9.9.2012 KP24
Keskipohjanmaa: Poliittinen nimitys loukkaa tasa-arvoa
Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mukaan on pelkkää sattumaa – tai johdatusta – että kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokkaana ollut henkilö valitaan juuri silloin ministeriön kansliapäälliköksi, kun Räsänen on päättämässä asiasta. Räsänen kiistää kiivaasti kaikki väitteet poliittisesta virkanimityksestä. Hän on loukkaantunut tällaisista puheista, koska vastustaa itsekin suosikkijärjestelmää. Kaksi vuotta sitten Räsänen vaati Ylen A-studiossa, että poliittisista virkanimityksistä ja läänityksistä pitää päästä eroon.
Räsäsen oman eettisen vakaumuksen mukaan tehtäviin pitää aina valita pätevin ja sopivin. Kansliapäälliköksi valikoitunut Päivi Nerg vain sattui valitsijan mielestä vain olemaan sellainen. Nimitetyn yhteyksillä kristillisdemokraatteihin ei ollut valinnan kanssa mitään tekemistä. Räsänen vakuuttaa omatuntonsa olevan täysin puhdas.
Uskoo ken tahtoo. Syvimmän totuuden asiasta voi tietää vain Räsänen itse.
Hallituksissa istuneet puolueet ovat kautta vuosikymmenten katsoneet oikeudekseen läänittää korkeita virkatehtäviä omille luottohenkilöilleen. Kristillisdemokraatit on taatusti tässä suhteessa yksi vähiten ryvettyneistä puolueista. Sille virkapaikkoja on yksinkertaisesti ollut harvoin tarjolla.
Uutta kulttuuria oppositiossa luvanneet ovat valtaan päästyään sopeutuneet nopeasti vallitseviin tapoihin. Myös kristillisdemokraattien menettely näyttää ulkopuolisen silmin tältä. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on antanut kullekin ministerille nimitysten suhteen vapaat kädet. Hallituskumppanit eivät puutu toistensa valintoihin. Se tarkoittaa, että uusien paikkojen vapautuessa muidenkin puolueiden ministerit saavat taas vuoron valita suosikkejaan.
Ei ole mitään syytä epäillä Päivi Nergin kykyä ja taitoa hoitaa virkatehtäviä. Hän saattaa pärjätä hyvin myös kansliapäällikkönä.
Keskustelussa on kuitenkin kyse periaatteellisemmasta asiasta. Siitä, oliko hän valintahetkellä ansioitunein.
Monien mielestä ei ollut. Sisäministeriön vastuualueita ovat sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto. Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Nergillä ei ole kummaltakaan alalta minkäänlaista työkokemusta. Silti hän on Räsäsen mielestä pätevämpi kuin esimerkiksi EU:n rajavalvontaviraston pääjohtajana seitsemän vuotta toiminut hakija.
Poliittinen toiminta tai uskonnollinen vakaumus eivät tietenkään saa olla esteitä virkaan pääsylle. Myös pitkä poliitikon ura pätevöittää ihmistä. Pätevöimiselle olisi kuitenkin hyvä saada laajempaa kuin vain yhden puolueen tunnustusta.
Kun valtiovalta valitsee korkeisiin tehtäviin henkilöitä, se samalla näyttää kansalaisille esimerkkiä. Valintojen perusteella on mahdollista arvioida, miten kansalaisoikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Jos näyttää siltä, että poliittiset suhteet menevät opintojen ja kokemuksen synnyttämän pätevyyden edelle, usko poliitikkojen kykyyn tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä murenee.
Poliittisia virkanimityksiä tutkinut hallintotieteiden tohtori ja kunnallispolitiikan dosentti Silvo Kaasalainen muistutti Ylen ykkösaamussa (7.9.), että hakijan tiedot ja taidot ovat valintahetkellä tärkein asia. Sen jälkeen tulevat johtamistaidot.
Asiantuntemuksen ohittaminen valinnoissa on lainvastaista.
