On se kumma, kun itseään uskovaisena pitävät eivät halua edes tervehtiä aikanaan samassa srk:ssa ollutta ja toiminutta. Sitä saa olla kaupassakin samalla hyllyllä vieri vieressä ja ei kyllä vahingossakaan tervehditä. Itse olen muutaman kerran tervehtinyt, aloittanut jopa pienen arkipäiväisen keskustelun, mutta kyllä on ollut nihkeää. Mikä näitä uskovaisia oikein vaivaa? Luulisi, että uskovaisena pitäisi näyttää juuri esimerkkiä siitä, kuinka toista ihmistä voi huomioida juuri sellaisella tosi pienellä jutulla kuin mitä tervehtiminen on - mutta ei.
Kyllä sitä miettii, että nämä ihmiset ovat joko katkeroituneet elämänsä kolhuista tai sitten mielettömän kateellisia jostain olemattomasta. Kolmantena vaihtoehtona on, että minkäänlaista pientäkään erottautumista tai yksilöllisyyttä ei suvaita uskovaisten pienissä piireissä, kaikkien pitäisi olla kuin samasta muotista tehtyjä.
Se on kyllä myös tullut selväksi näissä helluntaipiireissä, että ainoastaan jos sinulla on titteleitä, oppiarvoja ja "merkittäviä" tuttavuuksia, jotka tietty pitää itse tuoda suureen ääneen esille kaikissa mahdollisissa tilanteissa, niin sitten kyllä hiukan annetaan tilaa, muuten ei.
Tällaiset ikävänlaiset kokemukset uskovien käyttäytymisestä vahvistavat vain sitä, ettei todellakaan kannata kuluttaa aikaansa srk:ssa, jossa ihmiset eivät uskossaan kasva edes lapsen tasolle käyttäytymisessään.
Kyllä sitä miettii, että nämä ihmiset ovat joko katkeroituneet elämänsä kolhuista tai sitten mielettömän kateellisia jostain olemattomasta. Kolmantena vaihtoehtona on, että minkäänlaista pientäkään erottautumista tai yksilöllisyyttä ei suvaita uskovaisten pienissä piireissä, kaikkien pitäisi olla kuin samasta muotista tehtyjä.
Se on kyllä myös tullut selväksi näissä helluntaipiireissä, että ainoastaan jos sinulla on titteleitä, oppiarvoja ja "merkittäviä" tuttavuuksia, jotka tietty pitää itse tuoda suureen ääneen esille kaikissa mahdollisissa tilanteissa, niin sitten kyllä hiukan annetaan tilaa, muuten ei.
Tällaiset ikävänlaiset kokemukset uskovien käyttäytymisestä vahvistavat vain sitä, ettei todellakaan kannata kuluttaa aikaansa srk:ssa, jossa ihmiset eivät uskossaan kasva edes lapsen tasolle käyttäytymisessään.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Tämä on juuri sitä arkipäivän totuutta, mitä srk:ssa eletään ja minkä takia monet hetken srk:ssa olleet, jäävät hissunkissun sivuun ja pois kokonaan. Kristilliset arvot eivät näytä toimivan käytännössä juuri millään tavalla. Hirveästi siitä on hyötyä vouhkata "suurissa saleissa" Kristuksen rakkautta ja varsinkin lähimmäisen rakkautta ja esittää aktiiviseurakuntalaista, kun mikään ei toimi sitten käytännössä.
Mua ärsyttää tervehtimättömyys on se sitten uskisten tai naapuruston piirissä.
Se vasta ärsyttää jos ja kun ollaan mielikielin kun ollaan jotakin vailla ja muutoin just ja just vastataan tervehdykseen.
Tervehtimistä pidetään ilmeisesti sellaisena vähäpätöisen pienenä eleenä, jolla nyt ei niin kauheasti ole merkitystä.
Oikeasti, juuri se tervehtiminen, huomioiminen, huomatuksi tuleminen viestittää arvostamisesta ja on se ensimmäinen askel, jolla ihmissuhteita solmitaan ja niitä pidetään yllä.
Kyllä se, ettei tervehdi, viestittää juuri sitä, ettei arvosta ja ilmeisesti sillä on juuri se tarkoituskin. Onkos uskovaisilla sellaiseen asenteeseen varaa? Eikös Jumala kehoittanut jopa rakastamaan vihamiehiäkin - ihanko tosi?
Joo, rakastamisen ja pienen käden heilautuksen tai "Moi" sanomisen välillä on kyllä niin iso ero, että siitäpä voi sitten päätellä, että kuinka pitkälle moni uskovainen on Kristuksen kaltaiseksi tulemisessa edennyt.
Henkilökohtaisesti minä tervehdin niitäkin, jotka ovat ns. "vihamiehiä", jotka ovat järjestelmällisesti yrittäneet kaivaa kuoppaa meikäläiselle - en vain mitenkään pysty teeskentelemään sokeaa kaverin kävellessä vastaan. Olisihan se nyt naurettavaa pälyillä jonnekin ojanpientareille ja sotkeutua jalkoihinsa ja yrittää olla sen näköinen, etten huomaa enkä tervehdi, vaikka kaikki muu olemus kyllä kertoo, että noteerattu on.
