mistä tämä johtuu, kuvassa on kohteita 1-50m sisällä puita heiniä pensaita, olen huomannut tämän ennenkin kuvatessa jokea sillalta eteenpäin , sekä lähipuut että kaukaisempi maisema ovat isolla aukolla terävämpiä kuin pienellä ja asian pitäs olla päin vastoin, vai järkkärissäkö tämä vain vaikuttaa ja 16 aukoilla?
F2,8 tekee koko kuvasta F8 terävämmän
canon powershot 720
29
503
Vastaukset
- kamera vaihtoon
"ovat isolla aukolla terävämpiä kuin pienellä ja asian pitäs olla päin vastoin"
Ei pidä paikkansa - pienillä aukoilla kuvan pilaa valon Valon diffraktio
http://fi.wikipedia.org/wiki/Diffraktio
Eli tuon diffraktion vuoksi pienillä aukoilla kuvan pitääkin olla täyttä suttua. Tässä ei ole mitään oikotietä onneen. Saat parempaa kuvaa vain vaihtamalla suurempikennoiseen kameraan.
http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/diffraction-photography-2.htm Canon powershot 720 aukot ovat F2,8 - F4,8 siihen ei saa aukkoa F16 ja jos saisi niin difraktio pilaisi kuvan totaalisti.
720 oikeat fokuspituudet ovat 5,8 - 34,8 mm jolloin aukon F10 suuruusluokka olisi luokkaa 0,6 - 3,5 mm.
Kun kroppikennoisessa 100 mm F10 aukko on noin 10 mm. Nuo aukot ja pituudet eivät ihan täysin vastaa noita periaatteellisia arvoja mutta ne kertovat suuruusluokista.- Dol Biong
”fokuspituudet ovat 5,8 - 34,8 mm jolloin aukon F10 suuruusluokka olisi luokkaa 0,6 - 3,5 mm. Kun kroppikennoisessa 100 mm F10 aukko on noin 10 mm.”
Mistä ihmeestä tuollaisia lukuja sait päähäsi? Luuletko, että objektiiveissa on vain yksi linssi? - luulotautinen jaska
Dol Biong kirjoitti:
”fokuspituudet ovat 5,8 - 34,8 mm jolloin aukon F10 suuruusluokka olisi luokkaa 0,6 - 3,5 mm. Kun kroppikennoisessa 100 mm F10 aukko on noin 10 mm.”
Mistä ihmeestä tuollaisia lukuja sait päähäsi? Luuletko, että objektiiveissa on vain yksi linssi?"Mistä ihmeestä tuollaisia lukuja sait päähäsi? Luuletko, että objektiiveissa on vain yksi linssi? "
miksi näin olisi luultu? - sama suomeksi?
Dol Biong kirjoitti:
”fokuspituudet ovat 5,8 - 34,8 mm jolloin aukon F10 suuruusluokka olisi luokkaa 0,6 - 3,5 mm. Kun kroppikennoisessa 100 mm F10 aukko on noin 10 mm.”
Mistä ihmeestä tuollaisia lukuja sait päähäsi? Luuletko, että objektiiveissa on vain yksi linssi?"fokuspituudet"? Siis tarkennuspituudet? TÄH?!
- sori vaan
>Canon powershot 720 aukot ovat F2,8 - F4,8 siihen ei saa aukkoa F16
Nuo ovat objektiivin SUURIMMAT aukot, F2,8 on paras valovoima kun on zoomi minimissä ja F4.8 on paras kun zoom on maksimissä.
Joten totta kai aukon saa pienemmäksi, muttei isommaksi kuin F2,8 - F4,8Näöin lienee asian laita kun tarkastin niin F8 on saatavilla vaan ei pienempää.
Difraktion vuoksi pokkareilla ei ole pieniä aukkoja vanhassa merkityksessä. Todellisuudessa veikkaan tuon F8 aiheuttavan jo difraktiovirheitä.
