suomalaisuutta.
tai sitten ruotsinkielisiä? Finländsk?
Ei, ei solvata, muutin vain (kaksoisstandardin osoittaakseni) Utriaisen tekstiin suomenkielisten kohdalle suominkieliset.
Alkuperäinen luettavissa YLE:ssä
Eli näin Utriainen EI kirjoita, vaan siten, että suomenkielisiä solvataan:
"Ihmishenki kullan kallis - vai onko?
Terttu Utriainen | 30.8.2012
Me suomenruotsalaiset taidamme yhä olla tappajakansaa.
Tällä en tarkoita juuri alkanutta linnustuskautta, jonka aikana tuhannet pesimään tulleet linnut menettävät henkensä, enkä edessä olevaa hirvenmetsästystä, jonka seurauksena hirvet, jotka itse ovat kasvissyöjiä, päätyvät pakastimiin.
Kysymys ei ole myöskään eduskunnan eräkerhon Lieksaan suuntautuneesta karhujahdista, sillä siinähän tarkoituksena ei varmaan ollut karhun tappaminen vaan kansanedustajien virkistystoiminta.
Enkä Ahvenanmaan kevätlinnustuksesta,joka on EU:ssa todettu laittomaksi siinähän on kyse kulttuurista.
Tarkoitan sitä, että vaikka elämä Suomessa on viimeisen parinsadan vuoden aikana tullut suurimmalle osalle yhä turvallisemmaksi, ovat ruotisnkieliset kuitenkin tottuneet ja turtuneet tietyn suuruisiin väkivaltaisiin ja ennenaikaisiin kuolemantapauksiin.
Kun toistakymmentä vuotta sitten ajelin tuttavani kanssa Närpiössä ruotsinkielisen kylä ohi, hän osoitti useampaakin taloa, jonka poika oli surmannut itsensä. Onneksi kunnassa ei tuona vuonna ollut vielä tapahtunut kuitenkaan normitappoa.
Ihmettelin, että mikä se sellainen normitappo on. Eihän rikoslakikaan sellaista tunne. Minulle kerrottiin, että siinä kunnassa vuosittain tilastojen mukaan yleensä tapetaan yksi ihminen, joten odotettavissa oli ainakin yksi tappo. Tuntui, kuin tilastojen vain odotettiin täyttyvän ilman, että asialle pyrittäisiin tekemään jotain.
Se, mitä pidetään normaalina, riippuu siitä, mihin verrataan.
Vuosina 1965-73 Suomessa oli normaalia, että liikenteessä kuoli vuosittain noin tuhat ihmistä. Moottoriajoneuvoja oli maassa tuolloin noin miljoona. Tätä normaalia olotilaa ei kuitenkaan pidetty hyväksyttävänä ja asiantilaa ryhdyttiin muuttamaan. Rattijuopumusta suitsittiin, lainsäädäntöä ja asenteita muutettiin, ajoneuvojen ja teiden turvallisuutta parannettiin.
Ja muutoksia myös saatiin aikaan. Vuonna 2000 liikennekuolemat alittivat ensimmäisen kerran 400, vaikka moottoriajoneuvokanta oli noussut jo yli kahden miljoonan.
Liikenneonnettomuudet ovat kuitenkin yhä lasten ja nuorten yleisin kuolinsyy Suomessa. Toisena tulevat itsemurhat ja kolmantena huumaus- ja lääkeainemyrkytykset. Suomessa lapsi tai nuori kuolee tapaturmassa tai väkivaltaan kaksi kertaa todennäköisemmin kuin Hollannissa.
Itsemurhien huippu saavutettiin vuonna 1992, jolloin Suomessa 1.500 ihmistä päätti itse päivänsä. Vuonna 2010 luku oli pienin 40 vuoteen eli 954. Vaikka suomenruotsalaiset usein ruotisnkielisissä lehdissä kuvataan maailman onnellisimmaksi vähemmistöksi, yhä melkein kolme ihmistä päivittäin saa tarpeekseen elämästä tässä maassa.
Euroopan itsemurhatilastoissa Suomi on kuudentena. Ruotsinkieliset saattavat kätkeä itsemurhans ahukkumisiin ja liikenneonnettomuuksiin. Edellä ovat sellaiset maat kuin Liettua, Unkari, Latvia, Viro ja Slovenia. Ruotsinkieliset eivät näissä tilastoissa ole missään kolmen A:n kerhossa.
