Helsinkiä vaivaa asuntopula. Pula syntyy, kun kysyntää on paljon suhteessa tarjontaan. Kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti on täysin loogista, että Helsingissä asunnot ovat kalliita.
Parantaaksemme Helsingin asuntotilannetta pitää joko kysyntää laskea tai tarjontaa nostaa. Näistä jälkimmäinen on helpommin toteutettavissa. Näin ollen olemme todenneet, että ratkaistaksemme Helsingin asunto-ongelmat, kaiken logiikan mukaan niitä pitää rakentaa lisää.
Ongelma on se, että helsinkiläiset vastustavat niin fanaattisesesti kaikkea asuntorakentamista. Välillä tuntuu, että täällä vastustettaisiin vähemmän ydinjätevarastoa tai keskitysleiriä kuin uutta asuntoaluetta. Samanaikaisesti kansa vaatii halvempia asuntoja. Siis voivatko kansalaiset olla noin tyhmiä? Hyödykkeen alhainen hinta samanaikaisesti alhaisen tarjonnan suhteessa kysyntään kanssa on kysynnän ja tarjonnan lain vastaista.
Helsingin asunto-ongelmat ratkeaisivat, jos kaupunkisuunnittelusta määräisivät sellaiset henkilöt, joiden älykkyysosamäärä olisi edes hivenen suurempi kuin heidän kengännumeronsa. Helsingissä on paljon hyvää tilaa rakennettavaksi: Mustikkamaa, Kivinokka, Vartiosaari, Villinki, Länsi-Laajasalo, Itä-Vuosaari, muutama vuosi sitten Sipoosta liitetyt alueet, Haltiala, Keskuspuistostakin osa voitaisiin rakentaa, saimoin tehoton Pohjois-Pasilan ratapiha voitaisiin käyttää tehokkaammin. Santahamina on sotilasalueena ja se on ihan ymmärrettävää. Lisäksi ne lukuisat Espoon ja Vantaan laajat metsät. Suuri osa Pääkaupunkiseudun asuinalueista on myös niin väljästi rakennettu, ettei täydennysrakentamistakaan pidä unohtaa.
Kansa tietysti nostaisi tästä hirveän metelin, mutta nostakoon. Palataan asiaan sitten, kun he alkavat järjestää samantyylisiä väkivaltaisia kapinoita kuin mitä esimerkiksi Syyriassa käydään.
Parantaaksemme Helsingin asuntotilannetta pitää joko kysyntää laskea tai tarjontaa nostaa. Näistä jälkimmäinen on helpommin toteutettavissa. Näin ollen olemme todenneet, että ratkaistaksemme Helsingin asunto-ongelmat, kaiken logiikan mukaan niitä pitää rakentaa lisää.
Ongelma on se, että helsinkiläiset vastustavat niin fanaattisesesti kaikkea asuntorakentamista. Välillä tuntuu, että täällä vastustettaisiin vähemmän ydinjätevarastoa tai keskitysleiriä kuin uutta asuntoaluetta. Samanaikaisesti kansa vaatii halvempia asuntoja. Siis voivatko kansalaiset olla noin tyhmiä? Hyödykkeen alhainen hinta samanaikaisesti alhaisen tarjonnan suhteessa kysyntään kanssa on kysynnän ja tarjonnan lain vastaista.
Helsingin asunto-ongelmat ratkeaisivat, jos kaupunkisuunnittelusta määräisivät sellaiset henkilöt, joiden älykkyysosamäärä olisi edes hivenen suurempi kuin heidän kengännumeronsa. Helsingissä on paljon hyvää tilaa rakennettavaksi: Mustikkamaa, Kivinokka, Vartiosaari, Villinki, Länsi-Laajasalo, Itä-Vuosaari, muutama vuosi sitten Sipoosta liitetyt alueet, Haltiala, Keskuspuistostakin osa voitaisiin rakentaa, saimoin tehoton Pohjois-Pasilan ratapiha voitaisiin käyttää tehokkaammin. Santahamina on sotilasalueena ja se on ihan ymmärrettävää. Lisäksi ne lukuisat Espoon ja Vantaan laajat metsät. Suuri osa Pääkaupunkiseudun asuinalueista on myös niin väljästi rakennettu, ettei täydennysrakentamistakaan pidä unohtaa.
Kansa tietysti nostaisi tästä hirveän metelin, mutta nostakoon. Palataan asiaan sitten, kun he alkavat järjestää samantyylisiä väkivaltaisia kapinoita kuin mitä esimerkiksi Syyriassa käydään.
Vastaukset 77
Vanhimmat
Helsingissä EI OLE ASUNTOPULAA!!
Tyhjiä asuntoja on ja jos tyhjät TOIMISTOT rempataan kämpiksi, hinnat tippuis niin alas, et hirvittää. Hintojen tippumisen takia EI haluta lisään uusiakaan asuntoja, koska yksityiset AHNEET sioittajat menettäs asiakkaat, kun nämä muuttas selkeästi halvempiin stadin kämppiin.
Näin vaalien alla on hyvä muistaa, et vain äänestämällä voit vaikuttaa tähänkin asiaan. Poliitikot loisii myös näissä glubeissa, jossa asioiden päätökset tehdään. S alkuinen hallituspuolue on kovin suosittu, kuten K alkuinen raha kerhokin.
Vaikka asunnot mitä "puuttuu" ilmestuisi pyhänhengen ihmeestä, niin UUSIA juntteja tule ja tulee, jolloin ORAVANPYÖRÄÄN mahtuu uusia polkioita. Ihminen ei pohjolassa opi vaikka kokis moisen.
Pajunen iso hesan herra haaveilee edelleen G museosta, johon olis rahaa, mut asuntoihin EI OLIS. Näin se toimii.
Onko missään tilastoa, kuinka monella somalilla on kaupungin asunto? Ilman työtä olevilla. Jos heidät sijoitettaisiin pois pääkaupunkiseudulta, vapautuisi varmaan aika monta asuntoa työssäkäyville. Siis miksi mamuja pitää paapoa PÄÄKAUPUNKISEUDULLA? Halvemmaksi kaiken lisäksi tulisi jossain tuolla pohjoisemmassa PAAPOA heitä!
"Näin vaalien alla on hyvä muistaa, et vain äänestämällä voit vaikuttaa tähänkin asiaan."
En voi. Olen 15-vuotias, en saa äänestää.
No vo että! Onkohan missään tilastoa missä taloissa asuu sinunkaltaisia aivopierujen päästäjiä?
Tietäisi pysyä kaukana.
No 15 -vuotiaaksi kypsää analyysia mikäli nyt olet 15-vuotias. Näin 51-vuotiaana olen huomannut ettei äänestäminenkään aina vaikuta. Myöskään ei kannata oikeistolaiselle heittää herjoja johon liittyy musta iho ja Mannerheim. Siitä saa ikuiset vihat päälleen. Kyllä elämä oli helpompaa 15 -vuotiaana :)
Kyllä siinä vaan kaverilla oli ihan pointti mukana. Pääkaupunkiseudulla on viimeiset 20 vuotta jaettu kaupungin asunnot näille Itä-Afrikan ihmeille, ja suomalaiset alueelle työnperässä muuttajat saavat maksella itsensä kipeiksi yksityisille.
