Ei ole köyhiä ihmisiä

Sadalla eurolla syö viikon reilusti jos osaa tehdä ruokaa. Kilohintoihin puuttumatta.

Kaikki muutokset yhteiskunnassa tarjoavat ihmisille mahdollisuuden saada rikkauksia muutoksien avulla. Ne jotka ymmärtävät muutosten tuovan tällaisen mahdollisuuden, käyttävät tätä tietoa hyväkseen. Oli kyse sitten uusista innovaatioista tai yhteiskunnan rakenteiden muutoksista.

http://www.youtube.com/watch?v=VjMTNPXYu-Y
http://www.youtube.com/watch?v=B62igfNu-T0
http://www.youtube.com/watch?v=SpGWtXVUxcg
http://www.youtube.com/watch?v=I9DsdumIXzw

Älä äänestä demareita ja vasemmistoliittoa olosi paranee!

"Suomen hallitukset ja ministerit ne tekee suomalaisista köyhiä. Yksikään yksittäinen ihminen ei ole siitä vastuussa."

Jos ihmiset eivät ota vastuuta siitä mitä yhteiskunnassa tapahtuu niin onko meillä demokratiaa? Tällöinhän annamme vastuun hallituksille ja ministereille emmekä elä enää demokratiassa. Tätähän nuo johtajat toisaalta haluavat. Obamakin on sitä mieltä ettei ihmisten tulisi puuttua politiikkaan vaan keskittyä omaan elämään.

http://www.youtube.com/watch?v=S9i6Sbnj-hk

Toisaalta eihän tuo USA ole muutenkaan demokratia.

http://www.youtube.com/watch?v=MeTbDdl7XiE

En kyllä usko että kansalla on ikinä ollutkaan hirveästi valtaa Suomessa tai muuallakaan "demokraattisissa" valtioissa.

Miten eri tuloja verotetaan ?



Tällä hetkellä eniten veroja suhteessa tuloihin maksavat työttömät ja muut sosiaaliturvan varassa elämään joutuvat, jotka eivät saa ansiotulo- tai eläkevähennystä.
Tätä perustellaan virallisesti sillä, että näin työttömiä kannustetaan työntekoon ikään kuin työttömyys olisi vapaaehtoinen valinta.

Eläkeläiset ja palkansaajat maksavat suunnilleen yhtä paljon veroa, kun lasketaan mukaan myös palkoista maksettavat pakolliset sosiaalivakuutusmaksut.

20 % -peruspäivärha. kirjoitti:

Miten eri tuloja verotetaan ?



Tällä hetkellä eniten veroja suhteessa tuloihin maksavat työttömät ja muut sosiaaliturvan varassa elämään joutuvat, jotka eivät saa ansiotulo- tai eläkevähennystä.
Tätä perustellaan virallisesti sillä, että näin työttömiä kannustetaan työntekoon ikään kuin työttömyys olisi vapaaehtoinen valinta.

Eläkeläiset ja palkansaajat maksavat suunnilleen yhtä paljon veroa, kun lasketaan mukaan myös palkoista maksettavat pakolliset sosiaalivakuutusmaksut.

Vähimmällä pääsevät suurten pääomatulojen saajat.

Usein puhutaan, kuinka tärkeää on verotuksella kannustaa ihmisiä työntekoon. Siihen nähden on outoa, että nykyään verotuksella kannustetaan hankkimaan pääomatuloja työtulojen sijasta.

Pääomatuloista peritään niiden suuruudesta riippumaton tasavero, joka on enintään 28 prosenttia.
Jo 3 000 euron keskipalkkaa saava työntekijä maksaa enemmän veroja ja veronluonteisia maksuja.



Kaikista pääomatuloista ei makseta veroa edes 28 prosenttia.
Myyntivoittojen verotuksessa sovelletaan niin sanottua hankintameno-olettamaa, jos ostohinta on ollut vain murto-osa myyntihinnasta.
Yli 10 vuotta kestäneen omistuksen kohdalla hankintameno-olettama on 40 prosenttia, jolloin myyntivoiton>>> todellinen veroprosentti voi jäädä alimmillaan noin 17 prosenttiin.



Myös puun myyntitulojen veroa on tilapäisesti (?) kevennetty.
Huhtikuusta 2008 vuoden 2010 loppuun verohelpotus on puolet ja vielä vuonna 2011 neljännes.
Verohuojennusta on perusteltu puukaupan edistämisellä, jotta tehtaat saisivat riittävästi puuta.
Todellisuudessa vaikutus on ollut hyvin vähäinen, mutta valtion verotulot vähenivät selvästi. Hyöty tuli pääasiassa niille metsänomistajille, jotka olisivat myyneet puuta muutenkin.



