Olikohan Suomalaisten nopea perääntyminen suurhyökkäyksen aikana maailman ennätys vai onkohan jossain päin maailmaa peräännytty vielä nopeammin ?
Perääntyminen suurhyökkäyksessä 44
sldkfj
87267
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 87
Vanhimmat
Ime sinä kommari munaa.
Se on tosiaankin satavarmaa että lotat imi upseereilta munaa mutta että sillä asialla olisi ollut suurempaakiin strategista merkitystä, en oikein usko.
Slaavilutkilta viillettiin saksalaisten bordelleissa armotta kurkut auki kun taas Suomi sediltä sai jopa sodan jälkeen jos nimi säilyi muistissa.
eiköhän puolalaiset, ranskalaiset ja italialaiset pitäne kuitenkin hallussaan maailmanennätyksiä epäsotilaskolmiottelussa eli kiväärin pudottamisessa, pakoonjuoksussa ja antautumisessa.
No mitenkä neuvostoliittolaiset sitten. Viisi miljoonaa sotavankia ja kolmekymmentä miljoonaa kuollutta. Surkein sotaesitys historiassa.
lyhyen tähtäimen strategia: annetaan niin monta miljoonaa sotavankia että vihollisen sotainfrastruktuuri ei kestä sitä. Tahallinen toimintamalli. Pitkän tähtäimen strategia oli päästää Wehrmacht itsemurhakomennukselleen syvälle aroille. Josef laskelmoi aivan oikein että näillä strategioilla lamautetaan Saksa seuraavaksi vuosisadaksi.
Stalin meni aivan lukkoon kesällä 1941 minkä Molotov ja Voroshilovkin myönsivät. Kyse ei ollut mistään näyttelemisestä. Miksi se olisi niin näytellyt. Tyhmää logikkaa jopa stallarilta. Sinä tietysti tiedät toisaalta paremmin kun paikalla olleet.
Ilmeisesti ei peräännytty tarpeeksi nopeasti. Aloittajan sukua ei selkeästi ehditty evakuoida. Siellä oli tarjolla slaavilais-mongolialaista kikkkeliä aika paljon. Näin sai alkunsa uusi apinasuku. Tutkijat ovat innoissaan. Karvainen heimo, joka elää puissa, syö banaaneja, mutta osa on oppinut jopa kirjoittamaan.
Mikään ei vedä vertoja rakkaan Neuvostoliittosi vuoden 1941 tunaroinneille. Ei siis mikään.
Brestistä Moskovaan viidessä kuukaudessa! takaisin kolmessa vuodessa!
Ja pelkästään sen kolmen vuoden aikana antautui jo vuonna 1942 yli puolimiljoonaa nekku sotilasta vaikka muka piti olla paremmat mööpelit alla. Stalingradissa Neuvostoliitto menetti kolme kertaa enemmän sotilaita kuin Saksa. Venäläisinä olisin siis hiljaa muiden armeijoiden perääntymisistä.
Venäjästä en tiiä.
Mutta Neuvostoliitto se kumminkin on yksi toisen maaimansodan voittajavaltioita.Toisin kuin esim.suomi ja saksa.
Ja oikeushan seuraa aina voittajan miekkaa.
"oikeushan seuraa aina voittajan miekkaa."
Mitä sitten luuseri kirjoittelet?
Jalo voittaja onkin. Oikein ennätyksiä useilla aloilla kuten antautumisessa ja raskaan kaluston hylkäämisessä.
Sodassa voittajan tai häviäjän nimeäminen ei voi rajautua vain sotatoimien päättymiseen, vaan on otettava huomioon sodan seuraukset asianomaiselle maalle. Toisen maailmansodan voittaja oli epäilyksettä Neuvostoliitto. Sen rajat lännessä ja idässä laajenivat ja keskeisen Itä- Euroopan maat joutuivat Neuvostoliiton vasalleiksi.
Entä muut liittoutuneet? Yhdysvallat lähtivät sotaan säilyttääkseen Euroopan vuoden 1939 valtiollisen kartan, jossa oli joukko pieniä valtioita. Mutta mikä oli sille sodan lopputulos? Suuri määrä niitä maita, joiden itsenäisyys olisi pitänyt turvata, oli joutunut Neuvostoliiton valtapiiriin.
Yhdysvaltain poliittinen johto oli kuin aloittelija pokeripöydässä, jossa voitot lopulta tulivat Neuvostoliitolle. Yhdysvallat ei voittanut mitään, vaan päinvastoin vuodesta 1948 lähtien maan hallitukset joutuivat taistelemaan maailmanlaajuisesti kommunismia vastaa.
