Ja niin minä nukahdan. Onneen? Autiuteen? Ei niistä väliä! Kunhan herätessä, en kipu enää päivääni määrää. Jos saan vain ajan, jonkin määrittämättömän ajan, ei kipua, ei särkyä, ei myöskään kummia katseita. Kuljentoni on mitä on! Ei kummia katseita, olkoon muotoni mitä on! Niin on kaunis hyväksyntä ihmisessä, kun puhe on elämän katsomuksessa tai värissä. Onko? Kun minä mahdottomine hyllyvine ulokkeineni etsin lahjaa kummitytölle, minut ohjataan ulos ”prinsessakaupasta”. En ole seksikäs ostaja, joka kalastelisi uusia ostajia lisää myymälään. OK! Halusin vain ostaa kauniille kummitytölle jotain kaunista. Anna hetki, kohta jo olen pois. Vain hetki.
Tarina on kova, mutta niin on myös maaperästä kasvanut kaunis
nouseihminen
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.