Tästä esimerkkinä esimerkiksi Talvisodan kylä- ja pitäjäkohtaisesti muodostetut joukko-osastot. Jo ensimmäisessä maailmansodassa Ranskan rintamalla britit joutuivat havaitsemaan että asuin- ja työpaikkakohtaisesti muodostettujen joukko-osastojen merkittävämmät tappiot aiheuttivat suuren masennuksen ja tappiomielialan kotipaikkakunnilla joihin suuret menetykset kohdistuivat. Suomessa kuitenkin toistettiin sama virhe, jonka todisteita voi löytää useidenkin pitäjien kirkkomailta.
Marski ei seurannut sotilasalan kehitystä
Rateki
32184
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
vanhana tallivääpelinä kuitenkin tiesi millaisella talikolla sonta kannattaa mättää hevostallista?
Marski oli 1800-luvun venäläisen luokkayhteiskunnan kasvatti, ei siis exactly kaikkein progressiivinen persoona.
Pitäisikö tästä nyt olla jotenkin kovastikin ns. "TUOHTUNUT"?
Noh älä hitossa. Oisko pitännyt olla sitten progressiivinen kuten Reichnau ja Zukov. Ainiin. Molemmat kannatti toisinajattelijoiden tuhoamista. Niin ei hevosmies tehnyt.
Vahvuudet ja heikkoudet?
" Talvisodan kylä- ja pitäjäkohtaisesti muodostetut joukko-osastot. "
Asiasta voi löytää myös sen kuuluisan Talvisodan hengen, jota ei sovi väheksyä sen historiallisen merkityksen vuoksi.
Suomessa tehtiin paljon virheitä, ennen sotia, mutta virheet menee kyllä poliituikkojen piikkiin.
Esim. laivasto sai ihan liian suuren osan varsin vähäisistä puolustusmäärärahoista, laivaston merkitys oli kumminkin olematon, kun taisteltiin Karjalan metsissä keskellä talvea.
Mutta poliitikoille oli merivoimilla merkitystä, se on tämä meidän kaksikielisyys joka vaikuttaa ....
Nämä rahat olisi pitänyt ehdottomasti sijoittaa ilmavoimiin.
tuhoutuminen käynnisti suoranaisen kansanliikkeen merivoimien uudistamiseksi. Laivastoliitto sai aikaan laivastolain, jonka perusteella rakennettiin mm. panssarilaivat ja sukellusveneet. Rahat otettiin kuitenkin suurelta osin puolustusmäärärahoista.
Toimintakykyistä laivastoa ei kuitenkaan saatu aikaan.
Ainua peruste kalliiden panssarilaivojen rakentamiselle oli tietenki Affenanmaan puolustus.
Sentakia Ruotsikin siihen oikein yllytti.
Kuitenki sama vaikutus olisi saatu esim.muutamalla tykistölautalla,esim betonista.
Ja paljo halavemmalla.
Loppurahalla olisi ostettu lentokonneita,ja raskaan tykin kranaatti.
tarkoitettu liikkuviksi rannikkopattereiksi maihinnousun torjuntaan. Ne olivat matalakulkuisia ja varustettu kokoonsa nähden vahvalla ( 10 tuuman) tykistöllä sekä korkealla taistelumärssyllä, joka mahdollisti tähystyksen saarien yli.
Nekku olisi maihinnousun tehnyt Hankoon. Onko se niin vaikeaa myöntää, että rahaa hukattiin. Boforsin panssarikanuunat ja Alkon viinapullojen osto Molotoveiksi oli ainoat loogiset hankkeet.
Panssarilaivat oli vanhentuneita ja epäkäytännöllisiä, toinen niistä ajoi vielä miinaan ja upposi, eli ei olleet edes riittävän vahvoja, eikä kahdella laivalla paljon meritaisteluja käydä muutenkaan.
Toisessa maailmansodassa lentokoneet oli oikea ase, maihinnousun torjumiseksi, esim. tyynellä merellä lentokoneet oli se millä iskettiin vastapuolen laivoja vastaan, niiden ulottuvuus ja nopeus tekee niistä ylivoimaisia, merkistys vaan korostuu kapeilla merialueilla.
ongelmat kyllä tiedettiin. Marski oli niistä erittäin hyvin perillä. Jatkosotaan järjestelmää joinkin verran muutettiin.
Aluejärjestelmällä oli myös hyvät puolensa.
Rateki antaa täysin väärän todistuksen.
Olipa tyhmä kommentti! Aluejärjestelmä on saanut alkunsa sosialistista kollektiiveista eikä vastannut lainkaan Suomen vähäväkisiä oloja.
Ei kannata kirjoittaa tänne sitä mikä ensimmäisenä tulee mieleen.