Sotaan lähdettiin Itä-Euroopan ja varsinkin Puolan turvaamiseksi. Puola ja Tšekkoslovakia joutuivat kuitenkin Neuvostoliiton satelliiteiksi eikä sodan tavoitetta saavutettu ellei sellaisena pidetä Saksan natsivaltion nujertamista. Kohta sodan jälkeen Englannin siirtomaavalta hajosi.
Yhdysvallat rikaistui hirvittävästi, sitoi itseensä puoli eurooppaa ja kasvoi maailman mahtavimmaksi valtioksi, jonka ainoa haastaja lopulta tuhoutui omaan mahdottomuuteensa
Totta, sodan loputtua maailman tunnetuista kultavaroista oli jenkkien hallussa noin 60 %:tia, maassa oli saavutettu täystyöllisyys kolmekymmentäluvun laman jälkeen ja sotavuosina palkansaajien reaaliansiot nousi yli 25 %:tia, tämän lisäksi teollisuuden hyväpalkkaiset ammattimiesten työpaikat oli avautunut myös mustille ja naisille.
Voidaan todeta, että nykyaikaisen kulutusyhteiskunnan kivijalka oli luotu.
Neuvostoliitto oli sodan jälkeen sputnikeista ja muista pelleily hommista huolimatta rauniokasa. Oli asuntopulaa ja muita ongelmia. Itäblokissa suurin osa sodan jäljistä oli korjattu vasta 80-luvun alussa. Tuolloin Suomessa ainoat jäljet oli vain saksalaisten lapin korssut ja muutama miina ja vempain joka aina joskus löytyi jostain pusikosta. Sotaan lähdettiin Venäjän laajentamiseksi eikä minkään muun asian takia. Englannin köyhyys johtui siitä, että Amerikka pumppasi enemmistön Marshal-avusta Länsi-Saksaan eikä ollut kiinnostunut säilyttämään Britti Imperiumia. Miks olisi. Olihan punatakit vanhoja vihollisia ja nyt kun oli mahdollisuus haudata ne lopullisesti historian roskatynnyriin.
Ja sitten tuli Vietnamin sota ja kaikki 30-luvulta lähtien rakennettu meni teksasilaisen punaniskan takia paskaksi.
Englannin antautuminen Singaporessa oli nopeinta koko sodassa. Tosin siinä ei kilometrejä voi mitata, kaupunkialueella, mutta kun huomioidaan kokonaisuus niin ennätys se oli. Siihen voisi tietenkin huomioida vielä lisäksi enkun perääntymisen pitkin Malakan niemimaata juoksunomaisesti ilman välipysähdyksiä.
Lujaa enkku paineli rannikolle myös keväällä 1940, tuli siinäkin kilometrejä päivää kohden lukuisia.
Malakan niemimaalla taisteltiin ylivoimaa vastaan 1,5 kuukautta. Singaporen antautuminen johtui vesilaitoksen valtauksesta. Siviiliväestö joutui mahdottomaan tilanteeseen.
Keväällä -40 Ranskassa vain britit taistelivat kunnolla. Muut antautuivat.
Mitä tulee antautumisen nopeuteen, niin siinä puna-armeija löi kaikki ennätykset.
Taidat saada kiksejä noista valeiden loputtomista toisteluista?
Valehtelija! Belgialaiset taistelivat jälleen kerran raivokkaasti, mutta ylivoima ja liittolaisten puute tuhosi mahdollisuudet selviytymisestä. Heillä ei ollut merta johon paeta. Ranskalaisilla oli vaihtelevaa, osa antautui ensimmäisestä laukauksesta, osa taisteli viimeiseen mieheen ja patruunaan.
Britit eivät erottuneet joukosta muuten kuin että he karkasivat
"Belgialaiset taistelivat jälleen kerran raivokkaasti, mutta ylivoima ja liittolaisten puute tuhosi mahdollisuudet selviytymisestä."
Tuon argumentin voisi oikeastaan kääntää osoittamaan belgialaisia itseään sillä he itsehän tunnetusti eivät halunneet liittolaisia. Raivokkuus puolestaan ei korjannut belgialaisten epäonnistunutta puolustussuunnitelmaa.
"Heillä ei ollut merta johon paeta"
Belgialaisia häipyi Englantiin ja he palasivat vuosia myöhemmin liittoutuneiden maihinnousun jälkeen taisteluun mantereelle.