Osinkojen verotus on erityisen kevyttä.
Pörssiyhtiöiden osingoista vero on 19,6 prosenttia, koska vain 70 prosenttia osingosta on veronalaista. Muiden kuin pörssiyhtiöiden eli niin sanottujen listaamattomien osakeyhtiöiden maksamia osinkoja verotetaan vielä vähemmän. Noin viidesosa näistä osingoista verotetaan ansiotulona,
mutta siitä vain 70 prosenttia luetaan veronalaiseksi, joten verotus on paljon palkkatuloja kevyempää. Noin neljä viidesosaa verotetaan pääomatulona ja sen >>vero vaihtelee nollasta 19,6 prosenttiin.

Pääomatulona verotetun osinkotulon keskimääräinen veroprosentti on ollut viime vuosina vain noin viisi prosenttia.
>> Kokonaan verovapaasti osinkoja voi nostaa listaamattomasta yhtiöstä 9 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta aina 90 000 euron €!! osinkoihin asti.



Normaalia 28 prosentin pääomatuloveroa maksetaan
> vuokratulosta,
>henkivakuutuksen pääomatulosta ja korkotulosta.
Tosin korkotuloista perittävä vero on nimeltään ^~lähdevero, mikä tarkoittaa sitä, että vero on kerralla lopullinen eikä muita tuloja tai esimerkiksi myyntitappioita oteta huomioon.

ett* sill* viisiin kirjoitti:

Vähimmällä pääsevät suurten pääomatulojen saajat.

Usein puhutaan, kuinka tärkeää on verotuksella kannustaa ihmisiä työntekoon. Siihen nähden on outoa, että nykyään verotuksella kannustetaan hankkimaan pääomatuloja työtulojen sijasta.

Pääomatuloista peritään niiden suuruudesta riippumaton tasavero, joka on enintään 28 prosenttia.
Jo 3 000 euron keskipalkkaa saava työntekijä maksaa enemmän veroja ja veronluonteisia maksuja.



Kaikista pääomatuloista ei makseta veroa edes 28 prosenttia.
Myyntivoittojen verotuksessa sovelletaan niin sanottua hankintameno-olettamaa, jos ostohinta on ollut vain murto-osa myyntihinnasta.
Yli 10 vuotta kestäneen omistuksen kohdalla hankintameno-olettama on 40 prosenttia, jolloin myyntivoiton>>> todellinen veroprosentti voi jäädä alimmillaan noin 17 prosenttiin.



Myös puun myyntitulojen veroa on tilapäisesti (?) kevennetty.
Huhtikuusta 2008 vuoden 2010 loppuun verohelpotus on puolet ja vielä vuonna 2011 neljännes.
Verohuojennusta on perusteltu puukaupan edistämisellä, jotta tehtaat saisivat riittävästi puuta.
Todellisuudessa vaikutus on ollut hyvin vähäinen, mutta valtion verotulot vähenivät selvästi. Hyöty tuli pääasiassa niille metsänomistajille, jotka olisivat myyneet puuta muutenkin.



Osinkojen verotus on erityisen kevyttä.
Pörssiyhtiöiden osingoista vero on 19,6 prosenttia, koska vain 70 prosenttia osingosta on veronalaista. Muiden kuin pörssiyhtiöiden eli niin sanottujen listaamattomien osakeyhtiöiden maksamia osinkoja verotetaan vielä vähemmän. Noin viidesosa näistä osingoista verotetaan ansiotulona,
mutta siitä vain 70 prosenttia luetaan veronalaiseksi, joten verotus on paljon palkkatuloja kevyempää. Noin neljä viidesosaa verotetaan pääomatulona ja sen >>vero vaihtelee nollasta 19,6 prosenttiin.

Pääomatulona verotetun osinkotulon keskimääräinen veroprosentti on ollut viime vuosina vain noin viisi prosenttia.
>> Kokonaan verovapaasti osinkoja voi nostaa listaamattomasta yhtiöstä 9 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta aina 90 000 euron €!! osinkoihin asti.



Normaalia 28 prosentin pääomatuloveroa maksetaan
> vuokratulosta,
>henkivakuutuksen pääomatulosta ja korkotulosta.
Tosin korkotuloista perittävä vero on nimeltään ^~lähdevero, mikä tarkoittaa sitä, että vero on kerralla lopullinen eikä muita tuloja tai esimerkiksi myyntitappioita oteta huomioon.

Pitääkö pääomatuloja verottaa kevyemmin ?



Yrittäjäjärjestöt perustelevat pääomatulojen palkkatuloja kevyempää verotusta usein niin sanotulla yrittäjäriskillä.

Todellisuudessa yrittäjäriskillä ei ole mitään tekemistä verotuksen kanssa. Jos yrittäjä epäonnistuu ja tulot jäävät pieniksi, ei niistä progressiivisessa verotuksessa menisi juuri veroakaan. Jos tulot taas ovat suuret, on niistä varaa maksaa veroakin. Nykyisessä pääomatulojen tasaverotuksessa sen sijaan pienituloinen yrittäjä voi joutua kärsimään.



