Olisiko Marskista voinut tulla Suomen kuningas jos hän olisi voittanut vuoden 1919 pressanvaalit ?
-Siis Mannerheim kannatti monarkiaa valtiomuototaistelussa...jos Marskista olisi tullut presidentti, olisiko hän siis voinnut järjestää Suomen valtiomuodoksi vielä monarkian ja ryhtyä kuninkaaksi ?
-Siis Mannerheim kannatti monarkiaa valtiomuototaistelussa...jos Marskista olisi tullut presidentti, olisiko hän siis voinnut järjestää Suomen valtiomuodoksi vielä monarkian ja ryhtyä kuninkaaksi ?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Mikäli kuningas ideaan olisi vielä palattu, niin kuningas olisi haettu Ruotsisista, ruotsalaiset tarjosivat omaa prinsiään silloin kun suomalaiset valitsi saksalaisen Wilhelmin kuninkaaksi, eli vuotta aikaisemmin.
Ruotsalaisilla oli paljon suunnitelmia ja aktiviteettia vuoden 1918 kieppeillä, ne ei vaan saaneet tavoitteitaan läpi, oli halua muuttaa rajoja, halu saada Suomeen samaa kuningasperhettä valtaan, vaikuttaa Suomen sisäpolitiikaan varsinkin kielisuhteisiin ...
Mutta kun siitä luovuttiin Saksan romahdettu marraskuussa. Ruotsi ei ollut realistinen vaihtoehto. Edes Mannerheim ei muistaakseni tätä maininnut vaikka halusi Suomen osallistuvan Venäjän sisällissotaan.
Mäntsälän kapinassa Mannerheim pääsi lähimmäksi kuninkuutta. Lapualaiset olisi huudattaneet ilman muuta kuninkaaksi. M. ja Walden oli jo ottaneet yhteyttä hiljaisuudessa eri kuningashuoneisiin .
toteutuakseen 1919 vaatinut vallankaappauksen. Mannerheimilla ei ollut takanaan poliittista voimaa presidentiksi valintaan. Ylipäänsä hän ei ymmärtänyt poliittista toimintaa riittävän hyvin. Hän oli "poliitikko ilman puoluetta", kuten joku tutkija on määrittänyt. Kannatus supistui kokoomukseen ja rkp:een.
Vallankaappausta ajatellen Mannerheim olisi voinut saada taakseen suojeluskunnat ja armeijan, ainakin suurilta osin. Tosin molemmissa oli myös vahvaa vastustusta häntä kohtaan. Erityisesti se oli vallalla aitosuomalaisissa piireissä ja tietysti työväestössä.
Lisäksi M. olisi tarvinnut länsivaltojen tuen. Sitä ei ollut tarjolla.
Vallankaappaus ei ollut realistinen mahdollisuus.
"Mikäli kuningas ideaan olisi vielä palattu, niin kuningas olisi haettu Ruotsisista, ruotsalaiset tarjosivat omaa prinsiään silloin kun suomalaiset valitsi saksalaisen Wilhelmin kuninkaaksi, eli vuotta aikaisemmin."
Ihan pötyä. Välit Ruotsiin olivat huonot Ahvenanmaan takia. Ruotsalaisesta kuninkaasta ei edes vakavasti keskusteltu.
Ketään saksalaista "Wilhelmiä" ei myöskään ole koskaan valittu kuninkaaksi, vaan Hessenin prinssi Friedrich Karl.
Totta, ei keskusteltu ruotsalaisesta kuninkaasta, koska Ruotsilla oli omat motiivinsa toimintaansa, pääasiassa halu kaapata affenanmaa, mutta Ruotsi kyllä toimi erittäin aktiivisesti ja jopa yritti syrjäyttäää Mannerheimin vapaussodan aikana ylipäällikän pallilta asettaakseen oman kenraalin tilalle, asiasta on Vaasan tynkäeduskunta äänestänyt kaksi kertaa.
tuon voisi tarkistaa? Tutkijat eivät tunnu tietävän asiasta.
