oli se Kekkonen vaan eri mies

Joku huhu kertoo kuulema Jussi Mäkisen olleen Kekkosen avioton poika. Asialle ei ole vahvistusta, mutta Jussi Mäkinen sai kyllä toilailla aika vapaasti Kekkosen myötävaikutuksella. Huhut kuitenkin omaan arvoonsa, mutta miksi Jussi Mäkinen nautti sellaista "luottamusta" Kekkosen taholta?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Mäkinen

"Tässä yksi kuuluisimmista, koska Sylvin on vinoiltu saaneen inspiraationsa sille Urhosta:"

- "Mielettömämmin kuin viinan villitsemä käyttäytyy valtansa sokaisema."

Puhut vinoilusta. Millä perusteella? Luulisi Sylvi Kekkosen kirjoittaneen tuon aforisminsa pikemminkin juuri sen perusteella, mitä näki ja koki Urhon vaimona. Mies oli kova juomaan, mutta valta sokaisi miehen vielä pahemmin kuin viina. Tuosta viinan käytöstä Sylvi oli huolissaan jo hyvin varhain. Mahtoi olla kauheaa katseltavaa, kun viinan lisäksi tuli vielä vallanhimo, jonka Sylvi toteaakin olleen vielä kauheampi kuin viinan himo?

Jaakobi Rysökorpi kirjoitti:

"Tässä yksi kuuluisimmista, koska Sylvin on vinoiltu saaneen inspiraationsa sille Urhosta:"

- "Mielettömämmin kuin viinan villitsemä käyttäytyy valtansa sokaisema."

Puhut vinoilusta. Millä perusteella? Luulisi Sylvi Kekkosen kirjoittaneen tuon aforisminsa pikemminkin juuri sen perusteella, mitä näki ja koki Urhon vaimona. Mies oli kova juomaan, mutta valta sokaisi miehen vielä pahemmin kuin viina. Tuosta viinan käytöstä Sylvi oli huolissaan jo hyvin varhain. Mahtoi olla kauheaa katseltavaa, kun viinan lisäksi tuli vielä vallanhimo, jonka Sylvi toteaakin olleen vielä kauheampi kuin viinan himo?

Lue lisää

Saatat olla oikeassa, mutta minkä me kaksi sille voimme, jos kolmannet vinoilevat.

En ole kuitenkaan kuullut, että Urho olisi ollut mikään säännöllinen juopottelija ja viinanhimoinen, mutta epäilemättä Sylvi sellaisiakin tunsi.

Jaakobi Rysökorpi kirjoitti:

"Tässä yksi kuuluisimmista, koska Sylvin on vinoiltu saaneen inspiraationsa sille Urhosta:"

- "Mielettömämmin kuin viinan villitsemä käyttäytyy valtansa sokaisema."

Puhut vinoilusta. Millä perusteella? Luulisi Sylvi Kekkosen kirjoittaneen tuon aforisminsa pikemminkin juuri sen perusteella, mitä näki ja koki Urhon vaimona. Mies oli kova juomaan, mutta valta sokaisi miehen vielä pahemmin kuin viina. Tuosta viinan käytöstä Sylvi oli huolissaan jo hyvin varhain. Mahtoi olla kauheaa katseltavaa, kun viinan lisäksi tuli vielä vallanhimo, jonka Sylvi toteaakin olleen vielä kauheampi kuin viinan himo?

Lue lisää

Milloin tuo aforismi on kirjoitettu?
Voitaisiinhan olettaa, että SK. kirjoitti tuon aforismin verraten Hitleriä ja miestään?
Kekkosellehan häppä maistui, kun taas Hitler oli absolutisti Vanhasen tapaan. Kuriositeettina mainittakoon Hitlerin olleen myös kasvissyöjä (liekö maitoa juonut?). Mutta armottoman vallanhimoinen Hitler oli. Kuitenkin tarkemmin ajatellen niin oli myös Kekkonen. Eli jospa ei sitten oletellakaan olemattomia perusteita Sylvin tälle aforismille?

"Mielettömämmin kuin viinan villitsemä käyttäytyy valtansa sokaisema".

Hienoja ne ovat, Sylvin aforismit. Sylvilla oli omat vikansa ja tapansa (viittaus lähipiirin muisteloihin), mutta kukapa olisi täydellinen? Ei edes se lähipiiri?

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Saatat olla oikeassa, mutta minkä me kaksi sille voimme, jos kolmannet vinoilevat.

En ole kuitenkaan kuullut, että Urho olisi ollut mikään säännöllinen juopottelija ja viinanhimoinen, mutta epäilemättä Sylvi sellaisiakin tunsi.