Moni niistä ihmeistä ei osaa viedä roskapussia roskakatokseen, vaan jättää sen kulkureittinsä varten lokkien riepoteltavaksi.
No jätteitä levittämällä palaa varmaan mieleen ne kaukaisen kotimaan roskaiset olot.
Kyllä kotoperäisen arjalaisen rodun jälkeläiset osaavat erinomaisesti olla avaamatta jätekatoksen ovea ja laiskuuttaan jättää roskapussin oven eteen. Asia tosin korjaantui tässä tapauksessa kun vaivaannuin häkellyttävän napakasti kysymään pojun nimeä ja asunnon sijaintia ja kävin pimputtamassa ovikelloa niin johan isi pani jälkikasvunsa iän vaatimalle tasolle.
Pitää vaan rohkeasti puuttua asioihin. Ei ole yhtään vaikeaa. Meille ns kotoperäisdille on ehkä liian häveliästä muka olla puuttumatta muiden asioihin. Se tässä kulttuurissa on vialla.
Aika aikaa kutakin.
Joku vuosi sitten kaikki saatavilla olevat asunnot saneerattiin toimistotiloiksi, koska kiinteistöhjalostaja sai niistä paremman tuoton. Nyt on päinvastioin. Kaikki vapaat toimistotilat, jopa toimisto- ja liikerakennuskaavat haluttaisiin muuttaa asunnoiksi - tyyliin Nuorisosäätiö (asuntojen parvekkeet osuivat moottoritieluokkaiselle väylälle ja niiden käyttö jouduttiin lain määräysten mukaan kieltämään!
Toimistoja muutettaisiin asunnoiksi, jos niihin nsijoitettulle rahelle saatauisiin vastaava tuotto ja jos siis joku alkaisi niitä ostaa! Nyt vaan on se tilanne, että pääasiassa sijoittajat ovat liikkeellä. Ne ostelevat kuiiotenkin mielöuummin yksiöiotä, koska niistä saa parhaimman tuoton.
On huomattava, että asunnon hinnalla ja rakennus- tai korjauskustannuksilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos siis rakennusliike msaa halvalla muutettua toimiston asunnoksi, se haluaa saman hinnan kuin paikalla olevast rakennusoikeudesta yleisesti maksetaan. Nykyääönhän ei enää ole ns. julkisia tai yleishyödyllisiä rakentajia!
Täällä puhutaan kuin jostain totuudesta "kysynnän ja tarjonnan laista". Haistaka home! Se ei ole toiminut vuosikymmeniin - eikä tule toimimaankaan. Koko höpötys sellaisesta "laista" on markkinatalouden petkutusta, jolla tavikset saadaan kyykkyyn!
Sietää yös ihmetellä miksi kunnat ovat kilvan myyneet omien asuntoyhtiöittensä asuntoja vapailla markkinoilla yksityisille sijoittajille, jotka sitten peruskorjaavat ne ja vuokraavat tai myyvät ne edelleen ns. "käyvällä" - mutta huimalla hinnalla. Ja kunta maksaa vuokrat asumis- ym tuikina kuitenkin, mutta takuuvarmasti!?
Sijoittajille pitää tunkea jauhot suuhun ja rakentaa niitä asuntoja. Voidaan toki toimistoja remontoida kämpiksi ja tyhjät asunnot takavarikoida sijoittajilta (Niillä varmaan on suurin osa Helsingin tyhjistä asunnoista), mutta en ole varma, riitääkö se.
Olen laskenut, että jos kaikki aloitusviestissäni luettelemat Helsingin alueet rakennetaan yhtä tiheästi kuin Merihaka (150 as./ha), saadaan lisää asuntoja 450000 ihmislle. Siinä kyllä riittää asuntoja sekä somaleille että suomalaisille. En siis ottanut tähän mukaan Espoon ja Vantaan alueita. Jos nekin rakennetaan, saataisi vaikka miljoonaraja mennä rikki.
Jos nykyinen asuntopolitiikka Helsingissä jatkuu, muutaman vuosikymmenen päästä tyypillisessä kaksiossa on sekä olo- että makuuhuoneessa kaksi kerrossänkyä. Paitsi ehkä jos kaksiossa asuu maahamuuttajia tai heidän jälkeläisiä.
Kuten edellä sanottiin rakentamisella ja asunnon hinnoilla ei ole mitään tekemistä keskenään: asunnoista voi aina pyytää käyvän hinnan, oli sen tekeminen tai korjaaminen maksanut kuinka vähän tahansa!
Nähtävästi tarkoitat jotain vuokrakämppiä? Sillälailla vain pilataan koko kaupunki.
Kun rakennetaan kovan rahan asuntoja, niin saadaan kunnon ihmisiä asukkaiksi.
kurjat voidaan hyvin asuttaa jonnekin muualle, kuin Helsinkiin.
Palveluyhteiskunta edellyttää sitä, että valtaväestö asuu kaupungeissa lähellä toisiaan. Kyllä kurjillakin pitää olla mahdollisuus saada töitä, joita tällä hetkellä saa ja näillä näkymin tuleekin saamaan parhaiten Helsingistä.
Tämähän on ihan oikea ongelma. Helsingin törkeät vuokrat rajoittavat jo nyt työvoiman liikkuvuutta niin, että esimerkiksi hoitoalalle on vaikea saada tarpeeksi työvoimaa. Tekijöitä kyllä löytyisi muualtakin Suomesta, mutta pienituloisen yksineläjän on tänne mahdoton muuttaa.
Aivan niin. Yhteiskunnan ei tule kehittyä kaupunkisuunnittelun ehdoilla, vaan kaupunkia tulee suunnitella yhteiskunnan kehitykssen ehdoilla.
Jos tarkoitat kurjilla pienipalkkaisia niin sairaanhoitajat, poliisit, bussikuskit, opettajat jne jättäisivät Helsingin, sekö olisi sinusta hyvä. Etenkään vuorotyöläisten on hankala asua kaukana työpaikasta.
Kaupungin edullisissa vuokrakämpissä pitäisi tehdä perusteellinen tarkastus osoiterekistereissä kuka niissä asuu, se olle asunto on vuokrattu vai onko vuokralainen jälleenvuokrannut asunnon toiselle muuttaessaan. Sellaistakin olen kuullut. Halvat asunno pienituloisille.
Kaupungin liian vähäisissä vuokrakodeissa (ei siis kämpissä) asuvia ei pidä ahdistella pyytämällä heiltä tulotietoja. Ne on pyydetty aikoinaan. Jos ihminen sattuu vuosien opiskelullaan saamaan hieman parempaa palkkaa niin pitäisikö kaupungin muka 'palkita' hänet siitä heittämällä kodistaan kadulle??? Varsin oikeistolaista ajattelua!
Kaupunginvaltuustossa on ollut oikeistolainen eli Kokoomuslainen valtapuolue ja Kokoomuslainen kaupunginjohtaja äänessä. Siitä johtuu ettei kaupunkiin rakenneta kaupunkilaisten hyvinvointia tukevia vuokra-asuntoja riittävästi. Ainoa tapa saada asuntojen hinaräjähdystä laannettua järkevämmälle tasolle on se että kaupunki rakennuttaisi runsaasti omia vuokra-asuntoja. Niin ettei ihmisiä pakotettaisi maksamaan pankeille älyttömiä asuntolainakorkoja.
