Olen 13 vuotias poika ja en löydä enää elämälleni syytä. Perheestäni vain äitini välittää, isää ei kiinnosta ja isoveljeni ovat muuttaneet 800 kilometrin päähän. Minulla ei ole kavereita, vaan vietän vapaa-aikani huoneessani. Minulla ei ole mitään. Jos nyt joku tuttu lukee tämän, hän tunnistaa minut kyllä. Olen jo jättänyt jäähyväisviestit ja saatte lukea syyskuun aikana kuolemastani. Olen puhunut.
Ja vakuutan, tämä ei ole trolli..
Ja vakuutan, tämä ei ole trolli..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä sulla varmasti on syitä elää. Älä nyt vaivu epätoivoon, vaan juttele vaikka äidillesi. Voin sanoa sinulle, että minullekkin on tullut usein epätoivo päälle, mutta aina se on kirkastunut. Niin käy varmaan sinullekkin. Jaksele.
Sinulla on kaikki mitä tarvitaan. Älä välitä muista ihmisistä, he elävät omassa kuplassaan eivätkä voi sinua auttaa. Mutta toisaalta sinäkään et voi auttaa heitä.
Sinulla on todennäköisesti turvattu asunto ja ruoka. Ole tyytyväinen niistä. Yläastekaan ei varmaan ime kaikkia voimiasi, kun vaan jätät koulukaverisi huomiotta. Lopun aikasi ja elämäsi voit käyttää siihen mikä sinusta tuntuu merkitykselliseltä. Mitä se voisi olla? Musiikkia, luontoretkiä, lukemista, liikuntaa..
Opettele jotain omaa, rakentamaan, korjaamaan, ohjelmoimaan, soittamaan, tunnistamaan lintuja..
On paljon mahdollisuuksia, joihin ei tarvita ihmeellisiä välineitä, ei rahaa eikä seuraa. Lähde pois huoneestasi, paitsi jos kykenet käyttämään aikasi mielekkäästi juuri siellä.
Harvat ihmiset pystyvät elämään omaa elämäänsä, useimmat takertuvat toisten oletettuihin mielipiteisiin, aina huonolla menestyksellä. Se luokan suosituin tyyppi on todennäköisesti se joka on pahimmassa ansassa.
Jos jonkun seura tuntuu mukavalta, ole iloinen siitä. Älä kiusaa ketään. Muulla ei ole väliä. Tule siksi joka oikeasti olet. Sinulla on koko elämä edessäsi ja voit elää sen paljon täydemmin kuin monet muut.
Nuorten todellisuus hämärtyy D-vitamiinin puutteen takia!
Psykoosi, eli todellisuuden hämärtyminen, on hankala havaita rakkaassa ihmisessä. Erityisen vaikea sitä on hoitaa, jos kyseessä on teini-ikäinen lapsi.
Lääkäri Barbara Gracious ja hänen kollegansa havaitsivat äskettäisessä tutkimuksessa, että D-vitamiinin puutoksesta kärsivien teinien psykoosiriski oli korkeampi kuin muiden. Tutkimukseen osallistuneista 104 teinistä 72 prosentilla oli D-vitamiinia vähemmän kuin 30 ng/ml (75 nmol/l) ja 34 prosentilla sitä oli vähemmän kuin 20 ng/ml (50 nmol/l).
D-vitamiinin määrän merkitys ei ollut vähäinen. Jos teinillä oli alhainen määrä D-vitamiinia kehossaan, hänen psykoosiriskinsä oli lähes nelinkertainen muihin verrattuna.
Toisessa, Ruotsin Karolinska-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin myös, että mielenterveyspotilaista teini-ikäisillä oli kaikista alhaisimmat D-vitamiinitasot. Murrosikäisillä tytöillä D-vitamiinia oli noin 20 ng/ml (45 nmol/l), kun murrosikäisillä pojilla sitä oli vain 10ng/ml (25 nmol/l).
http://blog.vitamindcouncil.org/2012/05/24/study-vitamin-d-linked-to-psychosis-in-teens/
Tutkimusten mukaan seerumin paras D-vitamiinipitoisuus olisi se, minkä auringon valo saa maksimaalisesti aikaan iholla, mikä vastaa seerumin kalsidiolipitoisuutta yli 100 nmol/l. Tähän pitoisuuteen päästään 25-125µg päiväannoksella iästä ja koosta riippuen, eli nykysuosituksia tulisi nostaa.
USA:n Endokrinologiyhdistyksen S-D-25:lle antama viitearvo on 75–150 nmol/. Espanjassa laboratoriot antavat viitearvoiksi 75–250 nmol/l. Suomessa väestön keskiarvot ovat noin 43 nmol/l luokkaa, mikä on selvästi liian vähän, ja lisää sairastumisen ja kuoleman riskiä.
D-vitamiini on välttämätön kasvulle, terveelle luustolle, aivojen normaalille kehitykselle, hermosysteemille ja normaalille sukupuoliselle kehitykselle.
Vitamin D and the brain!
http://blog.vitamindcouncil.org/2012/08/08/vitamin-d-and-the-brain/
Skitsofrenia ja D-vitamiini!