Pääomaverotuksen alhaisuutta on perusteltu myös sillä, että pääomatulot karkaavat Suomesta, jos niitä verotetaan enemmän. Todellisuudessa henkilön pitää muuttaa ulkomaille asumaan, jos haluaa välttää Suomen verotuksen. Verottaja myös kontrolloi tätä ja aika harva luultavasti seuraisi formulakuljettajien esimerkkiä.



On myös uhattu siirtää suomalaisten yritysten omistusta ulkomaisiin sijoitusyhtiöihin, jos osinkojen verotusta kiristetään. Esimerkiksi pörssiyhtiöiden ulkomaisia omistajia verotetaan nykyään kevyemmin kuin suomalaisia omistajia. Hallintarekisteriin kätkeytyneiltä omistajilta peritään osingoista yleensä 15 prosentin lähdevero, mikä on vähemmän kuin suomalaisilta omistajilta perittävä 19,6 prosenttia. Tällainen siirtymä pitää estää kiristämällä myös ulkomaisten omistajien verotusta. On myös estettävä suomalaisten omistajien piiloutuminen ulkomaisiin hallintarekistereihin. Yrityksillä tulee olla oikeus ja velvollisuus tietää, kuka ne todellisuudessa omistaa.



Pääomapiirit valittavat myös, että yritysten voittoja verotetaan kahteen kertaan, ensin yhteisöverona ja sitten osakkaan pääomaverona. Todellisuudessa yritys ja sen omistaja ovat kaksi eri verosubjektia, joita kuuluukin verottaa erikseen. Ja osinkoina voidaan maksaa myös sellaisia yrityksen tuloja, jotka eivät kuulu yritysveron piiriin kuten toisesta yhtiöstä saadut osingot ja käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoitot.



Osakesijoittajat ovat hyvin tietoisia siitä, että yrityksiä verotetaan ja se vaikuttaa myös osakkeiden hintoihin. Jos yritysveroa alennetaan, se johtaisi vain osakkeiden arvon nousuun, koska omistajille jäisi enemmän jaettavaa. Yhä suurempi osuus yritysten voitoista on jaettu osinkoina omistajille sen sijaan, että voitot olisi sijoitettu takaisin yhtiöön. Viime vuosina yli puolet yritysten voitoista on jaettu osinkoina omistajille.



Yhteisövero ja pääomavero yhdessä voivat nykyään olla enimmillään 40,5 prosenttia, mikä on muihin Pohjoismaihin verrattuna alhainen vero. Sitä paitsi pienyrittäjän on suhteellisen helppo välttää tällainen ”kaksinkertainen” verotus, purkaa vain osakeyhtiön ja siirtyy ammatinharjoittajaksi. Myös useamman omistajan osakeyhtiö voidaan aina muuttaa henkilöyhtiöksi: kommandiittiyhtiöksi tai avoimeksi yhtiöksi. Niiden tulo lasketaan omistajien henkilökohtaiseksi tuloksi ja verotetaan pääasiassa ansiotulona. Ei mene mitään ”kaksinkertaista” veroa.

tieto on tuottoa kirjoitti:

Pitääkö pääomatuloja verottaa kevyemmin ?



Yrittäjäjärjestöt perustelevat pääomatulojen palkkatuloja kevyempää verotusta usein niin sanotulla yrittäjäriskillä.

Todellisuudessa yrittäjäriskillä ei ole mitään tekemistä verotuksen kanssa. Jos yrittäjä epäonnistuu ja tulot jäävät pieniksi, ei niistä progressiivisessa verotuksessa menisi juuri veroakaan. Jos tulot taas ovat suuret, on niistä varaa maksaa veroakin. Nykyisessä pääomatulojen tasaverotuksessa sen sijaan pienituloinen yrittäjä voi joutua kärsimään.



Pääomaverotuksen alhaisuutta on perusteltu myös sillä, että pääomatulot karkaavat Suomesta, jos niitä verotetaan enemmän. Todellisuudessa henkilön pitää muuttaa ulkomaille asumaan, jos haluaa välttää Suomen verotuksen. Verottaja myös kontrolloi tätä ja aika harva luultavasti seuraisi formulakuljettajien esimerkkiä.



On myös uhattu siirtää suomalaisten yritysten omistusta ulkomaisiin sijoitusyhtiöihin, jos osinkojen verotusta kiristetään. Esimerkiksi pörssiyhtiöiden ulkomaisia omistajia verotetaan nykyään kevyemmin kuin suomalaisia omistajia. Hallintarekisteriin kätkeytyneiltä omistajilta peritään osingoista yleensä 15 prosentin lähdevero, mikä on vähemmän kuin suomalaisilta omistajilta perittävä 19,6 prosenttia. Tällainen siirtymä pitää estää kiristämällä myös ulkomaisten omistajien verotusta. On myös estettävä suomalaisten omistajien piiloutuminen ulkomaisiin hallintarekistereihin. Yrityksillä tulee olla oikeus ja velvollisuus tietää, kuka ne todellisuudessa omistaa.



