Tänään ihmiskunnannalla on taas uusi ilonaihe kun amerikkalainen ydinvoiman viranomaisvalvoja NRC epäsi Calvert Cliff voimalaan suunnitellulta kolmannelta reaktorilta rakennusluvan. Suunniteltu ja nyt evätty kolmosreaktori oli supervaarallista ja saastuttavaa Areva US-EPR-reaktorityyppiä. Amerikkalainen ydinvalvoja ei ollut vakuuttunut EPR-reaktorin turvallisuudesta.
Supervaarallinen koska ydinpolttoainetta käytetään reaktorissa siten että kun se loppujen lopuksi poistetaan reaktorista ydinjätteenä se on useita kertoja aikaisempien rekatorien ydinjätettä radioaktiivisempaa. Tämä sama lisää rekatorin jälkilämpöä ja vaikeuttaa reaktorin tai ydinjätealtaiden jäähdytystä onnettomuustilanteissa. Reaktorin käyttö on myös erilaista kuin Loviisan vanhempien painevesireaktoreiden Olkiluodon kiehutusvesireaktoreista puhumattakaan, joka lisää operaattorivirheiden todennäköisyyttä. Uusi EPR on niin epäluotettava että siihen on jouduttu rakentamaan erillinen keräilyastia suurella todennäköisyydellä tapahtuvaa ytimen sulamista varten. Eritysen saastuttava EPR-reaktori on se sen kymmennen kertaa aikaisempia reaktoreita suurempien radioaktiivisten tritium-päästöjen takia.
Supervaarallinen koska ydinpolttoainetta käytetään reaktorissa siten että kun se loppujen lopuksi poistetaan reaktorista ydinjätteenä se on useita kertoja aikaisempien rekatorien ydinjätettä radioaktiivisempaa. Tämä sama lisää rekatorin jälkilämpöä ja vaikeuttaa reaktorin tai ydinjätealtaiden jäähdytystä onnettomuustilanteissa. Reaktorin käyttö on myös erilaista kuin Loviisan vanhempien painevesireaktoreiden Olkiluodon kiehutusvesireaktoreista puhumattakaan, joka lisää operaattorivirheiden todennäköisyyttä. Uusi EPR on niin epäluotettava että siihen on jouduttu rakentamaan erillinen keräilyastia suurella todennäköisyydellä tapahtuvaa ytimen sulamista varten. Eritysen saastuttava EPR-reaktori on se sen kymmennen kertaa aikaisempia reaktoreita suurempien radioaktiivisten tritium-päästöjen takia.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ydinvoimalan rakennusluvan eväämisen syy ei ollut 7-kertaisesti radioaktiivisempi ydinjäte, joten poistin siihen käsitykseen perustuvan viestini. Siitä aiheesta on täällä keskusteltu mm. ketjussa
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6811765
"Superydinjätettä jälkeläisillemme" (2009)
Ilonaihehan kertomasi on ennenkaikkea jenkeille. jotka välttyvät ydinonnettomuudessakin 7-kertaisesti vaarallisemmalta ydinvoimalalta maaperälään!
Tuo seitsemän kertaa vaarallisempi ydinjäte on greenpeacepuppua. Tuotettua energiayksikköä kohti tulee aina suunnilleen yhtä paljon radioaktiivisia aineita. EPR-polttoainetta tulee vähemmän mutta se on vastaavasti jonkin verran radioaktiivisempaa. Tuo seitsemänkertaistuminen viittaa luultavasti isotoopin jodi-129:n kaasuaukko-osuuteen, mikä ei kuitenkaan ole mitenkään kriittinen loppusijoituksen turvallisuuden kannalta.
Tyypillistä VTT ydintekniikan valheellista ydinpropagandaa jonka todellisuuspohja on nolla.
Pistä lukuja tiskiin niin katsotaan.
Calvert Cliff 3 -voimalan luvan epäämisestä hieman lisätietoja:
Tämän uuden ydinvoimalan rakennusluvan epääminen oli historiallinen tapahtuma koska CC3 oli ensimmäinen ydinvoimala 30 vuoteen jolle haettiin uutta rakennuslupaa Yhdysvalloissa. Tämän ydinvoimalan rakennusluvan epääminen oli siten isku ns. ydinrenesanssin tulemiselle. Ydinvoimalan rakennusluvan epäämisperusteena oli ensisijaisesti se ettei lupaa hakenut yhtiö ollut löytänyt yhtään amerikkalaista partneria osallistumaan tämän ydinvoimalan rakentamiseen. Lupaa hakeneen amerikkalaisyrityksen omistaja oli kokonaisuudessaa Ranskalainen valtion energiayhtiö EDF. Tästä voidaan helposti vetään johtopäätökset miksi yhtiö halusi rakentaa valtion ydinvoimayhtiön Arevan suunnitteleman supervaarallisen ja saastuttavan ERP:n jenkkeihin.