Ajattelen samoin.
Minulle on käynyt näin:
Vanha tuttu oli nähnyt minut kaupassa ja tervehtinyt minua ja minä en ollut huomioinut häntä enkä tervehtinyt takaisin. Tuo henkilö oli sitten kertonut minun "ylpeydestäni" jollekin ja tieto siitä kaikui lopulta minunkin korviini.
Minä en muistanut tavanneeni ko. henkilöä kaupassa. Kun sitten mietin miten tuo tapaus on mahdollinen, en kyseenalaistanut tapahtunutta enkä tuttavani kertomusta, minä tulin siihen tulokseen että olin kaupassa niin keskittynyt ostoksiin ja tavaroiden etsimiseen että en ollut nänyt tuttavaani vaikka ehkä olin sattunutkin kääntymään häntä päin. Hän taas piti selviönä että minä olin nähnyt hänet. Kun en kuitenkaan tevehtinyt häntä,....jaaah, täysin selvä juttu! JAIKAL ON YLPEÄ JA HALVEKSII MINUA. Näinkin voi käydä
Tästä johtuen kun tulen yleisille paikoille missä on ihmisiä, vilkuilen ympärilleni jos näkisin tuttavia joita sitten tervehdin. Sitten vasta voin esim. kaupassa tehdä ostoksia. Mutta ostostenkin lomassa täytyy vilkuilla ympärille ettei vain jäisi huomioimatta mahdolliset tuttavat.
>>> Tästä johtuen kun tulen yleisille paikoille missä on ihmisiä, vilkuilen ympärilleni jos näkisin tuttavia joita sitten tervehdin. Sitten vasta voin esim. kaupassa tehdä ostoksia. Mutta ostostenkin lomassa täytyy vilkuilla ympärille ettei vain jäisi huomioimatta mahdolliset tuttavat.
Kyllä. Uskovan täytyy ottaa huomioon toiset ihmiset ettei loukkaa heitä välinpitämättömällä käyttäytymisellään esim. kaupassa täytyy huomata jos vieressä sattuu seisomaan tuttu. Sen tähden ostoksiin ei saa kiinnittää kaikkea huomiota eikä saa olla niin kiire tehdä ostoksia ettei ehdi pysähtyä ja vilkuilla tuttujen perään.
Muussa tapauksessa voi syntyä tällaisia loukkaantumisia mistä aloittaja kertoo.
jaikal.se
Eikä vilkuilusi ole koskaan herättänyt vartijoiden tai kaupan kassahenkilöiden huomiota? Jatkuva ympärilleen pälyily on hermostuneen tai vilpillisin aikein liikkuvan henkilön merkki.
Toisten huomioiminen ei ole esittämäsi kaltaista jatkuvaa ympärilleen vilkuilua, jotta jospa sattuisi näkemään jonkun tutun, jota voisi tervehtiä. Tervehtimättömäksi leimaantuminen ilman omaa syytä, on leimaajien vika.
Minä en vilkuile kaupassa tästä syystä. Kaikkia mahdollisia "uhkatekijöitä" ei kannata miettiä. Toisten käyttäytyminen ei ole minun eikä sinunkaan varassasi.
Sinun mallissasi toiset ihmiset, tutut ja ystävät, veljet ja sisaret, ovat uhkia, joita pitää nurinkurisesti tarkoin varoa, ei välttääkseen, vaan huomatakseen. Se on orjuutta eikä uskovan pidä olla ihmisten orja.
Ihmiset otetaan huomioon, kun heidät huomataan ja tunnistetaan.
"Eikä vilkuilusi ole koskaan herättänyt vartijoiden tai kaupan kassahenkilöiden huomiota? Jatkuva ympärilleen pälyily on hermostuneen tai vilpillisin aikein liikkuvan henkilön merkki."
Se riippuu siitä miten vilkuillaan. Pysähtyminen ja ympärilleen katseleminen ei ole pahan epärehellisen ihmisen tunnusmerkki. Muussa tapauksessa se vasta veisi orjuuteen kun ei uskaltaisi katsoa ympärilleen. Mutta vikoja voit etsiä kaikista kirjoituksistani. Niistä varmasti löytyy yhtä jos toista kun on niin tarkkasilmäinen "vilkuilija" kuin sinä olet.
jaikal.se
Kerroit itse, miten vilkuilet ympärillesi, jotta et vain jättäisi huomioimatta tuttaviasi.
Siksi kysyin, eikö vilkuilusi ole herättänyt huomiota. Tottakai ympärilleen saa katsoa, mutta syy, jonka esitit vilkuilusi motiiviksi on mielestäni väärä ja orjuuttava.
Sinä, velihyvä, menet selvästi loukkaantuneena henkilökohtaisuuksiin nimittelemällä minua tarkkasilmäiseksi "vilkuilijaksi". En etsi vikoja sinun enkä muidenkaan kirjoituksista. En lähde mukaan sinun linjallesi ja ala nimitellä sinua. Minulla ei ole siihen syytä eikä halua. Olen rauhaa rakastava uskova. Totean vain, että argumenttien loppuessa ihmiset yleensä käyttäytyvät joko loukkaantumalla, vihastumalla tai sulkeutumalla. Tapoihisi perehtymättömänä en osaa sanoa varmasti, ovatko kaikki mainitut reagointitavat sinulle ominaisia.