Vaan millä palkalla? Pitkiä eli pätkiä töitä! Niillä ei asuntolainaa saa - edes Helsingissä! Ja jos sattuisi - tyyliin pappabetalar - saamaan, ei elä. Kyllä sittenkin olisi parasta kokeilla Helsinkiin muuton jarruttamista, ainakion hetkeksi. Se laskisi takuuvarmasti asunmisen hintaa!"
Miksi kaupungit ovat hullun lailla myyneet asuntovarantoaan yksityisille keinottelijoille?
"Ongelma on se, että helsinkiläiset vastustavat niin fanaattisesesti kaikkea asuntorakentamista."
Tälle väitteelle kuulisin mielelläni perustelut.
Kaikki tuntemani ihmiset, jostain syystä erityisesti naiset, vastustavat jokaista uutta asuntoaluetta. Sitten, kun kysyn heiltä, minne sitten pitäisi rakentaa, vastaus kuuluu "Jonnekin muualle".
Nykyään kaupunkisuunnittelu on liian demokraattista. Tässä näemme, mihin se on johtanut. Sitten muutaman vuosikymmenen päästä, kun Helsingissä kaikki nukkuvat kerrossängyissä ja jakavat huoneensa viiden muun kanssa, ja kaupunki kysyy: "No, haluatteko uusia asuinalueita?", vastaus kuuluu: "EI! EI MISSÄÄN NIMESSÄ! Sen sijaan haluamme halvempia vuokria!"
Loistavat perustelut !!!
Taisi olla ironinen kommentti? Joka tapauksessa en minä tiedä, miksi kaikki tuntemani ihmiset tuntuvat vastustavan kaikkea asuntorakentamista. Kysy heiltä.
Taidat olla se terävin kynä penaalissa.
"...tuntemani ihmiset tuntuvat vastustavan kaikkea asuntorakentamista. Kysy heiltä."
Minä en onneksi tunne heitä.
Kun tuossa ylempänä mainostit olevasi 15-vuotias niin harvinaisen kypsää tekstiä ja analyysiä.
Minkäs ikäisiltä naisilta kyselitkään mihin asuntoja pitäisi rakentaa? Olivatko hekin 15-vuotiaita?
Kolme-nelikymppisiltä, yhdeltä kuusikymppiseltäkin.
Pääsevätkö suomalaiset jonottajat kaupungin vuokra-asuntoihin sitten, kun somalit on saatu lähtemään kotimaataan rakentamaan?
Ainakin osa pääsee, mutta eivät varmaan kaikki.
Mikä olikaan kysymyksesi pointti? Muukalaisvihamielisyys ilmeisesti. Suomen kansalaisuuden saanut esim turvapaikanhakija voi auttaa kotimaataan täältäkin käsin joten mikä siis olikaan poimttisi? Kysyä kai saa näinkin päin.
Olen tässä joutessani toimitussihteeröinyt Helsingin Vasemmiston tulevaa vaalilehteä, ja tänään käsiteltäväksi joutui erään sosiaalityöntekijän haastattelu. Hän sanoi Helsingin asuntotilanteesta näin:
"Asiakkaiksi tulee yhä enemmän ihmisiä,
joiden pääasiallinen ongelma on, ettei löydy asuntoa tai tulot eivät riitä vuokraan. Vanhempien kodista muuttavia nuoria, maalta Helsinkiin työhön tulleita, juuri eronneita ja niin edelleen. Kaupungin vuokra-asunnon saaminen on erittäin vaikeaa. Yksityisten markkinoiden vuokrat ovat pilvissä. Jos Helsingin vuokra-asuntotilanne kyettäisiin ratkaisemaan, se keventäisi merkittävästi sosiaalipuolen painetta ja säästäisi paljon kustannuksissa.”
Ei tämä ongelma johdu yksin maahanmuuttajista tai mistään yhdestä syystä ylipäätään, vaan on monen tekijän summa. Tänä vuonna Helsingissä ei ole aloitettu YHTÄÄN uutta vuokrataloa, ja samanaikaisesti asuntojonot vain pitenevät. Eihän tässä ole oikeasti yhtään mitään järkeä.
Tismalleen. Vuokrayksiöitä rakentamalla saataisiin Helsingin pahin ongelma ratkaistuksi.
Kun tuossa ylempänä sanoit ongelmaksi sen, että asuntopulan takia yritykset Helsingissä eivät saa työvoimaa, niin ei se asia niin mene. Yritykset suuntaavat sinne, missä on työvoimaa.
Kun nyt olen miettinyt, olen todennut, että Helsingin asuntotilannetta voitaisiin helpoittaa tuntuvasti näin: Kuvitellaan 50 metriä pitkä, 15 metriä syvä viidellä asuinkerroksella varustettu kerrostalo. Siihen mahtuu sata 30 neliön yksiötä. Pysäköintiä ei tarvitse miettiä, sillä vanhempien luota pois muuttaneista nuorista, maalta Helsinkiin töihin tulleista ja juuri eronneista aika harvalla on oma auto. Jos tällaisia ripotellaan 1000 ympäri Pääkaupunkiseutua, saadaan 100 000 yksiötä. Ne joko vuokrataan kaupungin toimesta tai myydään pelkästään vuokranantajille. Ja ne vuokrayksiöt tulee nimenomaan ripotella ympäriinsä, ei todellakaan rakentaa samaan paikkaan ghettoutumisen välttämiseksi.
Nobelia pukkaa !!!
"...asuntopulan takia yritykset Helsingissä eivät saa työvoimaa, niin ei se asia niin mene. Yritykset suuntaavat sinne, missä on työvoimaa. "
No joo. Kaupan alan yritykset eli myymälät suuntaavat kaupunkeihin, jossa on ostovoimaa. Ongelmahan on se, ettei kaupan alan työntekijällä ole oikein rahaa asua esim Helsingissä jossa työpaikat ovat. Sama koskee Helsingissä siivoojia (kaikki työpaikat pitää jonkun kuitenkin siivota). Sama koskee bussikuskeja... sama koskee lastentarhanhoitajia... sama koskee...
Toinen asia on kuvailemasi 50 metriä pitkä jne asuintalo. Noita mammuttikolossejahan puretaan ja räjäytetään missä vain on mahdollisuus. Niistä tulee helposti slummimaisia riippuen mahdollisuudesta tehdä asukasvalintojakin. Briteissä niistä halutaan lehtitietojen mukaan eroon. Islannissa on juuri kuvailemasi kaltainen järkäle tyhjennetty ja odottaa purkajia (ellei ole jo purettu). Hyvällä suunnittelulla tietysti päästään parempiin tuloksiin, mutta en missään nimessä kannata halvalla suunniteltujen rumien betonimöhkäleiden rakentamista. Tarkoitan sellaisia, jotka jo uutena pelkällä ulkonäöllään kertovat että älkää vaan kuvitelko viihtyvänne täällä. Ajattelisin, että suurempaan rakennukseen tarvittaisiin esim liiketilaa (joka maksaisi osaltaan rakennuksen kustannuksia) ja lisäksi muuta kuin kaupallisille toimijoille tarkoitettuja tiloja. Alakertaan terveysasema, keskikerroksiin päiväkoti, Johonkin päin vanhusten palveluasuntoyksikkö = monimuotoisuutta.