Joka tapauksessa ihmiskunta juhlii kun oikea ydinvoiman turvallisuusvalvoja, amerikkalainen NRC, esti supervaarallisen ERP:n rakentamisen. Hienoa!
Surullista, että kansan juhlat alkaa vasta hirvittävän katastrofin jälkeen.... Saksa on tekemässä siihen sääntöön poikkeusta.
"EPR-polttoainetta tulee vähemmän mutta se on vastaavasti jonkin verran radioaktiivisempaa."
Olisko pitänyt analysoida vähän rehellisemmin? Ydinpolttoaineen kilomäärä ei ole kovinkaan oleellinen asia, vaan esimerkiksi se, kuinka paljon voimalassa on radioaktiivista inventaariota, jos ja kun se joutuu onnettomuuteen. Rikas polttoaine pitkällä polttmalla voisi aiheuttaa monta kertaa vakavamman onnettomuuden, kuin lievemmin rikastettu ja lyhyemmän polttovälin omaava polttoaine, joka siis ennen EPR:ää oli meillä vielä turvallisuuskriteeri. Sama asia koskee koko ketjua aina loppusijoitukseen asti. Esim EPR:n polttoaine vaatii huomattavasti tehokkaamman hätäjäähdytysjärjestelmän ja selvästi pidemman jäähdytysajan välivarastoissa ja jokainen vuosi siellä liää riskiä.
Jodi129 ei ehkä ole kriittinen, mutta pitkäaikaisena isottooppina lisää polttoaineen rauhoittumisaikaa ja sitä kautta myös vähän riskiä.
EPR on paradoksi: liian iso, liian vaarallinen, aiheuttanut sen, että Suomi on luopunut monista turvallisuusperiaatteistaan, mahdoton rakentaa, liian kallis vaikka rakennettaisiin palkattomilla orjilla, monien laatuvirheiden keskittymä.
Paradoksi on juuri siinä, että sen sanotaan lisäävän ydinturvallisuutta ja onnettomuustodennäköisyys on tähtitieteellisen pieni.
"Olkiluoto 3 -reaktori tuottaa moninkertaisesti entistä vaarallisempaa ydinjätettä
in English"
http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/julkaisut/burnUpPresentationStockholm/
Kyllä yritin olla tuossa rehellinen. Pääsääntö on, että tuotettujen fissiotuotteiden määrä on suhteessa tuotettuun energiaan. Sitten tulee tietysti pieniä eroja, kun tarkastellaan eri isotooppeja. Tshernobylissä ja Fukushimassa päärooliin nousivat jodit ja cesiumit. Lyhytikäisten jodien määrä riippuu oikeastaan vain reaktorin tehosta: siinä tuotto ja hajoaminen ovat tasapainossa. Pitkäikäisemmän Cs-137:n kertymä puolestaan riippuu polttoaineella tuotetusta energiasta, sen palamasta. Sen tuottoon ei vaikuta, jos sama energia on tuotettu pienemmällä tai suuremmalla polttoainemäärällä. Cs-134 on puolestaan fissiotuotteen aktivoitumistuote, joten suurempi palama lisää sen määrää. Plutoniumien määrä ei kasva merkittävästi.
Sitten on tuo polttoaineen kaasuaukossa olevien ainesten osuus, mikä on tärkeä sellaisissa onnettomuuksissa, joissa suojakuoret vaurioituvat mutta polttoaine ei sula. Korkean palaman polttoaineessa niitä on jonkin verran enemmän mutta hyvää tietoa asiasta ei vielä ole.
"Korkean palaman polttoaineessa niitä on jonkin verran enemmän mutta hyvää tietoa asiasta ei vielä ole."
Kyllähän tuo sitten saadaan selville, kun ensimmäinen EPR posahtaa kenttäkokeissa, Suomessa tai jossakin muualla. Eihän meidän vielä tarvitse kaikkia riskejä tunnistaa tai hallita.
Plutoniumin määrästä voisit kertoa lisää. EPR on rakenettu siten, että se hyötää tehokkaammin kuin aikaisemmat reaktorit ja tämä ominaisuus tukee juuri pidempää polttamaa. Käytännössä se tarkoittaa kahta asiaa: samasta polttoainemäärästä tulee enemmän fissiotuotteita ja reaktorissa on joka hetki enemmän plutoniumia, kuin aikaisemmissa sukupolvissa.
Eikö ole turhauttavaa yrittää puhua järkeä tyypille, joka ei kskaan anna minkäänlaista lähdetietoa (ei ainakaan ole sattunut silmiini). Sehän tarkoittaa sitä, että voi kaiken aikaa kiusata muita täysin tuulesta temmatuilla väitteillä tai omilla luuloillaan, tai jopa ihan omaksi huvikseen ihan mitä sattuu mieleen juolahtamaan. Onhan tuon valheet jo nähty, ei sitä kukaan/monikaan usko.
Kirjoittelusi hänen kanssaan on silti hyvä asia, koska sen ansiosta vuoropuhelussanne on edes jotain annettavaa lukijoille.
