elämä ei oikein ota onnistuakseen. Olen epätoivon vimmalla toivonut, että M soittaisi tai edes lähettäisi viestin. Turhaan....
Väistämättä mieleeni hiipii tunne riittämättömyydestä ja epäkelpoisuudesta. En sittenkään ollut tarpeeksi kaunis tai älykäs täyttämään M:n täydellisiä toiveita. En sittenkään ollut niin tärkeä, että hän minua kaipaisi...
Maailma näyttää auringonpaisteesta huolimatta tällä hetkellä niin synkältä ja yksinäiseltä paikalta. Olen aina viihtynyt hyvin yksin, enkä nytkään kaivannut mitään "avioliittoa" suhteeltani M:n kanssa, mutta nyt yksinäisyyden tunne kylmentää sydäntäni. Huomaan kaipaavani miehen läsnäoloa elämässäni, vaikka olen täydellisen itsenäinen.
Vaihtoehtoja ei ole -työpaikallakin on hymyiltävä aamusta iltaan ja oltava ystävällinen. Niinpä hymyilen ja olen ystävällinen ja yritän unohtaa.... ehkä joku ystävistäni lähtee perjantaina juhlimaan kanssani palkkapäivää?
Väistämättä mieleeni hiipii tunne riittämättömyydestä ja epäkelpoisuudesta. En sittenkään ollut tarpeeksi kaunis tai älykäs täyttämään M:n täydellisiä toiveita. En sittenkään ollut niin tärkeä, että hän minua kaipaisi...
Maailma näyttää auringonpaisteesta huolimatta tällä hetkellä niin synkältä ja yksinäiseltä paikalta. Olen aina viihtynyt hyvin yksin, enkä nytkään kaivannut mitään "avioliittoa" suhteeltani M:n kanssa, mutta nyt yksinäisyyden tunne kylmentää sydäntäni. Huomaan kaipaavani miehen läsnäoloa elämässäni, vaikka olen täydellisen itsenäinen.
Vaihtoehtoja ei ole -työpaikallakin on hymyiltävä aamusta iltaan ja oltava ystävällinen. Niinpä hymyilen ja olen ystävällinen ja yritän unohtaa.... ehkä joku ystävistäni lähtee perjantaina juhlimaan kanssani palkkapäivää?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.