Aluejärjestelmää ruvettiin harkitsemaan, kun kaaderijärjestelmä jo 1920-luvun alussa todettiin kaikin puolin hankalaksi ja sopimattomaksi.
Järjestelmää kehitettiin moneen otteeseen mm. Juho Niukkasen 1. puolustusministerikaudella.
Sen suunnitteli järjestelypuolen osalta silloinen everstiluutnantti Grandell ja operatiiviselta puolelta everstiluutnantti Airo. Tulos oli erinomainen. Puolustusneuvosto Mannerheimin johdolla suositti järjestelyn hyväksymistä ja sen toteuttaminen alkoi 1932. Se oli toimintavalmis 1934.
Ilman tätä järjestelmää ei Talvisota olisi ollut mahdollinen.
"Aluejärjestelmä on saanut alkunsa sosialistista kollektiiveista eikä vastannut lainkaan Suomen vähäväkisiä oloja."
Tietätämättömyydessä ja typeryydessä vedät täysin vertoja "ratekille". Onneksi olkoon,
Tietämätön ja typerä olet itse, oikea idiootti! Kaaderijärjestelmää ei koskaan todettu hankalaksi tai sopimattomaksi. Aluejärjestelmän taustat ovat joukkojen valvontaan liittyvät ja aatteelliset.
Talvisota olisi tullut ja sodittu aluejärjestelmästä huolimatta, väite on tyhmääkin tyhmempää sontaa.
Itsekritiikin puute johtaa usein oman typeryyden paljastamiseen. Näin myös yllä.
Jooh ja sinä voit taasen painua helvettiin siitä kuleksimasta
"Kaaderijärjestelmää ei koskaan todettu hankalaksi tai sopimattomaksi. Aluejärjestelmän taustat ovat joukkojen valvontaan liittyvät ja aatteelliset."
Valehtelet jo urakalla.
Kaaderijärjestelmän ongelmat todettiin jo 1920-luvun alussa. Se esti mm. rauhan ajan joukkojen käytön suojajoukkoina.
Perustaminen oli äärimmäisen hidasta, keskittyi varuskuntiin, eikä mahdollistanut kaikkien resurssien käyttöä.
Kaaderijärjestelmällä ei olisi koskaan saatu pystyyn Talvisodan armeijaa.
Aluejärjestelmä oli erittäin moderni,nopea, tehokas ja joustava.
Aluejärjestelmällä ei ollut mitään tekemistä joukkojen valvonnan eikä aatteellisuuden kanssa.
Olet sekä typerä että tietämätön.
Ilmeisesti olet myös nikkivaras.
Helvettiin joudat itse, nilkkivaras. Kuka oli Goebbelsin vaimon nuorempi sisar? Kuka toimi kuuluisan Nezinin rykmentin komentajana Venäjän-Japanin sodassa?
26.11.1939 lahtari Mannerheim halusi testata uusia kranaatinheittimiä, eli hän käski Kannaksen porvarien ampua kranaatteja Mainilan kylään. Humalaisen Boris Jeltsinin höpötykset eivät päde tässä asiassa Kremlissä eikä Moskovan duumassa.
Kuksaa: Jaksat kyllä tuhat kertaa päivässä jauhaa samaa paaaskaa. Se jo kertoo, kuinka idiootti olet. Muistellaanpa taas, ihan rakastamasi kertauksen vuoksi. Sinulla ei ole ystäviä, harrastuksia, töitä, kontakteja eläviin vastakkaisen sukupuolen ihmisiin, eikä ylipäätään mitään, mitä oikeilla ihmisillä on.
Kaikki tämä johtuu siitä, että olet vastenmielinen vajakki. Siksi jokainen vastoinkäyminen on sinulle ihan oikein. Se on hyvä!
Eipähän C.G. saanut varoja mihinkään sotilashankintoihin.
On kyllä tunnustettava se, että eihän senaikaisesta "suojeluskunnasta" mihinkään ollut.
"Asehankinnoista" voi sanoa, että esimerkiksi Kollaalla oli vain yksi ranskalainen suustaladatta tykki jostain 1800-luvulta.
Olisi pitännyt hankkia? Boforsin kanuunoja jotka olisivat olleet täysin hyödyttömiä jo 1941, niinkö. Marski uskoi, että Suomelle käy kuten muillekin diktaattorien pikkuvaltioille ja jos ei käy niin jompikumpi puoli on valittava eikä se luonnollisesti ole hyökkääjä. Näin kävi. Nekku hyökkäsi, ajoi Suomen Saksan syliin ja solmi aselevon elokuussa 1944. Sen pituinen se. Sodan lopputuloshan ei missään nimessä koskaan edes Leningradista riippunut.