Pääomapiirit valittavat myös, että yritysten voittoja verotetaan kahteen kertaan, ensin yhteisöverona ja sitten osakkaan pääomaverona. Todellisuudessa yritys ja sen omistaja ovat kaksi eri verosubjektia, joita kuuluukin verottaa erikseen. Ja osinkoina voidaan maksaa myös sellaisia yrityksen tuloja, jotka eivät kuulu yritysveron piiriin kuten toisesta yhtiöstä saadut osingot ja käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoitot.



Osakesijoittajat ovat hyvin tietoisia siitä, että yrityksiä verotetaan ja se vaikuttaa myös osakkeiden hintoihin. Jos yritysveroa alennetaan, se johtaisi vain osakkeiden arvon nousuun, koska omistajille jäisi enemmän jaettavaa. Yhä suurempi osuus yritysten voitoista on jaettu osinkoina omistajille sen sijaan, että voitot olisi sijoitettu takaisin yhtiöön. Viime vuosina yli puolet yritysten voitoista on jaettu osinkoina omistajille.



Yhteisövero ja pääomavero yhdessä voivat nykyään olla enimmillään 40,5 prosenttia, mikä on muihin Pohjoismaihin verrattuna alhainen vero. Sitä paitsi pienyrittäjän on suhteellisen helppo välttää tällainen ”kaksinkertainen” verotus, purkaa vain osakeyhtiön ja siirtyy ammatinharjoittajaksi. Myös useamman omistajan osakeyhtiö voidaan aina muuttaa henkilöyhtiöksi: kommandiittiyhtiöksi tai avoimeksi yhtiöksi. Niiden tulo lasketaan omistajien henkilökohtaiseksi tuloksi ja verotetaan pääasiassa ansiotulona. Ei mene mitään ”kaksinkertaista” veroa.

Kaikki tulot samalle viivalle



Oikeudenmukaisuuden ja kansalaisten tasa-arvon kannalta olisi tärkeää, että kaikkia tuloja verotettaisiin samalla lailla. Ihmisen kaikki henkilökohtaiset tulot pitäisi laskea yhteen siitä riippumatta, ovatko ne palkkaa, eläkettä, sosiaaliturvaa vai pääomatuloa. Yhteenlaskettuja tuloja tulisi verottaa tulojen myötä nousevan progressiivisen asteikon mukaan.



Myös kunnallisvero tulee muuttaa progressiiviseksi. Kunnilla tulee säilyttää itsehallinto päättää omasta verotuksestaan, mutta valtio voisi päättää verotettavan tulon alarajan ja muutkin rajat, joiden puitteissa verotuksen progression tulee toteutua.



Samalla pitää korottaa kunnallisverotuksen perusvähennystä tuntuvasti. Valtion tuloveron ja kunnallisveron asteikot voidaan laatia niin, että esimerkiksi keskimääräistä palkkatuloa suurempien tulojen verotus kiristyisi nykyisestä ja sitä pienempien tulojen verotus kevenisi. Tämä tasoittaisi merkittävästi kasvaneita tuloeroja ja ottaisi takaisin viime vuosina alennettuja veroasteikkoja. Tässä yksi esimerkki siitä, miten sen voisi toteuttaa.



Vapautetaan alle 1 100 euron kuukausitulot veroista, eli nostetaan perusvähennys 13 200 euroon. Jos tämän ylimenevistä tuloista perittäisiin aluksi 30 prosenttia veroa (valtiolle 15 % ja kunnille keskimäärin 15 %), olisi vero 30 000 euron vuosituloilla 5 040 euroa eli 17 prosenttia, suunnilleen saman verran kuin nykyään.



Sitä vähemmän ansaitsevien verotus kevenisi nykyisestä. Esimerkiksi 20 000 euroa vuodessa ansaitsevan verot olisivat 2 040 euroa eli 10 prosenttia (nykyään noin 11 prosenttia). Eniten vähenisivät tietenkin alle 13 200 euroa ansaitsevien verot.



Vero voisi nousta asteittain niin, että 30 000 euroa ylittävästä tulosta vero olisi 40 prosenttia (valtiolle 20 % ja kunnille 20 %) ja 50 000 euroa ylittävästä osasta 50 prosenttia (valtiolle 25 % ja kunnille 25 %).Tällöin 70 000 euron vuosituloista menisi veroa 23 040 euroa eli 33 prosenttia. Se on hieman enemmän kuin nykyään (noin 30 prosenttia).

siirto älyä kirjoitti:

Kaikki tulot samalle viivalle



Oikeudenmukaisuuden ja kansalaisten tasa-arvon kannalta olisi tärkeää, että kaikkia tuloja verotettaisiin samalla lailla. Ihmisen kaikki henkilökohtaiset tulot pitäisi laskea yhteen siitä riippumatta, ovatko ne palkkaa, eläkettä, sosiaaliturvaa vai pääomatuloa. Yhteenlaskettuja tuloja tulisi verottaa tulojen myötä nousevan progressiivisen asteikon mukaan.



