http://www.hs.fi/ulkomaat/Ovatko Euroopan päivät luetut/a1305595952698
Euroopan unionin aika on koittanut.
Yuan-kääröistään seteleitä vetelevät kiinalaiset ostavat talouskriisin heikentämiä eurooppalaisyrityksiä kuin halpoja sukkanippuja Sokoksen alennusmyynnistä.
Volvo, Pireuksen satama. Kohta varmaan menevät Marimekko ja Koskenkorva.
Luvut ovat niin hätkähdyttäviä, että kokonaiskuva hämärtyy.
Kiinan talous kasvoi 9,2 prosenttia vuonna 2011. EU ja Yhdysvallat kituuttelevat päälle prosentin talouskasvullaan.
Totta. Mutta Kiinan kansantuote asukasta kohti on 8 500 dollaria. Se on aika vähän. Suomessa sama summa on 36 700 ja Yhdysvalloissa 49 000 dollaria.
Kiinalaiset ovat kymmenkertaistaneet sijoituksensa Eurooppaan muutaman vuoden aikana.
Totta. Kiinalaisten viime vuonna Eurooppaan sijoittamat 7,4 miljardia euroja on paljon rahaa, mutta edelleenkin vain kolme prosenttia kaikesta Eurooppaan virtaavasta sijoitusrahasta.
Mitä muuta Kiinalla on kuin käteistä rahaa ja työvoimaa? Ei juuri mitään.
Yhdysvallat on edelleen maailman ainoa supervalta. Sen kansantalous on EU:n veroinen, vaikka asukkaita on lähes 200 miljoonaa vähemmän. Sotilaallisesti kukaan ei pääse edes lähelle Yhdysvaltoja.
Euroopan unioni on puolestaan maailman suurin markkina-alue. Lisäksi se on tärkein kauppakumppani käytännössä kaikkien muiden merkittävien talousalueiden kanssa. EU on myös kehitysavun ja kriisinhallinnan supervalta.
Yhdysvallat ja EU huokuvat myös niin sanottua pehmeää valtaa. Se tarkoittaa, että länsimaat ovat täynnä asioita ja arvoja, joita muut tavoittelevat: Coca-Cola, jalkapallo, Apple, huippuyliopistot.
Kiina uhittelee näyttävästi Syyria-kysymyksessä YK:ssa. Se on kuitenkin sisäpoliittista näytöstä. Kiinan johto kyllä tietää asemansa maailmassa.
Meitä on toki paljon, mutta olemme edelleen maatalousvaltainen kehitysmaa, jonka nykyaikaistamiseen on vielä pitkä matka, Kiinan pääministeri Wen Jiabao muistuttaa.
Kiina saavuttaa EU:ta ja Yhdysvaltoja, mutta hitaasti. Maailma on nykyaikana taloudellisesti myös niin ristiin kytketty, että Kiinan todennäköinen nousu supervallaksi vuosikymmenien päästä tuskin on mikään katastrofi.
Vaikka Kiina joskus pystyisi lyömään Yhdysvallat tai EU:n polvilleen, se ei sitä ikinä tee. Sillä kun yksi kaatuu, kaatuvat kaikki.
Vertailu kokonaisuudessaan sunnuntain Helsingin Sanomissa
Euroopan unionin aika on koittanut.
Yuan-kääröistään seteleitä vetelevät kiinalaiset ostavat talouskriisin heikentämiä eurooppalaisyrityksiä kuin halpoja sukkanippuja Sokoksen alennusmyynnistä.
Volvo, Pireuksen satama. Kohta varmaan menevät Marimekko ja Koskenkorva.
Luvut ovat niin hätkähdyttäviä, että kokonaiskuva hämärtyy.
Kiinan talous kasvoi 9,2 prosenttia vuonna 2011. EU ja Yhdysvallat kituuttelevat päälle prosentin talouskasvullaan.
Totta. Mutta Kiinan kansantuote asukasta kohti on 8 500 dollaria. Se on aika vähän. Suomessa sama summa on 36 700 ja Yhdysvalloissa 49 000 dollaria.
Kiinalaiset ovat kymmenkertaistaneet sijoituksensa Eurooppaan muutaman vuoden aikana.
Totta. Kiinalaisten viime vuonna Eurooppaan sijoittamat 7,4 miljardia euroja on paljon rahaa, mutta edelleenkin vain kolme prosenttia kaikesta Eurooppaan virtaavasta sijoitusrahasta.
Mitä muuta Kiinalla on kuin käteistä rahaa ja työvoimaa? Ei juuri mitään.
Yhdysvallat on edelleen maailman ainoa supervalta. Sen kansantalous on EU:n veroinen, vaikka asukkaita on lähes 200 miljoonaa vähemmän. Sotilaallisesti kukaan ei pääse edes lähelle Yhdysvaltoja.
Euroopan unioni on puolestaan maailman suurin markkina-alue. Lisäksi se on tärkein kauppakumppani käytännössä kaikkien muiden merkittävien talousalueiden kanssa. EU on myös kehitysavun ja kriisinhallinnan supervalta.
Yhdysvallat ja EU huokuvat myös niin sanottua pehmeää valtaa. Se tarkoittaa, että länsimaat ovat täynnä asioita ja arvoja, joita muut tavoittelevat: Coca-Cola, jalkapallo, Apple, huippuyliopistot.
Kiina uhittelee näyttävästi Syyria-kysymyksessä YK:ssa. Se on kuitenkin sisäpoliittista näytöstä. Kiinan johto kyllä tietää asemansa maailmassa.
Meitä on toki paljon, mutta olemme edelleen maatalousvaltainen kehitysmaa, jonka nykyaikaistamiseen on vielä pitkä matka, Kiinan pääministeri Wen Jiabao muistuttaa.
Kiina saavuttaa EU:ta ja Yhdysvaltoja, mutta hitaasti. Maailma on nykyaikana taloudellisesti myös niin ristiin kytketty, että Kiinan todennäköinen nousu supervallaksi vuosikymmenien päästä tuskin on mikään katastrofi.
Vaikka Kiina joskus pystyisi lyömään Yhdysvallat tai EU:n polvilleen, se ei sitä ikinä tee. Sillä kun yksi kaatuu, kaatuvat kaikki.
Vertailu kokonaisuudessaan sunnuntain Helsingin Sanomissa
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.