Lähteeni on sama kuin minkä olen joisakin aiemmissa keskusteluissa maininnut: Posivan työraportti 2005-71. En saa siihen suoraa linkkiä mutta se löytyy linkin http://www.posiva.fi/tietopankki/tyoraportit?cd_year=2005&cd_order=col_report_number&cd_list=Listaa listasta. Sieltä löytyy aktiivisuustuedot eri palaman omaaville polttoaineille.
Mitä tulee plutoniumiin, EPR tuottaa enemmän plutoniumia mutta se myös polttaa sitä enemmän kuin matalapalamaisemmat polttoaineet, joten erot hetkellisissä plutoniummäärissä ovat pienet tuotettuun energiaan nähden. Suurempia eroja on lähinnä useammassa aktivoitumisessa syntyvien transuraanien määrissä. Plutoniumin fissiosta tulee aika samanlaisia fissiotuotteista kuin uraanin fissiosta.
" joten erot hetkellisissä plutoniummäärissä ovat pienet tuotettuun energiaan nähden.. "
Melkoista kiemurtelua amazing. Olet jo pyörtänyt kaikki omat väitteesi, mutta tämä jäi vielä jotenkin epäselväksi. Eli mitä tarkoitat sillä, että erot hetkellisessä plutoniummäärissä ovat pienet? Kun normaali ydinvoimala tuottaa plutoniumia noin yhden prosentin (300kg yhdessä lauatuksessa, jossa vaihdetaan noin kolmasosa polttoaineesta) niin kuinka paljon EPR:n luulisit tuottavan?
Aktinidit ovat vielä asia erikseen. EPR tuottaa niitä vähintaan kaksinkertaisen määrän tavalliseen ydinvoimalaan verrattuna ja nämä aineet on juuri se tärkein syy sille, että käytetty ydinpolttoaine pysyy vaarallisena vielä 100 000 vuoden päästä.
No heitellään niitä lukuja. Verrataan keskenään BWR palama 50 MWd/kgU polttoainetta, mikä suunnilleen vastaa Olkiluodon laitosten nykyään käyttämää polttoainetta, sekä EPR palama 60 MWd/kgU, mikä suunnilleen vastaa Olkiluoto-3 yksikön tulevaa polttoainetta. Katsotaan aktiivisuuksia yksiköissä GBq/tU. Plutonium-239:n (puoliintumisaika 24 000 vuotta) aktiivisuudet ovat BWR/EPR: 12000/14000. Siis EPR:n polttoaineessa on noin 20 % enemmän, mutta sillä on myös tuotettu 20 % enemmän energiaa (ja sitä kertyy massamääräisesti vähemmän), joten tuotettua energiayksikköä kohden luvut ovat suunnilleen samat.
Plutonium.242:lle (puoliintumisaika 380 000 vuotta) nuo aktiivisuussuhteet ovat BWR/EPR: 130/190. Siis EPR:ssä 46 % enemmän ja energia-yksikköä kohti neljänneksen enemmän. Plutonium-242:n aktiivisuus on hieman yli sadasosa plutonium-239:n aktiivisuudesta. Plutoniumia raskaampia hyvin pitkäikäisiä transuraaneja ei juurikaan ole. Esim. amerikium-243:n puoliintumisaika on "vain" 7400 vuotta ja sen aktiivisuussuhteet ovat ovat BWR/EPR: 1800/3100. Siis EPR:ssä 72 % enemmän ja energiayksikköä kohti vajaat 40 % enemmän. Joten ei mielestäni kovin dramaattisia eroja.
Sitikan kysymykseen jodi-129:n puoliintumisajasta; se on 17 000 000 vuotta eli erittäin pitkä. On kuitenkin muistettava, että fissiotuotteilla pitempi puoliintumisaika merkitsee vastaavasti pienempää aktiivisuuspitoisuutta polttoaineessa. Niinpä jodi-129:n pitoisuus polttoaineessa on alle miljoonasosa cesium-137:n vastaavasta pitoisuudesta.
Hieno ottaa vertailuluvuksi Olkiluodon nykyisin kättämä palaman noston jälkeinen tilanne. Rehellisempää olisi verrata laitoksen alkuperäisesti käyttämää palamaa eikä nostettua arvoa.
Tämä on tätä ydinvoimalobbarien kieroilua.
Alkuperäinen väite oli: "Olkiluoto 3 -reaktori tuottaa moninkertaisesti entistä vaarallisempaa ydinjätettä."
Yritin osoittaa, että EPR-polttoaineen radioaktiivisuus tuotettua energiayksikköä kohti on vain marginaalisisesti suurempi pitkälläkin aikavälillä, otetaan sitten vertailukohdaksi Olkiluodon nykyinen tai vuosientakainen käytetty polttoaine.
Mikä on jodi 129:n puoliintumisaika? Wikipedia ei kerro sitä eikä Googlesta pikaisesti löydy. Oma nuklidikarttani on toisella paikkakunnalla, joten en näe siitä.
Kiitos!