin pieni, taitaa tulla enemmän kuluja kuin tuloja noista rymistä. Valmistuneet ja työelämään siirtyvät hakeutuvat asumaan kehyskuntiin tai jopa pidemmälle maakuntiin kun Helsinki ei kykene tarjomaan kohtuuhintaista asumista. Helsingin taloutta on pönkittää halpa hiili ja kaasu jota kaupunkii polttaa sähköksi ja myy kalliilla kuluttajille. Energialaitoksen tuloustus loppuu kunhan hiilen ja kaasun hinta joskus nousee. Jos se venyy samoihin aikoihin kuin eläköityminen Helsingissäkin alkaa todenteolla syödä resursseja, näemme todellisen kriisikaupungin jonka rinalla Salon ongelat ovat lillukan varsia.

Lue lisää

Huoltosuhteen osalta se on Helsingissä nyt kaiketi maan paras eli noin 40 %. Vuonna 2030 huoltosuhde olisi kuntatyöryhmän laskelman mukaan Helsingissä 53 %, mikä olisi edelleen koko maan keskimääräistä 73 %:a selvästi alhaisempi taso. Helsinkiläisten keski-ikä onkin selvästi matalampi kuin muualla Suomessa.

Jos kehitys jatkuu entisenkaltaisena pääkaupunkiseudulle muuttaa erityisesti nuoria ihmisiä. Poismuuttajat siirtyvät suuremmaksi osaksi kehyskuntiin, missä on enemmän mahdollisuuksia pientaloasutukselle. Muualle Suomeen (esim. synnyinseudulleen) saattaa siirtyä jonkun verran eläkeläisiä, mikä vaan kohentaa Helsingin huoltosuhdetta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tietosi ovat kovin kevyet. Helsinki oli 1960-luvulle saakka merkittävä teollisuuspaikkakunta. Helsingissä on sijainnut parhaimpina teollisuusvuosina jopa neljännes maan tuotantolaitoksista. Vasta 1960-lulta alkaen teollisuustyöpaikat alkoivat siirtyä lähiseuduille ja Helsingistä ja pääkaupunkiseudusta tuli kaupan, rahoitusalan ja sittemmin kasvavan elektroniikkateollisuuden keskus.

Ks. esim. http://blogit.helsinki.fi/envirohist/helsinki/leminen_pyryla_2001.htm

Helsinki ei siis ollut mikään pelkkä tukitoiminojen antaja vaan maan merkittävin teollisuuskeskittymä.

Ympäri maata sijoittuville teollisuuslaitoksille on tullut yhä vähemmän tarvetta sijoittua ympäri maata. Kotimaisen raaka-aineen merkitys on vähentynyt. Jopa tärkeimmän kotimaisen raaka-aineen eli puun suhteellinen osuus kotimaisen metsäteollisuuden raaka-aineena on radikaalisti vähentynyt. Teollisuuden automatisoitumisen myötä myös suurteollisuuden työvoiman tarve on vähentynyt. Samaan aikaan kotimaisen osaamisen eli aivotyön merkitys on lisääntynyt. Tämän kotimaisen raaka-aineen ympärille on kehittynyt sitten uusia taloudellisia innovaatioita.

Kuntarakennetyöryhmä on laskenut ennakoivasti väestön ikäkehitystä eri puolilla Suomea. Helsingissä ikäkehitys ei ole likimainkaan niin huolestuttuva kuin Kepulandiassa. Osaltaan tätä avittaa se, että tänne tulevat ulkomaalaiset ovat halukkaimpia siirtymään ja jäämään nimenomaan pääkaupunkiseudulle.

Opiskelijoista ei ole kovin suurta välitöntä tuloa Helsingille. Yllättävän moni näistä opiskelijoista kuitenkin hakee ja saa työtä pääkaupunkiseudulta opintojensa jälkeen. Epäilen, että tämä investointi on ollut pääkaupunkiseudulle erittäin kannattavaa. Ulkomainen työvoima maksaa kyllä suuren osan veroistaan Suomessa, mutta onhan näitä reppufirmojakin tietysti mukana joukossa. Suurin osa Suomeen tulevasta muuttovirrasta on työperäistä maahanmuuttoa ja ylivoimaisesti eniten maahanmuuttoa meille tulee Virosta ja Venäjältä. Venäjältä tulee tämän ohella yhä enemmän nuoria opiskelijoiksi ja venäläisiä turisteja on sesonkiaikoina niin paljon, että tavaratalojen olisi syytä siirtyä venäjänkielsiiin kuulutuksiin.