Belgialaiset pellet antautui vastarinnatta ihan kuten juutit ja tekivät aktiivisesti yhteistyötä vaikka Saksalla ei ollut vahvoja miehitysjoukkoja siellä kuten ei Norjassakaan. Homma taisi jopa mennä niin pitkälle, että Belgian kunkku tarjosi sodan jälkeen suojatyöpaikan yhdelle Ahnenerben tutkijoista.
Ei voi. Belgia huomasi ennen sotaa, että sen ei kannata liittoutua kenenkään kanssa, koska se ei sodasta hyötyisi mitään, vaan joutuisi sotatantereeksi. Belgialaiset pitivät kiinni puolueettomasta kannastaan kuitenkin liian pitkään, vaikka saksan hyökkäys oli jo lähes varma. Ja eikä ne Ranskikset kiirettä pitänyt apuun juostessaan.
"Belgialaiset taistelivat jälleen kerran raivokkaasti, mutta ylivoima ja liittolaisten puute tuhosi mahdollisuudet selviytymisestä."
Belgiassa käytiin kyllä yksi raivokas taistelu, mutta sen kävivät ranskalaiset panssarijoukot. Belgialaiset antautuivat 27.5. runsaan kahden viikon taistelun jälkeen. Pääosan taistelusta kävivät ranskalaiset ja englantilaiset.
"Britit eivät erottuneet joukosta muuten kuin että he karkasivat"
Valehtelet. Saksalaiset antoivat nimenomaan briteille tunnustusta kovasta taistelusta. Heidät evakuoitiin, koska liittolaiset antautuivat. Ylivoima oli jo kymmenkertainen.
Kusetat taas. Britit loistivat korkeintaan taisaisuudellaan. Ranskalaiset saivat tunnustukset kovasta taistelusta, mutta vain hajanaisesti.
Belgia vasta alivoimaisena taisteli.
Ja kymmenkertainen ylivoima????. Jis brittejä on 4divisioonaa, olisi se vaatinut saksalta 40divisioonaa, eli koko hyökkäyksen päävoimia, Ranskaa vastaan ei olisi kyetty edes hyökkäämään
,,,,Ylivoima oli jo kymmenkertainen.,,,,
Siinä taas koominen rättivääpeli antaa lausuntoja. Brittejä oli n. 240 000, joten sakuja täytyi tuon mukaan olla PELKÄSTÄÄN brittejä vastassa n. 2,5 milj.
Miten tuollainen joukko mahtui niin pienelle alueelle, miten se saatiin siirrettyä Saksasta niin lyhyessä ajassa ja millä joukoilla Saksa samaan aikaan kävi sotaa Ranskaa vastaan?
Muistan miten rättäri vielä viime keväänä puhui Saksalla olleen 5-kertainen ylivoima brittejä vastaan. Kummasti kasvaa, tuplaantunut puolessa vuodessa! Paljonkohan on ensi keväänä, varmaan jo 20-kertainen ylivoima !!!
Vai olisiko Eddy Bauer ehkä julkaissut tällä välin uudemman painoksen missä korjaa edellisten kirjojensa virheitä.
kohti Dunkerquea hyökkäämässä noin 70 divisioonaa.
Britit lähettivät yhdeksästä divisioonastaan viisi laivattaviksi. siitä voi laskeskella ylivoimia. Panssarit ja lentokoneet päälle.
Mutta ettehän te sotahistoriaa tunne.
Sakuilla oli kohti Dunkerquea hyökkäämässä noin 70 divisioonaa.
Britit lähettivät yhdeksästä divisioonastaan viisi laivattaviksi.
Siitä voi laskeskella ylivoimia. Panssarit ja lentokoneet päälle.
Saksalla oli Ranskassa kaikkiaan noin 136 divisioonaa sekä ylivoimaiset panssari- ja lentojoukot.
Liittolaiset antautuivat.
Ei taida olla tuttu asia lainkaan?
Ettehän te sotahistoriaa tunne.
Dunkerquessa oli n.300 000 Ranskalaista, joko unohdat?
reilut 110 000 evakuoitiin.
Minä en unohda mitään. Aina ei vain jaksa selittää joka asiaa kuin pikkulapsille. Lisäksi kaikkia tekstejäni tunnutaan erityisellä innolla vääristeltävän. Johtuu kai siitä, ettei ole riittävää tietoa niiden ymmärtämiseksi.