Arto Hietalahti
http://www.kp24.fi/uutiset/Theme.aspx?id=1483&newsid=314390
Keskipohjanmaa: Poliittinen nimitys loukkaa tasa-arvoa
Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mukaan on pelkkää sattumaa – tai johdatusta – että kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokkaana ollut henkilö valitaan juuri silloin ministeriön kansliapäälliköksi, kun Räsänen on päättämässä asiasta. Räsänen kiistää kiivaasti kaikki väitteet poliittisesta virkanimityksestä. Hän on loukkaantunut tällaisista puheista, koska vastustaa itsekin suosikkijärjestelmää. Kaksi vuotta sitten Räsänen vaati Ylen A-studiossa, että poliittisista virkanimityksistä ja läänityksistä pitää päästä eroon.
Räsäsen oman eettisen vakaumuksen mukaan tehtäviin pitää aina valita pätevin ja sopivin. Kansliapäälliköksi valikoitunut Päivi Nerg vain sattui valitsijan mielestä vain olemaan sellainen. Nimitetyn yhteyksillä kristillisdemokraatteihin ei ollut valinnan kanssa mitään tekemistä. Räsänen vakuuttaa omatuntonsa olevan täysin puhdas.
Uskoo ken tahtoo. Syvimmän totuuden asiasta voi tietää vain Räsänen itse.
Hallituksissa istuneet puolueet ovat kautta vuosikymmenten katsoneet oikeudekseen läänittää korkeita virkatehtäviä omille luottohenkilöilleen. Kristillisdemokraatit on taatusti tässä suhteessa yksi vähiten ryvettyneistä puolueista. Sille virkapaikkoja on yksinkertaisesti ollut harvoin tarjolla.
Uutta kulttuuria oppositiossa luvanneet ovat valtaan päästyään sopeutuneet nopeasti vallitseviin tapoihin. Myös kristillisdemokraattien menettely näyttää ulkopuolisen silmin tältä. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on antanut kullekin ministerille nimitysten suhteen vapaat kädet. Hallituskumppanit eivät puutu toistensa valintoihin. Se tarkoittaa, että uusien paikkojen vapautuessa muidenkin puolueiden ministerit saavat taas vuoron valita suosikkejaan.
Ei ole mitään syytä epäillä Päivi Nergin kykyä ja taitoa hoitaa virkatehtäviä. Hän saattaa pärjätä hyvin myös kansliapäällikkönä.
Keskustelussa on kuitenkin kyse periaatteellisemmasta asiasta. Siitä, oliko hän valintahetkellä ansioitunein.
Monien mielestä ei ollut. Sisäministeriön vastuualueita ovat sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto. Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Nergillä ei ole kummaltakaan alalta minkäänlaista työkokemusta. Silti hän on Räsäsen mielestä pätevämpi kuin esimerkiksi EU:n rajavalvontaviraston pääjohtajana seitsemän vuotta toiminut hakija.
Poliittinen toiminta tai uskonnollinen vakaumus eivät tietenkään saa olla esteitä virkaan pääsylle. Myös pitkä poliitikon ura pätevöittää ihmistä. Pätevöimiselle olisi kuitenkin hyvä saada laajempaa kuin vain yhden puolueen tunnustusta.
Kun valtiovalta valitsee korkeisiin tehtäviin henkilöitä, se samalla näyttää kansalaisille esimerkkiä. Valintojen perusteella on mahdollista arvioida, miten kansalaisoikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Jos näyttää siltä, että poliittiset suhteet menevät opintojen ja kokemuksen synnyttämän pätevyyden edelle, usko poliitikkojen kykyyn tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä murenee.
Poliittisia virkanimityksiä tutkinut hallintotieteiden tohtori ja kunnallispolitiikan dosentti Silvo Kaasalainen muistutti Ylen ykkösaamussa (7.9.), että hakijan tiedot ja taidot ovat valintahetkellä tärkein asia. Sen jälkeen tulevat johtamistaidot.
Asiantuntemuksen ohittaminen valinnoissa on lainvastaista.
Arto Hietalahti
http://www.kp24.fi/uutiset/Theme.aspx?id=1483&newsid=314390
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.