#"Asehankinnoista" voi sanoa, että esimerkiksi Kollaalla oli vain yksi ranskalainen suustaladatta tykki jostain 1800-luvulta.#
Kollaalla oli mm. 37 mm ajanmukaisia pst-tykkejä, joilla torjuttiin panssarit.
Puolustusta tuki kuusi kenttätykistöpatteria ja heittimistö. Olihan siellä alkuvaiheessa panssarijunakin.
Mannerheimin puolustusneuvoston suosituksista ostettiin mm. panssarivaunuja, hävittäjiä, pommikoneita, ilmatorjunta-aseita sekä viestikalustoa.
Vickers romuja. Mitähän järkeä niihinkin oli rahaa pistää. Mannerheim tiesi varmasti asiantuntijoiden mielipiteet, että nekuilla ja teutooneilla oli kaikki laadullisesti parempaa länteen verrattuna. Rahaa hukattiin yksinkertaisesti paskaa, eikä ajateltu parantaa elinoloja. Tanner oli oikeassa. Rahalla jota hukattiin paskaan oltaisi kansalle saatu tuntemus, että sillä on jotain puollustamisen arvoistakin.
oli ajanmukaista poislukien Fokker-hävittäjät. Muitakaan ei sillä hetkellä ollut saatavissa.
Saksa ei myynyt omalle armeijalleen varattua materiaalia.
Asehankintoihin käytettiin melko vähän rahaa aivan 30-luvun loppua lukuunottamatta.Varallisuus käyettiin elintason nostton.
Et tunne historiaa lainkaan.
Nooh ryssä valehteli toki elintasosta. Joe tiesi sen valheeksi kuten Molokin. Sorvari myös. Valehtelu on aika merkittävä ominaisuus slaavilla. Neuvostoliiton suurlähetystön raporteissa väitettiin Stalinille, että Suomessa oli jopa nälänhätä.
Maakuntapohjaisilla rykmenteillä ja kuntapohjaisilla komppanioilla oli puolensa.
Ensinnäkin ne olivat mahdollistaneet 1920-30 -luvuilla tehokkaan alueellisen harjoittelun suojeluskunnissa, kun joka paikkakunnalla ei tarvittu osaajia kaikista aselajeista, vaan harjoituksissa voitiin keskittyä yhteen tai kahteen "omaan" aselajiin. Suojeluskuntien harjoitukset olivat tuohon aikaan keskeinen osa reserviläisten koulutusta.
Toiseksi se mahdollisti joukkojen nopean kokoamisen paikkakunnittain ja niiden siirtämisen rintamalle etukäteissuunnitelman mukaan. Olisi kulunut monta päivää, mikäli joukot olisi jaettu vasta jossain keskuksessa mies mieheltä niin, että kullakin rintamalohkolla on järkevä määrä miehiä kustakin aselajista. Muistetaan, että siihen aikaan ei ollut tietokoneita helpottamassa organisointia.
Kolmas syy oli ei-käytännöllinen, pelkkä teoreettinen olettamus, että miesten keskinäinen tuttuus kussakin komppaniassa helpottaa sopeutumista, parantaa motivaatiota ja lisää vastuunottoa asetoverista. Ehkä näin aluksi olikin, mutta ei varmaankaan enää myöhemmin, jos komppania koki suuria tappioita. Tämä psykologinen olettamus oli mielestäni järjestelmän selkeästi heikoin lenkki. Kyllähän ennestään oudotkin miehet tutustuvat nopeasti toisiinsa. Kuitenkin jostain syystä myös Suomen nykyinen joukkojen kokoamisjärjestelmä lähtee samasta olettamuksesta, sillä se perustuu - ainakin minun käsittääkseni - asepalveluksen aikaisiin joukko-osastoihin eli joukko-osastohenkeen.
sotilasasioista kirjoittava on perillä aiheesta. Hienoa.
Keskinäisellä tuntemuksella oli suuri merkitys joukkojen hengen kannalta. Oli siitä tietysti haittojakin.
Ensin tekisi mieli kommentoida väitteitä että Marski toki tiesi kaikki mahdolliset haittatekijät. Tiesi mutta ei tehnyt asioille mitään..?
Toiseksi mentäköön itse asiaan. Olipa todella sinisilmäistä kuvitella, että "miesten keskinäinen tuttuus kussakin komppaniassa helpottaa sopeutumista, parantaa motivaatiota ja lisää vastuunottoa asetoverista" yhteiskunnassa joka oli euroopan kahtiajakautuneimpia 30-luvulla, ja jossa pitäjäpohjaisissa joukoissa saattoi olla jopa henkilöitä jotka olivat omakohtaisesti osallistuneet saman joukon miesten sukulaisten surmiin. Eikä suojeluskuntatoimintaan osallistunut ideologisista syistä edes puolet asekuntoisesta väestöstä. Siinä se yhteishenki lie huipussaan.