- differentiaali-naali
" sekä lähipuut että kaukaisempi maisema ovat isolla aukolla terävämpiä kuin pienellä ja asian pitäs olla päin vastoin, vai järkkärissäkö tämä vain vaikuttaa ja 16 aukoilla?"
taitaa difraktio syödä terävyyden tuossa tilanteessa.
pieni kenno ----> pieni polttoväli ----> pieni aukko(millimetreissä)
mitä pienemmästä reiästä valo kulkee, sitä suurempi on difraktion vaikutus. - Near limit 1.33 m
"Joten totta kai aukon saa pienemmäksi, muttei isommaksi kuin F2,8 - F4,8"
En vaan ymmärrä, mihin ihmeeseen tarvitsette maksimiaukkoja pienempiä aukkoja tuolla kameralla
- tuo f/2.8 vs f/8 vertailuhan on mahdollista vain laajispäässä, joka tarkoittaa ilmeisesti maisemakuvausta
- Don Flemingin mukaan 5,8 mm polttovälillä aukolla F2,8 kuva on terävä äärettömään asti jo kolmeen metriin tarkentaessa tällä kameralla
http://www.dofmaster.com/dofjs.html- tällaista tuli miele
>En vaan ymmärrä, mihin ihmeeseen tarvitsette maksimiaukkoja pienempiä aukkoja tuolla kameralla
Kun haluaa kuvata päiväsaikaan pitkillä valoitusaikoilla? Esim vesiputoukset, joet, jne... Tai öisin haluaa näyttää kirkkaat valot "tähdiltä".
Päiväsaikaankin valoa voi olla niin paljon, että aukko pitää pienentää, ettei kuva ylivaloittuisi. - totta kai?
”En vaan ymmärrä, mihin ihmeeseen …“
Ihmeellinen on maailma, kaikkea ei osaa ymmärtää.
Minä taas ihmettelen, että miksi pitää kuvata täydellä aukolla jos voi himmentää.
Himmentelen maisemakuvauksessa aukoille 4 tai 5,6 siksi, että objektiivi piirtää terävimmin noilla aukoilla. - laita lähdelinkki
totta kai? kirjoitti:
”En vaan ymmärrä, mihin ihmeeseen …“
Ihmeellinen on maailma, kaikkea ei osaa ymmärtää.
Minä taas ihmettelen, että miksi pitää kuvata täydellä aukolla jos voi himmentää.
Himmentelen maisemakuvauksessa aukoille 4 tai 5,6 siksi, että objektiivi piirtää terävimmin noilla aukoilla."Himmentelen maisemakuvauksessa aukoille 4 tai 5,6 siksi, että objektiivi piirtää terävimmin noilla aukoilla."
Väärin - tuolla kameralla paras piirto saavutetaan aukolla f/2.8 - diffraktio sotkee kuvan jo aukoilla f/2.9 - f/3.4
http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/diffraction-photography-2.htm
Joko puhut eri kamerasta kuin canon powershot 720, tai et yksinkertaisesti tunne kameraasi - ja voisit sinäkin laittaa lähteen väitteen tueksi, ettei mene typeräksi väittelyksi - f/5,6
laita lähdelinkki kirjoitti:
"Himmentelen maisemakuvauksessa aukoille 4 tai 5,6 siksi, että objektiivi piirtää terävimmin noilla aukoilla."
Väärin - tuolla kameralla paras piirto saavutetaan aukolla f/2.8 - diffraktio sotkee kuvan jo aukoilla f/2.9 - f/3.4
http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/diffraction-photography-2.htm
Joko puhut eri kamerasta kuin canon powershot 720, tai et yksinkertaisesti tunne kameraasi - ja voisit sinäkin laittaa lähteen väitteen tueksi, ettei mene typeräksi väittelyksi"http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/diffraction-photography-2.htm"
mielenkiintoista on, että ko. sivun laskuri ei ota kantaa polttoväliin, joka taasen vaikuttaa suoraan aukon kokoon, joka taasen vaikuttaa difraktioon.
- J©B
Se johtuu siitä kun kuvan terävyys johtuu monista eri seikoista.
Kunet kerro käyttämääsi valotusaikaa ja käytitkö jalustaa niin arvaan, että pienellä aukolla epäterävyys johtuu ensisijassa liian pitkästä valotusajasta käsivaralla kuvatessa (kameran tärinästä).
Kokeileppa samoilla aukoilla niin, että kamera on tuettu liikkumattomaksi tukevalla jalustalla tms. ja käytät samaa ISO-arvoa kummassakin kuvassa.