"mutta Ruotsi kyllä toimi erittäin aktiivisesti ja jopa yritti syrjäyttäää Mannerheimin vapaussodan aikana ylipäällikän pallilta asettaakseen oman kenraalin tilalle, asiasta on Vaasan tynkäeduskunta äänestänyt kaksi kertaa. "
Virallinen Ruotsi ei nimittäin Suomen sisällissotaan puuttunut Ahvenanmaan miehitystä lukuunottamatta.
Mannerheimin syrjäyttämiseksi oli kyllä monenlaista juonittelua, mutta tiettävästi kotikutoista.
No höpöhöpö, virallinen Ruotsi on näitä jälkkäteen luotuja historian puhtaaksi kirjoituksia, joilla huijataan joitakin ....
Ruotsi antoi valkoisille täyden esikunnan joka oli Vaasassa, miehitti Ahvenanmaan, joukkoja oli kerätty myös Torniojoki laaksoon, kaksi kertaa käynnistettiin RKP:n toimesta eduskunnassa ääenstys Manneheimin syrjäyttämiseksi ja tarkoitus oli varmaan, valita tästä ruotsalaisesta esikunnasta sitten se uusi ylipäällikkö.
Kolmatta äänestytä järjesteltiin, mutta Mannerheim ei jäänyt sitä odottelemaan vaan määräsi joukot marssimaan kohti Tamperetta, kesken koulutuksen.
Mistä pättelit että tutkijat ei tunnu tietävän asiasta, tästähän oli ruotsalaisten tutkijoiden tekemä juttu lehdessä pari vuotta sitten, täällä Torniojokilaaksossa, lehti oli Lapin Kansa.
Muuten noi eduskunnan äänestykset löytyy kyllä eduskunnan pöytäkirjoista, ei ole mitään sotalaisuuksia ....
"No höpöhöpö, virallinen Ruotsi on näitä jälkkäteen luotuja historian puhtaaksi kirjoituksia, joilla huijataan joitakin ...."
Aika outoa, että et pysty osoittamaan jutuillesi lähdettä. Sen siojaan lukuisat historiat ja muistelmat kertovat aivan muuta.
Kyse onkin nyt huijauksesta? Perustelu?
"Ruotsi antoi valkoisille täyden esikunnan joka oli Vaasassa, miehitti Ahvenanmaan, joukkoja oli kerätty myös Torniojoki laaksoon, kaksi kertaa käynnistettiin RKP:n toimesta eduskunnassa ääenstys Manneheimin syrjäyttämiseksi ja tarkoitus oli varmaan, valita tästä ruotsalaisesta esikunnasta sitten se uusi ylipäällikkö."
Täysi esikunta on aivan hölynpölyä. Mannerheimin Päämaja toimi Seinäjoella. Siihen ilmoittautui puoli tusinaa vapaaehtoista ruotsalaista upseeria. Muu väki oli suomalaisia, entisiä tsaarin upseereita tai siviilejä.
Ruotsin joukot pohjoisessa olivat maailmansodan varalta. Ne eivät puuttuneet Suomen tilanteeseen.
Ruotsin hallitus kielsi aseavun ja vakinaisessa palveluksessa olevien sotilaiden lähdön Suomeen. He joutuivat ensin eroamaan tai anomaan virkavapautta.
Tynkäeduskunta ei virallisesti toiminut Vaasassa. Sen toiminta käynnistyi vasta toukokuussa Helsingissä.
"Mistä pättelit että tutkijat ei tunnu tietävän asiasta, tästähän oli ruotsalaisten tutkijoiden tekemä juttu lehdessä pari vuotta sitten, täällä Torniojokilaaksossa, lehti oli Lapin Kansa."
Lehtijutut ovat luku sinänsä. Kaikesta päätellen et ole juttua edes ymmärtänyt, jos se kerran oli tutkijoiden tekemä. Ei kukaan tutkija kirjoita tuollaista soopaa, mitä esität.
Esimerkiksi sellaiset tutkijat kuin Tuomo Polvinen, Yrjö Varpio ja Juhani Paasivirta eivät tuollaisesta tiedä. Puhumattakaan sotahistorioista tai vaikkapa Mannerheimin elämäkertureista.
Kaikki ovat siis huijareita?
Sinun juttusi ovat täyttä soopaa, jos et pysty osoittamaan selviä lähteitä.