Myös kunnallisvero tulee muuttaa progressiiviseksi. Kunnilla tulee säilyttää itsehallinto päättää omasta verotuksestaan, mutta valtio voisi päättää verotettavan tulon alarajan ja muutkin rajat, joiden puitteissa verotuksen progression tulee toteutua.



Samalla pitää korottaa kunnallisverotuksen perusvähennystä tuntuvasti. Valtion tuloveron ja kunnallisveron asteikot voidaan laatia niin, että esimerkiksi keskimääräistä palkkatuloa suurempien tulojen verotus kiristyisi nykyisestä ja sitä pienempien tulojen verotus kevenisi. Tämä tasoittaisi merkittävästi kasvaneita tuloeroja ja ottaisi takaisin viime vuosina alennettuja veroasteikkoja. Tässä yksi esimerkki siitä, miten sen voisi toteuttaa.



Vapautetaan alle 1 100 euron kuukausitulot veroista, eli nostetaan perusvähennys 13 200 euroon. Jos tämän ylimenevistä tuloista perittäisiin aluksi 30 prosenttia veroa (valtiolle 15 % ja kunnille keskimäärin 15 %), olisi vero 30 000 euron vuosituloilla 5 040 euroa eli 17 prosenttia, suunnilleen saman verran kuin nykyään.



Sitä vähemmän ansaitsevien verotus kevenisi nykyisestä. Esimerkiksi 20 000 euroa vuodessa ansaitsevan verot olisivat 2 040 euroa eli 10 prosenttia (nykyään noin 11 prosenttia). Eniten vähenisivät tietenkin alle 13 200 euroa ansaitsevien verot.



Vero voisi nousta asteittain niin, että 30 000 euroa ylittävästä tulosta vero olisi 40 prosenttia (valtiolle 20 % ja kunnille 20 %) ja 50 000 euroa ylittävästä osasta 50 prosenttia (valtiolle 25 % ja kunnille 25 %).Tällöin 70 000 euron vuosituloista menisi veroa 23 040 euroa eli 33 prosenttia. Se on hieman enemmän kuin nykyään (noin 30 prosenttia).

Edelleen 70 000 euron yli menevältä osalta vero olisi jo 60 prosenttia (valtiolle 30 % ja kunnille 30 %). Tällöin 100 000 euron vuosituloista veroa menisi 41 040 euroa eli 41 prosenttia (nykyään noin 35 prosenttia). Miljoonan euron vuosituloista vero olisi 581 040 euroa eli 58 prosenttia (nykyään noin 47 prosenttia).



Nykyisenlaista työtulovähennystä tai eläketulovähennystä ei olisi, ei myöskään eläkemaksuvähennystä eikä muita vastaavia viran puolesta tehtäviä pakollisia vähennyksiä. Perusvähennys ja asteikkojen muutos korvaisivat ne. Verojen lisäksi palkasta maksettaisiin sosiaalivakuutusmaksut nykyiseen tapaan.



Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle voisi määrätä ylärajan, mikä rajoittaisi liian suurten asuntojen ostamista. Tavalliseen asumiseen kohdistuvaa kiinteistöveroa ei saa nostaa.



Jos kaikkia tuloja verotettaisiin samalla tavalla, voisi harkita myös pienten pääomatulojen vapauttamista veroista. Tällöin ei esimerkiksi pienistä korkotuloista menisi veroa



Erikseen tulee harkita, mikä olisi oikeudenmukainen yhteisöveron taso, jos päästään järjestelmään, jossa kaikkia henkilökohtaisia tuloja verotetaan samalla tavalla. Se ei varmaankaan pienten osakeyhtiöiden osalta voisi olla nykyinen 26 prosenttia, koska tuolloin kokonaisverotus nousisi paljon korkeammaksi kuin ammatinharjoittajilla ja henkilöyhtiöillä. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ei tule vähentää eikä poistaa.



Varallisuusvero tulee palauttaa ja sitä tulee periä esimerkiksi yli 500 000 euron arvoisesta omaisuudesta. Myös varallisuusverossa voisi olla porrastus, joka lisäisi veroa omaisuuden arvon kasvaessa. Myös perintö- ja lahjaveroa pitää kiristää.



Arvonlisäveroa ei tule korottaa eikä luopua elintarvikkeiden, joukkoliikenteen, kirjojen, lääkkeiden ym. alennetuista arvonlisäverokannoista. Arvonlisäveron korotus merkitsee samalla työn verottamista, koska vero lisätään esimerkiksi kaikkien palveluiden hintoihin.