Kuolemaan johtaneissa väkivaltarikoksissa tilanne ei ole sen parempi. Vuosittain Suomessa tapetaan noin 150 ihmistä. 60 %:ssa mies tappaa miehen ja 30 %:ssa naisen. 10 %:ssa tekijänä on nainen ja uhrina yleensä mies. Suomessa tapetaan vuosittain 30-50 naista, siis yksi vähintään joka toinen viikko.
Ruotsinkielisiltä alueilta ei ole tilastoja, koska Rkp sensuroi ne.
Suomessa surmataan vuosittain puolet enemmän ihmisiä kuin muissa Pohjoismaissa. Tappotilastoissa kuulumme samaan sarjaan Bulgarian, Romanian ja Serbian kanssa.
Miksi tämän tilanteen muuttamiseksi tehdään niin vähän? Hetkeksi kyllä herätään kouluampumisiin ja perhesurmiin, (esim. Pietarsaaressa ruotsinkielinen muusikkoäiti tappoi vastasyntyneen vessaan, rakastajaperheenisän katsoessa TV:tä olohuoneessa.)joita päällisin puolin hyvin pärjäävät ihmiset ovat kohdanneet....
tai sitten ruotsinkielisiä? Finländsk?
Ei, ei solvata, muutin vain (kaksoisstandardin osoittaakseni) Utriaisen tekstiin suomenkielisten kohdalle suominkieliset.
Alkuperäinen luettavissa YLE:ssä
Eli näin Utriainen EI kirjoita, vaan siten, että suomenkielisiä solvataan:
"Ihmishenki kullan kallis - vai onko?
Terttu Utriainen | 30.8.2012
Me suomenruotsalaiset taidamme yhä olla tappajakansaa.
Tällä en tarkoita juuri alkanutta linnustuskautta, jonka aikana tuhannet pesimään tulleet linnut menettävät henkensä, enkä edessä olevaa hirvenmetsästystä, jonka seurauksena hirvet, jotka itse ovat kasvissyöjiä, päätyvät pakastimiin.
Kysymys ei ole myöskään eduskunnan eräkerhon Lieksaan suuntautuneesta karhujahdista, sillä siinähän tarkoituksena ei varmaan ollut karhun tappaminen vaan kansanedustajien virkistystoiminta.
Enkä Ahvenanmaan kevätlinnustuksesta,joka on EU:ssa todettu laittomaksi siinähän on kyse kulttuurista.
Tarkoitan sitä, että vaikka elämä Suomessa on viimeisen parinsadan vuoden aikana tullut suurimmalle osalle yhä turvallisemmaksi, ovat ruotisnkieliset kuitenkin tottuneet ja turtuneet tietyn suuruisiin väkivaltaisiin ja ennenaikaisiin kuolemantapauksiin.
Kun toistakymmentä vuotta sitten ajelin tuttavani kanssa Närpiössä ruotsinkielisen kylä ohi, hän osoitti useampaakin taloa, jonka poika oli surmannut itsensä. Onneksi kunnassa ei tuona vuonna ollut vielä tapahtunut kuitenkaan normitappoa.
Ihmettelin, että mikä se sellainen normitappo on. Eihän rikoslakikaan sellaista tunne. Minulle kerrottiin, että siinä kunnassa vuosittain tilastojen mukaan yleensä tapetaan yksi ihminen, joten odotettavissa oli ainakin yksi tappo. Tuntui, kuin tilastojen vain odotettiin täyttyvän ilman, että asialle pyrittäisiin tekemään jotain.
Se, mitä pidetään normaalina, riippuu siitä, mihin verrataan.
Vuosina 1965-73 Suomessa oli normaalia, että liikenteessä kuoli vuosittain noin tuhat ihmistä. Moottoriajoneuvoja oli maassa tuolloin noin miljoona. Tätä normaalia olotilaa ei kuitenkaan pidetty hyväksyttävänä ja asiantilaa ryhdyttiin muuttamaan. Rattijuopumusta suitsittiin, lainsäädäntöä ja asenteita muutettiin, ajoneuvojen ja teiden turvallisuutta parannettiin.
Ja muutoksia myös saatiin aikaan. Vuonna 2000 liikennekuolemat alittivat ensimmäisen kerran 400, vaikka moottoriajoneuvokanta oli noussut jo yli kahden miljoonan.
Liikenneonnettomuudet ovat kuitenkin yhä lasten ja nuorten yleisin kuolinsyy Suomessa. Toisena tulevat itsemurhat ja kolmantena huumaus- ja lääkeainemyrkytykset. Suomessa lapsi tai nuori kuolee tapaturmassa tai väkivaltaan kaksi kertaa todennäköisemmin kuin Hollannissa.
