Voimani ovat ehtymässä ja pelkäään tappavani itseni. Olin työtön ja lipsuin sivuraitelle, nostin liikaa Kelan tukia. Kadun jälkeenpäin, mutta nyt joudun oikeuteen. Olen aivan yksin. Pelkään, että teen itselleni jotakin kauheaa. Pelkään ensi viikkoa. Olen koettanut rukoilla voimaa itselleni, mutta en löydä, plkään musertuvani täysin yhteiskunnan rattaisiin. Ekä jaksa enään taistella, pelkään menettäväni myös uuden alun elämässäni ja työmahdolisuuten. Jääväni tähän kylmään kaupunkiin ikuisesti yksin.
Rukoilkaa puolestani.
haaavan kyynel
16100
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Onneksi edes joku järjestelmää hyväksikäyttävä loinen jää kiinni ja joutuu maksamaan teoistaan. Hyvä, että sanonta "valheilla on lyhyet jäljet" pitää paikkansa edes joskus.
Sinulle "rehellinen ihminen". Vastaan. Minä En ole loinen. Siinä, kun sinä olet kenties ukkoasi, tai, vaimosi tuella rakentanut omakotitaloa ja nostanut yhteiskunnan tukia. Minä yksinäisenä tein KAHTA työtä ja sain 16.000 veromätkyt taakakseni. Se oli alkusysäys minulle. Sitten rakastuin. Siihen minullakin Kai on oikeus. Nyt tiedän, että oikeata rakkautta naisen ja miehen välillä ei olekkaan. Se on hyväksikäyttöä, kun ei ole varaa Suomessa elättää itseään, niin muutetaan yhteen ja perustetaan perhe, jotta yhteiskunta tukee. Mies sai tietää, että minulla oli ansiosidonnainen päiväraha tuolloin ja iskeytyi kuin iili. Myöhemmin, kun sain keikkatyötä imi lisää. Yölläkin varasti lompakostani. KKun heitin ulos, heräsin sairaana ollessani siihen, että joku liikkuu asunnossa. Tiesin kuka oli teettänyt avaimet itselleen ja ruokaa katosi jääkaaapista. Sellaista on se miehen ja naisen "rakkaus". Luotan enään vain itseeni. Seksiiin perustuva rakkaus on vain klisee, johon kuuluu mm. omaisuuuden hankintaa.
En kaipaa komeutta, kuten sinä.
Minulle riittä kirpputorilta löydetty aarre jolla on historiansa ja tarinansa kerrottavanaan.
Teen työtä edelleen, mutta sitä on tarjolla satunnaisesti.
Jouduin paikaallisen työvoimatoimiston silmätikuksi. Karenssia karenssin perään. Minulta evättiin sovellettu päiväraha, koska en muka ollut työvoimatoimiston "käytettävissä", vaikka olin työnhakijana. Yritin vain selviytyä.
Työvoimavirkailijan toiminta oli täysin mielivaltaista.
Kun valitin siitä ei ollut yhtään mitään hyötyä. Erään kerran, kun olin työllistymispaikassa minulle luvattiin vakityötä muualta. Totta kai minä kerroin työllistymispaikassani, että Mahdollisesti minä saan työtä. Paikassa oli kaksi pomoa. Kysyin toiselta heistä, saanko minä jatkaa, jos en saakkaan vakipaikkaa. Pomo lupasi.
Mutta toinen heistä tekikin selkäni takana sopimuksen toisen kanssa.
Lopputulos?
En saanutkaan vakityöpaikkaa ja asukastuvan "ykköspomon" mielestä minä olinkin sanonut Syyttä itseni Irti. Vaikka En koskaan niin ollut tehnyt! Eikä ne virhettään myöntäneet, kun se tiesi sitä, etteivät ilmaista saa ehkä enään työntekijää.
Mitä teki työvoimatoimisto?
Lätkäsi 5 kk karenssin minulle!
En jaksanut. Hain terapiaankin, psykologille jne.
En päässyt, kun en tunnustanut olevani itsetuhoinen. Vaikka itseni lopettaminen onkin tullut mieleeni useaan otteeseen. Minulla on kuitenkin lemmikkejä joista huoli on suuri ja unelmiakin vielä jäljellä.
Ja koetan selviytyä jokainen päivä. Jos minulla on kolikko antaa mminä sen tipautan SPRän lippaaseen. Olen ollut seurakunnan tilaisuuksissa vapaaehtoisstyöntekijänä mummuille kahvia keittämässä. Olen ollut myös vapaaehtoistyöntekijänä jäähalleissa. Keräämässä rahaa sodasta kärsiville.
Oletko sinä?
Älä hauku minua loiseksi, kun et kerran tunne tarinaani.
Älä heittele kivillä. Sinulla ei Ole siihen Oikeutta.