Tapoihisi perehtymättömänä en tiedä käveletkö sinä kaupassa laput silmillä
ettet vain vilkuilisi ja saisi vartijoita kimppuusi. Hevosilla olen nähnyt lappuja silmillä mutta että kaupan asiakkailla,,,,,,,???
"käyttäytyvät joko loukkaantumalla, vihastumalla tai sulkeutumalla."
Älä nyt suutu. Saat reagoida ja jatkaa vastaamista. Lepo vaan!!!
Tämä jaikal taisi jo päästä tunnelmaan.Tais kalikka kilahtaa ja jaikal älähtää. ha ha haaa.
Kävin taas vilkuilemassa kaupassa.
Vartijat eivät hyökänneet kimppuuni
vaikka vilkuilin ympärilleni melko ahkerasti.
minua raivostuttaa kokoomuksen talousrikollisuuden kannatus.
jonka aistii jo kehitysvammainenkin
No ihmiset nykyään vaan ovat sellaisia, että ei niitä siksikään aina lähde tervehtimään, kun he eivät välttämättä pidä siitä että tulet tervehtimään. Ihan haluavatkin unohtaa sen jos joskus ovatkin tunteneet.
Pääsääntöisesti Ihmiset haluaisivat että heitä tervehtii iloinen nuori kaunis nainen tai sitten joku menestyvä/rikas ihminen. Jos et kuulu tähän ihmiskatgoriaan niin kannattaa olla paremminkin ujo noiden tervehtimisien kanssa, oli sitten uskovainen tai ei.
jaikal.se
>> Kävin taas vilkuilemassa kaupassa.
Mä olen asunut ruottissa viimeset kolkyt vuotta. Mulla toi soomikieli heikko. Ei kaikki sanat ole hallinnassa.
Johtusko väärinymmärrys tuosta "väärästä" vilkuilusanasta. Mutta minä kirjoitin
sen huumorilla ajatellen että lukija ymmärtää sen olevan huumoria.
Mutta sinä taiat olla kovinki tosikko.
>> Mutta sinä taiat olla kovinki tosikko.
Sanoilla voi olla kokonaan eri merkitys eri paikkakuntien välillä. Kerron yhden esimerkin joko on kuulema todellisesta elämästä.
Eräällä pohjoisruotsin kylällä oli erään maanviljelijän nuorukainen kadonnut metsään.
Kylän väki lähti yhteistuumin etsimään nuorukaista. Kylälle oli noihin aikoihin tullut eteläsuomesta vieraita. Etelän vieraat lähtivät toisten mukana etsimään kadonnutta. Mutta vieraat näkivät hämmästyksekseen että talon isännällä, jonka nuorukaista etsittiin, oli hirvikiväri mukana. Vieraat ihmettelivät ja kysyivät isännältä että miksi sinulla on kiväri mukana. Mihin sinä sitä tarvitset? Isäntä selitti: "No jos sattuisi että olisi käynyt niin pahasti että nuorukainen on loukannut itsensä, pudonnut vaikka suohon tai katkaissut jalkansa, se täytyy lopettaa paikan päällä jotta sen ei tarvitsisi kärsiä. Vieraat ihmettelivät että ompas ihmiset täällä pohjoisessa raakoja. Loukkaantunut nuorukainen tapettaisiin paikan päälle noin vain.
Asia ratkesi kun vieraat saivat sitten kuulla että paikkakunnan kielenkäytössä nuorukaisella tarkoitetaan nuorta hiehoa. Siis nuorta lehmää eikä ihmistä.
Tätä juttua on kerrottu monien hauskojen yksityiskohtien kera. En tiedä onko kertomus tosi mutta jokatapauksella nuorukaisella tarkoitetaan nuorta lehmää.
Sinä aloitit tämän turhan ja lapsellisen keskustelun väittämälläsi; "Tästä johtuen olet ihmisten orja. " Tämä minun yhdestä mielestäsi väärästä sanasta ja lauseesta; "Tästä johtuen kun tulen yleisille paikoille missä on ihmisiä, vilkuilen ympärilleni jos näkisin tuttavia joita sitten tervehdin." Ymmärsit varsin hyvin mitä tarkoitin. Mutta sinä takerruit "vilkuilen" sanaan ja sen perusteella väitit että olen ihmisten orja. Aika lapsellista ja pikkumaista mutta minä otin tämän keskustelun huumorin kannalta uskot sen tai et. Olen myös antanut sinulle ja kaikille muillekin anteeksi joille minulla olisi jotakin anteeksi antamista. Niin että ei kannata nyt tarkertua anteeksiantamiseen. Minä olen antanut anteeksi sinulle ja KAIKILLE. Mutta jätetään nyt lapsellisuudet tähän tällä kertaa.
jaikal.se
Sinulla ei ole mitään anteeksiannettavaa eikä minulla anteeksipyydettävää, koska en ole rikkonut sinua vastaan missään. Olen keskustellut asiallisesti. Itse olet sitä vastoin nimitellyt minua useita kertoja. Minua vain ei ole helppo provosoida.