Itsemurhien huippu saavutettiin vuonna 1992, jolloin Suomessa 1.500 ihmistä päätti itse päivänsä. Vuonna 2010 luku oli pienin 40 vuoteen eli 954. Vaikka suomenruotsalaiset usein ruotisnkielisissä lehdissä kuvataan maailman onnellisimmaksi vähemmistöksi, yhä melkein kolme ihmistä päivittäin saa tarpeekseen elämästä tässä maassa.
Euroopan itsemurhatilastoissa Suomi on kuudentena. Ruotsinkieliset saattavat kätkeä itsemurhans ahukkumisiin ja liikenneonnettomuuksiin. Edellä ovat sellaiset maat kuin Liettua, Unkari, Latvia, Viro ja Slovenia. Ruotsinkieliset eivät näissä tilastoissa ole missään kolmen A:n kerhossa.
Kuolemaan johtaneissa väkivaltarikoksissa tilanne ei ole sen parempi. Vuosittain Suomessa tapetaan noin 150 ihmistä. 60 %:ssa mies tappaa miehen ja 30 %:ssa naisen. 10 %:ssa tekijänä on nainen ja uhrina yleensä mies. Suomessa tapetaan vuosittain 30-50 naista, siis yksi vähintään joka toinen viikko.
Ruotsinkielisiltä alueilta ei ole tilastoja, koska Rkp sensuroi ne.
Suomessa surmataan vuosittain puolet enemmän ihmisiä kuin muissa Pohjoismaissa. Tappotilastoissa kuulumme samaan sarjaan Bulgarian, Romanian ja Serbian kanssa.
Miksi tämän tilanteen muuttamiseksi tehdään niin vähän? Hetkeksi kyllä herätään kouluampumisiin ja perhesurmiin, (esim. Pietarsaaressa ruotsinkielinen muusikkoäiti tappoi vastasyntyneen vessaan, rakastajaperheenisän katsoessa TV:tä olohuoneessa.)joita päällisin puolin hyvin pärjäävät ihmiset ovat kohdanneet....
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miksi tämän tilanteen muuttamiseksi tehdään niin vähän? Hetkeksi kyllä herätään kouluampumisiin ja perhesurmiin, (esim. Pietarsaaressa ruotsinkielinen muusikkoäiti tappoi vastasyntyneen vessaan, rakastajaperheenisän katsoessa TV:tä olohuoneessa.)joita päällisin puolin hyvin pärjäävät ihmiset ovat kohdanneet.
Vakioselityksenä tutkijat tarjoilevat suomenruotsalaisten humalahakuista juomista. Eroammeko todella näin paljon ruotsalaisista ja hollantilaisista?
Viidenkymmenen vuoden aikana alkoholin kulutus on nelinkertaistunut asukasta kohti. Opetellaanko ruotsinkielisillä alueilla Suomessa vasta juomaan, kun viinimaissa on juotu jo tuhansia vuosia. Ne, jotka ovat siellä alkoholisoituneet, ovat ilmeisesti luonnonvalinnan seurauksena jo satoja vuosia sitten kuolleet pois.Nyt umpikännin ottaa ruotsinkielisellä pohjanmaalla aivan liian moni joka viikonloppu. Mitäpä siellä muutakaan voisi tehdä, ellei halua osallistua Rkp:n kokouksiin.
Tällainen darwinistinen ajattelu (Onko se geeneissä?)saattaa olla Suomessakin ruotsinkielisten toimettomuuden taustalla, vaikkei sitä ääneen lausuta. Kuolemantapaukset on helppo selittää henkilökohtaisiksi ongelmiksi.
On hyvä kuitenkin katsoa myös karttaa. Itsemurhia, henkirikoksia ja mielisairauksia ei esiinny tasaisesti ympäri maata. Niitä esiintyy väkilukuun suhteutettuna eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa, näin meiklle kerrotaan. Ruotsinkielisiltä alueilta ei saada selkoa, koska Ruotsinkielinen kansanpuolue peittää ja sensuroi tilatot. Ruotsinkielisten tekemistä veritöistä ei uutisoida samoin kuin suomenkielisten.
Ja vaikkei muuttajia enää tulevaisuudessa Etelä-Suomeen riittäisikään, eiväthän ihmiset maailmasta lopu – niitähän on jo yli seitsemän miljardia.