Brittejä oli Dunkerquen evakuoinnissa n. 240 000 ja ranskiksia n. 100 000, että siitä voi laskeskella ylivoimia. Millä konstein saat todistettua Saksalla olleen 10-kertaisen ylivoiman? Anna esitys.
Sitäpaitsi, Saksalla EI ollut pelkkää Dunkerqueta vastaan hyökkäämässä 70 divisioonaa, kaukana siitä, ei edes puoltakaan tuosta määrästä.
Samoin tuo ininä brittien vain 5 divisioonasta on täyttä fuulaa tai sitten brittidivisioonan vahvuus oli kymmeniä tuhansia ukkoja. Divisioonia oli paljon enemmän.
Miksi aina valehtelet ja kaiken lisäksi aivan päättömästi?
"Ei voi. Belgia huomasi ennen sotaa, että sen ei kannata liittoutua kenenkään kanssa, koska se ei sodasta hyötyisi mitään, vaan joutuisi sotatantereeksi."
Hmmm, kiitos kun vahvistit argumenttiani....
"Ja eikä ne Ranskikset kiirettä pitänyt apuun juostessaan"
Päinvastoin - ranskalaiset pitivät diilistä kiinni liiankin kovasti yrittäen jopa estää Hollanninkin romahduksen ja vaaransivat siksi liittoutuneiden koko sodankäynnin.
Tuo pääosa antautui koska heidät JÄTETTIIN RANNALLE.
Jäljelle jääneet yksiköt olivat hajallaan pitkin Flanderia erillisissä moteissa, joten pelastysyritykset eivät olisi enää kannaneetkaan
Ei se heidän syytään ole. He uhrautuivat jotta britit voitaisiin pelastaa
"Ei se heidän syytään ole
En usko niin sanoneeni?
"He uhrautuivat jotta britit voitaisiin pelastaa"
Ne uhrattiin, jotta muut brittien ja ranskalaisten yksiköt voitiin vetää pois. Lopultakin kaikki saarroksiin jääneet olivat Ranskan ylijohdon epäonnistuneen strategian uhreja.
Dunkerqueta vastassa oli SS:n eliittijoukot ja Kleist. Nuo korvasivat kyllä kaikki muut. Muistaakseni myös Guderian oli sinne menossa. Brittiläinen apujoukko oli heikosti varustettu ja huonosti koulutettu, eikä missään nimessä heitä vastassa olleiden saksalaisten tasoa vaikka älykkö niin väittääkin. Tai nooh SS saattoi olla rämäpäistä mutta kyllä nekin puutteistaan huolimatta parempia oli.
Dunkerquen aikaan käsittääkseni Ranska oli jo lyöty. Pariisi oli käytännössä jo vallattu tai sitä ei voitu puollustaa. Kyllä ranskalaiset tämän tajusivat. Isot pojat ymmärsi miten koko roska kaatuu jos pääpalikan potkaisee pois.
Ranskalaiset pellet antoi nasujen vapaasti pommittaa Rotterdamin paskaksi. Tämä on totuus.
Juh, olivat toki, mutta tappio olisi ollut vielä totaalisempi ellei vihollisen korporaali olisi juuri sullä kriittisellä hetkellä ruvennut jänistämään
Hitler kyllä kuunteli lähinnä kahden sisäsiittoisen aatelisen idioottimaisia neuvoja. Göringillä oli myös tarvetta näyttää. Hitlerin siis oli valittava joka Halderin ja yhden viisaan aatelismiehen Braunitchin linja tai sitten Göring, Rundstedt ja Bellow. Hitler valitsi väärin. SS ei toki kyseenalaistanut Aatua. Kleist ei myöskään vastustellut. Guderianista en tiedä mikä hänen kantansa oli Dunkerquen tilanteeseen.
,,,,Brittiläinen apujoukko oli heikosti varustettu ja huonosti koulutettu,,,
Mitähän Britannia ajatteli syksyllä -39 kun sodan julisti. Kuvitteliko se voittavansa Saksa ilman armeijaa vai mitähän se meinas. Ei ollut ainakaan kovin järkiperäistä toimintaa.
"Brittejä oli Dunkerquen evakuoinnissa n. 240 000 ja ranskiksia n. 100 000, että siitä voi laskeskella ylivoimia. Millä konstein saat todistettua Saksalla olleen 10-kertaisen ylivoiman? Anna esitys."