Helsinki saa paljon tuloja energialaitokseltaan, mutta ei se mitään ylikallista sähköä kykene nykyisessä hyvin kilpaillulla alalla tuottamaan. Jokainen yksityistalouskin kykenee nykyisin helposti kilpailuttamaan sähkönsä. Tietysti moni talo on liitetty kaukolämpöverkkoon, mutta tuskin siihenkään liittyneet ovat joutuneet maksamaan itseään kipeiksi. Se mitä energilaitos on tuottanut, menee sitten helposti valtionosuuksien tasaussysteemin myötä muualle. Helsinki on maan työpaikkaomavaraisin kaupunki ja kykenee työllistään suuren joukon ulkopaikkakuntalaisiakin. Mitään valtionosuuksia ei Helsingille tästä hyvästä makseta.

Lue lisää

Vielä joitain lisäyksi Helsingin teollisuudesta. Itsekin sotien jälkeisenä aikana Helsingissä asuneena, muistan hyvin ajat, jolloin Ruoholahdessa, Vallilassa, Sörnäisissä, Vanhan kaupungin lahden tuntumassa, Herttoniemessä ja Pitäjänmäellä oli suuria teollisuusalueita. Oli konepajateollisuutta, pientä ja suurta, oli elintarviketeollisuutta, telakkateollisuutta jne. Helsinki oli kokonaisilmeeltään hyvin teollinen lukuunottamatta ydinkeskustaa, joka oli pankki- ja vakuutustoiminnan sekä kaupan keskittymä.

Helsinki oli nimenomaan vesistön ja rautatien vuoksi luontainen teollisuuspaikkakuntanakin. Tavara liikkui satamasta sekä ulkomaille että ulkomailta sisämaahan rautateitä pitkin. Teollisuusratoja tuli suoraan mm. Ruoholahteen ja Vallilaan sekä Herttoniemeen. Muistan hyvin, kuinka tavarajunut puksuttelivat esim. Hämeentien alitse Sörnäisissä ja eduskuntatalon vieritse ja Mannerheimintien ali.

Helsingin vahvuus on ollut myös siinä, että se on maan selvästi kansainvälisin paikkakunta. Kansainväliset yhteydet ovat aina pääosin kulkeneet Helsingin kautta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Huoltosuhteen osalta se on Helsingissä nyt kaiketi maan paras eli noin 40 %. Vuonna 2030 huoltosuhde olisi kuntatyöryhmän laskelman mukaan Helsingissä 53 %, mikä olisi edelleen koko maan keskimääräistä 73 %:a selvästi alhaisempi taso. Helsinkiläisten keski-ikä onkin selvästi matalampi kuin muualla Suomessa.

Jos kehitys jatkuu entisenkaltaisena pääkaupunkiseudulle muuttaa erityisesti nuoria ihmisiä. Poismuuttajat siirtyvät suuremmaksi osaksi kehyskuntiin, missä on enemmän mahdollisuuksia pientaloasutukselle. Muualle Suomeen (esim. synnyinseudulleen) saattaa siirtyä jonkun verran eläkeläisiä, mikä vaan kohentaa Helsingin huoltosuhdetta.

Lue lisää

Helsingin huoltosuhdetta tarkastelessa tulee homioida tuo nuorten sisäänmuuttajien ja hieman vanhempien poismuuttajien suhde.

Helsingin väkiluku vähenisi ilman maahanmuuttoa, koska työikäinen väestö pakenee kehyskuntiin. Eli kun opinnot on ohi ja perheen perustamisen aika tulee, siirrytään edullisimpien asuntojen kehyskuntiin, Nurmijärvelle, Sipooseen, Vihtiin jne. Nykyisin jo sitäkin kaemmaksi. Helsinki siis menettää veronmaksajiaan kovaa kyytiä.

Pelkkä ikärakenteen tarkastelu ei siis anna oikeaa kuvaa kun jäljelle jää eläkeläisiä ja toisaalta erilaisten tukitoimien varassa (asumistuki, opintotuki jne.) asuvia nuoria. Helsingin pitäisi kyetä pitämään nuo sisään muuttavat nuoret eikä pakottaa heitä muualle. Maahanmuuttajien osalla, myös sen työperäisen, kustannukset ovat aluksi paljonkin tuloja korkeammat. Kun maahanmuuttajat vielä pääosin sijoittuvat matalapalkka-aloille (bussikuskit, siivoojat, kaupan kassat jne) niin ei heidän aikaansaama verokertymä vastaa korkeasti koulutettujen poismuuttajien veroja. Jos ja kun Helsingin rahasammot (energialaitos ja satama) joutuvat vähentämään tuloutustaan, ja samalla tuo elätettävien määrä kasvaa, niin kriisi on valmis.