Lue lisää

"Mahdollisuuksia vaikuttaa miehensä juomiseen hänellä ei ollut; Urho Kekkonen teki juuri niin kuin katsoi parhaaksi. Ei vaimo voinut hänen tekemisiään rajoittaa, vielä 1920-luvulla Sylvi oli esittänyt laimeita toivomuksia alkoholin käytön vähentämisestä, mutta ei enää myöhemmin. Korkeintaan hän soitti tuttavapiirin naisille ja tiedusteli, tiesivätkö nämä, missä miehet liikkuivat. Kerttu Korsimo ryhtyi usein soittamaan ravintoloihin Sylvin puhelun jälkeen.
Alkoholi kuului tiiviisti Urho Kekkosen kaveripiirin keskinäiseen seurusteluun. "

Hajatelmia kirjoitti:

Milloin tuo aforismi on kirjoitettu?
Voitaisiinhan olettaa, että SK. kirjoitti tuon aforismin verraten Hitleriä ja miestään?
Kekkosellehan häppä maistui, kun taas Hitler oli absolutisti Vanhasen tapaan. Kuriositeettina mainittakoon Hitlerin olleen myös kasvissyöjä (liekö maitoa juonut?). Mutta armottoman vallanhimoinen Hitler oli. Kuitenkin tarkemmin ajatellen niin oli myös Kekkonen. Eli jospa ei sitten oletellakaan olemattomia perusteita Sylvin tälle aforismille?

"Mielettömämmin kuin viinan villitsemä käyttäytyy valtansa sokaisema".

Hienoja ne ovat, Sylvin aforismit. Sylvilla oli omat vikansa ja tapansa (viittaus lähipiirin muisteloihin), mutta kukapa olisi täydellinen? Ei edes se lähipiiri?

Lue lisää

Eihän siinä tarkoitetakaan, että viinanhimo ja vallanhimo yhdistyisivät samassa ihmisessä, vaan päinvastoin verrataan kahta ihmistä omine heikkouksineen.

Kuten tuossa blogissakin heti alussa mainitaan, Sylvi Kekkonen kirjoitti aforismikokoelmansa Kiteitä vuonna 1949. Tuota kolmatta painosta vuodelta 1990 voisi löytyä vielä kirjakaupoista.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Eihän siinä tarkoitetakaan, että viinanhimo ja vallanhimo yhdistyisivät samassa ihmisessä, vaan päinvastoin verrataan kahta ihmistä omine heikkouksineen.

Kuten tuossa blogissakin heti alussa mainitaan, Sylvi Kekkonen kirjoitti aforismikokoelmansa Kiteitä vuonna 1949. Tuota kolmatta painosta vuodelta 1990 voisi löytyä vielä kirjakaupoista.

Lue lisää

"Eihän siinä tarkoitetakaan, että viinanhimo ja vallanhimo yhdistyisivät samassa ihmisessä, vaan päinvastoin verrataan kahta ihmistä omine heikkouksineen."

Mistä tiedät? Kerropa, mistä tiedät Sylvi Kekkosen verranneen kahta eri ihmistä omine heikkouksineen sen sijaan, että näki nämä kummatkin heikkoudet omassa miehessään?

Tark.hak. tulkinta? kirjoitti:

"Eihän siinä tarkoitetakaan, että viinanhimo ja vallanhimo yhdistyisivät samassa ihmisessä, vaan päinvastoin verrataan kahta ihmistä omine heikkouksineen."

Mistä tiedät? Kerropa, mistä tiedät Sylvi Kekkosen verranneen kahta eri ihmistä omine heikkouksineen sen sijaan, että näki nämä kummatkin heikkoudet omassa miehessään?

Lue lisää

Etkö osaa suomen kielioppia? Sylvihän käyttää tuossa aforismissa sekä rinnastuskonjuktiota "kuin" että ma/mä-sanapäätteitä, joilla selvästi viitataan eri tekijään. Noilla sanapäätteillä on tieteellinen terminsäkin, jota en nyt muista.

Siis näin: "Mielettömämmin KUIN viinan villitseMÄ käyttäytyy valtaNSA sokaiseMA".

Jos tarkoitettaisiin samaa henkilöä, aforismi muotoiltaisiin käyttämällä ainoastaan yhtä ma-päätettä ilman rinnastuskonjuktiota, esimerkiksi näin:

- "ValtaNSA sokaiseMA käyttäytyy mielettömämmin selvin päin kuin viinan villitsemäNÄ"

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Etkö osaa suomen kielioppia? Sylvihän käyttää tuossa aforismissa sekä rinnastuskonjuktiota "kuin" että ma/mä-sanapäätteitä, joilla selvästi viitataan eri tekijään. Noilla sanapäätteillä on tieteellinen terminsäkin, jota en nyt muista.

Siis näin: "Mielettömämmin KUIN viinan villitseMÄ käyttäytyy valtaNSA sokaiseMA".