Ajattelin, että kello soi ja oppitunti päättyi jo eilen. Sinä taisit jäädä vapaaehtoiseen jälki-istuntoon. Mene jo välitunnille tai lähde kotiin.
Seuraavalla äikän tunnilla opetellaan kielikuvia eli metaforia, kuten esim. mitä tarkoittaa "syyhyttä saunaan lähteminen".
Velihyvä,
Et näytä kestävän vähäisintäkään eri mieltä olemista tai väärien väitteitesi oikaisua. Luulet lisäksi, että vain sinulla on oikeus leikinlaskuun. Ne ovat heikkouksia, mutta en voi moittia sinua, koska kaikilla meillä on omat heikkoutemme.
Lapsellistahan tämä on, mutta kaikesta voi oppia. Minä sain sinulta lisää oppia siitä,. millaista on keskustelu todellisen tosikon kanssa on. En ole provosoitunut.
Kiitän ja kumarran ja muistan sinua.vielä rukouksissanikin. Tarkoitan, mitä sanon.
Jeesus kanssasi ja hyvää illanjatkoa!
Saat viimeisen sanan. :-)
No nyt minä sain esirukoilijan ja vielä viimeisen sanan tässä ketjussa.
Olen onnellinen! Kiitos ja siunausta!
Et muuten olekaan rikkonut minua vastaan enkä minä sinua vastaan.
Mutta kirjoitin tuon anteeksiantamuksen siltä varalta että leikinlaskusi jatkuisi.
Minuakin tervehtimättömyys ärsyttää. mutta aika monet sisaret kokevat ilmeisesti seksuaalisena häirintänä sen että tämmöinen entinen laitapuolenkulkija tervehtii.
Nyt olen ratkaissut asian niin etten tervehdi ketään joka ei ensin tervehdi minua, eli hyvin harvoin.
Mm. kaupan kassajonossa seurakuntalaiset eivät tervehdi minua, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Enkö olekaan saanut syntejäni anteeksi? Olisiko sittenkin järkevämpää etsiä elämään tarkoitusta muualta? jossa minutkin hyväksyttäisiin.
Minä tuolla yllä numerosarjnikillä huomioin juurikin tätä samaa asiaa.
Mitä se naapuri noin paljon laittaa numeroita
Tervehtiminen on tapakulttuuriin kuuluva asia.
Tervehtimisssäännöt ovat eri kulttuureissa erilaiset.
Suomalaisten vanhat, perinteiset säännöt ovat, että nuorempi tervehtii ensin vanhempaa, mies tervehtii ensin naista. Esiteltäessä nuorempi esitellään ensin vanhemmalle ja vasta sitten vanhempi nioremmalle ja mies ensin naiselle.
Ensiaikojen arvoasetelmat kuten aviosääty tai yhteiskunnallinen asema eivät enää päde kuin joissakin julkisissa tilanteissa tai selkeästi määritellyissä hierarkisissa tapaamisissa.
Ystävien ja läheisten kanssa tervehtimisssäännöt eivät ole tiukat ja ovathan ne yleisestikin höllentyneet. Itse tervehdin periaatteessa sääntöjen mukaan, mutta kaikkia minua tervehtiviä tervehdin varmasti olipa tuttu tai tuntematon. Kauempaa voi nyökätä tai nostaa käden tervehdykseen tuntemisen merkiksi tai vastaukseksi eikä pidä unohtaa hymyillä ystävällisesti.
Seurakuntalaisia tervehdin seurakunnan ulkopuolellakin aina ja kaikkialla. Joskus kädestä pitäen ja jääden hetkeksi juttelemaan tai vaihtamaan lyhyet kuulumiset.
Seurakunnassa tervehdin kaikkia. Yleensä se tapahtuu omasta aloitteestani, mutta uskovaisten välisessä tervehtimisessä ei kannata olla kovin tarkka säännöistä.
Tervehtiminen on tärkeä asia.
Nimimerkki "retupekan" ja muutkin viestit koskettavat, koska ne ovat merkki siitä, että seurakunnissa eivät henkilösuhteet ja tasa-arvo toimi niin kuin pitäisi.
Oikein hyvin,mitäpä tuhon enää lisäämään.
Kun luin vuodatustasi, mieleeni tuli ajatus;
"Molemmat osapuolet ovat olleet Saa.anan väkevässä puhuttelussa."
Tästä johtuen molemmilla on ennakkoluuloja ja asenteita ja he pelkäävät toisiaan. Toinen pelkää puhutella "luopiota" ja "luopio" luulee että häntä syrjitään ja halveksitaan. Toisella on liian heikko itsetunto ja hän väheksyy itseään. Ja toisella on liian voimakas itsetunto ja luulo itsestään. On tällaista koettu. Nämä väärinymmärrykset johtavat sitten aloittajan kirjoituksessa esiintyviin ongelmiin.
Mutta mielestäni aloittajalla oli oikea suhtautuminen entisiin ystäviinsä. Ehkä kuitenkin vähän liian suuri luulo itsensä tärkeydestä.