Skitsofrenia on yleensä nuorella aikuisiällä alkava vakava, psykoosiksi luokiteltu mielenterveyden häiriö. Se on yksi vaikeimmista ja haastavimmista mielen sairauksista. Skitsofrenia on psykoosisairauksista yleisimpiä. Suomessa skitsofreniaan sairastuneita on noin prosentti väestöstä eli reilut 50 000 henkilöä.
Australialaisen Queenslandin skitsofreniatutkimuskeskuksen tutkija John McGrath ja neurobiologi Alan Mackay-Sim ovat löytäneet yllättävän yhteyden skitsofrenia-alttiuden ja sikiöaikaisen D-vitamiinin puutteen välillä. McGrath havaitsi tutkimuksessaan, että Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa suuri osa skitsofreniaa sairastavista oli syntynyt keväällä. D-vitamiinia muodostuu ihossa auringonvalon vaikutuksesta kesällä keskipäivällä, joten talvella äidin ja sikiön D-vitamiinin saanti oli vähäistä.
Suomalainen syntymäkohorttitutkimus, jossa 50µg D-vitamiinilisä ensimmäisen elinvuoden aikana vähentää poikalapsilla skitsofrenian todennäköisyyden alle neljäsosaan (RR=0.23):
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14984883
Ja tästähän ei käypähoitosuosituksissa mainita mitään.
"Viranomaiskatsannon ja reaalimaailman välinen kuilu on ammottava.
Viranomaiskatsanto on maailmanlaajuinen riippuvuuksien ja lobbausten viidakko. Neljä kulunutta vuosikymmentä on tästä riipaiseva esimerkki. Konttoreissa ja kokoustamisissa sovittuja päätöksiä katsellaan epärealismin silmälasein tuloksia arvioitaessa. Syy vyöryy potilaan harteille!
Tästä ajattelumallista saa vähän käsitystä lukemalla sen pitkän keskustelun, joka on käyty D-vitamiinin (hormonin) tiimoilta Christer Sundqvistin blogista.
Ajattelutapa noudattelee kaavaa, jonka mukaan on tehtävä vuosikymmenien seurantoja, jottei "yksikään hukkuisi" eli saisi jotakin haittoja tässä tapauksessa halvan ja harmittoman lisäaineen nauttimisesta (D3-vitamiini). Samanaikaisesti tuhannet ja taas tuhannet kärsivät puutteen seurauksista. Kärsijöitä ovat ihan virallisesti hyväksyttyinä mm vanhukset lonkka- ym murtumineen, mikä puolestaan on kalpea esimerkki niistä mahdollisuuksista, joita harkittuun D3-vitamiinihoitoon kätkeytyy.
Kyllä yksilö on näissä kuvioissa voimaton. Oman näkemykseni mukaan yksilönvastuu omasta terveydestä ylittää viranomaisvastuun ja suositan kevyin sydämin terveyttä edistävää kansalaistottelemattomuutta. " Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk
http://www.foorumi.info/hiilaritietoiset/viewtopic.php?p=22764&sid=028bc9fb4ff0cb936ca4aa5c65766a92
"Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä."
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247
Lausunnossa mainitaan, että edes 250 mikron päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm
Sinä D-vitamiinista jauhava, etkö tiedä että massapostaaminen on kiellettyä??!!
Aloittaja; aloita avun haku vaikka koulun terv.hoitajan luota
Jaksamisia sinulle, asioilla on tapana järjestyä!
Olet liian ankara itsellesi. Jos eläisit maassa missä sinua hyväksikäytettäisiin pari kertaa viikossa 70-vuotiaan uskonfanaatikkomiehesi johdosta, tai olisit elänyt elämäsi jossain Fukushiman lähistöllä, ymmärtäisit kuinka turhaa edellinen kirjoittamasi kohdallasi on.
Nauti elämästäsi sen pienessä piirissä, netti ja oma tietsikka sulla on, jos sua ei kiusata koulussa, ja saat ruoan ja oman huoneen kotonasi, niin en näe syytä sulla miksi pitäisi olla itsetuhoinen. Päinvastoin, sulla on monta asiaa joista iloita, päinvastoin kuin monella muulla nuorella. Joka puolella maailmaa.
Voisit itse asiassa muuttaa elämänasennettasi sillälailla, että alkaisit auttamaan niitä joilla on tosissaan vaikeaa. Silloin unohdat omat olemattomat huolesi, eli paranet, ja jaat iloa ympärillesi. Tässä muuten elämän tarkoitus, joka poikii kaikkea hyvää kaikille.
Jos nyt et näe eteenpäin, mutta olet nuori ja sen mustan takana paistaa kyllä aurinko. Joku pienikin asia saattaa muuttaa mielen valoisammaksi.
Jos pidät eläimistä, niin ota kissa , koira tai mikä tahansa hoivaa tarvitseva.
Olen iäkäs ihminen, joten puhun kokemuksesta. Ei sinun varalle ole sitä synkkää elämää varattu, vaan kohtaat aina jonkun valopilkun.
Ajattele joka päivä edes yksi hyvä asia, mitä varmaaan kohdallesi osuu.
Älä jätä perhettäsi elämänmittaiseen syyllisyyden taakaan, vaikka heillä olisi puutteita. Niin sinä voit kerätä voimasi esim. asiantuntijoiden avulla ja saat nähdä elämän voittavan