Ylivoima lasketaan rintaman taistelujoukoista, ei evakuoitujen kokonaisvahvuudesta.
Briteillä oli yhdeksän divisioonaa, joista noin viisi lähetettiin suoraan D:een evakuoitaviksi. Ne eivät siis taistelleet kuin aivan alussa.
Ranskalaiset osin taistelivat, osin antautuivat, osin evakuoitiin.
Saksalla oli aluksi hyökkäyksessä 72 divisioonaa. Reservissä oli 47, joten voimaa voitiin rajattomasti lisätä.
Kahden pohjoisen armeijaryhmän vahvuus oli noin 1,5 miljoonaa miestä, jos nyt vahvuuksia halutaan vertailla. Brittien viivyttämään jääneen neljän divisioonan vahvuus oli noin 60 000.
Lisäksi on huomattava laadullinen ylivoima, panssarijoukkojen ehdoton paremmuus ( todellisia ps-joukkoja ei briteillä edes ollut) ja täydellinen ilmalivoima. Aloitteesta nyt puhumattakaan. Näkyy menevän täysin yli hilseen tällaisten perusasioiden käsittäminen.
Tapahtumia kannattaa käydä läpi tunnettujen sotahistorioitsijoiden kunten Braunin ja Tippelskirchin kuvaamina. En viitsi ruveta kopioimaan niitä tähän.
Se on jo käynyt selväksi,että tilanteen ymmärtäminen menee yli brittivihaajien kykyjen. Siinä ei ole uutta.
"Dunkerqueta vastassa oli SS:n eliittijoukot ja Kleist. Nuo korvasivat kyllä kaikki muut. "
Waffen-SS:n joukkoja oli tuolloin noin kolme divisioonaa. Kaikki osallistuivat hyökkäykseen kohti D:a. Ne taistelivat erityisen katkerasti brittien vakinaisten divisioonien kanssa.
Hyökkäykseen osallistuivat ps-käytävän suunnasta panssariryhmät Kleist ( Kärkenä Guderianin ak) ja Hoth eristettyään britit ja ranskalaiset yhteyksistään. Lisäksi kohti D:a painoivat kolmelta suunnalta Saksan 18., 6. ja 4. Armeijat eli maavoimien pääosat.
D:N SUUNTA OLI SIIS PAINOPISTE.
Kts esim. Stein: Waffen-SS ja Bauer : 1.osa.
"Dunkerquen aikaan käsittääkseni Ranska oli jo lyöty. Pariisi oli käytännössä jo vallattu tai sitä ei voitu puollustaa."
Mistä nuokin keksit?
D:n evakuointi tapahtui "virallisesti" 26.5.-4.6. 40.
Hyökkäys Etelä-Ranskaan alkoi lännessä 5.6. ja sisämaassa 9.6.
Pariisia ei vallattu. Se oli avoin kaupunki, johon marssittiin 14.6.
Kaikenlaista höpöttäjää tuntuu tässäkin asiassa riittävän. Alkeistiedotkin puuttuvat. Mitä voi odottaa ihmiseltä,joka aina vain "puollustaa"?
tietysti raskaan virheen, kun brittien evakuointi onnistui. Olisiko se sodan ratkaissut, on toinen juttu, mutta britit olisivat menettäneet 40 % maavoimistaan eli käytännössä lähes kaikki valmiiksi koulutetut joukot.
Jäljellä oli vain muutama divisioona panssarikäytävän eteläpuolella ja kotisaarilla ynnä tietysti Afrikassa ja Aasiassa olevat joukot.
Toistakymmentä divisioonaa oli kotisaarilla eri asteisessa perustamisvalmiudessa.
Nyt menetettiin tosin 68 000 miestä, mutta enemmistö säilyi ja oli parin kuukauden kuluttua käytettävissä. Ensimmäinen hätävarustus saatiin pikavauhtia USA:sta.
Evakuointia juhlittiin suurena voittona.
,,,,,Ylivoima lasketaan rintaman taistelujoukoista, ei evakuoitujen kokonaisvahvuudesta.,,,,,,
Kuten myös Saksan puolella, ei sielläkään joka ukko ollut taistelujoukkoja. Oli heilläkin töpinä yms.. Vai oliko briteillä passiivijoukkojen osuus täysin poikkeuksellisen suuri Saksaan verrattuna, sitäkö haluat sanoa. Että sitä rugby-porukkaako oli 150000 ukkoa?
sotahistoriaan tuon avuttoman höpinän asemesta?