Eihän näin kuviteltukaan, järjestelmä vain muodostui helpoimman ratksiun varaan johdon kompetenssin puuttuessa.
Ja silti harmiksesi moni sisällissodan punainen taisteli mieluummin neuvostopaskaa vastaan. Esimerkkinä mainittakoon vaikka Ässärykmentti. Ei puollustus pelkästään suojeluskunnissa mukana olleisiin oikeistolaisiin nojannut.
Kuten jo totesin omana mielipiteenäni, tuo olettamus oli järjestelmän selvästi heikoin lenkki. Samasta kylästä lähteneiden keskinäisiä suhteita saattoivat häiritä muutkin kuin poliittiset kaunat.
Olennaisemmat perustelut pitäjäkohtaiselle komppaniajärjestelmälle olivatkin nuo käytännön syyt eli reserviläisten tehokkaan harjoittelun mahdollistaminen niin, ettei joka kunnassa tarvittu kaikkien aselajien osaajia sekä se, että eri aselajeista koostuvat joukot kyettiin jo etukäteen kokoamaan ja sijoittamaan kullekin rintamalohkolle välittömästi järkevinä kokonaisuuksina.
On totta, ettei suojeluskuntatoimintaan osallistunut koko miesväestö, eivät edes ne miehet, joilla ei ollut ideologista vastenmielisyyttä suojeluskuntia vastaan. Ajatuksena olikin, että suojeluskuntalaiset tai täsmällisemmin sanoen, vain pieni osa heistä, ovat eräänlaista valiojoukkoa, jotka hallitsevat sodankäynnin perusjutut heti alusta lähtien keskimääräistä paremmin. Muut seuraisivat perässä ja harjaantuisivat rintamalla. Uskoisin sodanjohdon hallinneen sen verran psykologiaa, että tiesivät näistä reserviajan kouluttautumattomista löytyvän varsin nopeasti valiosotilaita, jotka nousevat taidoiltaan tavallisen suojeluskuntalaisenkin yläpuolellekin.
"Ensin tekisi mieli kommentoida väitteitä että Marski toki tiesi kaikki mahdolliset haittatekijät. Tiesi mutta ei tehnyt asioille mitään..?"
Marski työskenteli hartiavoimin kahdeksan vuotta puolustusjärjestelmän puutteiden poiustamiseksi. Ratkaisut eivät useinkaan olleet hänestä kiinni, vaan poliitikoista, rahasta ja joskus puolustusministeriön sotilaista. Tietysti myös Marski teki virheitä.
Henkilöstön sijoittaminen joukkoihin oli sotilaspiirin esikunnan vastuulla. Tulee muistaa, ettei kukaan voi etukäteen tietää, millaisiin taisteluihin perustettu joukko joutuu. Tietysti henkilöstöä olisi voitu hajauttaa paremmin koko sotilaspiirin alueelta. Näin tehtiin jatkosodassa.
Mitä taas tulee joukon sisäiseen kiinteyteen, niin siitäkään ei "rateki" ymmärrä mitäänn. Totta kai saman seudun miehet - osa tuttuja ennestään - muodostuu nopeammin kiinteäksi joukoksi, kuin toisilleen täysin vieraat.Sen todistavat nimenomaan veteranine omat kokemukset.
Muutenkin "rateki" elää vuoden -18 hengessä. Se ei ollut realismia 1939.Veteraaniern kertomusten mukaan Talvisodan henki syntyi jossain yksiköissä jo perustamisvaiheessa, jossain YH:n aikana, jossain sodan alkaessa ja jossain vasta menestyksellisesä taistelussa. Se oli varmaan hyvin henkilökohtainen kolemmus.
On selvää, ettei rateki jo ideologisista syistä voi tällaista asiaa myöntää.
"Eihän näin kuviteltukaan, järjestelmä vain muodostui helpoimman ratksiun varaan johdon kompetenssin puuttuessa."
Ratkaisut tehtiin tuon ajan parhalla osaamisella niiden resurssien puitteissa, jotka olivat käytössä. Jälkiviisauteen perustuva asiaton syyttely ei muuta asioita miksikään.
On selvää, että Talvisodasta selviytyminen on edelleen katkera paikka näille "ratekeille".
Hevosmies Mannerheim ei ollut käynyt sotakorkeakoulua. Ainoastaan hovitallin hevosenhännänkäherrys kurssin. Siellä ei opetettu sotilasalan kehittämistä vaan hovipelleilyä ja -pyllyilyä.