Hei,
osaisiko joku teistä kertoa, mikä seuraavista esitystavoista on oikea:
1. Rieszin ja Fischerin lause
2. Rieszin-Fischerin lause
3. Riesz-Fischerin lause
4. Rieszin Fischerin -lause.
Itse suosisin ensimmäistä vaihtoehtoa, vaikka tätä kirjoitusmuotoa näkee käytettävän harvemmin.
Olisin todella kiitollinen, jos saisin tähän ongelmaan vastauksen.
osaisiko joku teistä kertoa, mikä seuraavista esitystavoista on oikea:
1. Rieszin ja Fischerin lause
2. Rieszin-Fischerin lause
3. Riesz-Fischerin lause
4. Rieszin Fischerin -lause.
Itse suosisin ensimmäistä vaihtoehtoa, vaikka tätä kirjoitusmuotoa näkee käytettävän harvemmin.
Olisin todella kiitollinen, jos saisin tähän ongelmaan vastauksen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Nykykäytännön mukaan ensimmäinen vaihtoehto on oikein, jos on kyse kahdesta eri henkilöstä. Kolmonen taas puhuttaessa kaksoisnimellisestä henkilöstä
Ainakin englanninkielisessä tekstissä yleensä suositaan versiota 3. Esim. "Fokker-Planck equation".
Käsittäkseni oli kyse suomenkielisestä tekstistä.
Lisäksi on syytä huomauttaa, että suomen kielessä tulee käyttää suomalaista translitteraatiota, eli esimerkiksi Tšebyšov eikä englantilaisittain Chebyshev.
Katso myös http://keskustelu.suomi24.fi/node/2753950 .
Asiasta on useampiakin mielipiteitä:
http://www.mit.jyu.fi/OPE/Leena/Tekstit/Kielikello-2-2006.pdf
Oikein on ”Rieszin–Fischerin lause”, koska kyseessä on kahden eri henkilön mukaan nimetystä lauseesta.
Myös vaihtoehto 1 on sinänsä oikein, mutta niin ei kirjoiteta.
Vaihtoehdossa 2 on väärä merkki, yhdysmerkki (-), kun pitää olla ajatusviiva (–). Jos ajatusviivaa on mahdoton kirjoittaa (harvinaista nykymaailmassa, yleensä kyse on osaamattomuudesta), käytetään sen tilalla yhdysmerkkiä, jonka ympärille jätetään väli: Rieszin - Fischerin lause.
Vaihtoehto 3 olisi oikein, jos kyseessä olisi olisi yhden henkilön, Riesz-Fischer, mukaan nimetty lause.
Vaihtoehdossa 4 ei ole tolkkua.
Englannin kielessä oikea ilmaus on ”Riesz–Fischer theorem”. Siinäkin on ajatusviiva (en dash).
Osaatko muuten sanoa, miksi englannissa ei laiteta genetiiviä kaksiosaisiin nimiin (Riesz–Fischer theorem, ei Riesz's–Fischer's theorem), mutta yksiosaisiin laitetaan toisinaan (Fieller's theorem), toisinaan ei (Pythagorean theorem eikä Pythagorean's theorem)? Mikä on taustalla oleva logiikka?
"Englannin kielessä oikea ilmaus on ”Riesz–Fischer theorem”. Siinäkin on ajatusviiva (en dash)."
Kyseessä on kyllä "en dash", jota käytetään nimien välissä ja lukuväleissä, mutta se ei ole saman kuin ajatusviiva "em dash".
”En dash” on sama kuin suomen kielen ajatusviiva. Englannissa on kaksi ajatusviivaa, lyhyempi en dash ja pidempi em dash; jälkimmäistä käytetään lähinnä amerikanenglannissa.
Eikö tuo "em dash" "—" nimenomaan ole englannissa se ainoa ajatusviiva – siis se viiva, jota osoittamaan vähän niin kuin ajatustaukoa kesken lauseen. "en dash" "–" ei ole englannissa ajatusviiva ollenkaan vaan jonkinlainen arvo- ja lukualueiden viiva. No joo, väliäkö tällä.
Ei ole. Lue viesti, johon vastaat. Tarkista, että aivot on kytketty toimintaan ennen vastaamisen aloittamista.
Niin siis edelleenkään "en dash" ei ole englannissa ajatusviiva vaikka se suomessa onkin. Ehkä sitten en saanut kytkettyä aivoja päälle edelleenkään. Vai mikä ajoi vastaamaan asialliseen kommenttiin näin?
Pythagorean, Newtonian, Brownian jne. ovat erisnimistä (Pythagoras, Newton, Brown) johdettuja adjektiiveja, eikä niihin silloin tietenkään tule genetiivin päätettä.