Höpö höpö. Esikunta koostui lähinnä suomenruotsalaisista ja suomenkielisistä suomalaisista. Ruotsalaiset jäsenet olivat yksityisiä upseereja. Esimerkiksi joku Henry Peyron ei ollut mikään merkittävä hahmo Ruotsissa. Ainoana merkittävänä hahmona voidaan pitää Douglasia joka oli Kustaa V:n adjutantti sotilasasioissa. Muut ruotsalaiset olivat täysin mitättömyyksiä kotimaassaan. Rantzau ja Hultkranz olivat saksalaistaustaisia eikä heitä varmaan siksi kotimaassaan arvostettu. Väitteesi pitäisi paikkaansa jos täällä olisi ollut vaikka sellaisia hahmoja kuten Kustaa V. Kustaa V oli Ruotsin armeija ylipäällikkö vuoteen 1939 asti. Virallinen Ruotsi siis ei asioihin sekaantunut, mistä on todisteena se ettei täällä juuri korkea-arvoisia ruotsalaisia liikkunut.
Douglas oli kyllä varsin korkea-arvoinen jäsen Marskin porukoissa. Varmasti tiedotti asioista ylipäällikölleen Kustaa V:lle.
toimivat ruotsalaiset olivat nuoria yleisesikuntakapteeneja, jotka laativat operativisia suunnitelmia.
Pari everstiä oli tärkeissä asemissa ryhmien komentajina. Lisäksi kaikissa ryhmissä oli ruotsalainen esikuntapäällikkö. Heidän panoksensa esimerkiksi Tampereen operaatiossa oli tärkeä.
Oli suuri joukko ruotsalaisia erilaisissa komentaja- ja päällikkötehtävissä, yhteensä 85.
Mitättömyyksiä silti. On aivan yhdentekevää mitä he Suomessa laativat. Ainoastaan Douglasilla oli yhteys Ruotsin armeijan ylipäällikköön, eikä hänelläkään aina suora yhteys. Eri asia on sitten miten svedut olisi Kustaata totelleet jos tilanne tätä olisi vaatinut. Kustaa tiesi varsin hyvin kuten kaikki muutkin, että jos Pohjola kaatuu bolshevismille niin henki lähtee. Kustaa V oli siis Ruotsin Mannerheim sisällissodan aikoihin. Pääministerilläkään ei ollut ilmeisesti niin paljon valtaa. Eden ja muut pellet toki ymmärsivät myös oman kohtalonsa jos Pohjola kaatuu bolshevismille.
Pölötät täysin omiasi. Kuningas oli ylipäällikkö vain muodollisesti. Sitä homma hoiti aina kenraali. Poliittinen valta oli pääministerillä ja hallituksella.
Suomessa upseereilla oli sotilasarvojensa ja tehtäviensä mukainen merkitys. He olivat täällä tietysti vain tilapäisesti ja täysin riippuvaisia Mannerheimista.
No kuka kenraali oli vuonna 1918 Ruotsin armeijan ylipäällikkö? Mainitse nimi? No niih voi olla, että laajemmasta sotilaallisesta sekaantumisesta oltaisi Riksdagissa jouduttu äänestämään. Käsittääkseni Saksassakin Reichstag äänesti sotaluotoista ja muista.
oli yleiesikunnan päällikkö. Hän hoiti ne tehtävät, jotka muodollisesti olivat kuninkaan vastuulla ylipäällikkönä.
"No niih voi olla, että laajemmasta sotilaallisesta sekaantumisesta oltaisi Riksdagissa jouduttu äänestämään"
Tällainen ei ollut missään vaiheesa esillä. Ahvennamaan selkkaus oli meriministeri Palmstjernan junailu.
monarkiasta marski oli sitä mieltä että "monarkia oli vain siinä suhteessa edullisempi, että poika voitiin jo etukäteen opettaa isän seuraajaksi.
valtaoikeuksiin nähden ei ollut mitään eroa, sillä tasavallan pressalle voitiin myöntää yhtä suuri valta kuin kungaalla.
yllä ollut tarkoittaa siis suomen sen ajan ja lähi tulevan rahallisia resursseja.
vapaussodan jälkeen hallitus halus suomen armeijan esikuntiin saksalaisia upseereja, marski olisi halunnut pitää ruotsalaiset upseerit koska tunsi varpaissaan että saksa häviää mm sodan, mutta hallitus oli jo päättänyt asian.
asian marskille ystävällisesti kertoi a. frey.