Jos tarkoitettaisiin samaa henkilöä, aforismi muotoiltaisiin käyttämällä ainoastaan yhtä ma-päätettä ilman rinnastuskonjuktiota, esimerkiksi näin:

- "ValtaNSA sokaiseMA käyttäytyy mielettömämmin selvin päin kuin viinan villitsemäNÄ"

Lue lisää

"Etkö osaa suomen kielioppia? "

Pitäisi olla Suomen kielioppia. Tuossa yhteydessä siis isolla toisin kuin esim. suomen kieli.

Mutta hälläpä väliä sitten, kun Sylvi ei laittanut aforismiinsa tai laittoi aforismiinsa tiettyjä sanapäätteitä.
Kumpaa Urho mielestäsi sitten oli enemmän? Viinan villitsemä vai valtansa sokaisema?

Osasiko Sylvi? kirjoitti:

"Etkö osaa suomen kielioppia? "

Pitäisi olla Suomen kielioppia. Tuossa yhteydessä siis isolla toisin kuin esim. suomen kieli.

Mutta hälläpä väliä sitten, kun Sylvi ei laittanut aforismiinsa tai laittoi aforismiinsa tiettyjä sanapäätteitä.
Kumpaa Urho mielestäsi sitten oli enemmän? Viinan villitsemä vai valtansa sokaisema?

Lue lisää

Valtansa sokaisema.

Valtiolla ei ole kielioppia, joten kyllä oikea kirjoitustapa on suomen kielioppi.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Valtansa sokaisema.

Valtiolla ei ole kielioppia, joten kyllä oikea kirjoitustapa on suomen kielioppi.

Valta ei sokaissut Kekkosta, vaan pikemminkin valaisi. Mitä vahvempaan asemaan Kekkonen nousi, sitä taitavammin hän tuota asemaa käytti Suomen hyväksi. Mutta myös muiden maiden ja kansojen hyväksi. Kekkonen oli suuri mies, ruhtinas.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Valtansa sokaisema.

Valtiolla ei ole kielioppia, joten kyllä oikea kirjoitustapa on suomen kielioppi.

http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php

Tällainen juttu sattui myös silmääni.
"Suomalaista ulkopolitiikkaa hoidettiin 1970-luvulla viinan avulla.


Ahti Karjalainen oli varsinainen alkoholin suurkuluttaja Presidentin ministeriö -teoksen mukaan.

Suomalaista ulkopolitiikkaa hoidettiin sekä ulkoministeriössä että Suomen suurlähetystöissä varsin kosteissa tunnelmissa 1970-luvulla.

Tämä selviää tänään aamupäivällä julkistetussa, poliittisen historian professorin Timo Soikkasen kirjoittamassa teoksessa Presidentin ministeriö.
Paksu ja perusteellinen teos on jatkoa Soikkasen ulkoasianhallintoa ja ulkopolitiikan hoitoa käsittelevälle kirjasarjalle.

Soikkanen kirjoittaa kirjansa esipuheessa, että 1970-luvun ulkopolitiikassa oli kaksi arkaluontoista osa-aluetta: puoluepolitiikka ja alkoholi.

Varsinkin jälkimmäisestä teos antaa raadollisen kuvan, vaikka Suomen ulkoasianministeriö on yksi kirjan kustantajista.

Ulkoministeri sammui neuvotteluissa

Soikkanen kirjoittaa, että "lukiessaan presidentin (Urho Kekkonen) päiväkirjaa saa lähes käsityksen, että ulkoministeriötä johdettiin alkoholin voimin".

- On vaikea nähdä ulkoministerejä ratkaisemassa ongelmaa tai edes puuttumassa siihen, koska he itse olivat osa sitä, Soikkanen jatkaa.

Suurlähettiläiden ja -lähetystöjen viinaongelmat jäivätkin ilman asianmukaista käsittelyä pitkälti sen vuoksi, että 1970-luvun alun molemmat ulkoministerit Väinö Leskinen ja Ahti Karjalainen olivat itsekin melkoisia alkoholin suurkuluttajia.

Presidentti Kekkosen päiväkirjoista löytyy jatkuvia huolestuneita merkintöjä Karjalaisen esiintymisestä humalassa virallisissa työtehtävissä.
Ranskalaiset puolestaan hermostuivat Leskisen sammumisesta kesken Ranskan ulkoministerin Schumannin kanssa käytyjen neuvottelujen.

Suurlähettiläs ei kykene pukeutumaan

Soikkasen mukaan eräät 1970-luvun suurlähettiläät olivat armottomia juoppoja, jotka saivat tissutella Kekkosen erikoissuojeluksessa. Eräs heistä oli presidentin oma poika Taneli Kekkonen, joka jäi usein pois töistä sen takia ettei humalaltaan kyennyt itse pukemaan vaatteita päälleen.

Puolassa häntä myös etsittiin usein eri hotelleista, joiden huoneisiin suurlähettiläs oli sammunut.

Wienin-suurlähettiläs Jussi Mäkinen puolestaan luuli viinahoureissaan tulevansa valituksi Itävallan ulkoministeriksi. "