Sinulla on Ehkä nyt kaikki hyvin. Perhe, omakotitalo, oma asunto, mutta jonakin päivänä Sinäkin saatat olla samassa asemassa kuin minä ja monet muutkin.
Muista, että se joka ylennetään. Se myöskin alennetaan. Niin se vain menee.
Rahaa en ole täältä keneltäkään anomassa. Henkistä tukea vailla olen, sillä olen aivan yksin lemmikkejäni lukuun ottamatta, he ovat perheeni ja ainoa rakas.
Nyky Suomi on kylmä sydämminen yhteiskunta ja mikä on pahinta se opettaa kylmyyteen. ISÄNI EI sotinut tällaisen maan puolesta. Uhrasi turhaan nuoruutensa ja kaksi veljeään.
Ja siltä varalta, että joku nyt luulee, että onpa ollut isot tulot, kun saanut noinkin paljon mätkyjä! Niin, nuot mätkyt tulivat 4 vuoden ajalla. Myöhemmin hakeuduin takaisin kotiseudulleni, oli työtäkin luvassa, mutta jouduin tapaturmaan. Josta selviydyttyäni olinkin työtön. Ja mätkyt menivät ulosottoon ja pitkäaikatyöttömänä ne raahautuivat mukanani. Osan maksoin.
Aloittaja ei ole loinen. On vain pudonnut tyhmyyttään kelankoneistoon. Kela ei myöskään itse neuvoa siellä asioivia tarpeeksi. Esimerkiksi kurssikeskuksillakaan ei anneta oikeaa neuvontaa, mitä tukia kurssilla oleva n oikeutettu samaan. Minulle on mm. väitetty, että jos olet peruspv rahalla. Tai, ansiosidoinnaisella pv rahalla, on silloin oikeutettu tekemään työtä n. 150 e ilman pv rahan laskemista. Työmarkkinatuella oleva ei ole, mutta järkytyksekseni sain myöhemmin tietää, ettei asia näin olekaan. Ja velkaa tuli minullekin toista tonnia Kelan mukaan.
Sitä paitsi, mikä sinä olet täällä murskaantunutta kivittämään?
Voimia sinulle, aloittaja.
Kiitos, myös sinulle. Onneksi löytyy saman kokeneitakin. Minullekin sanottiin tuota samaa työllisyyskurssilla ja myöhemmin sain tietää ettei se noin menekkään. Suomen keloilla ja työvoimaviranomaisilla on nähtävästi aivan eri säänöt, riippuen siittä missä päin Suomea sattuvat sitten asustelemaan?
Miten, muuten Sinä selvisit tuosta tilanteesta. Vai, saanko kysyä?
Olen kuullut, että jollakin olisi Lapissa 10.000 e opintotukivelat ja hän makselee niitä 10 e kuussa, kun on opiskelija. Jos tämä on vain totta, niin summa on huomattavasti suurempi kuin on oma velkani, josta enään 400 e jäljellä. Onko nyt niin, että nuorempia ei viedä oikeuteen yhtä herkästi kuin meitä vanhempia?
Kun nuorilla on elämäns. edessään . Mutta eikö pitäisi myös muistaa se kuinka paljon me vanhemmat olemme maksaneet veroja ja ns. rakentaneet TYÖLLÄMME tätä yhteiskuntaa? Mikä kuitenkin on mennyt aivan huonompaan suuntaan. Rahanvalta jyllää. Tämä taitaa kuitenkin nyt kuulua toiselle osastolle, mutta kiitos joka tapauksessa sinulle, sekä kaikille muillekin tukijoilleni. Yritän pitää pääni pystyssä tiistaina. Rukoilen koko ajan voimaa itselleni, että kestäisin tämän koettelemuksen. Ja, kyllä minä kadun tekoani.
Samalla minä olen myös oppinut ymmärtämään ihmistä.
Samaa toivottelen myöskin "kivenheittelijälle". On helppoa ivata ja tuomita, mutta vaikea ymmärtää ja vielä vaikeampaa rakastaa väärin tehnyttä ja sairasta. Minusta on tullut omien kokemuksieni kautta ymmärtäväisempi.
Jokainen ihminen tekee omassa elämässään omia henkilökohtaisia parannuksiaan. Jokainen ihminen muuttuu. Jokainen ihminen kasvaa ihmiseksi, sanoi minun isäni. Hän kuoli 95 vuotiaana. Ja oli minun rakkain ystäväni.
Jätän nämät sanat mietittäväksi kivienheittelijöille. Minä niitä en heittele, kuten en yleensäkään kiviä heittele. Vielä kerran. KIITÄN KAIKKIA. Sydämmellisesti Iso Kiitos.