Joitakin niin sanottuja haittaveroja voidaan mielestäni korottaakin verojen ohjausvaikutuksen takia. On ihan oikein, että esimerkiksi alkoholia, tupakkaa ja sokeria verotetaan muita tuotteita ankarammin, myös terveydellisistä syistä. Samoin ympäristösyistä olisi korkea aika saattaa lentopolttoaine verolliseksi. Turvetta tulee verottaa huomattavasti nykyistä ankarammin ja myös uraanipolttoaine saattaa verotuksen piiriin. Sähköveron voisi porrastaa siten, että se kannustaisi sähkön säästöön. Teollisuuden ja yritysten sähkön käyttöä tulee verottaa yhtä lailla kuin kotitalouksien sähkön käyttöä eikä antaa niille helpotuksia. Sähköyhtiöiden ja voimalaitosten päästökaupasta saamat ylisuuret, niin sanotut windfall-voitot tulee verottaa kokonaan yhteiskunnan käyttöön.



Työnantajien kansaneläkemaksu tulee palauttaa ja lisätä työnantajien työeläkemaksuja porrastaen niin, että suuret pääomavaltaiset yritykset maksavat niitä enemmän.



Harmaan talouden valvontaa tulee kiristää tuntuvasti ja estää kaikenlainen veronkierto esimerkiksi lisäämällä rakennustyömailla ja muuallakin henkilökorttiin verotunniste todistuksena maksetuista veroista. Myös ulkomaiset työntekijät on rekisteröitävä kattavasti.



Arvopaperikaupassa on palautettava pörssissä tehdyille osake- ja muille arvopaperikaupoille varainsiirtovero esimerkiksi 0,5 prosentin suuruisena. Maailmanlaajuisesti on otettava käyttöön kansainvälinen varainsiirtovero eli niin sanottu Tobinin vero. Euroopan Unioni tai jotkut sen jäsenvaltiot voivat ottaa veron käyttöön myös yksipuolisesti.



Olli Savela

Yliaktuaari

jatko. kirjoitti:

Edelleen 70 000 euron yli menevältä osalta vero olisi jo 60 prosenttia (valtiolle 30 % ja kunnille 30 %). Tällöin 100 000 euron vuosituloista veroa menisi 41 040 euroa eli 41 prosenttia (nykyään noin 35 prosenttia). Miljoonan euron vuosituloista vero olisi 581 040 euroa eli 58 prosenttia (nykyään noin 47 prosenttia).



Nykyisenlaista työtulovähennystä tai eläketulovähennystä ei olisi, ei myöskään eläkemaksuvähennystä eikä muita vastaavia viran puolesta tehtäviä pakollisia vähennyksiä. Perusvähennys ja asteikkojen muutos korvaisivat ne. Verojen lisäksi palkasta maksettaisiin sosiaalivakuutusmaksut nykyiseen tapaan.



Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle voisi määrätä ylärajan, mikä rajoittaisi liian suurten asuntojen ostamista. Tavalliseen asumiseen kohdistuvaa kiinteistöveroa ei saa nostaa.



Jos kaikkia tuloja verotettaisiin samalla tavalla, voisi harkita myös pienten pääomatulojen vapauttamista veroista. Tällöin ei esimerkiksi pienistä korkotuloista menisi veroa



Erikseen tulee harkita, mikä olisi oikeudenmukainen yhteisöveron taso, jos päästään järjestelmään, jossa kaikkia henkilökohtaisia tuloja verotetaan samalla tavalla. Se ei varmaankaan pienten osakeyhtiöiden osalta voisi olla nykyinen 26 prosenttia, koska tuolloin kokonaisverotus nousisi paljon korkeammaksi kuin ammatinharjoittajilla ja henkilöyhtiöillä. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ei tule vähentää eikä poistaa.



Varallisuusvero tulee palauttaa ja sitä tulee periä esimerkiksi yli 500 000 euron arvoisesta omaisuudesta. Myös varallisuusverossa voisi olla porrastus, joka lisäisi veroa omaisuuden arvon kasvaessa. Myös perintö- ja lahjaveroa pitää kiristää.



Arvonlisäveroa ei tule korottaa eikä luopua elintarvikkeiden, joukkoliikenteen, kirjojen, lääkkeiden ym. alennetuista arvonlisäverokannoista. Arvonlisäveron korotus merkitsee samalla työn verottamista, koska vero lisätään esimerkiksi kaikkien palveluiden hintoihin.