Äläkä tuppaa höpinöitäsi minun kertomikseni. Olet muutenkin täysi tolvana näissä asioissa.
Kun noin neljä divisioonaa viivyttää ja yli 40 hyökkää, niin koeta siitä jotain päätellä.
Ja koeta viimeinkin tajuta, että evakuoitaviksi lähetetyt joukot eivät taistelleet.
Jos ei älli riitä käsittämään taistelutoimintaa, niin olisiko viisasta olla ihan hiljaa?
Ja ainoana voittona, kunnes Bismarck upotettiin
,,,,Kun noin neljä divisioonaa viivyttää,,,,
Miksi eivät kaikki divisioonat olleet lujasti asemissaan ja lyöneet tulppaa sakun eteen. Kuten saku teki Normandiassa, ei heilläkään vain muutama tapellut ja loput juosseet itää kohden. Siitä tässä on kyse mutta kun viinan polttamat aivot eivät sitä tajuu.
,,,,,Ja koeta viimeinkin tajuta, että evakuoitaviksi lähetetyt joukot eivät taistelleet.,,,,,
Sitä vartenko ne oli lähetetty edellistalvena mannermaalle että saadaan keväällä kiireellä evakuoida. Eikö lähetettykään pysäyttämään Saksaa tai mieluumminkin etenemään Berliiniin. Kuten tässä itsekin todistat niin Englannin armeijasta vain pieni osa edes yritti tapella, loput juosta kirmasivat rannikolle heti kättelyssä.
Unohtuiko puolustusasemien rakentaminen edellistalvena, veivätkö viskin juonti ja kortin peluu kaiken ajan niin tarkkaan?
vieläkään lainkaan perehtynyt tilanteeseen Ranskassa.
"Unohtuiko puolustusasemien rakentaminen edellistalvena, veivätkö viskin juonti ja kortin peluu kaiken ajan niin tarkkaan? "
Voi onnetonta, miten munaat taas itsesi, korppi-parka.
Asemat kyllä rakennettiin, mutta kun niistä lähdettiin marssille Belgiaan. Ja siinä kävi niin kuin kävi, vaikka et sitä näy tietävän vieläkään.
"Jos ei älli riitä käsittämään taistelutoimintaa, niin olisiko viisasta olla ihan hiljaa?"
Ei näy menevän perille, mutta ei ole mennyt ennenkään.
Useita näistä pelleistä uudelleenaseistettiin. Tämä tapahtui tietysti ennen kuuluisia Luftwaffen pommituksia joilla Göring halusi korjata Dunkerquen mokan. Blitzi ja lähes puolenmiljoonan ukon nappaaminen olisi kyllä yhdistettynä murtanut teenjuojien moraalin. Aivan varmasti.
Totenkopf luupäät taisteli korkeintaa katkerasti, mistä siis rikokset ranskalaisia siviilejä vastaan ja Knöchleinin suorittama britti sotavankien joukkoteurastus. Tämäkään ei sinänsä ollut luupäiden omavika. Hyviä olivat tappelemaan. Fanattisuus ja huonot johtajat vaivasi. Dietrich sen sijaan jyräsi britit, ihan kuten Wittmann kolme vuotta myöhemmin.
Totenkopfille sai tappioita aiheutettu. Eicken pojilla kilahti siitä syystä. Tämä ei suinkaan ollut silti Saksan eliittijoukkoa tai edes parasta materiaalia, vaikka SS divisioona olikin. Rämäpäisyydestä ei opittu vaan jouduttiin yli vuoden kuluttua Demjanskin lihamyllyyn.
"Kuten saku teki Normandiassa, ei heilläkään vain muutama tapellut ja loput juosseet itää kohden."
Mutta juuri niinhän saksalaiset tekivät häippäistessään Normandiasta. Liikuntakykyisimpien saksalaisten divisioonien rippeet paahtoivat nasta laudassa kohti Seineä - ja ihan oikein niin - päästäkseen pakoon pihdeistä. Heikommassa asemassa olevat jalkaväkidivisioonien rippeet sen sijaan kasasivat kimpsunsa ja nostivat koparansa, kuten ne paljon halveksitut italialaiset ja aiemmin.
"Kuten saku teki Normandiassa, ei heilläkään vain muutama tapellut ja loput juosseet itää kohden."