Mistäs sinä näitä ihmeellistä ihmeellisimpiä tarinoita keksit jaikal.se "Molemmat osapuolet ovat olleet Saa-anan väkevässä puhuttelussa". Voi hyvä tavaton sentään, ei tähän mitään Saa-anaa tarvitse sotkea sentään, oli kysymys sellaisesta normaalista ihmisen välisestä kanssakäymisestä, jossa voisi jokainen hiukan miettiä, miten käyttäytyy.
"Luopio"??? Kuka sanoi jonkun olevan luopio?? Kummallisia johtopäätöksiä.
"Voi hyvä tavaton sentään, ei tähän mitään Saa-anaa tarvitse sotkea sentään, oli kysymys sellaisesta normaalista ihmisen välisestä kanssakäymisestä, jossa voisi jokainen hiukan miettiä, miten käyttäytyy."
Luopio oli lainausmerkeissä niin että huomaa se.
Saat.na on todellinen henkivalta joka vaikuttaa kaikkien ihmisten elämässä enemmän tai vähemmän. jSe pyrki tuhoamaan kaikki ihmissuhteet ja varsinkin uskovien välit se pyrkii tuhoamaan. Mutta siihen se käyttää ovelaa taktiikkaa. Se kuiskuttelee ihmisten korviin aisoita jotka sitten ihminen luulee omiksi toteamuksikseen ja totudeksi. Se, mitä sinä ajattelet seurakunnasta ja naapurista tai toisista uskovista ihmisistä voi siis olla sielujemme vihollisen inspiroimia ajatuksia. Mutta sinä tietenkin luulet että ne ova sinun omia ajatuksiasi. Niin ei välttämättä ole.
Myös Jumalan Henki puhuu ihmisille. Kuinka paljon ihmiset ajattelevat asioita jotka eivät tule viholliselta eikä Jumalalta, sitä minä en tiedä. Tiedän vain että monet ajatuksemme ovat jommastakummasta lähteestä. Me sitten päätämme ketä tottelemme ja ketä kuuntelemme. Monet ihmiset, myös uskovat, kuuntelevat ja uskovat vihollista ja tottelevat häntä. Siitä johtuu ongelmat seurakunnissa ja ihmissuhteissa. Tässä on ratkaisevaa tuntea Jumala Jeesuksessa Kristuksessa ja Jumalan Sana Raamattu. Silloin on helpompaa erottaa mistä lähteestä minun tämä ja tuo ajatus tuli. Veikö se minua lähemmäksi Jeesusta ja lähimmäisiäni vaiko pois Jeesuksesta? Tuliko ajatukseni minun ja lähimmäiseni väliin erottamaan meidät toisistamme ja tekikö se jopa meistä vihamiehiä.
Monesti on niin että mikäli asian ottaa esille ystävän kanssa johon on loukkaantunut, asia ratkeaa ja huomaa että ajatukseni olikin valhetta eikä totta.
Siksi kannattaa ottaa yhteyttä ja sopia asia.
Oletteko kuulleet asiasta nimeltä kasvosokeus? Joskus voi sekin olla kyseessä. Yllättävän moni ihminen (tutkimusten mukaan) kärsii lievästä kasvosokeudesta.
Pitääkö tarkentaa, jos olen kohdannut kyseisen ihmisen jo useamman kerran samoissa tilanteissa, seisonut vieressä ja itse muutaman kerran tervehtinyt ja ystävällisesti muutaman sanan sanonutkin jopa ja aina sama ynseys ja seinä on vastassa, niin kyllähän se pistää miettimään, mutta olisihan se nyt aika epäkohteliasta mennä kyselemään, että "Mikä sinua vaivaa?" Sitäpaitsi tästä kyseisestä srk:sta ovat pastoria myöten käyttäytyneet kohdallani aivan samoin, kyllä on tosi vaikeaa sanoa se "Hei".
Itse en kyllä ihmisiä sen perusteella ainakaan ala erottelemaan, että mihin seurakuntaan he nyt kuuluvat tai kuuluvatko ollenkaan. Jos olen kerran heihin tutustunut, niin naamat muistan.
L.M. on siinä mielessä kyllä oikeassa, että jollain ihmisillä on käsittämättömän hyvä visuaalinen muisti, minulla on sellainen, muistan nenäkarvojen sojottamisesta korvanipukoihin asti, kenestä on kysymys ; ) : o
ainahan sitä voisi kysyä asianomaiselta itseltään miksi et tervehdi. usein ei tervehditä siksi kun ei kukaan yleensä tervehdi itseäänkään. ihmiset väistelee pettymistä. Toista ihmistä on niin vaikea lähestyä voi tulla hyljätyksi. Sitten kun ei saa sitä tervehdystä päättää ettei tervehdi enää ketään ja yleistää että kaikki uskovaiset on samanlaisia. itseasiassa asia on niin että kaikki ihmiset on samanlaisia. Yhteyttähän se piru vihaa yli kaiken. ja koko ajan tää maailman henki vaan eristää ihmiset yksinäisemmiksi.