Joitakin niin sanottuja haittaveroja voidaan mielestäni korottaakin verojen ohjausvaikutuksen takia. On ihan oikein, että esimerkiksi alkoholia, tupakkaa ja sokeria verotetaan muita tuotteita ankarammin, myös terveydellisistä syistä. Samoin ympäristösyistä olisi korkea aika saattaa lentopolttoaine verolliseksi. Turvetta tulee verottaa huomattavasti nykyistä ankarammin ja myös uraanipolttoaine saattaa verotuksen piiriin. Sähköveron voisi porrastaa siten, että se kannustaisi sähkön säästöön. Teollisuuden ja yritysten sähkön käyttöä tulee verottaa yhtä lailla kuin kotitalouksien sähkön käyttöä eikä antaa niille helpotuksia. Sähköyhtiöiden ja voimalaitosten päästökaupasta saamat ylisuuret, niin sanotut windfall-voitot tulee verottaa kokonaan yhteiskunnan käyttöön.



Työnantajien kansaneläkemaksu tulee palauttaa ja lisätä työnantajien työeläkemaksuja porrastaen niin, että suuret pääomavaltaiset yritykset maksavat niitä enemmän.



Harmaan talouden valvontaa tulee kiristää tuntuvasti ja estää kaikenlainen veronkierto esimerkiksi lisäämällä rakennustyömailla ja muuallakin henkilökorttiin verotunniste todistuksena maksetuista veroista. Myös ulkomaiset työntekijät on rekisteröitävä kattavasti.



Arvopaperikaupassa on palautettava pörssissä tehdyille osake- ja muille arvopaperikaupoille varainsiirtovero esimerkiksi 0,5 prosentin suuruisena. Maailmanlaajuisesti on otettava käyttöön kansainvälinen varainsiirtovero eli niin sanottu Tobinin vero. Euroopan Unioni tai jotkut sen jäsenvaltiot voivat ottaa veron käyttöön myös yksipuolisesti.



Olli Savela

Yliaktuaari

Tuloerot ovat monen vuoden ajan kasvaneet nopeaan tahtiin, ja samaa politiikkaa kokoomuksen uudet verolinjaukset jatkavat.
Niillä ei pyritä ainoastaan Viron kaltaiseen tasaveroprosenttiin, vaan selvä pyrkimys on tasaeuroveroon, jonka mukaan veromaksajat maksaisivat saman euromäärän veroja tuloista riippumatta.

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/kokoomuksen-veropolitiikka-tiensa-paassa/841628

siirto älyä kirjoitti:

Kaikki tulot samalle viivalle



Oikeudenmukaisuuden ja kansalaisten tasa-arvon kannalta olisi tärkeää, että kaikkia tuloja verotettaisiin samalla lailla. Ihmisen kaikki henkilökohtaiset tulot pitäisi laskea yhteen siitä riippumatta, ovatko ne palkkaa, eläkettä, sosiaaliturvaa vai pääomatuloa. Yhteenlaskettuja tuloja tulisi verottaa tulojen myötä nousevan progressiivisen asteikon mukaan.



Myös kunnallisvero tulee muuttaa progressiiviseksi. Kunnilla tulee säilyttää itsehallinto päättää omasta verotuksestaan, mutta valtio voisi päättää verotettavan tulon alarajan ja muutkin rajat, joiden puitteissa verotuksen progression tulee toteutua.



Samalla pitää korottaa kunnallisverotuksen perusvähennystä tuntuvasti. Valtion tuloveron ja kunnallisveron asteikot voidaan laatia niin, että esimerkiksi keskimääräistä palkkatuloa suurempien tulojen verotus kiristyisi nykyisestä ja sitä pienempien tulojen verotus kevenisi. Tämä tasoittaisi merkittävästi kasvaneita tuloeroja ja ottaisi takaisin viime vuosina alennettuja veroasteikkoja. Tässä yksi esimerkki siitä, miten sen voisi toteuttaa.



Vapautetaan alle 1 100 euron kuukausitulot veroista, eli nostetaan perusvähennys 13 200 euroon. Jos tämän ylimenevistä tuloista perittäisiin aluksi 30 prosenttia veroa (valtiolle 15 % ja kunnille keskimäärin 15 %), olisi vero 30 000 euron vuosituloilla 5 040 euroa eli 17 prosenttia, suunnilleen saman verran kuin nykyään.



Sitä vähemmän ansaitsevien verotus kevenisi nykyisestä. Esimerkiksi 20 000 euroa vuodessa ansaitsevan verot olisivat 2 040 euroa eli 10 prosenttia (nykyään noin 11 prosenttia). Eniten vähenisivät tietenkin alle 13 200 euroa ansaitsevien verot.



Vero voisi nousta asteittain niin, että 30 000 euroa ylittävästä tulosta vero olisi 40 prosenttia (valtiolle 20 % ja kunnille 20 %) ja 50 000 euroa ylittävästä osasta 50 prosenttia (valtiolle 25 % ja kunnille 25 %).Tällöin 70 000 euron vuosituloista menisi veroa 23 040 euroa eli 33 prosenttia. Se on hieman enemmän kuin nykyään (noin 30 prosenttia).

