Diktatuureissa asia oli selvä, Hitler ja Stalin kun olivat puhuneet niin se oli sillä siinä. Demokratioissa kuten Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa poliittinen ja sotilaallinen valta oli yksissä käsissä, pääministeri Churchillilla ja presidentti Rooseveltilla. Jos kiistaa tuli viime kädessä he päättivät maansa kannan.
Suomessa tilanne oli aivan toinen. Oli presidentti joka oli luovuttanut ylipäällikkyyden Mannerheimille. Oli hallitus jota johti pääministeri. Kun näille kolmelle valtakeskittymälle tuli erimielisyyttä niin kuka sanoi viimeisen sanan, kuka näytti kaapin paikan? Se kenellä on valta on myös vastuu!
Suomessa tilanne oli aivan toinen. Oli presidentti joka oli luovuttanut ylipäällikkyyden Mannerheimille. Oli hallitus jota johti pääministeri. Kun näille kolmelle valtakeskittymälle tuli erimielisyyttä niin kuka sanoi viimeisen sanan, kuka näytti kaapin paikan? Se kenellä on valta on myös vastuu!
Vastaukset 26
Vanhimmat
pääministerin nimitti preisidentti. Hän oli maan korkein johtaja. Ei siinä mitään epäselvää ollut.
Ryti tosin vältti puuttumasta ylipäällikön asioihin, ehkä liiankin tarkasti.
Erityisesti Rangell oli pääministerinä sivuroolissa. Linkomies oli hieman vahvempi.
Tarkkaan ottaen tietysti perimmäisenä ylintä valtaa käytti eduskunta, mutta se oli kiltisti hallituksen talutusnuorassa.
Kyllä se näin meni. Suomessa poliittinen johto meni kirkkaasti sotilaallisen johdon edelle.
Jopa sotaan liittyvissä asioissa poliittinen johto veti pidemmän korren ja niin tapahtui jo ennen talvisotaa.
Ei Mannerheimin mielipiteitä kuunneltu, vaikka hän taisi olla ainut, joka ymmärsi tilanteen. Suomen poliitikot olivat kuin keskenkasvuisia murrosikäisiä kloppeja, jotka kuvittelivat aivan liikaa itsestään.
Hallituksessa ja eduskunnassa ei ymmärretty ajoissa, että jatkosota hävitään. Vasta vuonna 1944, kun Itä-Karjalasta alettiin perääntyä, hallituksessa alettiin ihmetellä tilannetta. Tätä ennen olisi pitänyt pystyä tekemään aselepo ja tehdä oikeasti rauhantunnusteluja.
Presidnetit Kallio ja Ryti olivat pelkureita kun luovuttivat asevoimien ylipäällikkyyden Mannerheimille. Demokratioissa asevoimat pitää aina olla poliittisesti valitun johtajan alaisuudessa. Aivan käsittämätöntä raukkamaisuutta.
johtaminen eli suuret poliittiset ratkaisut olivat edelleen presidentillä. Jos hän niin halusi.
Rytin olisi vain pitänyt tehdä asia vielä selvemmäksi Mannerheimille. Nythän tämä potkaisi aisan ylitse Itä-Karjalan hyökkäyksestä päättäessään ja jättäessään Kannaksen hieman heikolle miehitykselle.
Ryti olisi voinut antaa asioista selvät käskyt, mutta kunnioitti liikaa Mannerheimia.
Rytillä oli selkeä strateginen ajattelu. M. juuttui vanhoihin ratkaisuihinsa.
Omaa kieltään puhuvat henkilötappiot verrattaessa maita, joissa valtionpäämies hoiti ylipäällikkyyden myös käytännössä, niihin maihin, joiden päämiehet antoivat ammattisotilaiden hoitaa sotatoimet.
Kallio ja Ryti eivät olleet saaneet minkäänlaista sotilaskoulutusta. Ylipäällikkyyden siirto olisi ollut itsestään selvää, vaikka Mannerheim olisi kuollut ennen talvisotaa.
ei pirä paikkaansa, VALEHTELET.
englannissa kuningas ja kuningatar oli armeijan yli-komentajia.
Kenen kanssa tämä idiootti "keskustelee"?
esim normandian maihin nousu EI olisi ollut mahdolline jos kuningaaliset ei olisi sitä hyväksynyt.
älkää unohtako että kunigatar teki montystä marsalkan, ei suinkaan söötsil.
Englannissakin pelkkiä keulakuvia jo viimeistään 1700-luvulta.