En aikaisemmin itse uskonut, että tuollaista on kun itse oli niin tuttu kaikille seurakuntalaisille, mutta nytpä kyllä uskon kun olen kokenut samaa ollessani hiukan syrjemmällä siitä ydin keskustasta. Jos olet tärkeä ihminen toisin sanoen se tervehtijä ehkä tarvii jossain vaiheessa, niin kyllä moikkaajia riittää, mutta autappas jos olet ilmoittanut ettet ole käytettävissä niin kukaan ei näe enää eikä muista.
En sano sitä katkeruudella enkä suuremmin surekkaan, mutta hiukan hämmästyttää kuitenkin.
No samma här, jäin pois srk-tehtävistä, koska oli pakko priorisoida vastuullani olevia asioita. Eihän sitä kaikkeen ihminen pysty repeämään, ei sitten millään, stressihän siinä tulee. Kyllä heti sain niskaani sellaista kylmänkalseeta suhtautumista eräiden uskovien taholta, ihan kuin olisin mukamas Jumalastakin luopunut???
Annat sille vitosen niin kyllä se siitä toipuu kunhan vaan ei kaikkea tuhlaa keskiolut kuppilaan.
Huomenta Tere tere.
Toivotan sulla hyvää sunnuntaipäivää.
Omalla kohdallani on todellakin ongelmana, että kuljen usein niin
aatoksissani, että saatan esim. jossain tilanteessa vasta hetken kuluttua kelata, että hetkinen.....tuossahan tuli äsken vastaani Matti ja Maija.....ja sitten on jo myöhäistä. :(
Me jotkut vain ollaan tällaisia professoreja ja vaikka kuinka yritän muistuttaa itselleni tuota Jaikal.se:n antamaa vinkkiä vilkuilla silloin tällöin ympärilleen, niin taas jo pian olen aivan muissa aatoksissa, mitä tänään ruuaksi.....mitä huomenna...olikos siellä sitä......voi kun en muistanut tarkistaa suolatilannettaa......mitäs niihin korvapuusteihin tulikaan......miten monta rasiaa kananmunia siellä jo on......jne..jne.... :)
Mutta kyllä mielestäni on selkeästi nähtävissä, kuka ihan tietoisesti välttää tervehtimistä.
Itseäni tuollaiset tilanteet kylläkin huvittavat, että mitähän kyseinen ihminen luulee menettävänsä, jos käyttäyttyy ihan perustavaa laatua olevien käytöstapojen mukaisesti ja tervehtii tuttua ihmistä.
Joten ei tuollaisella tervehtimättömyydellä kannata kyllä oikein paljon päätänsä vaivata.
Huono käytöksinen, mikä huonokäytöksinen......ja siinä se! :D
Eihän sitä toki yöuniansa tällaisten asioiden takia kannata menettää, mutta ne on ihan hyvä tuoda esiin jossain, vaikkapa täällä. Josko joku jäisi miettimään tai itse kirjoittaja jäisi miettimään, että mitäpä jos kiinnitän vähän enemmän huomiota siihen, miten voisin ilahduttaa, huomioida toisia ihmisiä...siihen ei tosiaankaan välillä tarvita kuin iloinen tervehdys.
En ole uskovainen, enkä helluntalainen joka lienee sama asia.
Huomasin vain tämän aloituksen tossa sivussa, ja katsoin ihmeissäni aloituksen otsikkoa,, koska eihän se maksa mitään.
Tervehdin toki tuttuja kaupassa jos näen tutun,, saatan jopa jäädä juttelemaan, hyvä mielihän siitä tulee.
Myös juttelen kaupanhenkilökunnalle jos törmään heihin muuallakin kuin kassalla.
Ei siihen uskoa tarvita. Sehän on hyvä tapa, kertoo välittämisestä.
Usko Jumalaan katsos kattaa koko elämän ja sen valinnat, arvot, tekemiset ym., joten kyllä se usko silloin vain sisältyy uskon sisältämien arvojen pohjalta vaikkapa siihen tervehtimiseen.....se on ihan toinen juttu mitä Jumalaan uskomattoman arvomaailma tekoineen pitää sisällään.
Hekkuntaipiireihinkin on todella pesiytynyt tittelikipeys ja tuttelikorvike. Suorastaan huvittaa pastori nimitykset ja seurakuntaneuvokset joita nykyään viljellään. Sitten pitää perustaa kirkkokin että seurakunataneuvos ja muut piispat pääsee presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Kauaksi on ajauduttu alkuaikojen "ulkopuolelle leirin Kristuksen pilkkaa kantaen" ajatuksesta.
Hyvät tavat on osa luontevaa käytöstä,siintä on hyvä aloittaa jutustelu, vaikkapa naapurin rouvan kanssa,taikka kaupassa entisen matikan open kanssa.