Helsingissä on ollut teollisuutta. Ei merkittävää vientiteollisuutta telakoita lukuunottamatta, mutta paljonkin kotimaahan suuntautuvaa tuotantoa, Se on kuitenkin muuttanut pois. Nyt Helsinki elää muun maan teollisuuden tukipalveluista, hallinnosta, koulutuksesta jne. Maan talouden selkäranka, vientiteollisuus, on ihan muualla, pienehköissä teollisuustaajamissa (metsäteollisuuden paikkakunnat) ja keskisuurissa kaupungeissa (Tampere, Jyväskylä).

Kirjoitan tämän huolestuneena helsinkiläisenä, meidän ei tulisi olla sokeita kehitykselle joka johtaa vääjäämättä kaupunkimme ongelmiin. Ihmeellistä, että olet noin huonosti perillä todellisuudesta. Onko se kova usko demariuteen noin ajattelun tukahduttavaa?

Huolia on kirjoitti:

Helsingin huoltosuhdetta tarkastelessa tulee homioida tuo nuorten sisäänmuuttajien ja hieman vanhempien poismuuttajien suhde.

Helsingin väkiluku vähenisi ilman maahanmuuttoa, koska työikäinen väestö pakenee kehyskuntiin. Eli kun opinnot on ohi ja perheen perustamisen aika tulee, siirrytään edullisimpien asuntojen kehyskuntiin, Nurmijärvelle, Sipooseen, Vihtiin jne. Nykyisin jo sitäkin kaemmaksi. Helsinki siis menettää veronmaksajiaan kovaa kyytiä.

Pelkkä ikärakenteen tarkastelu ei siis anna oikeaa kuvaa kun jäljelle jää eläkeläisiä ja toisaalta erilaisten tukitoimien varassa (asumistuki, opintotuki jne.) asuvia nuoria. Helsingin pitäisi kyetä pitämään nuo sisään muuttavat nuoret eikä pakottaa heitä muualle. Maahanmuuttajien osalla, myös sen työperäisen, kustannukset ovat aluksi paljonkin tuloja korkeammat. Kun maahanmuuttajat vielä pääosin sijoittuvat matalapalkka-aloille (bussikuskit, siivoojat, kaupan kassat jne) niin ei heidän aikaansaama verokertymä vastaa korkeasti koulutettujen poismuuttajien veroja. Jos ja kun Helsingin rahasammot (energialaitos ja satama) joutuvat vähentämään tuloutustaan, ja samalla tuo elätettävien määrä kasvaa, niin kriisi on valmis.

Helsingissä on ollut teollisuutta. Ei merkittävää vientiteollisuutta telakoita lukuunottamatta, mutta paljonkin kotimaahan suuntautuvaa tuotantoa, Se on kuitenkin muuttanut pois. Nyt Helsinki elää muun maan teollisuuden tukipalveluista, hallinnosta, koulutuksesta jne. Maan talouden selkäranka, vientiteollisuus, on ihan muualla, pienehköissä teollisuustaajamissa (metsäteollisuuden paikkakunnat) ja keskisuurissa kaupungeissa (Tampere, Jyväskylä).

Kirjoitan tämän huolestuneena helsinkiläisenä, meidän ei tulisi olla sokeita kehitykselle joka johtaa vääjäämättä kaupunkimme ongelmiin. Ihmeellistä, että olet noin huonosti perillä todellisuudesta. Onko se kova usko demariuteen noin ajattelun tukahduttavaa?

Lue lisää

Helsingin väkiluku ei ole ainakaan tilastojen perusteella vähentynyt, vaikka maahanmuuton osuus laskettaisiin pois. Tarkistin asian viime vuoden ja kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon osalta Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoista. Helsinki on edelleen nettovoittokunta ja tässä suhteessa lähinnä vain Espoo menee Helsingin edelle. Sen sijaan mainitsemasi kaukaisemmat kehyskunnat eivät näyttäisi lisänneen väestöään erityisen paljon.