Nythän on toistuvasti nähty että pörssi palkitsee suurirtisanomisiin päätyneiden osakeyhtiöiden omistajat eli osakkaat. Tämän tästä saamme lukea kuinka Firma X:n osakkeiden hinta lähti huimaan nousuun kun Firma X potki niin ja niin paljon työväkeään pellolle.

On tietysti niin, että on parempi vähentää vaikkapa 200 työntekijää kuin panna koko firma nurin, jolloin työpaikka saattaa kadota jopa tuhansilta. Mutta silti on nyt siis niin että suurtyöttömyysmaassa nimeltä Zuomi on osakkeenomistajien etu jos toimeenpannaan joukkoirtisanomisia.

Miten tuohon voisi puuttua? Olisiko se mitään että osinkotulojen verotus% sidottaisiin työttömien määrään jotenkin? Esim että osinkoverotus olisi vaikka 25% + työttömyys%. Silloin pörssissä ei hurrattaisi toimeenpannuille joukkoirtisanomisille vaan kiroiltaisiin niitä. Vastaavasti parantuva työllisyys aina alentaisi osinkoverotusta.

Näin saisimme työttömyyden alentamistalkoisiin sen ainoan tahon joka asialle voisi aidosti jotain jopa tehdäkkin eli firmojen johtajat. Tällä hetkellä noita kovaliksaisia visionäärejä ei työllisyyden parantaminen nimittäin voisi vähempää kiinnostaa.

Nyt työttömyys% on olevinaan hieman alle 10%, tosiasiassa se lienee on yli 20%. Joten jos tuohon yllä ehdotettuun mentäisiin, TEM-ministeriö ja sen pyrkimys työttömyystilastojen järjestelmälliseen alaspäinvääristelyyn pitäisi samalla saada ehdottomasti kuriin.

veroehdottelija kirjoitti:

Nythän on toistuvasti nähty että pörssi palkitsee suurirtisanomisiin päätyneiden osakeyhtiöiden omistajat eli osakkaat. Tämän tästä saamme lukea kuinka Firma X:n osakkeiden hinta lähti huimaan nousuun kun Firma X potki niin ja niin paljon työväkeään pellolle.

On tietysti niin, että on parempi vähentää vaikkapa 200 työntekijää kuin panna koko firma nurin, jolloin työpaikka saattaa kadota jopa tuhansilta. Mutta silti on nyt siis niin että suurtyöttömyysmaassa nimeltä Zuomi on osakkeenomistajien etu jos toimeenpannaan joukkoirtisanomisia.

Miten tuohon voisi puuttua? Olisiko se mitään että osinkotulojen verotus% sidottaisiin työttömien määrään jotenkin? Esim että osinkoverotus olisi vaikka 25% + työttömyys%. Silloin pörssissä ei hurrattaisi toimeenpannuille joukkoirtisanomisille vaan kiroiltaisiin niitä. Vastaavasti parantuva työllisyys aina alentaisi osinkoverotusta.

Näin saisimme työttömyyden alentamistalkoisiin sen ainoan tahon joka asialle voisi aidosti jotain jopa tehdäkkin eli firmojen johtajat. Tällä hetkellä noita kovaliksaisia visionäärejä ei työllisyyden parantaminen nimittäin voisi vähempää kiinnostaa.

Nyt työttömyys% on olevinaan hieman alle 10%, tosiasiassa se lienee on yli 20%. Joten jos tuohon yllä ehdotettuun mentäisiin, TEM-ministeriö ja sen pyrkimys työttömyystilastojen järjestelmälliseen alaspäinvääristelyyn pitäisi samalla saada ehdottomasti kuriin.

http://yle.fi/uutiset/omistajille_osinkoja_-_tyontekijoille_kenkaa_mika_on_metson_tulevaisuus/6299171

Jyväskylässä Metson Rautpohjan metallityöntekijöiden pääluottamusmies Pentti Mäkinen ei ole yllättynyt yt-neuvotteluista.

- Yt-neuvottelut eivät sinällään yllättäneet, mutta se, että yhtiö jakaa samaan aikaan osinkoja on moraalisesti kyseenalaista, Mäkinen sanoo.


Vanha kunnon työn ja pääoman ristiriita.
Kun yksityisomisteinen tuotantolaitos on aikansa ollut olemassa, meillä on taipumus nähdä se vain työn ja sitä kautta toimeentulon lähteenä ja toimia kuten se sitä olisi, kuitenkin se tosiasiassa on oikeastaan vain osinkotulon lähde.

Osinkoverotus on sidottava olemassa olevaan työttömyyteen. Mitä korkeampi työttömyys sitä korkeampi tulee olla osinkotulojen verotus. Se on ainoa tapa saada kapitalistitkin kiinnostumaan edes vähän työttömyyden vähentämisestäkin.