Edullisia pienasuntoja tarvitaan, koska niistä täällä pula on. Autopaikkojakaan ei tarvita sillä jos on varaa autoon niin on varaa maksaa siitä autopaikastakin ihan itse ja yksin.
Hyviä pointteja. Tuosta autopaikkanormistahan kiisteltiin juuri äskettäin valtuustossakin, ja kannat ovat todella jakaantuneet. Toinen ongelma on asuntojen keskikokosäädökset, joista tulisi joustaa. Nykyäänhän rakennettavien asuntojen koon on oltava keskimäärin 75 neliötä, mikä yhden tai kahden hengen taloudelle on jo melkoisen iso. Tarvitsemme tietenkin kaikenkokoisia asuntoja, mutta lähivuosina rakentamisen painopisteen tulisi olla pienissä yksiöissä ja kaksioissa.
Tuosta 75 neliön keskimääräkoosta on luovuttava välittömästi ja siirryttävä vaikka 40 neliöön, miksei asuntoja rakenneta kysynnän mukaan?
Jos asuntoja rakennettaisiin ainoastaan kysynnän mukaan niin minä yksin asuvana asuisin (kysyisin) mieluiten noin sadan neliön asunnossa vihernäköalalla. Mutta kun elämme kapitalismissa ja sijoittajat määräävät tahdin niin kysyntäni muuttuukin tulojeni mukaisesti oitis 25 neliön yksiöön johon joudun ehkä vielä anelemaan asumistukea kaupungilta. Asunnon tarve ei siis määräydy todellisen kysynnän mukaan vaan hakijoiden maksukyvyn mukaan jonka määrittelee kapitalismi.
Onko siis oikein että ihmisen perustarve eli asuminen määritellään ylemmältä taholta vain voitontavoittelun periaatteiden mukaan vai pitäisikö kaupungin juridisena olentona ajatella kaupunkilaisten hyvinvointia tässäkin asiassa? Nyt kaupunki ajattelee ainoastaan grynredeiden hyvinvointia. Tietääkseni niistä yksikään ei voi huonosti. Sen sijaan kaupunkilaisista suurehko osa voi huonosti ja hakee esim asumistukea.
Asuntopulaan on ainoa oikea vastaus : Helsingin kaupunki! Jokainen kaupungin rakennuttama asunto on itsensä kannattava yksikkö. Ei siis kenenkään muun, kuin asukkaidensa kustantama. Toki niissäkin asuu asumistuen saajia, mutta enemmän ahdingossa lienevät yksityisten kiskurivuokria maksavat ihmiset (jotka hakevat kaupungilta asumistukea). Asuntoministeri (Kokoomuslainen) ei saanut mitääm helpotusta Helsingin köyhempien asuntopulaan.
Vasta muutamia vuosia voimassaolleet esteettömyyssäädökset ovat kaiken pahan alku ja juuri.
Jokaisen uuden asunnon on oltava esteetön. Se tarkoittaa niin suuria hissejä, että niihin mahtuu moottoripyörätuoli, Se tarkoittaa että yksiönkin vessassa on oltava kooltaa vähintää 1,5m x1,5m kokinen kalusteista vapaa tila moottoripyörätuolilla pyörimistä varten! Vessan oviaukko vie metrin samoin eteisen kaikki ovet.
Jos asunnossa on sauna senkin on oltava liikuntaesteetön: se tarkoittaa että saunan oven on oltava niin leveä, että em. moottoripyörätuolilla pääsee lauteitten viereen, siis ovilevyn min. 90 cm. Esteettömyysmääräyksistä ei voi saada poikkeusta.
Näin rakentaen pienen yksiön suurimmaksi huoneeksi tulee aina vessa´, sitten mahdollinen sauna. makuuhuneeseen mahtuu juuri ja juuri kapea sänky.
Laskekaa kuinka paljon turhaa tilaa joudutaan rakentamaan ja tietysti sitten ostamaan!? Ei ihme, että asunto maksaa!
Nyt minäkin haliúaisin kysyä, mihin niitä "edullisia" suntoja olisi tulossa? Kiinetistönjalostajilla on hehtaaritolkulla rakennusvalmista maata, mutta aina kun asuntoja lopulta rakennetaan, niiden hinnat ovat pilvissä.
Asun noin 36 neliön kaksiossa melko lähellä keskustaa. Puoliso asuu asunnossa osan ajasta, osan ajasta muualla. Kun asunnon pohjakaava on järkevä, kuten tässä nyt on, niin tila riittää kahdelle ihmiselle vallan mainiosti. Hieman pienempikin riittäisi. Perhettä tällaiseen ei sentään viitsisi perustaa, joten lapsen tullessa pitäisi sitten hieman isompaa ehkä etsiä. Edellinen asunto toisessa kaupungissa oli 55 neliötä, mutta nyt tässä asuessa on huomannut, miten paljon siinä oikeasti oli hukkatilaa.
En muuten käsitä lainkaan esim. sitä, että moniin uusiin yksiöihin ängetään sauna. Ja monissa asunnoissa (esim. usein noin /-30 neliön yksiöissä) on iso keittiö - näitä näkee vanhoissakin asunnoissa, ei koske vain uudisrakentamista. Mihin yksinasuja (joita yksiöissä kai useimmiten on) tarvitsee erillistä keittiötä, joka on yli 1/3 tai jopa puolet asunnon pinta-alasta? Hyvinvarusteltu keittokomero tai ehkä hieman komeroa isompi parineliöinen tila riittää ihan mainiosti.
Tuollaisia ed. mainittuja kerrostalokolosseja ei kyllä pidä ruveta missään nimessä rakentamaan. 60- ja 70-luvun asuntokanta on ihan riittävän varoittava esimerkki siitä, millaisia virheitä tehdään, kun äkkiä ja halvalla pitää saada jotain aikaiseksi.
Pyhällä Sylvillä oli tosiaan hyviä pointteja!
Tuo saunakysymys on mielenkiintoinen. Olisi kiva tietää, haluavatko ihmiset oikeasti noita yhdenistuttavia koppeja vai esimerkiksi kunnollisia saunatiloja taloyhtiöön. Itse olen asunut koko elämäni taloyhtiöissä, joissa on ollut saunatilat asukkaiden käytössä enkä kyllä ole kaivannut omaa, sen verran hyvät löylyt noissa on saanut :)
Minulla on asunnossani kahdenistuttava "sauna", joka on mielestäni saunan irvikuva - komero, Käytän sitä pyykin kuivaamiseen, koska ilmanvaihto on loistava (juu, en laita kiuasta päälle :-) ).
Omaa saunakomeroani käytän pari kertaa vuodessa, jos on poikkeuksellisen kylmää ulkona ja sieltä tultua tekee mieli lämmitellä.