Mutta juuri niinhän saksalaiset tekivät häippäistessään Normandiasta. Liikuntakykyisimpien saksalaisten divisioonien rippeet paahtoivat nasta laudassa kohti Seineä - ja ihan oikein niin - päästäkseen pakoon pihdeistä. Heikommassa asemassa olevat jalkaväkidivisioonien rippeet sen sijaan kasasivat kimpsunsa ja nostivat koparansa, kuten ne paljon halveksitut italialaiset ja aiemmin.
"Juh, olivat toki, mutta tappio olisi ollut vielä totaalisempi ellei vihollisen korporaali olisi juuri sullä kriittisellä hetkellä ruvennut jänistämään"
No, se korpraali ei ainakaan jänistänyt yksin. Eikä päätös ollut, kuten aiemmassa keskustelussa mainittiin, välttämättä ollenkaan niin epärationaalinen sillä hetkellä.
Nopeahko perääntyminen pelasti armeijan, mikäli olisi asetuttu puolustukseen ja yritetty pitää asemat, maksoi mitä maksoi, niin meillä ei olisi ollut riittävästi joukkoja Tali-Ihantalan torjuntataisteluun, eikä olisi saatu torjuntavoittoa.
Jaa... se menikin niin. No minkähän takia omia sotilaita sitten teloitettiin, kun eivät kestäneet linjassa. Niitäkin miehiä olisi tarvittu vaikka siellä Tali-Ihantalassa. Ja höpö höpö. Miehiä tapatettiin turhaan ko herroilla oli pakka sekaisin. Ja turpaan tuli.
Valehtelet taas. Aika moni perääntyjistä kyllä palasi lopulta puollustusasemiin jotka voitiin pitää. Miksi joitakin teloitettiin? Esimerkiksi miten käy jos jättää asemat vaikka niitä voidaan puollustaa.
tarkoitettu varoitukseksi. Toinen juttu oli, tehosiko se.
Paras taisteluhengen nousu tapahtui onnistuneella taistelulla.
Teloitetut olivat vähintään kahdesti karanneita ja kieltäytyjiä. Sellaisista ei ollut hyötyä rintamalla.
Nää teloitukset on vähän kaksipiippuinen juttu, toisaalta ne herättää katkeruutta ja toisaalta sitä ei voi vaan sallia, että miehet ite päättää milloin lähtee rintamalta kotia.
Perääntymiseen sinänsä kiinnitetään ihan liikaa huomiota, se oli vaan yksi pieni episodi pitkässä ja monia tapahtumia sisältäneessä sodassa, jokaisessa sodassa molemmat osapuolet tekee aina virheitä ja paljon, ei suomalaiset siinä muista kansoista poikkea mitenkään, virheitä tulee aina ja se olisi voinut olla suurempi virhe, jos ei olisi peräännytty ajoissa.
Oliko kyseessä akuutti taistelu väsymys vai kotia lähteminen, kuka tietää ? Meistä tämänpäivän "netti urhoista" voisi todeta sen, että tuskin yksikään pysyisi asemissa kesän - 44 suurhyökkäyksen oloissa. Mielestäni ns. "torjunta voittoon" kiinnitetään ihan liikaa huomiota kun turpaan tuli niin että tuntuu vieläkin.
No tottakai se tehosi. Muutenhan Neuvostoliitto olisi jyrännyt Pohjanlahdelle asti vai vieläkö pikkustallari pitää kiinni selityksestä ettei siinä ollut kuin neljä tankkia leikkimässä Suomi-poikien kanssa.
Puhu vaan omasta puolestasi stallari. Niih jooh Suomi jäi valtaamatta ja nykypäivän Venäjän pellearmeijalla ei meinaa edes koneet pysyä ilmassa.
Perääntyminen oli kyllä käsittääkseni joissakin kohdin hallittua. Britit osasi parhaiten mielestäni perääntyä hyviin asemiin. Toisaalta heillä oli Kanaali suojassa. Dunkerquen porukalla ei Kannasta oltaisi pystytty puollustamaan missään asemissa, varsinkaan jos oikeat SS-miehet olisivat olleet vastassa.
Niin Saksa kuin moni muukin osapuoli kykeni rauhalliseen ja järjestäytyneeseen vetäytymiseen, hätähoppu tuli vain täydellisissä läpimurroissa
Käsittääkseni Saksan ei tarvinnut ennen vuotta 1943 tehdä kunnon perääntymisiä. Rostovista peräännyttiin vuonna 1941, mutta vain talveksi. Stalingrad ja Etelä-Venäjän hallinta oli tammikuussa 1943 menetetty. Neuvostoliitolla ja briteillä oli pitkä liuta perääntymisiä ennen tätä, kuin myös amerikkalaisilla.