Pääministerillä oli valta ja hän oli riippuvainen alahuoneesta.
** kunigatar teki montystä marsalkan, ei suinkaan söötsil **
Monty ylennettiin marsalkaksi vuonna 1944. Kuka kuningatar mahtoi hallita tuolloin Yhdistynyttä kuningaskuntaa?
Hallitsija kyllä antoi tuon ylennyksen, mutta pääministerin suosituksesta.
viisas, kaas.
hallitsija kyllä antoi tuon ylennyksen, mutta pääministerin suosituksesta.
pääministeri on voinut suomessakin esittää ylennyksiä.
Hmm? Ns. "Englannissa" kuitenkin ylä- kuin myös alahuone, joista monarkki nimenomaiseti nimitti, e siis kansainvaltaisesti valinnut, ylähuoneen lordit (ja ladyt).
Arvelet siis, että hallitsija olisi ylentänyt Montyn, vaikka pääministeri olisi todennut: "Ei ylennyksiä sille miehelle"? Mieti uudelleen.
Läskipoika Suursillikö tuollaista muka sanoi.
se on näin, mannerheim johti sotaa.
hallitus päätti mahdollisista rauhaan liittyvistä asioita, jos ry-ss-iltä tuli joku rauhan neuvottelu ehdotus hallitus päätti lähetetäänkö neuvottelijat.
eduskunta päätti halituksen esittämien rauhan ehtojen pohjalta ÄÄNESTÄMÄLLÄ hyväksytäänkö vai ei.
hallitus on voinut itsenäisesti neuvoteltuaan mannerheimin kanssa päättää viedäänkö esitys eduskuntaan vai ei.
muurmannin rataan ja leningradin piiritykseen liittyi ulkopolitiikkaa siinä määrin että mannerheim katsoi sen olevan liian riskaabelia, vanhojen rajojen ylitystä mannerheim perusteli tietenkin turvallisuudella koska piti saada parhaat mahdolliset puolustus asemat.
Trivia knoppi: Suomihan oli sillä tavalla erikoinen sotaa käyvä ja hyökkäyksen alaiseksi/pommitusten kohteeksi joutunut demokratia (vs. esim. Kanada), että Suomessa eduskunta JATKOI arkityötään, vaikkakin evakossa, ja sääteli "triviaali"lakeja mm. nyt perunoista. Kun taas esim. Iso-Britannian/Yhdistyneen kuningaskunnan vaalein valittu kansanedustuslaitos pisti toimintansa taolle natsi-Saksan ja sodan alla.
Mielenkiintoista onkin kysymys siitä, että onko valtio, jossa kansanedustuslaitos on sodan vuoksi laitettu "tauolle" enää demokratia vs. valtio, jossa kansanedustuslaitos kyllä edelleen edustaa kansaa ns. arkipäivän asioissa, vaikkakin sota on sitten delegoitu yksittäislle ilman vaaleja valituille ns. asiantuntija tahoille. Selvästikään kysymys ei ole musta-valkoinen vaan on paljon harmaata aluetta välissä.
miten virheellisiä tietoja.
"Suomessa eduskunta JATKOI arkityötään, vaikkakin evakossa, ja sääteli "triviaali"lakeja mm. nyt perunoista. "
Eduskunta oli evakossa vain Talvisodan ajan. Se sääti koko ajan tärkeitä lakeja, mutta pääsi hyvin harvoin edes keskustelemeaan sotaan liittyvistä suurista ratkaisuista. Hallitus ei vienyt niitä eduskuntaan.
"Kun taas esim. Iso-Britannian/Yhdistyneen kuningaskunnan vaalein valittu kansanedustuslaitos pisti toimintansa taolle natsi-Saksan ja sodan alla."
Ihan pötyä. Alahuone mm. vaihtoi hallituksen juuri Saksan hyökätessä toukokuussa -40.
Mitä järkeä on kirjoittaa tuollaista puutaheinää?
26 September 1940
8 December 1940
10 May 1941
11 May 1941....
Mtä järkeä ns. muka-vastata (retort) jos ei edes tiedä basicfaktoja?
Missä istui tuolloinen Yhdistyneiden kansakuntien alahuone ja exacly mitä lakeja sääteli?
Edelleenkin pysyn kannassani (kunnes onnistut faktoilla toisin todistamaan, kenties) : ei ole niin musta-valkoinen tämä "demokratia" asia ollenkaan. Populaarihistoriassa usein toistetaan mantraa, että UK and Finland ovat kaksi ainoaa ns. demokratista valtiota koskaan sodassa keskenään re: particular UK's Liinahammarin pommitukset, jotka tarkoituksella tai ei, eivät edes tuhonneet mitään oleellista suomalaisvarustusta, vain pari kalastusalusta, really.