"monarkia oli vain siinä suhteessa edullisempi, että poika voitiin jo etukäteen opettaa isän seuraajaksi."
Vastaavanlainen hyödyllinen järjestely on onneksi mahdollinen myös tasavaltalaisessa systeemissä. Esim. Venäjällä Medvedev on ollut tavallaan Putinin ottopoika (vrt. Rooman keisarit), jonka harjoittelu- ja koeaikaa oli presidenttiys vv. 2008-2012 Putinin vartioidessa pääministerinä tapahtumien kehitystä. En ole kuitenkaan varma, läpäisikö Medvedev kokeensa. Ainakin toistaiseksi Putin katsoo paremmaksi olla jälleen valtakunnan korkeimmalla paikalla. Toisaalta kansainvälinen tilanne on vaikea, jopa uhkaava, ja Venäjä tarvitsee varmaotteista ohjausta selviytyäkseen lähitulevaisuuden haasteista. Sellainen luja ohjaava käsi puuttuu Suomelta tyystin.
"valtaoikeuksiin nähden ei ollut mitään eroa, sillä tasavallan pressalle voitiin myöntää yhtä suuri valta kuin kungaalla."
Urho Kekkonen oli tasavaltalainen ruhtinas, ja hänen aikanaan Suomi nousi suurimpaan kansalliseen kukoistukseensa ja kansainvälisessä katsannossa vahvimpaan asemaansa. Vahva presidentinvalta osoitti paremmuutensa. Suomen nykyinen alennustila johtuu osaltaan Suomen presidentin valtaoikeuksien vähentämisestä parlamentin eli puolueiden vallan hyväksi.
Venäjälle ja NL:lle tämä Koroljov. Liekö juuriltaan venäläinen?
Suomea ohjaa muuten tällä hetkellä erittäin varmaotteisesti presidentti Niinistö. Tulee jäämään suurten presidenttiemme joukkoon.
Niinistö on Luxemburgin pankkidynastian ottopoika ja tietenkään ei kuningas vaan kenraalikuvernööri Suomessa. Pankkidynastia operoi Brysselin byrokraattien kautta joten adoptio ja ohjelmointi Luxemburgissa on luonteva ja varma tapa Suomen suhteen.
valeiden runoilija. Ei edes kovin hyvä.
kukka on a. frey?
Svinhufvudin senaatin jäsen.
Hyvä kirja aiheeseen liittyen on Martti Ahdin Salaliiton ääriviivat
Ahti Martti: Salaliiton ääriviivat - Oikeistoradikalistmi ja hyökkäävä idänpolitiikka 1918-1919, Weilin Göös, 1987, 383 s., 2.p.
Ahti Martti Kaappaus? - Suojelukuntaselkkaus 1921, Fascismin aave 1927, Mäntsälän kapina 1932, Otava, 1990, 379 s., 1. p
Olisiko marski-kuningas ollut niinkuin Idi Amin, vai ennemminkin sellainen kuin Haile Selassie?
perustuslaillista monarkiaa kuitenkin melko suurin hallitsijan oikeuksin. Sehän näkyy hänen esittelemästään valtiosäännöstä, joka oli voimassa vuoteen 2000.
Lukekaahan tuosta kunnon kirja aiheeseen liittyen. Paasikivi sanoo erehtyneensä vain kerran politiikassa: kannattaessaan kuningasta hänestä ei olisi tullut presidenttiä!
Hulden Anders Kuningasseikkailu Suomessa 1918
Kirjayhtymä, 1988, 341 s., 1. painos
Hur_rihan se oli luonteeltaan ja nimeltäänkin: Johan Gustaf Hellstén
vahvasti Saksan kannalla jatkosodan alkuvaiheessa. Mieli muuttui Stalingradin jälkeen. Hän ei mieiellään muistellut lausuntojaan ennen sitä.