Aukkoarvon vaikutus terävyysalueeseen on samankaltainen kameratyypistä riippumatta. - Syväterävyys riittää
"kuvassa on kohteita 1-50m sisällä"
Kun käytät kamerassasi aukkoa 2,8, vastaa se kinofilmikameran aukkoa 6x2,8=16,8 (noin suurin piirtein, riippuu kennon koosta, joka on nyt pieni), toisin sanoen kerro käyttämäsi aukkoarvo luvulla kuusi (noin), niin saat kinovastaavan aukon. Kinokamerassa aukko 16 varsinkin laajakulma-asetuksella on niin pieni, että se tuottaa hyvin suuren syväterävyysalueen, hyvinkin yllä mainitun 1-50 metriä. Niinpä voit huoletta käyttää omassa kamerassasi aukkoa 2,8. Se antaa aina valtaisan syväterävyysalueen. Ongelmana on itse asiassa syväterävyyden vähentäminen, joka ei ikävä kyllä onnistu kamerallasi. - m,l.,
Se johtuu siitä, että suurella aukolla ei kuva tärähdä.
- tykkää terävästä kuv
pokkarillani lähinnä pientä aukko F8 halusin käyttää av tilassa että olisi saanut koko kuvan teränäksi mutta tolla f2,8-f4 tuleekin parempi kuva
oonko nyt kuites ymmärtäny oikein että ainkin järkkärillä kun halutaan koko kuvalaue terävänä pitää käyttää pientä aukkoo esim16
en oikein vielä ymmärtänyt miten pokkarissa tolla isolla aukolla 2,8 saakin kokokuva alueen terävänä viakka tuo edellinen selosti aika hyvin.
eli onko nyt kiinni siitä onko pokkari vai järkkäri?- reija tuulas
"eli onko nyt kiinni siitä onko pokkari vai järkkäri?"
ei vaan siitä aukon koosta.
siis sen halkaisijasta.
jos halkaisija on liian pieni, difraktio heikentää kuvan terävyyttä.
pokkareissa reikä on pieni(koska kenno on pieni), joten sillä tavalla ajateltuna kyllä se vaikuttaa, et onko pokkari vai järkkäri. - Pokkari vai järkkäri
"oonko nyt kuites ymmärtäny oikein että ainkin järkkärillä kun halutaan koko kuvalaue terävänä pitää käyttää pientä aukkoo esim16"
Kinofilmikameralla tai vastaavan kokoisella kennolla varustetulla digikameralla asia on juuri näin. Jos haluaa laajan syväterävyysalueen, pitää "suuren kennokoon" kameroilla himmentää rajusti, esimerkiksi aukkoon 11-22. Ennen muinoin käytettiin paljon negatiivikooltaan 6x7cm - kokoisia filmikameroita, ja niitä piti himmentää vielä enemmän, mikäli halusi saman syväterävyyden kuin kinofilmikameroilla. On kuitenkin olemassa vieläkin suurempikokoisia kameroita (palkkikameroita), joiden filmikoko oli esim. 9x12cm - 20x25cm, ja niitä pitäisi periaatteessa himmentää aivan "järkyttävän paljon", jotta saataisiin edes jonkinlainen syväterävyysalue. Fyysikot ovat kuitenkin keksineet apumenetelmiä palkkikameroiden syväterävyyden hallintaan, mutta se on jo aivan toinen juttu, joten ei siitä tämän enempää. Joka tapauksessa näitä palkkikameroitakin himmennettiin aikoinaan rajusti, jopa aukkoon 64 asti. Tästä on muistaakseni saanut nimensä myös eräs palkkikamerakäyttäjien ryhmä: "64-kerho" (mikäli oikein muistin).
Yleissääntö on: mitä suurempi syväterävyysalue halutaan ja mitä suurempi nega/kennokoko, sitä enemmän pitää himmentää, jotta saataisiin vastaava syväterävyysalue kuin pienempikennoisella kameralla. Tämä johtuu fysiikan laeista ja asiaa ei oikeastaan voi ymmärtää täydellisesti, jollei ole nähnyt näiden fysiikan lakien johtamista matemaattisesti. Tämä syväterävyysasia on siis useimpien vain uskomalla omaksuttava. Huomaa myös, että myös sinun kamerassasi on syväterävyys aukolla 8 huomattavasti suurempi kuin aukolla 2,8, mutta se ei käytännössä näykään valmiissa kuvissa, sillä diffraktio todellakin pilaa kuvan terävyysvaikutelman. Sinun kamerassasi aukko 8 vastaa kinofilmikameran aukkoa 6x8=48, joka on jo todella pieni lukema. Toisaalta sinun kamerassasi aukko 2,8 tuottaa sekin niin suuren syväterävyysalueen, että sitä ei paljon enää erota aukolla 8 otetusta kuvasta, vaikka diffaktio ei tulisikaan mukaan pilaamaan terävyyttä. - kuvaaja,,
Pokkareissa polttovälit on lyhyempiä joten syväterävyysaluekin on lyhyempi vaikka aukkoarvo sama kuin järkkärissä. Esim pokkarin laajakulma voi olla vaikka 5mm/2.8 mutta järkkärissä se voi olla 18mm/2.8, ja vanhoissa filmijärkkäreissä yleinen laajakulma 28mm/2.8.
