verkkouutiset tänään
Entinen pääministeri Esko Aho ripittää kovin sanoin suomalaista keskustelua kriisitietoisuuden puutteesta.
EVA:n Palvelut auki –raportin julkistamistilaisuudessa puhunut Nokian yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Esko Aho arvioi Suomen ajautuvan pian samanlaiseen jamaan kuin Suomessa moitteita saaneet Etelä-Euroopan maat. Ahon mukaan suomalaiset elävät nyt itsepetoksen tilassa, kun totuutta ei suostuta katsomaan silmiin.
- Tällä meiningillä me ajaudumme samantyyppisiin ongelmiin kuin missä eteläisen Euroopan maat ovat. Me tiedämme sen, mutta haluamme kieltää tämän. Kun me olemme pikkaisen parempia, se antaa meille syyn todeta, ettemme ole samoissa vaikeuksissa, Aho soimasi poliittista keskustelua.
Aho perusteli näkemystään ennen kaikkea kuntien talouden epätasapainolla. Aho esitteli valtiosihteeri Raimo Sailaksen graafia, jossa kuntien menot olivat punaisella käyrällä ja tulot vihreällä. Kuvio osoitti, kuinka kuntien menot ovat olleet jo pitkään tuloja suuremmat.
- Kaikki on mennyt, mitä on tullut ja vähän enemmän, Aho summasi.
Poikkeusaika kuntien menotaloudessa ajoittuu lama-aikaan 1993-1996, jolloin kuntien tulot olivat menoja suuremmat. Aho kuitenkin huomautti, ettei lama ole selittävä tekijä.
- Selitys ei ole lama. Laman aikana myös tulot putosivat. Tulojen ja menojen terve suhde ei johtunut lamasta vaan valtionosuusjärjestelmästä, Aho sanoi.
Valtionosuusjärjestelmää muutettiin tuolloin niin, ettei valtio tukenut kuntia kasvattamaan menoja vaan päinvastoin säästämään.
- Kun sitten hyvät ajat tulivat, palattiin vanhalle uralle, Aho arvioi.
Ahon painottikin, ettei kuntataloutta niinkään oikaista kuntarakenteita uudistamalla vaan luomalla sellaisia isentiivejä, kannusteita, joilla kuntien menot saadaan kuriin. Pohtia pitää sitäkin, mitkä palvelut kuuluvat hyvinvointiyhteiskunnan piiriin ja mitkä eivät ja toisaalta, miten palvelut pitäisi järjestää. Ahon mukaan on myös mahdotonta sanoa, mikä on optimaalinen koko kunnalle.
Aho kritisoi voimakkaasti myös käsitteen "sosiaalinen" käyttöä poliittisessa keskustelussa. Hän ihmetteli, että sosiaalisuus on sitä, ettei tarvitse välittää terveestä taloudesta, vaikka juuri heikommat tarvitsevat vahvaa valtiota.
- On sosiaalista olla välittämättä taloudellisista rakenteista. Minun mielestäni asia on päinvastoin. On äärimmäisen epäsosiaalista olla välittämättä taloudellisista rakenteista, koska jos niitä ei ratkaista, vahinko kohdistuu niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat kunnallisia palveluita.
Entinen pääministeri Esko Aho ripittää kovin sanoin suomalaista keskustelua kriisitietoisuuden puutteesta.
EVA:n Palvelut auki –raportin julkistamistilaisuudessa puhunut Nokian yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Esko Aho arvioi Suomen ajautuvan pian samanlaiseen jamaan kuin Suomessa moitteita saaneet Etelä-Euroopan maat. Ahon mukaan suomalaiset elävät nyt itsepetoksen tilassa, kun totuutta ei suostuta katsomaan silmiin.
- Tällä meiningillä me ajaudumme samantyyppisiin ongelmiin kuin missä eteläisen Euroopan maat ovat. Me tiedämme sen, mutta haluamme kieltää tämän. Kun me olemme pikkaisen parempia, se antaa meille syyn todeta, ettemme ole samoissa vaikeuksissa, Aho soimasi poliittista keskustelua.