Suomi vs.UK parliaments. Molempia ilmapommitettiin, mutta vain toinen myös maajoukkojen/ alueellisen koskemattomuuden hyökkäyksen alla, silti säätää triviaalilakeja perunoista mitä kansalaiset/äänestäjät alunperin äänestäneet.
Kansalaiset/äänestäjät kummassakaan maassa eivät koskaan äänestäneet/saanet äänestää itse sodasta ja sodan johdosta, no?
"Missä istui tuolloinen Yhdistyneiden kansakuntien alahuone ja exacly mitä lakeja sääteli?"
Et siis erota Englantia (UK) ja YK:a toisitaan.
Sekä Suomen edsukunta että Englannin alahuone istuivat koko sodan ajan ja säätivät kaiken tasoisia lakeja.
Suomen eduskunta mm. hyväksyi sotatilan 25.6. 41 ja hylkäsi rauhanehdot huhtikuussa -44.
Et tajua edes perusteita koko asiasta.
http://www.youtube.com/watch?v=8vfdZtpx_ug&feature=BFa&list=ULPAI_B0zf_u0
http://www.youtube.com/watch?v=HtpHHQUtaeM hitler yritti pelastaa euroopan bolshevismilta
laittakaa totuutta eteenpäin muillekin sivuille saksa tuhottiin koska hitlerin talousuudistukset olisivat vieneet vallan kansainvälisiltä pankkiireilta ja tehnyt heidät tarpeettomiksi.
Rytille ja Mannerheimille uskolliset sekopää sotilaat sekä tietysti Anthonin Valpo. Toki tietysti se, että papit oli takoneet enemmistölle päähän että palaa helvetissä jos ei tottele esivaltaa.
nimenomaan itse tekstistä päätellen. Onneksi sinunlaisiasi maanpettureita oli hyvin vähän.
mitenkähän tuo on tulevaisuudessa kun pressa ei ole ylipäällikkö ja eduskunnan ja puolustusministerin asemaa vahvistetaan, niin tuo sotiminen.
Valta oli tietenkin presidentillä, mutta se on sitten eri asia, kuinka omapäisesti presidentti tätä valtaa käytti, tuskin teki mitään sotilaspäätöstä kysymättä Mannerheimilta, joka taas kysyi pääesikunnalta ja Airolta ennenkaikkea.
Poliitisesti juttu oli sama, presidentti kysyi pääministerin kantaa, joka vastaavasti tarkisti oman selkänojansa eli hallituksen mielipiteen, joka sekään ei ollut yksi ja sama, vaan aina tilanteen mukaan ja joka puolueella oli siinäkin oma näkemyksensä.
Ryti samoin kuin Kalliokin, olivat kokeneita poliitikkoja, ne osasivat kyllä junailla asiat, kun tätä taitoa tarvittiin, Mannerheim ei ollut poliitikko, eikä aina saanut tahtoaan läpi.
"--tuskin teki mitään sotilaspäätöstä kysymättä Mannerheimilta, joka taas kysyi pääesikunnalta ja Airolta ennenkaikkea."
Presidentti ei päättänyt sotilasasioista. Ne kuuluivat ylipäällikölle. Hän neuvotteli niistä joskus presidentin kanssa ja saattoi tehdä joskus tämän tahdon mukaan.
Alaisten mielipiteet M. otti huomioon vain silloin, kun ne tukivat hänen omiaan. Hän ei ollut alaisten johdateltavissa.
M. yritti olla puuttumatta poliittisiin päätöksiin. Se ei kuitenkaan aina onnistunut ja poliitikot valittivat M:n oikullisuutta ja mielipiteiden epäselvyyttä. Suurissa asioissa kuitenkin aina M:n mielipide painoi, joskus ratkaisikin.
että presidentin ja hallituksen olisi tullut johtaa sotaa ja ylipäällikön vain sotatoimia. Nyt ylipäälliköllä oli kaikille aloille ulottunutta toimivaltaa, jota poliittinen johto saattoi vain katsella.
Välirauhan aikanahan M. kokosi itselleen aiemmin näkemättömän sotilaallisen valtakeskittymän hallituksen ja eduskunnan hyväksyessä pulinoitta kaiken.
Talvisota oli antanut Marskille arvovallan, jota ei ole ollut kellään Suomessa ennen eikä jälkeen.