Moskovan perääntyminen oli toki merkittävä, mutta ei pitkä. Vasta vuonna 1943 saksalaisten etäisyys Moskovaan oli käsittääkseni melkein tuhat kilometriä.
"Käsittääkseni Saksan ei tarvinnut ennen vuotta 1943 tehdä kunnon perääntymisiä."
Mikä on "kunnon" perääntyminen? Saksalaiset olivat vuonna 1941 vetäytyneet itärintamalla Moskovan edustalta ja myös Rommelin armeija sai hatkat Egyptin rajamailta.
1944 suomalaiset juoksi !! - juoksi juoksi juoksi.
Puna-tykistö hajotti suomen joukot täysin !!! - täysin !!!
Sodan johto oli sekaisin, suomalaiset juoksi. Aseetkin jäi ja huolto .. kaikki jäi kun juostiin.
Vasta tali-ihantalaan saatiin tulppa. ja saksalaiset lentokoneet katkaisivat puna-armeijan huollon.
Greif divisioona tulppasi tienhaaran ja viipurinlahden.
Muuten NL Olisi ajanut helsinkiin. tie oli auki, mutta huolto ei toiminut......
Mutta käpykylä helsinki ei kiinnostanut,--- berliiniin oli kiire. Siksi se Suomi pelastui !
- tässä se on yksinkertaistettuna se juoni..... turha siitä kunniaa on kenenkään ottaa, sellai se vaan eteni...
Kun sumi hävisi, niin täällä olot parani ja asenteet tervehtyi.
Mutta nyt NL hajottua taas alkaa suomen ahne lahtari elämöidä ja ahnehtia. Palataan takaisin 1930-L öykkäri käytökseen. kokoomus johtaa uuskapitalismia ja kansa kyykytystä. nyt 2012. Leipäjonot on jo joka kaupungissa suomessa 2012. .
- Kokoomus- Leipäjonojen saaristo uhkaa suomea !!!
--- uhka tulee nyt taas siis suomen sisältä !!
Et tiedä taaskaan mitään. Ensimmäinen torjuntataistelu aloitettiin kyllä jo Viipurinlahdella ja se voitettiin. Nämä voitot siis vahvisti Tali-Ihantalan puollustusta. Opettele kirjoittamaan kunnolla.
ei kerkee opettelemaan, kun pitää juosta karkuun. ensin ryssää ja nyt Lahtari- kokoomusta.......
Kyllä olet trolliksikin aika surkea. Eipä mikään ihme, että Jakovlevit ja Tupolevit putoaa jo ilmaan päästyään, eikä Ladat edes käynnisty kun on kaltaisiasi "luovia ihmisiä" Tollojatissa ja muissa roskakaupungeissa töissä.
- mistäs sitten johtuu noi joka kaupungissa Suomessa olevat Leipäjonot nyt vuonna 2012. Kun suomi on rikas. Ja kokoomus johdossa !! ?
- Onko kyse kappalejaon oikeellisuudesta ? Vai mistä ?
tärähtänyt julistaa sairauttaan julki.
tie helsinkiin nimimerkki kiteytti tapahtumat oikein.
Moni hörhö yrittää kyllä väärentää ja selitellä asioita toisin..
Mutta edellinen juttu on oikea totuus, jota ei voi kieltää pahinkaan lahtari.... heh heh.-
Sinä typerä sekopää idästä tiedä totuudesta mitään. Ethän sinä osaa edes kirjoittaa kunnolla. Opettele vaikka ensiksi käyttämään kappalejakoa.
kappalejako ratkaisi 1944 suuren pakoon juoksun ????
Mutta juuri se kappalejako oli se syy suomen osaamattomuuteen !!
Kappalejako on aiheuttanut sen ,että suomessa on nyt 2012 joka kaupungissa kokoomus-Leipäjonot ?
Sinun lapsellista idiotismiasi ei parantaisi edes kaikki Moskovan viinat.
mutta kappalejako tekee kaiken oikeakssi ja sitten se vaan on totta, kun on kappalejako.....
- bonjaat sää ollenkaan, siis että kappalejako tässä ratkaisee !!!!
ainakin toinen kipeä. Eihän ne muuten kipeitä olisikaan.
Eikö ole vähän liian aikasta viinaryypyillesi. Kirjoita kun olet nukkunut itsesi selväksi.