Miksi sinä yrität puolustaa ihmistä joka viestissään jo suoraan ilmoittaa, että on "lipsunut sivuraiteille" = käyttänyt tietoisesti tilannetta hyväkseen. Oikeuteen ei Kela muutenkaan viitsi ketään haastaa jos on kyse jostaan muutaman satasen väärinkäytöksestä, vaan kyse on kyllä jostakin paljon suuremmasta.
Oletkos koskaan itse ollut varaton?
Olisit onnellinen ettet koskaan ole kohdannut mitään pahaa ja tuossahan kuvastuu aito hätä ihmisessä. Ei ole ihme, että Suomi johtaa itsemurhatilastoja syynä ontämä ahnas yhteiskunta ja sydämettömät ihmiset. Kuten sinä. Muista, että köyhyys voi osua sinunkin kohdallesi. Tai, vaikea sairaus. Entä jos ei ole varaa lääkkeisiin. Sellaistakin olen kohdannut. Kasva ihmiseksi.
Kiitos, sinullekin. Tuo on totta, monellakaan ei ole varaa lääkkeisiin. Itseltänikin ovat monet reseptit jääneet hakematta, kun ei ole ollut rahaa. Sitä en kuitenkaan täällä ole pyytämässä itselleni, en ole koskaan vippiä pyytänyt. Yrittänyt vain selviytyä päivästä toiseen. Jo kauan olen miettinyt, että sitten, kun minä jään eläkkeelle. Haluan vapaaehtoistyöhön, vaikka sitten kitkemään muuttokasveja Pääsiäissaarille. Haluan tehdä jotakin arvokastakin vielä joskus, kun tästä tokenen ja saan omia asioitani kuntoon. Kiitos ystävällisistä sanoistasi.
Suurempiakin velallisa on selvinnyt. Selviät. Älä enää tee vääryyksiä. Aloita elämä alusta. Ei tuollaisen vuoksi kannata tappaa itseään.
Kiitos. En tee vääryyksiä koskaan enään ja jos minä selviän on ensi vuosi uuden elämäni alku. On hienoa löytää lämmin täältä. sydämmisiäkin ihmisiä.
Aloittajalle, käy nyt se asia rohkeasti läpi kun sellaisen virheen olet tehnyt. Kyllä mielialakin kohenee pikkuhiljaa kunhan olet käynyt oikeudessa ja hyvität tekosi. Ihmiset teemme paljon virheitä joista joudumme vastuuseen ja mieli masentuu väärien valintojemme vuoksi, et varmasti ole ainut erehtynyt. Ota opiksesi ja nosta pää pystyyn. Kyllä sinä selviät.
Kiitos, myös sinulle. Olet niin oikeassa. Minä olen oppini saannut ja en koskaan tule enään palaamaan tähän tilanteeseen. Juristi sanoi, että sakoilla koetetaan selvitä, kun takana on niin monenlaista. Hyväksikäyttöä, taloudellisia ongelmia yms. Saa sitten nähdä. Odotan ensi vuotta. Se tulee olemaan uuden alkua minulle, kun velkani olen saanut maksettua ja kaiken muunkin. Luottamus vain on mennyt toiseen sukupuoleen, eikä se koskaan tule enään palaamaan.
Mutta kiitos. On hienoa löytää Oikeita suomalaisia Suomesta, lämminsydämmisiä.
Rukoilen sinulla vakavaa tapaturmaa mikä poistaa kaikki huolesi kertaheitolla ja et tule enää jatkossa huolestumaan ongelmistasi. Jumala kuulee kaikki rukoukset.
Käytät rukoilla-verbiä väärin. Jos toivoo toisele jotain pahaa,m niin kuin sinä teet, niin silloin ei ole kysymys rukoilemisesta. Luulisi, että jokainen olisi jo kotikasvatuksessaan oppinut tuon asian, mutta eri asia titenkin on, jos joku ei ole mitään kunnon kotikasvatusta saanutkaan.
"Jumala kuulee kaikki rukoukset."
Niin kuulee, mutta jos joku ei tiedä, mitä sana rukous tarkoittaa, vaan höpisee vain omia kielteisiä ajatuksiaan, niin siitä on rukoileminen kaukana. Tässä ei siis ole kysmys rukoilemisesta vaan pahan toivomisesta toiselle:" Rukoilen sinulle vakavaa tapaturmaa mikä poistaa kaikin huolesi kertaheitolla ja et tule enää jatkossa huolestumaan ongelmistasi." En ymmärrä lainkaan sitä, miksi olet noin pahantahtoinen.
Kieltämättä minäkin olen rukoillut vakavaa tapaturmaa itselleni. :( Jaksan vain päivästä toiseen ja lemmikkieni tähden. Joten en ole pahoittanut mieltäni. Ehkäpä se olisikin parempi?
Kiitokset kuitenkin haluan lähettää puolestani rukoilleille.
Rukoukset lähetetty. Voimia sulle :)