John Chrispinsson, vuonna 2011 hän julkaisi kirjan "Unohdettu historia" kirja vanhasta Itä-Ruotsista 1000 vuoden aikana. Siis kirja Suomesta ja sen historiasta josta tämä Christinsson on täysin tietämätön.
- Hän on Wikipedian mukaan suorittanut muutamia "akateemisia" kursseja historiassa Uppsalan yliopistossa eli hänellä on erittäin heppoiset historian tiedot. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt häntä kirjoittamasta kirjaa "vanhasta Itä-Ruotsista vaikka tieto-taito häneltä täydellisesti puuttuukin.
John Chrispinsson, född 13 december 1956 i Enskede, Stockholm, är en svensk journalist och programledare.
Chrispinsson började arbeta för Expressen och Sveriges Radio 1980. Hans stora publika genombrott kom med aktualitetsprogrammet Svepet som hade TV-premiär i november 1988. Chrispinsson har även arbetat med valprogram, bevakningen av Nobelfesten och varit programledare för Caramba!, Melodifestivalen 1989, Röda rummet samt Bokbussen. I Sveriges Radio P1 har han lett Studio Ett (som han numera endast sporadiskt medverkar i) Besserwisser och Historiska klubben. Numera dyker han då och då upp som programledare i SVT:s morgonprogram Gomorron Sverige.
Utanför TV-huset arbetar han ofta som debattledare vid olika konferenser och utfrågningar.
Chrispinsson, som är utbildad journalist, har även akademiska poäng i historia och har skrivit böckerna Sekelskiften och Stormaktstid om Sveriges historia. Han har dessutom skrivit boken om G. A. Reuterholm - den gråtande diktatorn samt en bok vid namn Stockholmsutställningar. 2011 utkom han också med Den glömda historien, en bok om gamla Östsverige under 1000 år.
- Hän on Wikipedian mukaan suorittanut muutamia "akateemisia" kursseja historiassa Uppsalan yliopistossa eli hänellä on erittäin heppoiset historian tiedot. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt häntä kirjoittamasta kirjaa "vanhasta Itä-Ruotsista vaikka tieto-taito häneltä täydellisesti puuttuukin.
John Chrispinsson, född 13 december 1956 i Enskede, Stockholm, är en svensk journalist och programledare.
Chrispinsson började arbeta för Expressen och Sveriges Radio 1980. Hans stora publika genombrott kom med aktualitetsprogrammet Svepet som hade TV-premiär i november 1988. Chrispinsson har även arbetat med valprogram, bevakningen av Nobelfesten och varit programledare för Caramba!, Melodifestivalen 1989, Röda rummet samt Bokbussen. I Sveriges Radio P1 har han lett Studio Ett (som han numera endast sporadiskt medverkar i) Besserwisser och Historiska klubben. Numera dyker han då och då upp som programledare i SVT:s morgonprogram Gomorron Sverige.
Utanför TV-huset arbetar han ofta som debattledare vid olika konferenser och utfrågningar.
Chrispinsson, som är utbildad journalist, har även akademiska poäng i historia och har skrivit böckerna Sekelskiften och Stormaktstid om Sveriges historia. Han har dessutom skrivit boken om G. A. Reuterholm - den gråtande diktatorn samt en bok vid namn Stockholmsutställningar. 2011 utkom han också med Den glömda historien, en bok om gamla Östsverige under 1000 år.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ruotsissa riittää noita tutkivia toimittajia. Ja ilmeisesti monilla kansalaisilla on hatarat käsitykset omastakin historiasta. Sikäli on vain hyvä että joku kirjoittaa Suomenkin historiaa koskevia yleistajuisia kirjoja.
On todella röyhkeää kutsua Suomea Itä-Ruotsiksi, edes historiallisesti!
Ihan sama kuin kutsuttaisiin Ruotsia Pohjois-Saksaksi tai Itä-Tanskaksi.
Aletaan me fennot kutsumaan Ruotsia Länsi-Suomeksi.