Kun oikein potuttaa,niin jonkun tervehdys, ja jutustelu auttaa muuttamaan tilannetta parempaan,
Nuorempi aina aloittaa tervehtimällä vanhempaa
Ei ikkunan läpi
Ei jos matkaa yli 50 m ,silloin käsimerkein
"Kun oikein potuttaa, niin jonkun tervehdys ja jutustelu auttaa muuttamaan tilannetta parempaan"
Noin se juuri on, vilpitön, iloinen kädenheilautus voi todellakin antaa positiivista potkua nurjasti alkaneeseen päivään.
http://ao-testi.iq-test.eu/#731967
Tämänpäivän fariseukset ovat seurakunnissa. Moni elää siinä harhassa, että seurakunnassa (-issa) kaikki "on Herrasta" ja oven ulkopuolelella ovat kaikki "jumalattomat maailmanihmiset"......Ei semmoinen näkemys ole Totuudenmukainen. Seurakuntien sisällä on hyvinkin rumia kaloja, ja vastaavasti ulkopuolella voi hyvinkin olla yksinäinen ihminen, joka hiljaisuudessa on hyvinkin lähellä Luojaansa, pitämättä asiasta suurta ääntä...
Ruusuisista kuvitelmista huolimatta tosiasia on se, että sielunvihollisella on seurakunnissa aitiopaikat, niin kauan kuin seurakunnissa on ihmisiä. Ja nimenomaan ihmisiä, jotka eivät halua nöyrtyä tunnustamaan olevansa vain ihmisiä................Jeesus pesi opetuslasten jalat, ja opetti:"Se joka teistä tahtoo olla suurin, se olkoon kaikkien muitten palvelija". Nykyaika on täynnä kotikutoisia kaikkivaltiaita, jotka kaarestavat mersulla jakamassa "hyviä neuvoja", "sälyttävät ihmisten kannettaviksi raskaita taakkoja, tahtomatta niitä itse sormellakaan liikuttaa". Paljon sanoja, lisää sanoja, loputtomasti kaanaankielistä hurskastelua ja viisastelua, omavahurskautta. Illalla omassa palatsissa käännetään kylkeä, pieraistaan ja massutetaan suuta tyytyväisenä elitasoon, röyhtäistään,"Ei köyhyyttä, eikä rikkautta vaan määräosani leipää....Kun olen taas NIIN palvellut, örp..".
Se on erikoista, miten venyvä käsite onkaan,"määräosani leipää"...
Mutta sinulle ystävä, joka olet murheellinen, ettei joku fariseus sinua tervehdi, tai edes kohtele kuin ihmistä..........Vaikka se tuntuu pahalta, niin tuo fariseus on sillä hetkellä valovuosia kauempana Kristuksesta, kuin sinä.......
"Koetelkaa kaikki ja pitäkää se mikä on hyvä". Ei tarvitse aamentaa sokeasti kaikkea, ja vaikka fariseukset eivät hyväksy, että heidän tekemisiään tutkitaan ja koetellaan, se on silti jokaisen Kristuksen seuraajan oikeus / velvollisuus.
Vaikka luulisi, että"vaatteet tekevät miehen, mersu saarnamiehen", on monia valheveljiä, ja eksyttäjiä , ja heidät löytää niiltä paikoilta, joissa heillä on mahdollisuus tehdä eksytystä ja johtaa uskovia harhaan.......
Ei joku hiljainen hissukka takapenkistä edes kykene ketään eksyttämään. Se joka on vastapäätä siellä pöntön takana liituraitapuku päällään, se voi, ja myös tekee sen. Hedelmistä puu tunnetaan. Kyllä se käytöksestä vähäosaisia kohtaan heijastuu, mitä takin alla on..........
Voimia ja siunausta. Älkää antako itseänne eksyttää, opettaa Jeesus.
"Ei joku hiljainen hissukka takapenkistä edes kykene ketään eksyttämään"
Ei ole oikeastaan kyvystä kysymys, vaan arvomaailmasta, jonka useat hiljaiset ovat saaneet jo perintönä kotoaan. Useimmiten siihen liittyy se, ettei ole niin kauheaa tarvetta tuoda itseään esille, koska tietää muutenkin olevansa arvokas Jumalalle ja läheisilleen, sellainen uhoaminen tuntuu erittäin vieraalta tavalta elää ja jos siihen joskus sortuukin, terve suhteellisuuden taju palauttaa maanpinnalle hyvin äkkiä. Joskus sitä jää ihan oikeasti suu ammollaan miettimään joidenkin suuria luuloja itsestään, sitä miettii, että missähän kohtaa tuollekin ihmiselle totuus valkenee vai valkeneeko koskaan vai elääkö joku harhassa loppuun asti eli valheellisessa voimantunteessaan.
Seurakuntahan ei tee ihmisestä Jumalalle otollista, se harha itseltäni on kadonnut jo aika päiviä sitten, mutta kyllä silti olettaa sopii, että siellä missä Jumalan sanaa eniten saarnataan eli seurakunnissa, siellä se myös kasvaisi eniten hedelmää. Voihan tietysti olla, että tämäkin on harha, joka vähitellen häviää ja totuus kirkastuu. Ikävä totuus.
Mitenkäs se olikaan "jotkut siemenet lensivät sinne, toiset tänne, toiset poltti aurinko, toiset hukkuivat tulvaveteen, muutamat nokkivat linnut mahaansa, jokunen saattoi jopa itää ja jopa eksyä jonain päivänä puurolautaselle"....eihän se ihan noin mennyt, mutta sinnepäin kuitenkin.
Niin, sen verran todettava, että toki Jeesus on Sanan sanonut:"Ottakaa oppia minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä"...