Onneksi taloyhtiössämme on valtava terassilla varustettu ullakkosauna, jossa löylyhuoneen ylälauteellekin mahtuu n 8 henkilöä. Uloskin näkee lauteilta. Siellä saunon joka viikko. Ei tule mieleenikään käyttää oman asuntoni saunan irvikuvaa. Samanlaisia koppisaunoja on koko taloyhtiö täynnä. Aivan käsittämätöntä suunnittelua.
Pelkästään oman asuinportaani turhilla asuntosaunojen neliöillä saisi reilunkokoisen kaksion aikaiseksi.
"Tuollaisia ed. mainittuja kerrostalokolosseja ei kyllä pidä ruveta missään nimessä rakentamaan."
Ja tämä väite perustuu mihin? Massiiviset 60- ja 70-luvun kerrostalot ovat kauniita. Enkä missään vaiheessa sanonut, että niiden kerrostalojen pitäisi olla yhtä huonolaatuisesti rakennettuja kuin 60- ja 70-lukujen talot. Väitän myös, että se, että ne olisivat jotenkin rumia, oli pelkkä lehdistön päähänpistos 70-luvulla, joka jostain syystä on jäänyt edelleen elämään. Monet mainokset ja musiikkivideot on kuvattu tuon ajan betonilähiöissä. Pari esimerkkiä:
http://www.youtube.com/watch?v=YcWsSWvO-Tw
http://www.youtube.com/watch?v=jOsW6BHzrD8
Löytyi vielä kolmaskin esimerkki:
http://www.youtube.com/watch?v=lC7UEm87uyY&feature=related
Tuo on kyllä selvästi muokattu video, sillä nuo taustalla olevat kerrostalot ovat ilmiselvästi Merihaan kerrostaloja, eikä Merihaan lähistöllä todellakaan ole tuollaista metsää. Näettekö nyt, jotkut firmat käyttävät oikein rahaa saadakseen kuvankauniita 70-luvun kerrostaloja mainoksiinsa?
Kuvattu jossain Vantaan skutsissa.
"Enkä missään vaiheessa sanonut, että niiden kerrostalojen pitäisi olla yhtä huonolaatuisesti rakennettuja kuin 60- ja 70-lukujen talot."
Et sanonut, mutta laatu maksaa => näkyy lopulta asuinkustannuksissa => ei auta asuntopulaan, kun ei niillä asuntoja eniten tarvitsevilla ole edelleenkään varaa.
Esim. Etu-Töölöön lähelle Hietaniemen hautausmaata ja Marian sairaalaa on rakennettu nykyrakentamisen näkökulmasta aika erikoisen näköisiä kerrostaloja pari kappaleta. Niitä taitaa vielä pari tulla lisää. Neliöhinnat taitavat liikkua 10 000 eurossa. Toki sijainti tuo oman lisänsä, mutta varmasti myös suunnittelu. Vaikka elementtitaloja nämäkin kyllä taitavat olla erikoisesta ulkomuodostaan huolimatta - mutta eivätpähän ole tylsiä laatikoita.
Rumuus on toki aika subjektiivinen asia. Itse kuitenkin pidän enemmän vanhoista jugend-taloista ja myös funkistaloista, jollaisessa itse asun, kuin 60-luvun jälkeisestä talokannasta. Myöhempi rakentaminen on vienyt minusta funktionaalisuuden ihanteen aivan liian pitkälle, ja elementtitalot ovat todellakin rumia.
"Et sanonut, mutta laatu maksaa => näkyy lopulta asuinkustannuksissa => ei auta asuntopulaan, kun ei niillä asuntoja eniten tarvitsevilla ole edelleenkään varaa."
Tarkoitin, että jatkossa pitäisi partantaa esim. talojen äänieristyksiä tai pienentää homealttiutta "kauneuden" kustannuksella. Eli se raha, mikä tällä hetkellä menee turhaan ulkonäön suunnitteluun, pitäisi käyttää paksumpiin ja jykevämpiin seiniin.
"Tarkoitin, että jatkossa pitäisi partantaa esim. talojen äänieristyksiä tai pienentää homealttiutta "kauneuden" kustannuksella. Eli se raha, mikä tällä hetkellä menee turhaan ulkonäön suunnitteluun, pitäisi käyttää paksumpiin ja jykevämpiin seiniin."
Niin, nuo ovat kyllä erittäin tarkeitä asioita ja pitää tosiaan ottaa kerrostalojen suunnittelussa huomioon.
En tiedä, mutta vahvasti epäilen, että nykykerrostalojen ulkonäön suunnitteluun ei kuitenkaan ihan hirveästi rahaa uppoa. Eivät taida olla arkkitehdit yleensä asialla.
Kannattaa muuten käydä lueskelemassa Osmo Soininvaaran blogia. Hän on juuri julkaissut 13-osaisen "luennon" asuntoasioista.
Tarkennan hieman.
Itse asiassa kyllä laatikkolähiöissäkin on oma viehättävyytensä ja "romantiikkansa", myönnetään, ja tykkään esim. Itä-Pasilasta. Siellä on osattu kivasti sijoitella myös "viheralueita" rakennusten väliin ja jännää on myös se,
miten talot ovat ikään kuin betonikannen päälle, eikä siellä kulje autoja - tai ne kulkevat kai siellä alla tai jotenkin.
Mutta en silti itse haluaisi asua moisessa paikassa - lapsuus tuli vietettyä kerrostalolähiössä.
Ja yhdessä vaiheessa asuin Joensuussa. Siellä on koko keskustan ympäristö täynnä kolmi- tai nelikerroksisia arviolta 70- ja 80-luvulla rakennettuja laatikkokerrostaloja. On muuten tylsännäköinen paikka, kun niitä taloja on kymmenittäin. Okei, ei sekään varsinaisesti rumaa ole, mutta siis hirvittävän tylsännäköistä kyllä.
Toinen pointti on sitten, miten kerrostalolähiöstä pääsee liikkumaan (eli julkiset) ja mitä palveluita sieltä löytyy. Tähän Pyhä Sylvillä olikin ihan hyviä näkemyksiä.
"Kuvankauniita"??? Provo!
Asuin aikoinaan Itä-Pasilassa vuosia. Betonipinnalle jätetyt harmaat talot oli yksitoikkoisen rumia. Kun ne maalattiin (harmaiksi) niin ilme muuttui paremmaksi, eikä taloista enää sateella tullut mustia ja roiskeisia.
En saa minkäänlaista kauneutta esiin katsoessani noita yksitoikkoisia kolosseja, jotka on tehty halvalla ja ovat halvan näköisiä.
Massiivisista rakennuksistakin saa kauniita hyvällä suunnittelulla, jota Merihaka tai Itä-Pasila ei edusta. Uusia ideoita kehiin.
Suomalaiset asuvat tällä hetkellä Pohjoismaista ahtaiten ja helsinkiläiset vielä ahtaammin. Ahtaus ei ole positiivinen juttu, vaikka sitä viime aikoina ehkä psykologisistakin syistä näkee kaikkialla mainostetun tehokkaana tilankäyttönä. Se on merkki huonosta suunnittelusta ja köyhyydestä.