Tukholman alueella on ollut asutusta vasta 1000-luvun jälkeen. Ei ruotsalaiset ole Suomessa olleet kuin pienen tovin. Ruotsalaiset ovat maahanmuuttajia Pohjolassa ja erityisesti Suomessa.
Wikipediassa:
Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.[5]
1300-luvulla Tukholmasta oli tullut alueen tärkein kaupunki, ja sen suojaksi rakennettiin tuolloin muurit. Tukholman kautta vietiin etupäässä rautaa Bergslagenista Saksaan. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyään nimellä "Vanha kaupunki", ruots. Gamla Stan. Stadsholmenin nykyinen pinta-ala on kaksinkertainen alkuperäiseen saareen verrattuna.
1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5000 ihmistä, joista suuri osa oli saksalaisia kauppiaita.[6] Saksalaisten asemasta kaupungissa kertoo se, että puolet kaupungin kuusihenkisestä raadista tuli olla saksalaisia. Tukholma mainitaan Ruotsin pääkaupunkina virallisissa asiakirjoissa vuonna 1436.
1430-luvulta lähtien osassa Ruotsia alkoi esiintyä pyrkimyksiä irtautua Kalmarin unionista. 10. lokakuuta vuonna 1471 Sten Sture vanhemman johtamat ruotsalaiset kukistivat tanskalaiset ja näiden ruotsalaiset liittolaiset Brunkebergin taistelussa Tukholman ulkopuolella.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholma
Tottakai Suomi on historiallinen Itä-Ruotsi. Ja jos ei olisi ollut, niin Suomen alue olisi aikojen alusta ollut osa Luoteis-Venäjää. Aivan kuten Karjalan tasavaltakin. Ei jalan polkeminen ja kiukuttelu tätä asiaa muuksi muuta. Vastaavasti oli Itä-Saksa, mutta vain lyhyen aikaa. Pohjois-Koreassa vasta kipeää tekeekin, kun joskus totuus heille kerrotaan.
"Storfurstendömet Finland var en benämning på Finland från 1500-talet till 1917. Först användes titeln storfurste inom det svenska kungahuset när Finland var en del av Sverige. När Finland tillföll Ryssland genom Finska kriget 1808–1809 blev Finland ett autonomt storfurstendöme med den ryske tsaren som storfurste." http://sv.wikipedia.org/wiki/Storfurstendömet_Finland
Siis Suomi on ollut suuriruhtinaskunta 1500-luvulta lähtien vuoteen 1917. Nimitys Suomesta suuriruhtinaskuntana on ollut yleinen Ruotsin vallan aikana. Se osoittaa hyvin, että Suomi on koettu selvästi erilliseksi alueeksi Ruotsista, kuten muun muassa näistäkin lähteistä hyvin ilmenee: "- - Marras Kuusa Wuona 1700. Hänen Cuningal. Maij:tins Armollisimman Käskyn jälken Ilmoitettu hänen uscollisille alammaisillens Seurakunnisa coco Ruotzis, Suomes ja Saxan Förstein Lääneisä."; ja "- - cuinga meidän rajois olewa Wihollinen, on - - tätä Suuri-Ruhtinan maata Suome wastan - -. Marrascuusa, Wuonna 1710." (Pipping, numerot 353, 415.) Matkaoppaat ja monet kartat käyttävät nimeä "Suomen suuriruhtinaskunta" aikansa normikieleksi muotoiltuna.
Jo Ruotsin vallan aikana ymmärrettiin Suomi selvästi erilliseksi osaksi Ruotsia. Sama ymmärrys jatkui Venäjän vallan aikana. Niinpä Suomen historia on muotoiltavissa erillisenä osana Ruotsin ja Venäjän historiaa samalla tavalla kuin Kalmarin unionin aikainen Ruotsin historia hyvin perustein Tanskan historian osana, Tanskan historiaan kuuluvana, sille alisteisena. Se tosin aiheuttaa nikottelua Ruotsissa.