- f-luvusta
"ei vaan siitä aukon koosta.
siis sen halkaisijasta.
jos halkaisija on liian pieni, difraktio heikentää kuvan terävyyttä."
Ei todellakaan näin - vaan aukkoluvusta, aivan kuten tuolla kerrotaan:
http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/diffraction-photography-2.htm
DOF taas riippuu kuvausetäisyydestä, käytettävästä polttovälistä, aukkoluvusta ja sumenemisympyrän läpimitasta
http://digifaq.info/digi_omat/rants/syvaa.html
Todellisuudesta sitä aukon halkaisijaa millimetreinä ei tarvitse laskea - kaikki valokuvaukseen liittyvä saadaan selvitettyä ilman tuota aivan turhaa nippelitietoa. - aivan turhaa
Todellisuudesta sitä aukon halkaisijaa millimetreinä ei tarvitse laskea
Ihan todellisuudessa aukon halkaisijaa ei saa selville laskemalla. Aukon todellisen halkaisijan saa selville vain purkamalla objektiivi ja mittaamalla. - f-luvusta
Oikeammin f-luvulla tarkoitetaan aukkosuhdetta.
" Esimerkiksi 100 mm polttovälillä aukkosuhde f/4 tarkoittaa aukon halkaisijan olevan 25 mm."
Tuo 25 mm kuvaisi tässä tapauksessa objektiivin etulinssin läpimittaa - tuolla 25 mm läpimitalla ei varsinaisesti ole tekemistä himmenninaukon koolla, koska himmennin sijaitsee objektiivin sisällä, ei etulinssillä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aukkosuhde
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valotusaukko
http://fi.wikipedia.org/wiki/Himmennin_(kamera)
Mutta ei tätä tarvitse käytännössä tietää - riittää, kun ymmärtää, miten f-luku vaikuttaa valokuvauksessa.- reija tuulas
"Tuo 25 mm kuvaisi tässä tapauksessa objektiivin etulinssin läpimittaa - tuolla 25 mm läpimitalla ei varsinaisesti ole tekemistä himmenninaukon koolla, koska himmennin sijaitsee objektiivin sisällä, ei etulinssillä."
ei vastaa etulinssin kokoa, vaan apertuurin kokoa.
tokikin etulinssin tulee olla vähintään tuo 25mm, mutta saa se olla paljon suurempikin, kuten usein onkin.
Esimerkiksi sigman 10-20mm objektiivi, joka etuelementti on aivan hiton paljon isompi kuin se muutama milli, joka on apertuurin koko :-)
"Ei todellakaan näin - vaan aukkoluvusta, aivan kuten tuolla kerrotaan:
http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/diffraction-photography-2.htm"
niin ku missä siellä kerrotaan, että aukkoluku määrittää difraktion, eikä suinkaan se aukon fyysinen leveys josta valo kulkee???? - lainaus muualta
reija tuulas kirjoitti:
"Tuo 25 mm kuvaisi tässä tapauksessa objektiivin etulinssin läpimittaa - tuolla 25 mm läpimitalla ei varsinaisesti ole tekemistä himmenninaukon koolla, koska himmennin sijaitsee objektiivin sisällä, ei etulinssillä."
ei vastaa etulinssin kokoa, vaan apertuurin kokoa.
tokikin etulinssin tulee olla vähintään tuo 25mm, mutta saa se olla paljon suurempikin, kuten usein onkin.