Helsingissä on viime vuosina rakennettu paljon lisää asuntokantaa teollisuudelta vapautuville rannoille kuten Ruoholahteen ja Vanhan kaupunginlahdelle Arabianrantaan. Aiemmin on paljon rakennettu esim. Vuosaareen mm. rannoille. Nämä rakennetut asunnot ovat järjestään varsin hintavia ja niitä kyekenvät ostamaan vain hyvin toimeentulevat ihmiset. Silti ne tuntuvat menevän hyvin kaupaksi. Halua asua Helsingissä hyvien palvelujen äärellä on paljon. Omakotitaloasutus leviää taas lähinnä Espoon puolella. Espoosta ja Vantaalta on sentään kohtuullinen matka Helsinkiin ja varsinkin raideliikenneyhteys on nopea. Pitempää liikennelliset ongelmat ovatkin sitten jo vaakakupissa negatiivisella puolella, kun ei niitä Vanhasen uumoilemia sähköautojakaan ole paljon näkynyt. Helsinki ei näyttäisi menettävän tilastojen perusteella veronmaksajia kovaa kyytiä eikä siis lainkaan.

Helsinki kykenee pitämään myös pientaloihin halukkaat stadilaisina, jos kuntaliitoksia toteutuu. Jo Vantaan yhdistyminen antaisi tähän hyvät mahdollisuudet. Liitetystä Sipoon osissa voitaneen myös lisätä pientalosustusta ja Karhusaaren suunnallahan Hjallis on mm. ollut aktiivisesti rakentamassa asuntoja varakkaalle väelle.

Metsäteollisuuden laitoksia on pitkin Suomea, mutta tällainen massateollisuus ei ole enää niin merkittävä työllistäjä kuin aikaisemmin. Enemmän suomalaisia työllistää teollisuuden insinöörityö ja tällainen suunnittelutyö tapahtuu usein pääkaupunkiseudun insinööritoimistoissa (esim. Pöyry tai suuryritysten omat suunnitteluprojektit). Esim. Koneen hissien ja Metson paperikoneiden valmistuksessa suunnittelutyön osuus on suuri ja toinen suuri osa on yhä enemmän laitteiden huoltoa. Sen sijaan laitteiden valmistus tapahtuu yhä enemmän automaattisia prosesseja hyödyntäen samoin kuin monella muullakin teollisuuden alalla.

En ole erityisen huolissani helsingin kehityksestä juuri siitä syystä, että vaurautta luova työ on nykyisin yhä enemmän aivotyötä ja vähemmän tarvitaan käsityötä. Aivotyössä on puolestaan tärkeää verkostoituminen, yliopistoyhteydet ja kansainvälinen synergia. usein nämä tekijät on Suomessa mahdollista yhdistää parhaiten juuri pääkaupunkiseudulla, joka on alueena palveluineen niin houkutteleva, että sitä voi pitää Suomen mitassa jopa ylivertaisena. Helsingin kohdalla demarius tuskin kovin suuresti vaikuttaa, kun ottaa huomioon, että Kokoomus on pitkän ajan ollut Helsingin suurin puolue. Sekin osaltaan kertoo siitä, että Helsingissä asuu varakasta väkeä. Työväestön määrä ja työväenpuolueiden kannatus sen myötä on itse asiassa hiipunut aiemmista vuosikymmenistä. Kepulaisuudellahan ei ole ollut - onneksi - koskaan mitään sijaa stadissa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Helsingin väkiluku ei ole ainakaan tilastojen perusteella vähentynyt, vaikka maahanmuuton osuus laskettaisiin pois. Tarkistin asian viime vuoden ja kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon osalta Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoista. Helsinki on edelleen nettovoittokunta ja tässä suhteessa lähinnä vain Espoo menee Helsingin edelle. Sen sijaan mainitsemasi kaukaisemmat kehyskunnat eivät näyttäisi lisänneen väestöään erityisen paljon.

Helsingissä on viime vuosina rakennettu paljon lisää asuntokantaa teollisuudelta vapautuville rannoille kuten Ruoholahteen ja Vanhan kaupunginlahdelle Arabianrantaan. Aiemmin on paljon rakennettu esim. Vuosaareen mm. rannoille. Nämä rakennetut asunnot ovat järjestään varsin hintavia ja niitä kyekenvät ostamaan vain hyvin toimeentulevat ihmiset. Silti ne tuntuvat menevän hyvin kaupaksi. Halua asua Helsingissä hyvien palvelujen äärellä on paljon. Omakotitaloasutus leviää taas lähinnä Espoon puolella. Espoosta ja Vantaalta on sentään kohtuullinen matka Helsinkiin ja varsinkin raideliikenneyhteys on nopea. Pitempää liikennelliset ongelmat ovatkin sitten jo vaakakupissa negatiivisella puolella, kun ei niitä Vanhasen uumoilemia sähköautojakaan ole paljon näkynyt. Helsinki ei näyttäisi menettävän tilastojen perusteella veronmaksajia kovaa kyytiä eikä siis lainkaan.