Kyllä eksyttäjän ja valheveljen on omattava senkaltainen ulkoinen uskottavuus ja arvovalta, että hän voi nimenomaan puhujanpöntön takaa jakaa sanomaansa.
On oltava se komea puhu, ja uskottava esiintyminen, taloudellinen hyvinvointikin antaa ihmiselle varmuutta ja kykyä esiintyä määrätietoisesti.
On myös niin, että eksyttäjänkin sanomassa on oltava totuutta mukana. Ei pelkkä valhe mene läpi, vaan se pitää olla kätkettynä totuuden sekaan. Silloin syötti kelpaa monille, jotka on peloteltu siihen, ettei saa ajatuksissaankaan arvostelle ja koetella ylempiä ja hurskaampia.
Minulle on joskus valitettu:"Miksi sinä haukut"......En minä ole koira, enkä hauku, vaan kerron itse koettujen tositapahtumien pohjalta asioista niin kuin ne ovat. Ei kaiketi se ole haukkumista. Perättömien juttujen keksiminen ja levittely sensijaan on. En minä koe ketään vihamihikseni(-naisiksi), mutta on joitakin henkilköitä, joitten kanssa en välitä olla tekemisissä, ettei tule riitaa. En halua hankkia oahaa mieltä itselle, enkä sitä tieten tahtoen myöskään jakaa.
Murheellista on se pureminen ja syöminen mitä tapahtuu.....Todella murheellista.
Kysyt "Tere tere", mikä näitä uskovaisia oikein vaivaa, kun eivät edes tervehdi saatikka ryhdy vaihtamaan mielipiteitä kanssasi kaupan samalla hyllyllä asioidessaan..
Heitä vaivaa pelko todellisten ajatustensa paljastumisesta sinusta.
On Kirjoitettu: Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudesta, (1 Joh. 4:18).
Moni mainitsemasi kaltainen helluntailainen sekä vapaakirkollinenkin kärsii pelosta, vaikka esittää olevinaan muuta. Ja koska pelkää, niin hän myös häpeää pahoja puheitaan esim. sinusta. Ja juuri se seikka estää kommunikoinnin lähimmäistensä kanssa.
Olen elämässäni törmännyt pahan puheen kohteena ollessani juuri siihen "mykkäkouluun"..
Onko se tampio ihan oikea sukunimi vai joku vitsi?
Kyllä tämä Tampio on Minun oikea sukunimeni. Se löytyy Kuhmon kirkkoherran viraston kirjoista, jos haluat tarkistaa asian..
Tampion sukukunta on lähtöisin Vienan Karjalasta, josta se on rantautunut Kainuun maakuntaan Kuhmoon 1800 luvun lopulla..
Ja vaikka tampio tarkoittaa katukielessä aivan maailmanlaajuisesti tyhmää, niin sukunimenä Tampio on aivan samanarvoinen toisten sukunimien kanssa. Kirjoitetaanhan sukunimi yleensä isolla alkukirjaimella, mutta tyhmäksi ivaava nimi pienellä alkukirjaimella..
Vaimoni, jolla on kaksiosainen sukunimi, on ryhtynyt käyttämään pelkästään omaa sukunimeään monissa virallisissa yhteyksissä, koska jopa sivistyneestä virkamieskunnastakin löytyy joskus sellaisia, jotka kyselevät sukunimen tarkoitusperää ja hymähtelevät asialle..
Noita sukunimeni irvistelyjä kuullessa tulee mieleen, että kukahan tässä on varsinaisesti se tyhmä..
He he. Hyvähyvä. Ei se nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä. Tampio on hyvä ja hauska nimi sukunimeksi.
Se tervehtiminen maksaa sen, että sulla on käytössäsi aina uudenkarhea laatuauto, (mersu, volvo, bemari, yms.). Ja sen lisäksi sä asut hienossa ok-talossa, joka sijaitsee jollakin äveriäämpien asuinalueella. Olet johtavassa asemassa työelämässä ja ansaitsemasi palkan vuoksi vaimosi ei tarvitse välttämättä edes työssä olla, vaan hän voi kestitä samankaltaisia vieraita päivän brunssilla. Lapsesi hankkivat korkeakoulusivistyksensä ulkomaan kouluista, koska mielestäsi Suomesta ei saa niin korkeatasoista koulutusta laisinkaan. Sinulla on myös meren saaristossa tai jonkin järven rannalla laadukas ja erittäin edustava punahonkainen ranta-asunto, jossa vietät kesälomasi mm. muskeliveneellä ja vesiskootterilla gruisaillen naapuriesi harmiksi ja vesilintujen häiriöksi pesintäaikana. Seurakunnassasi istut aina johtajien kanssa etupenkissä, koska kuulut vanhemmistoon ja vaimosi on vastaava kapellimestari musiikki- ja kuoroharjoituksissa.
Ja ellei sinulla ole em. ominaisuuksia sekä meriittiä, istu vaan enempiä purisematta kiltisti siellä salin takaosassa. Sanoohan sinulle seurakunnan vaksi päivää, kun tulet sisälle. Ja onhan se sentään jotain.
Ja ajattele... Jeesus rakastaa sinua - vilpittömästi!