Helpostihan siinä sitten tosiaan niin käy, että ihmiset tyytyvät "tilaihmeisiin". Uskotellaan itselle, että tämähän onkin loistojuttu. Näinhän se ihmismieli toimii. Samoin yhtiöt löysivät "tehokkaan tilasuunnittelun", joka on yleinen myyntivaltti asunnoissa, mistä ostajat tunnistavat hiukan normaalia edullisemman asunnon.
Tarjolla ei ole pelkästään vaatehuonetta muistuttavia saunoja vaan makuuhuoneita, jotka ovat reilut 7 neliömetriä ja muistuttavat keskiaikaisten munkkiluostareiden asuintiloja; sinne ei sängyn ja työpöydän lisäksi muuta mahdukaan. Eteisessä saa olla puolestaan tarkkana, kun riisuu vaatteitaan. Keittiönkaapit eivät välttämättä enää avaudukaan kokonaan ja sitä rataa.
Jotakuta voi huolestuttaa 60- ja 70-lukujen rakentaminen. Minua taasen huolettaa, kuka näissä kanikopeissa asustaa 20 vuoden päästä, jos asumisessa tapahtuu suurempia muutoksia? Jos asuntorakentamisen takana vaikuttavat trendit vaihtuvat ja asuntoja tulee lisää markkinoille, nämä "tilaihmeet" eivät mene kaupaksi.
Edelleen ympäristötietoisuus ja siihen liittyvä pakonomainen energiansäästö sekä asumisen tihentäminen ovat nekin omiaan vaikuttamaan negatiivisesti viihtyisyyteen. Tämänhetkiset rakennusalan ratkaisut vihjaavat siihen suuntaan, että Suomeen rakennetaan täyttä häkää "homekriisiä II".
Nykyään ei saa rakentaa pieniä asuntoja järkevällä pohjakaavalla, kun suuri osa asunnon tilasta menee esteettömyysmääräysten takia pesutiloihin.
Esimerkiksi pohjalaisilla osakunnilla on 1960-luvulla rakennetuissa taloissa 17½ neliön yksiöitä, jotka ovat varsin tarkoituksenmukaisia asuntoja sinkkuopiskelijalle:
http://pv.osakunta.fi/kaemppae/suomeksi/kohteet/vallila_bc/
--> http://pv.osakunta.fi/uploads/images/kamppa_img/pohja_B17a.gif
Tällaisessa asunnossa opiskelija pystyy elämään omaa elämäänsä ja keskittymään halutessaan opiskeluun sen sijaan, että joutuu kärsimään jatkuvasti vaihtuvista solukämppiksistä. Vastaavaa pientä yksiötä ei kuitenkaan nykymääräyksillä pysty rakentamaan, koska kylppärissä tai eteisessä ei mahdu pyörimään ympyrää pyörätuolilla.
Mielestäni tässä asiassa pitäisi ottaa järki käteen ja muuttaa rakennusmääräyksiä niin, etteivät esteettömyysmääräykset koske ainakaan opiskelija-asuntokohteissa kaikkia asuntoja, vaan ainoastaan tiettyä, liikuntaesteisten opiskelijoiden suhteellista osuutta hieman suurempaa prosenttiosuutta rakennettavista asunnoista. Näihin asuntoihin liikuntaesteisillä opiskelijoilla olisi etusija, jota opiskelija-asuntosäätiö olisi velvollinen noudattamaan asuntoja jakaessaan.
Mitä 1960-luvun asuntokantaan tulee, ainakin oman kokemuksen (Vuosaaren vanha puoli vs. Aurinkolahti) perusteella väittäisin, että 1960-luvun asunnoissa on huomattavasti tarkoituksenmukaisemmat pohjaratkaisut. Ainakin itse maksan mieluummin varsinaisesta asuinpinta-alasta kuin tarpeettoman suurista pesutiloista. Virheet alkoivat sitten 1970-luvun puolivälin tienoilla, kun taloista ryhdyttiin öljykriisin seurauksena rakentamaan liian tiiviitä ja mm. ikkunapinta-ala minimoitiin. Kammottavin suomalaisen kerrostalorakentamisen yksityiskohta on mielestäni joka tapauksessa 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa harrastettu peltiseinäinen kylppäri, joita näkee yleisesti mm. Tapulikaupungissa.
Tällä hetkellä Helsingin asuntojen hinnat ja vuokrat ovat sitä mitä ovat, koska tarjonta on niin vähäistä ja käynnissä on todelliset myyjän/vuokranantajan markkinat. Jos vapaita asuntoja olisi ylipäätään enemmän, hinnat kyllä laskisivat.
Aivan. Mutta kun kaupunginhallituksessa istuu sijoituskämpillään sikamaisia vuokria kiskovat kokoomuslaiset, niin turha toivo että tänne kaupunki rakennuttaa halvempia asuntoja vuokratasoa pudottamaan.
Kävin sitten taas lukemassa näitä vastauksia.
Pakko on kyllä todeta, että omasta mielestäni Merihaka ja Itä-Pasila ovat Helsingin kauneimmat paikat. Mutta jos kerran kaikki muut pitävät betonifunktionalismia rumana, niin voidaan kyllä tehdä vähän erinäköisempiäkin. Herttoniemenranta ja nyt nousemaan lähteneet Länsi- ja Kalasatama taitavat olla sitä mihin nyt pitäisi pyrkiä ja mihin nyt onneksi pyritäänkin.
Joskus joku ehdotti, että kun rakennettavasta alueesta on pulaa (Mitä ei todellakaan ole), voitaisiin tehdä sitä lisää täyttämällä merelle uusia saaria jotka rakennetaan. Kuten arvata saattaa, tämä herätti fanaattisen vastustuksen.
Demokratia on pahasta. Kuten Helsingin asuntotilanne on osoittanut, tavallinen rahvas ei ole tarpeeksi älykäs päättämään.
Taitaa siinäkin olla kyse tavallisen rahvaan yksinkertaisuudesta, kun kaikkiin viesteihini pannaan miinuspeukut.
Kun kaikki vastustavat asuntojen ja erityisesti 60- ja 70-luvun tyylisten betonikolossien rakentamista, minä varoitan: Jos Helsingin asuntopolitiikka jatkuu tällaisena, noiden massiivisten elementtikerrostalojen nopeatahtinen rakentaminen alkaa uudestaan ehkä 10-20 vuoden päästä, kun asuntopula on jo edennyt niin pahaksi että sille on pakko tehdä jotain ja nopeasti. Ylempänä kuvaamani asuntotilanne tulevaisuuden Helsingissä on aivan liioitellun dystooppinen, kun nyt vähän miettii. Rakentamista pitäisi tehdä jatkuvasti, eikä ajoittaisina aaltoina.
Helsingin kaupunki on Suomen suurin vuokranantaja. Jonossa on kuitenkin kymmeniä tuhanisia ihmisiä odottamassa kohtuuhintaista vuokra-asuntoa, ei sen näin pitäisi olla.
Kirjoitin aiheesta viime viikolla blogiini
http://sinisalmenjoki.fi/?p=491
Kokoomuslaiset sijoitusasunnoillaan riistäjät pois kaupungin päättäjien paikoilta, niin asuntopolitiikka muuttuu järkevämmäksi.