Helsinki kykenee pitämään myös pientaloihin halukkaat stadilaisina, jos kuntaliitoksia toteutuu. Jo Vantaan yhdistyminen antaisi tähän hyvät mahdollisuudet. Liitetystä Sipoon osissa voitaneen myös lisätä pientalosustusta ja Karhusaaren suunnallahan Hjallis on mm. ollut aktiivisesti rakentamassa asuntoja varakkaalle väelle.

Metsäteollisuuden laitoksia on pitkin Suomea, mutta tällainen massateollisuus ei ole enää niin merkittävä työllistäjä kuin aikaisemmin. Enemmän suomalaisia työllistää teollisuuden insinöörityö ja tällainen suunnittelutyö tapahtuu usein pääkaupunkiseudun insinööritoimistoissa (esim. Pöyry tai suuryritysten omat suunnitteluprojektit). Esim. Koneen hissien ja Metson paperikoneiden valmistuksessa suunnittelutyön osuus on suuri ja toinen suuri osa on yhä enemmän laitteiden huoltoa. Sen sijaan laitteiden valmistus tapahtuu yhä enemmän automaattisia prosesseja hyödyntäen samoin kuin monella muullakin teollisuuden alalla.

En ole erityisen huolissani helsingin kehityksestä juuri siitä syystä, että vaurautta luova työ on nykyisin yhä enemmän aivotyötä ja vähemmän tarvitaan käsityötä. Aivotyössä on puolestaan tärkeää verkostoituminen, yliopistoyhteydet ja kansainvälinen synergia. usein nämä tekijät on Suomessa mahdollista yhdistää parhaiten juuri pääkaupunkiseudulla, joka on alueena palveluineen niin houkutteleva, että sitä voi pitää Suomen mitassa jopa ylivertaisena. Helsingin kohdalla demarius tuskin kovin suuresti vaikuttaa, kun ottaa huomioon, että Kokoomus on pitkän ajan ollut Helsingin suurin puolue. Sekin osaltaan kertoo siitä, että Helsingissä asuu varakasta väkeä. Työväestön määrä ja työväenpuolueiden kannatus sen myötä on itse asiassa hiipunut aiemmista vuosikymmenistä. Kepulaisuudellahan ei ole ollut - onneksi - koskaan mitään sijaa stadissa.

Lue lisää

Keskustelu on sinänsä mielenkiintoista, faktaa on käytössä aika riittävästi.

Palaan avauksesi kysymykseen "Mikä kumma saa ihmiset muuttamaan pääkaupunkiseudelle" Käsittelin sitä jo aikaisemmissa kommenteissa. Kuinka suuri on yksittäisen ihmisen mahdollisuus valintaan? Väittämäni oli ja on että vaitoehdot ovat hyvin vähäiset. Yritykset sijoittuvat sinne missä niiden kannalta on halvimmat resurssit.

Työvoimakustannukset eivät ole tärkeimmät. Työvoiman on hakeuduttava sinne mihin on luotu työtä. Yhteskunta maksaa työvoiman siirtymisen kustannukset. Näinhän ovat syntyneen monet lähiöt Helsinkiin. Varsinkin 60-70- luvuilla rakennettiin halvalla asuntoja metsän keskelle, kuten Kontula, Jakomäki jne.Yhteikunta maksoi infastuktuurin ja rakennusliikkeet tekivät halvalla keräten omistajilleen hyvän tuoton.

Helsinginkin päättäjien huoli on siinä, että keskiluokan vaurastuminen 2000-luvulla on johtanut tilanteeseen, että ihmiset tosiaan voivat äänestää jaloillaan. Näin hyvät veronmaksajat valuvat kehyskuntiin halvemman ja paremman asumisen vuoksi. Espoo, Vantaa ja radanvarsikaupungit ovat saaneet hyviä veronmaksajia ja helsinkiin jää yhä enemmän työttömiä ja vanhuksia.

wickedsiege kirjoitti:

Keskustelu on sinänsä mielenkiintoista, faktaa on käytössä aika riittävästi.