Aho perusteli näkemystään ennen kaikkea kuntien talouden epätasapainolla. Aho esitteli valtiosihteeri Raimo Sailaksen graafia, jossa kuntien menot olivat punaisella käyrällä ja tulot vihreällä. Kuvio osoitti, kuinka kuntien menot ovat olleet jo pitkään tuloja suuremmat.
- Kaikki on mennyt, mitä on tullut ja vähän enemmän, Aho summasi.
Poikkeusaika kuntien menotaloudessa ajoittuu lama-aikaan 1993-1996, jolloin kuntien tulot olivat menoja suuremmat. Aho kuitenkin huomautti, ettei lama ole selittävä tekijä.
- Selitys ei ole lama. Laman aikana myös tulot putosivat. Tulojen ja menojen terve suhde ei johtunut lamasta vaan valtionosuusjärjestelmästä, Aho sanoi.
Valtionosuusjärjestelmää muutettiin tuolloin niin, ettei valtio tukenut kuntia kasvattamaan menoja vaan päinvastoin säästämään.
- Kun sitten hyvät ajat tulivat, palattiin vanhalle uralle, Aho arvioi.
Ahon painottikin, ettei kuntataloutta niinkään oikaista kuntarakenteita uudistamalla vaan luomalla sellaisia isentiivejä, kannusteita, joilla kuntien menot saadaan kuriin. Pohtia pitää sitäkin, mitkä palvelut kuuluvat hyvinvointiyhteiskunnan piiriin ja mitkä eivät ja toisaalta, miten palvelut pitäisi järjestää. Ahon mukaan on myös mahdotonta sanoa, mikä on optimaalinen koko kunnalle.
Aho kritisoi voimakkaasti myös käsitteen "sosiaalinen" käyttöä poliittisessa keskustelussa. Hän ihmetteli, että sosiaalisuus on sitä, ettei tarvitse välittää terveestä taloudesta, vaikka juuri heikommat tarvitsevat vahvaa valtiota.
- On sosiaalista olla välittämättä taloudellisista rakenteista. Minun mielestäni asia on päinvastoin. On äärimmäisen epäsosiaalista olla välittämättä taloudellisista rakenteista, koska jos niitä ei ratkaista, vahinko kohdistuu niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat kunnallisia palveluita.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuntien talous on miinuksella siksi, koska valtio on sälyttänyt niiden harteille aina vain uusia menoja itseltään.
Tarkoittaako avaus sitä, että persut ovat ajamassa itsenäisiä kuntia alas?
Aivan sama mikä niitä kuntia ajaa alas, pääasia on kun joku ajaa. Kuntia on aivan liian paljon ja niitten ylläpitäminen palveluineen on mielettömän kallista.
Pikkukuntien alasajo ja niiden asukkaiden verotulojen ohjaaminen keskuskaupungin asukkaiden palveluiden rahoittamiseksi on siis ok? Kyseessä on sama asia pienoiskoossa kuin Suomen verotulojen syytäminen Brysseliin ja euro-moolokin kitaan.
Taidat olla federalisti. Otat hatun päästä Stubidon edessä?
Muutetaan sitten vaan kaikki syrjäseudulle ja odotetaan sponsoria jostakin.
http://yle.fi/uutiset/yli_sata_kuntaa_saa_valtaosan_verotuloistaan_valtionapuna/6249796
JOS ON EI TULE MINULTA EIKÄ SUKULAISILTANI SAAMAAN YHTÄKÄÄN ÄÄNTÄ.
Kokoomus ajoi valtiontalouden pakkaselle. EU touhuilla ja mamutuksilla.
Siirtääkseen harmin pois itsestään on rokottanut kuntia raskaalla kädellä.
Velvotteita lisää ja rahat pois.
Vastahan tuo uhkasi siirtää puolustusvoimien kiinteistöt kuntien hoitoon.