MTV3:n viimeviikkoisen kyselyn mukaan ihmiset, jotka saisivat yllättäen ylimääräiset 100 000 euroa, käyttäisivät sen sijoitusasunnon ostoon.
Kynnys ryhtyä orjanomistajaksi on yllättävän matala!
Tiedän ihmisiä, jotka omistavat Helsingissä useita asuntoja,joissa eivät asu yhdessäkään. Vuokratulot ovat niin kevyesti verotettuja (kiitos kokoomuksen?), että tällainen "sijoitustoiminta" eli suomeksi keinottelu kannattaa nykyisiä nollakorkoisia pankkitilejä paremmin.
Olen kuullut tarinoita,joissa kurjimmastakin läävästä pyydetään tonnin luokan kuukausivuokria - ei edes olettaen että asukas niitä itse maksaisi. Ajatus onkin, että ne maksaa sossu tms. ulkopuolinen taho, joka ei välitä hinta-laatu -suhteesta.
On totta että vuokra-asuntojen tarjonnan pitää kasvaa. Toinen tie on myös puuttua verotuksella näihin vuokra-asuntojen panttaajiin ja anastajiin.
Juu, tarttuuhan se ahneus helposti moneen. Nyt kannattaa kuitenkin pitäytyä realiteeteissä, ja todeta että monelle ei noin vain ilmaannu sitä ylimääräistä sataatonnia. Joten aika huoletta voi äänestää jotakin persaukisempaa kunnallisvaaleissa päättämään siitä rakennuspolitiikasta. Mutta rikas kokoomuslainen vuokran kynijä ei halpoja stadin kämppiä tahdo rakennuttaa, se on varmaa.
"Helsingissä on paljon hyvää tilaa rakennettavaksi: Mustikkamaa, Kivinokka, Vartiosaari, Villinki, Länsi-Laajasalo, Itä-Vuosaari, muutama vuosi sitten Sipoosta liitetyt alueet, Haltiala, Keskuspuistostakin osa voitaisiin rakentaa"
Jotenkin tykkäisit aloittaa rakentamalla umpeen viimeisetkin viheralueet?
Itse lähtisin aloittamaan tehottomasti rakennettujen vanhojen teollisuusalueiden purkamisella. Esimerkiksi rantaradan varressa Pitäjänmäen-Mäkyylän tienoilla sellaista on paljon. Joukkoliikennekin toimisi radanvarressa vallan hyvin.
Jotenkin kaavoituksemme on kankeaa. Pitäisi olla nopeampaa saada muuttaa teollisuustontksi kaavoitettu alue asuntorakentamiseen, sillä sellaista teollisuutta meillä ei ole, joka 1960-luvun yksikerroksiseen peltihalliin haluaisi.
Noissa vanhoissa teollisuusalueissa tahtoo vaan olla se vika, että ensin on kaivettava koko alueelta maat viiden metrin syvyyttä myöten ongelmajätelaitokselle vietäviksi. Männä vuosikymmenillä kun ei paljon jaksaneet katella mihin öljyt ja muut lorahtelee.
Eikä se vielä sittenkään ole varmaa että kelpaako maaperä asuintaloille.
Samaten esim Malmin lentokenttä.
Ehkä asuntorakentamista pitäisikin tehdä ensisijaisesti entisille teollisuusalueille. Sitähän juuri tehdään esim. Kruunuvuorenrantaan, Kalasatamaan ja Jätkäsaareen. Myös Herttoniemen teollisuusalueen ja Roihupellon muuttamista asuinkäyttöön olisi syytä miettiä. Siinä mietityttää lähinnä Itäväylältä kantautuva liikenteen melu ja se, onko Itäväylällä varaa tukkiutua vielä lisää? Toisaalta molemmat alueet sijaitsevat sen verran lähellä metroa, että varmaan suuri osa asukkaista käyttää sitä.
50-70-lukujen lähiöiden täydennysrakentamista tulisi tutkia. On turha väittää, etteikö näillä alueilla olisi tilaa rakentaa lisää. Niiden tehokkuusluvut tulisi saada vastaamaan kantakaupungin ja uusimpien asuinalueiden tehokkuuslukuja. Näiden lähiöiden muuttaminen "umpikortteleita ja vain katuja niiden välissä"- tyylisisiksi kaupunkiympäristöiksi vaatii ehkä tavallista enemmän luovuutta kaavoituksessa, mutta vaatikoot.
TAHTOTILA
toistaa asuntoministeri Kiuru jatkuvasti, ei ole halua eikä kukaan ponnista.
Rakentamattomille tonteille voisi laittaa kova vero.
Rakennusmaan lunastuksia. ?????
Tuntuu siltä, että vain tietyntyyppisistä asunnoista olisi Helsingissä pulaa.
Siis sellaisista mitä ei oikeastaan ole edes olemassa eli sopivan hintaisista ja sopivan kokoisista eli pienemmistä asunnoista.
Vapaamuurariloosilaisia ei kiinnosta köyhien asuntotilanne.
Energia kuluu keinottelun suojeluun ja bonuksien sopimisiin veljille.
Mistä hyvästä VR:n pääjohtaja Aro sai 140.000 e bonusta viime vuonna, vaikka junat olivat aina myöhässä ???
Miksei Iltis puhu todellisista ongelmista ?
Metropoli surkastuu omaan ahneuteensa, kun tontteja ja kämppiä ei synny.
Helsingissä ei ole todellista asuntopulaa. Suomalaisilla, työssäkäyvillä keskituloisilla, on asunto pula mutta jos oot hyvin toimeentuleva tai pakolais-taustan omaava asunnontarvitsija... ei ongelmaa ole!
Rahalla saa ja tummalla naamalla pääsee asunto-jonon ohi.
Itse odotan käräjäoikeuden tuomiota kun en vuokrannut asuntoa Arabi-taustaiselle, kielitaidottomalle "YRITTÄJÄLLE". Kolmas kebab-pitsa rafla jo perustettuna (edelliset myyty???, varmaan serkkupojille). Mihin yksineläjä tarvii 3h k
Kaikkist kätevin tapa laskea asumisen hintaa, olisi hajasijoittaa pääkaupungin toimintoja muihin kuntiin. Ihmisten tolkuton pakkautuminen kasvavan hallinnon ja löpertelyn perään on nykyään täysin suunnittelematonta ja hallitsematonta.
Mitä enempi asuntoja tehdään sen enempi väkeä tänne muuttaa ja sitä kalliimmaksi asunnot muuttuvat! Tämä on todistettavissa ja kaikkien nähtävissä oleva fakta!
Toisaalta on todettava, että nykyisilläkään hinnalla asuntoja ei kannata rakentaa, koska niiden hinnat on väkisin nostettu käsittämättömiin korkeuksiin - rakennuskustannuksista mitään piittaamatta - ja koska kukaan ei pysty ostamaan niitä, ei es asumaan vuokralla.
Isompi kiinteistövero rakentamattomille tonteille.