Palaan avauksesi kysymykseen "Mikä kumma saa ihmiset muuttamaan pääkaupunkiseudelle" Käsittelin sitä jo aikaisemmissa kommenteissa. Kuinka suuri on yksittäisen ihmisen mahdollisuus valintaan? Väittämäni oli ja on että vaitoehdot ovat hyvin vähäiset. Yritykset sijoittuvat sinne missä niiden kannalta on halvimmat resurssit.

Työvoimakustannukset eivät ole tärkeimmät. Työvoiman on hakeuduttava sinne mihin on luotu työtä. Yhteskunta maksaa työvoiman siirtymisen kustannukset. Näinhän ovat syntyneen monet lähiöt Helsinkiin. Varsinkin 60-70- luvuilla rakennettiin halvalla asuntoja metsän keskelle, kuten Kontula, Jakomäki jne.Yhteikunta maksoi infastuktuurin ja rakennusliikkeet tekivät halvalla keräten omistajilleen hyvän tuoton.

Helsinginkin päättäjien huoli on siinä, että keskiluokan vaurastuminen 2000-luvulla on johtanut tilanteeseen, että ihmiset tosiaan voivat äänestää jaloillaan. Näin hyvät veronmaksajat valuvat kehyskuntiin halvemman ja paremman asumisen vuoksi. Espoo, Vantaa ja radanvarsikaupungit ovat saaneet hyviä veronmaksajia ja helsinkiin jää yhä enemmän työttömiä ja vanhuksia.

Lue lisää

Yritykset sijoittuvat sinne, missä ovat niiden näkökulmasta parhaimmat toimintaedellytykset eikä suinkaan sen perusteella, missä on halvimmat resurssit. Yritysten kannalta voi olla tärkeää esim. koulutetun ammattimaisen työvoiman saatavuus, markkinoiden läheisyys, hyvä logistiikka jne. Pääkaupunkiseutu tarjoaa tässä suhteessa keskimäärin parhaimmat edellytyksen yritystoiminnalle ja kykenee sen vuoksi houkuttelemaan niitä alueelleen paljon.

Yhteiskunta ei kokonaisuudessaan maksa työvoiman siirtymisen kustannuksia. Uudisrakentamisen kustannuksiin osallistuvat kohdepaikkakunta ja uudiskohteisiin muuttaneet asukkaat. Pääkaupunkiseutu on suosinut muuttoa, koska yritykset ovat saaneet näin toivottua työvoimaa. yritystoiminta poikii sitten kunnalle verotuloja, joilla investoinnit on voitu kuitata moninkertaisestikin.

Mikään tilastotieto ei tunnu oikein tukevan väitettäsi siitä, että Helsinkiin jäisi vain huonoja veronmaksajia hyvien siirtyessä muualle. Jos näin olisi käynyt, tämän pitäisi näkyä omistusasuntojen hinnoissa eli helsingin hintatason olisi pitänyt sen mukaan laskea. Näin ei ole kuitenkaan käynyt vaan päinvastoin Helsingissä myytävien asuntojen hinnat ovat edelleen maan korkeimpia ja nousevat edelleen kärjessä. Lisäksi Helsinkiin on rakennettu uutta kallista asuntokantaa meren äärille ja kaupaksi vaan menee kovillakin hinnoilla. Jos Helsingistä poistuisi varakas ja keskiluokkainen väki, millä ihmeellä ne köyhemmät pystyvät näitä maan kalleimpia neliöitä hankkimaan?

Niin, muissa kunnissa asumistuet olivat noin 500 miljoonaa eli helsinkiläiset saa asumistukia noin 45 miljoonaa vuodessa enemmän kuin keskimäärin. Eipä ole hääppönen summa, tuon verranhan maanviljelijät saavat noin kolmessa päivässä tukia joten maanviljelijöiden tuet ovatkin töten noin 100 kertaa suuremmat.

3+3+3 kirjoitti:

Niin, muissa kunnissa asumistuet olivat noin 500 miljoonaa eli helsinkiläiset saa asumistukia noin 45 miljoonaa vuodessa enemmän kuin keskimäärin. Eipä ole hääppönen summa, tuon verranhan maanviljelijät saavat noin kolmessa päivässä tukia joten maanviljelijöiden tuet ovatkin töten noin 100 kertaa suuremmat.

Lue lisää

Jooo, mullakin on 10x10 m2 puutarhatila ja tukea paukkuu niin ettei pas kalle taivu