musta tuntuu et ei tää elämä oo elämisen arvoista!kukaan ei kuuntele mua,ja jos kuuntelee ei ymmärrä...tuntuu et mä elän laitosten ja putkan välillä jatkuvasta...mut onnex mulla on ihana jätkäkaveri,sillä ilman sitä mä en kestäs!ja mä pelkään koko ajan menettäväni sen mikä mut pitää kiinni elämässä!!!auttakaa ihanat ihmiset miten mä saan elämän halun takas jos mun jätkä jättää mut!!mut on jätetty yksin aina kun on vaikeeta,ja mä en jaksa enää!!!kaikki mun ympärillä hymyilee ja sanoo et ei elämä niin kauheeta oo,mut entä jos onkin?
mikä ei tapa,vahvistaa...kuulemma!!!!!!!!!!
lonelygirl#83
5386
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
... ei ole se jättääkö kundikaveri vai ei, vaan se, ettet sä rakasta itseäsi. Tällä mä en tarkoita mitään itserakkautta, sillä kun ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Mieti vähän välitätkö sä ITSE sinusta! Sulle tärkeimmän ihmisen hyvinvoinnistahan on kyse, eli sun itsesi.
Mulle on antanu elämään tarkoituksen Jeesus. Se voi kuulostaa joidenkin mielestä tyhmältä,mutta mulle se on kaikki kaikessa. en voi kuvitellakkaan että olisi elämää ilman Jeesusta. Olen kokenut ja uskon että hän on mun vieressä Joka Päivä ja joka hetki. Hän antaa mulle voimaa vaikeimmissakin asioissa.
Miksi pelkäät, että tämä kundi jättää sut? Onko
sulla sellainen tunne? Mulla on monesti noi
"mutu" tuntumat pitäneet paikkaansa.
Valitettavsti. Se on totta, että sinun pitäisi
alkaa pitämään itsestäsi niin paljon, että
huolehdit ensisijaisesti itsestäsi ja omasta
tunne-elämästäsi. Minusta tuntuu, että jos
johonkin ihmiseen takertuu liikaa niin se paras
tapa menettää se ihminen. Mitä tarkoitit
laitoksen ja putkan väliä?? Jos tämä ei ollut
kuvainnollinen ilmaisu, niin mietippä millä
katkaiset sen kierteen. Elämä on aina elämisen
arvoinen. Pelkästään yhdessä vuodessa tapahtuu
ihmiselämässä muutoksia ajattele mitä voi
tapahtua kahdessa tai kymmenessä vuodessa. Olen
takuuvarma, että sun elämäsi ei ole sellaista 10
vuoden päästä mitä se on nyt. Oikein paljon
jaksamista sinulle, muista täällä lampsii paljon
ihmisiä, jotka välittävät toistenkin
jaksamisesta. Mutta lampsii toki niitäkin, jotka
eivät välitä lahimmäisistään pätkääkään.
no sulla sentään on joku josta pitää kiinni...mun
äiti käyttää aineita yx pikkuveli on
lastenkodissa toinen asuu mummon luona...aina ku
äiti lupaa mulle jotai se valehtelee.jätkä josta
mä oikeesti välitän vaan leikkii mun
tunteilla.vaik tää ei kuullosta ehkä pahalta mut
mul on tosi paha olo...jos haluut voit mailaa
[email protected]
Hei! Minulla itselläni ei ole itseasiassa
lainkaan samanlaisia kokemuksia, kuin sinulla.
Mutta paljon on minunkin elämässäni tapahtunut.
Viimeisin oli isäni itsemurha. Halusin lähettää
sinulle paljon terveisiä ja niitä niinsanottuja
VOIMIA! Onneksi sinulla on sinun poikaystäväsi.
Toivon, että hän saa sinut jaksamaan jatkossakin!!
Vaikkapa ilman niitä putkareissuja. Voi hyvin ja
muista kertoa rakkaallesi, kuinka tärkeä hän
oikeasti on. terveisin, suvi