Terttu Utriainen(ei siis oikeesti)"
Halla-ahon metodi on toimiva ja tehokas, sen avulla saadaan esiin kaksoisstandardi; mitä ei saa sanota muista,sen saa vapaasti sanoa suomenkielisistä. Suomenkielisiä saa solvata mielin määrin.
Kun tekstiin lisätään sanojen "suomalainen, suomenkielinen" kohdalle "ruotsinkielinen, suomenruotsalainen", kaksoisstandardi paljastuu.
Ruotsia puhuviahan ei saa haukkua juopoiksi ja tappajiksi, vai mitä Terttu?
Mutta suomea puhuvia saa, ihan vapaasti!
Nooh teknisesti ottaenhan kirjoitusta voi puollustella sillä ettei siinä kiihoteta väkivaltaan suomenkielisiä kohtaan. Tästä se kuitenkin bolsuilla ja natseillakin lähti. Aluksi oli kirjoitukset rauhallisia. Toisaalta yli neljän miljoonan ihmisen leimaaminen "tappajiksi" tulkittaisiin kiihotukseksi kansanryhmään kohtaan. Kyllä se minäkin osaan. Mikään ryhmä ei ole tappanut maailmassa niin paljon ihmisiä kuin typykän ihailemat germaanit. Kysyköön vaikka juutalaisilta ja amerikan alkuperäiskansoilta. Kannattaisi tyttelin siis miettiä ennen kuin propaganda-artikkeleita näille kirjoittaa.
Kysymys on lopulta suomenruotsalaisesta alemmuuskompleksista mikä heijastetaan näin. Kun ei pärjätä raskaassa ruummiillisessa työssä tai urheilussa niin kilahdetaan kun apinat. Eikai se suomenkielisten vika ole ettei juuri kukaan svekkuli täytä Hitlerin ja Freudenthalin rotu-ihanteita.
Tuosta tuli ilmi, että esim. Närpiössä itsemurhat olivat oikein epidemia.
Ja kuitenkin svekopropaganda esittää vain aitosuomalaiset koviksi itsemurhaajiksi.
Ja kuulemma niin myönteinen ja yhteisöllinen surukulttuuri ei aiheuta vastaavaa.
No tuossa kirjoituksessa se totuus taas tuli....
Kuinka paha tilanne olisikaa, jos ei olisi esim. ohituskaistoja...
"Terttu Utriainen | 30.8.2012
Me suomenruotsalaiset taidamme yhä olla tappajakansaa."
"Kun toistakymmentä vuotta sitten" Koska Terttu Utriainen alkaa elämään nykyhetkeä ?
He! Ihan kuin jotain Der Sturmeriä tai Pravdaa lukisi. Mitä seuraavaksi? "Ylifuhrer Häglund antanut käskyn takavarikoida ja luovuttaa Teemu Selänteen, Kimi Räikkösen, Mikko Koivun ja Mika Häkkisen Suomen omaisuuden Robert Heleniukselle ja Jonathan Astrandille, jämät Holmenille Ruotsiin".
Terttu Utriainen Ihmishenki kullan kallis - vai onko
Ykkösaamun kolumni 30.8.2012 / Yle Radio 1
Ihmishenki kullan kallis - vai onko?
Terttu Utriainen 30.8.2012
Me suomalaiset taidamme yhä olla tappajakansaa.
http://yle.fi/radio1/asia/ykkosaamun_kolumni/terttu_utriainen_ihmishenki_kullan_kallis_-_vai_onko_37220.html
On tosiaan hyvä muistaa, että kun suomenruotsalainen tekee jonkun hirmuteon, niin väestöllinen tasapaino syntyy vasta, kun suomenkielisistä 18 tekee samanlaisen teon.
Esimerkiksi yksi suomenruotsalaisen tekemää talousrikosta kohti tarvitaan 18 suomenkielisen vastaavaa rikosta.
Media käsittelee näitä asioita fifty/fifty periaatteella, joka vääristää kuvan täydellisesti.
Tässä tulee jo mieleen wanhat hyvät ajat Neuvostoliitossa, missä Radio Jerevan (ei siis YLE) lennätti aikansa ohjelmia eetteriin.
Eräässä ohjelmassa todettiin (Bresnevin aikana), että meillä Neukuissa on yhtä vapaata kertoa mielipiteensä kuin USA:ssa, molemmissa voi nimittäin vapaasti haukkua ja moittia presidentti Fordia (ei automerkkiä).
.