Lunastuksia kehiin tonteille.
http://jukkahankamaki.blogspot.fi/2013/02/maahanmuuttajat-syyllisia-pk-seudun.html
http://jukkahankamaki.blogspot.fi/2013/02/maahanmuuttajat-syyllisia-pk-seudun.html
Tuo bloggaus on argumentoinniltaan niin jadaa ja tarkoitushakuinen kuin olla ja voi.
Ensinnäkin, se HBL:n uutinen, johon bloggauksessa viitataan, ei ole yksiselitteinen fakta - kyseessä on ennuste kuten HBL:n jutun taustalla olleen lähteen nimikin kertoo (Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2013-2030). Kirjoitus kuitenkin viittaa HBL:n juttuu ikään kuin kyseessä olisi selvä fakta.
Blogista: "Syypäitä pääkaupunkiseudulla vallitsevaan asuntokurjuuteen ja hintahelvettiin ovat suurimmaksi osaksi maahanmuuttajat. Heidän takiaan asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousset pilviin, ja on syntynyt kulttuurieroista johtuvia konflikteja. He luovat sitä hillitöntä ylikysyntää, johon maamme voimavarat eivät riitä vastaamaan, ja lopulta suomalaiset itse pakotetaan asumaan keskitysleirejä muistuttavassa tilanahtaudessa. "
Valtaosa maahanmuuttajataustaisista ei asu Helsingissä niillä alueilla, joilla asuntojen hinnat tai vuokrat ovat kaikkein pahiten pilvissä (keskustan lähialueet ~ karkeasti ne alueet, joihin kulkee ratikka). Maahanmuttajataustainen ei helpolla kämppää näiltä alueilta vuokraa. Jos taas on varaa ostaa oma, niin siinähän ei liene mitään väärää.
Mielenkiintoista tai lievästi ihmetystä herättävää kyseisessä blogissa on se, että kaikki maahanmuuttajat - myös työperäiset maahanmuuttajat - nähdään syypäinä ja ilmeiseti näin ollen epätoivottavina tapauksina. Tämä on ihan uutta - ettei edes työperäisiä haluta.
Vuokrat ovat nousseet tasaisesti jo pitkään kaikkialla Suomessa. http://tilastokeskus.fi/til/asvu/2011/asvu_2011_2012-03-09_tie_001_fi.html). Tuossa ei juuri notkahduksia näy. Pääkaupunkiin kohdistuu toki eniten muuttopainetta, joten vuokrien nousutahti on kovempi. Muuttopaineen taustalla eivät kuitenkaan ole maahanmuuttajat, eivät missään nimessä ainakaan yksin maahanmuuttajat.
Pääsyy - kuten tässäkin keskustelussa on todettu - on pienten asuntojen puute halutuilla asuinalueilla. Kaupungissa asuu paljon yksinasujia tai nuoria pareja, ja juuri tätä sakkia tänne muuttaa paljon. Nämä hakevat yksiöitä tai pieniä kaksioita. Tällaisten asuntojen neliövuokrat ovat kaikkein korkeimpia - etenkin joidenkin yksiöiden vuokrat todella älyttömiä kuten jokainen voi vaikkapa oikotie.fi:stä käydä toteamassa. Sen sijaan isompien ja vielä hieman sivummalla olevien asuntojen neliövuokrat alkavat olla jo hieman siedettävämpiä - joskin nekin ovat toki kovia muuhun maahan verrattuna.
Mielestäni Helsingissä tulee esim. keskituloinen pariskunta ihan kohtalaisen hyvin toimeen ja jopa ns. hyvällä (kallilla) asuinalueella, mutta ongelmia on nimen omaan yksinasuvilla ja pienituloisilla. Toki hyvä toimeentulo on suhteellinen käsite, mutta itse tulisin toimeen 3 200 euron kk-bruttotuloilla ja pystyisin maksamaan asumisestani tuolloin noin 900, tiukassa paikassa jopa 1 000 e/kk. Tämä siis esimerkkinä - oma tilanne ei ole tällainen.
Asuntojen tarjontaa tulisi lisätä, jotta asumisen hinta laskisi. Mutta eihän se kannata, siitä kärsisivät pankit, sijoittajat, rakennusliikkeet... Työvoimaa liikkuisi muualta maasta tänne, mikäli asuminen olisi halvempaa... puhutaan työvoimapulasta, mutta kysymys on kohtuuhintaisten asuntojen pulasta...
Mieluummin ihmiset pidetään työttöminä, kuin annettaisiin heille mahdollisuus muuttaa muualta maasta tänne.
Asuntopulaan on hyvin yksinkertaiset syyt. Toimimaton virkakoneisto ja toimimaton kaupunginvaltuusto.
Kumpaakaan ei Helsingissä koskaan tulla saamaan kuntoon, ja asuntohinnat ovat jatkossakin täysin markkinavoimien käsissä. Kun markkinat päättävät että asuntohinnat nousevat niin ne nousevat, ja kun markkinat päättävät että nyt romahtaa, niin silloin asuntojen hinnat romahtavat.
Helsingin kaupunginvaltuusto on täynnä vajaaälyisiä punikkeja, joiden tyhmyyttä oikeistopuolueiden kanssa naimisissa oleva kiinteistösektori surutta hyödyntää. Punikit ideologiansa mukaisesti täyttävät kaupungin sosiaalieläteillä, mikä nostaa veroja ja asuntojen hintoja. Korkeat asuntohinnat taas satavat rakennusliikkeiden, pankkien, maanomistajien jsekä näitä lähellä olevien Kokoomuksen ja RKP:n laariin.
Helsingin virkakoneisto taas on kymmenpäinenpäinen hirviö, jossa yhdelläkään taholla ei ole riittävästi valtaa panna tuulemaan. Asiaa pahentaa vielä se, että esimerkiksi kaupunkisuunnitteluvirastoon valitaan töihin vain "oikein ajattelevia", ts. joko demarien tai vihreiden puoluekirjalla varustettuja ihmisiä. Pätevyys ja työn tuloksellisuus on siellä ihan sivuseikkoja, kunhan luonne on mahdollisimman änkyrä ja jalat irti maasta. Odota sitten tällaisilta edullisia asuntoja tai mitään muutakaan järkevää.
Yksi ehdoton tulppa on ollut kaavamääräys, jonka mukaan uusissa rakennuskohteissa keskimääräisen neliömäärän tulee olla 70 m2.
Tämä tarkoittaa, että jos taloyhtiöön tehdään yksi 30m2 yksiö, sen vastapainoksi pitää rakentaa toinen 120m2 asunto. Jälkimmäistä ei saa kaupaksi kirveelläkään, yksiöistä taas on krooninen pula. Helsingissä on noin 60 000 yksiötä, mutta tarve yli kaksinkertainen.
Onneksi 70 neliön keskimääräissäännöstä ollaan luopumassa. Opiskelijat ja töihin tulevat ovat yksiöiden puutteesta kärsineet.
En tiedä Stadin valtuuston toimista ja kähmyröinnistä kovinkaan paljon, jos rehellinen olen, kun olen vasta aika uusi stadilainen. Mutta juuri oli uutinen Malmin lentsikkakentän muuttamisesta asumiskäyttöön. Ainakin jotkut kokkarit ilmeisesti vastustavat.