Esimerkiksi sigman 10-20mm objektiivi, joka etuelementti on aivan hiton paljon isompi kuin se muutama milli, joka on apertuurin koko :-)
"Ei todellakaan näin - vaan aukkoluvusta, aivan kuten tuolla kerrotaan:
http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/diffraction-photography-2.htm"
niin ku missä siellä kerrotaan, että aukkoluku määrittää difraktion, eikä suinkaan se aukon fyysinen leveys josta valo kulkee????lainaus muualta:
Himmenin ei ole yksinään, se on siellä linssistön keskellä. Jos himmennin on oikeassa paikassa optiikassa, se käyttäytyy kuin se olisi etulinssin taossa. Ja f-luku ei ole mikään polttoväli per himmentimen aukon läpimitta Se on polttoväli per himmentimen rajoittaman valonkeruualan läpimitta, tyypillsesti himmenninaukon projektio siellä linssistön etulinssillä. Kyllä niillä linsselilläkin on jotain merkitystä siihen diffraktion vaikutukseen.
Kaivoin sitten esille ainakin tälläisen luotettavan näköisen lähteen:
http://books.google.fi/books?id=zTOfNOzTCLEC&pg=PA19&lpg=PA19&dq=airy disk aperture lens&source=bl&ots=2_NKwCJ9I3&sig=i1EZ3tSq51-E6C8ScjkE4bIeW5A&hl=fi&sa=X&ei=CJMlT7K3FMWg4gSHzIn6DA&redir_esc=y#v=onepage&q=airy disk aperture lens&f=false
Principles of Stellar Interferometry, luvun 2.2.2 loppu, jossa laskettiin tuon himmentimen sijainnin vaikutusta diffraktioon. Täysin käsittämättömän Fourier-lauseen jälkeen sanottiin, että tämä todistaa, ettei himmentimen paikalla ole merkitystä (kunhan se on toimivasti optisella polulla).
- Suttukuvaaja
Oikeastaan terävyysalueen hallinta ja hillintä se vasta onkin mielenkiintoista järkkärillä kuvatessa kun taustan tahtoo olevan silkkaa epäterävää suttua ja
pääkohteen huipputeräpiirtoa?
Kunnon Bohek efekti ei onnistukkaan kaikilla kameroilla kaikilta kuvaajilta?- Maisemakuvaaja
Uskomatonta mutta totta minusta paljon helpompi on ottaa sellainen kuva missä
kaikki vaikuttaa aivan terävältä? - Paljon kuvia ottanut
Maisemakuvaaja kirjoitti:
Uskomatonta mutta totta minusta paljon helpompi on ottaa sellainen kuva missä
kaikki vaikuttaa aivan terävältä?Laittakaa valinta kiekko AUTO asentoon vihreeseen eikä missääntapauksessa A
taikka M asentoon eikä S tai P aakkosen kohdalle niin saatte hyviä parempia kuvia?
- syväterävyydestä
"Oikeastaan terävyysalueen hallinta ja hillintä se vasta onkin mielenkiintoista järkkärillä kuvatessa kun taustan tahtoo olevan silkkaa epäterävää suttua ja
pääkohteen huipputeräpiirtoa?"
Eipä tämäkään väite oikein pidä paikkansa - täällä puhuttiin kamerasta canon powershot 720 ja tuolla kameralla Diffraction Limits Extinction Resolution jo aukolla f/2.8
Järkkärillä(24 MP) kuvatessa tuo Diffraction Limits Extinction Resolution raja tulee vastaan vasta aukolla f/11.3 ja tuolla aukolla syväterävyysalue on jo kohtalaisen pitkä.
Jos taas järjestelmäkameralla 8 MP riittää, voit himmentää aina aukolle f/22.6 ennen kuin diffraktio pilaa kuvasi.
http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/diffraction-photography-2.htm
Järkkärillä 35 mm polttovälillä syväterävyysalue ulottuu aivan läheltä äärettömään jo aukolla f/11.3
http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/dof-calculator.htm
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.733644Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k91981Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes2261323- 1341196
- 1001063
- 1091045
Miksi nuori ottaa hatkat? Rajut seuraukset: seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, huumeet...
Lastensuojelu on kriisissä ja nuorten ongelmat kasvussa Suomessa. Hatkaaminen tarkoittaa nuoren luvatta poistumista omil701010- 60974
Shokki! Suuri seikkailu -kisassa todellinen jättiyllätys - Tämä muutos järkyttää varmasti monia!
No nyt on kyllä aikamoinen ylläri, peli todellakin kovenee…! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/shokki-suuri-seik6965- 35876