VIRVOITUSTA, ROHKAISUA JA LOHDUTUSTA TÄLLE PÄIVÄLLE.

Job 32:11 Katso, minä olen odottanut, mitä teillä olisi sanomista, olen kuunnellut teidän taitavia puheitanne, kunnes olisitte löytäneet osuvat sanat.

Psalmi 68:11 Herra antaa sanoman, suuri on voitonsanoman saattajatarten joukko:
12 "Sotajoukkojen kuninkaat pakenevat, he pakenevat, ja perheen emäntä jakaa saaliin.

Jumala on antanut naisille enemmän valtaa esirukouksen kautta kuin mies voi kirjan viisaudella edes käsittää. mutta tätä ei opeteta eikä julisteta.
vain se joka voi "luoda" ja synnyttää, voi koko sydämestä rakastaa.
Miehelle on jätetty vain lain tutkiminen ja opettaminen.

Sananl. 25:25 Kuin nääntyväiselle raikas vesi on hyvä sanoma kaukaisesta maasta.

Jumala antaa auringon paistaa niin hyville kuin pahoille.
ja sade lankeaa niin pahan kuin hyväkin peltoon.

Mark. 5:35 Hänen vielä puhuessaan tultiin synagoogan esimiehen kotoa sanomaan: "Tyttäresi kuoli; miksi enää opettajaa vaivaat?"

Sananl. 18:19 Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.

Luuk. 7:40 Niin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Simon, minulla on jotakin sanomista sinulle". Hän virkkoi: "Opettaja, sano". -

39 Mutta kun fariseus, joka oli hänet kutsunut, sen näki, ajatteli hän mielessään näin: "Jos tämä olisi profeetta, tietäisi hän, mikä ja millainen tuo nainen on, joka häneen koskee: että hän on syntinen."
40 Niin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Simon, minulla on jotakin sanomista sinulle". Hän virkkoi: "Opettaja, sano". -
41 "Lainanantajalla oli kaksi velallista; toinen oli velkaa viisisataa denaria, toinen viisikymmentä.
42 Kun heillä ei ollut, millä maksaa, antoi hän molemmille velan anteeksi. Kumpi heistä siis rakastaa häntä enemmän?"
43 Simon vastasi ja sanoi: "Minun mielestäni se, jolle hän antoi enemmän anteeksi". Hän sanoi hänelle: "Oikein sinä ratkaisit".
44 Ja naiseen kääntyen hän sanoi Simonille: "Näetkö tämän naisen? Minä tulin sinun taloosi; et sinä antanut vettä minun jaloilleni, mutta tämä kasteli kyynelillään minun jalkani ja kuivasi ne hiuksillaan.
45 Et sinä antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta minun jalkojani siitä asti, kuin tulin sisään.
46 Et sinä voidellut öljyllä minun päätäni, mutta tämä voiteli hajuvoiteella minun jalkani.
47 Sentähden minä sanon sinulle: tämän paljot synnit ovat anteeksi annetut: hänhän näet rakasti paljon; mutta jolle vähän anteeksi annetaan, se rakastaa vähän."

kirjanoppinut lempeä fariseus, on kuin petetty veli, on mielenkiitoista, jos Jeesus haluaa, kuulla millä tahi mitä tarjoaa petetylle veljelle.
jos elämä on varastettu Jumalan tahi vihollisen toimesta, niin miten Jumala voi auttaa ja lohduttaa ! ?
en löydä vastausta.
kenties Jumala löytää, kenties ei.

Ps. 73: 25-28
73:25 Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli.
73:26 Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti.
73:28 Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan..

1 Piet. 1:8-9
8 Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattoman, kirkastuneen ilon vallassa,
9 sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.

Ei elämän onni ja ilo kasvaa siitä, ovatko arkipäivämme hetket ilon ja riemun täyteisiä, eikä siitä, onko ihmisellä kyky ja taito nousta vaikkeuksiensa yläpuolelle tai onnistuuko psyykkaamaan itsensä iloiseksi, vaan se kasvaa siitä, että: "Sinä (Herra) olet minun kanssani",
ja me riemuitsemme sanoin kuvaamattoman, kirkastuneen ilon vallassa, sillä me saavutamme uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.

Tästä minun sydämeni iloitsi jälleen tänään.

http://www.youtube.com/watch?v=3Na_mwuN_as&feature=related

Toivoni laitan tänäänkin Golgatan työhön. Siunausta sinulle!

73:25 Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli.

hyvä sanoma niille joiden kanssa Jumala on, muille se ei anna muuta kuin katkeraa viiniä. Mutta he joiden kanssa Jumala on, heidän sydämen halaamisen saa täyttymyksen. ja he saavat iloita vastauksesta jo ennenkuin pyytävät.

Näin ei jumalattomat, saati kirjanoppineet.

Tuomas ei uskonut, mutta Jumala armahti häntä:

Joh. 20:29 Jeesus sanoi hänelle: "Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!"

24 Mutta Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, yksi niistä kahdestatoista, ei ollut heidän kanssansa, kun Jeesus tuli.
25 Niin muut opetuslapset sanoivat hänelle: "Me näimme Herran". Mutta hän sanoi heille: "Ellen näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani naulojen sijoihin ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko".
26 Ja kahdeksan päivän perästä hänen opetuslapsensa taas olivat huoneessa, ja Tuomas oli heidän kanssansa. Niin Jeesus tuli, ovien ollessa lukittuina, ja seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!"
27 Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen".
28 Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!"

Itse en välitä, naulojen jäljistä tahi kyljen haavoista, ne ovat pieniä omien haavojen rinnalla.
en keksi mitään mitä Jumala voisi näyttää tahi sanoa.
Jos Herra sanoisi tahi jotain lupaisi, miksi uskoisin ?

no, kenties sanoisin:
1 Näiden tapausten jälkeen tuli Abramille näyssä tämä Herran sana: "Älä pelkää, Abram! Minä olen sinun kilpesi; sinun palkkasi on oleva sangen suuri."
2 Mutta Abram sanoi: "Oi Herra, Herra, mitä sinä minulle annat?

"Oi Herra, Herra, mitä sinä minulle annat?
en kaipaa mitään maanpäällä tahi taivaassa, ja sielläkin saisin olla jossain nurkassa, yksin ja unhotettuna.
Jos Kaikkivaltias, kysyisi: "mitä haluat, sen saat" niin, ainoa mitä keksin olisi, "lähetä minut takaisin lapsuuteeni."
tähän ei uskoni riitä tahi se on jopa Kaikkivaltiaalle mahdotonta. valitettavasti.

http://www.youtube.com/watch?v=SuGtzbCWttI&feature=related

Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi.

1 Näiden tapausten jälkeen tuli Abramille näyssä tämä Herran sana: "Älä pelkää, Abram! Minä olen sinun kilpesi; sinun palkkasi on oleva sangen suuri."
2 Mutta Abram sanoi: "Oi Herra, Herra, mitä sinä minulle annat?

Laul. l. 8:7 Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat rakkauden hinnaksi, häntä vain halveksuttaisiin."

Jes. 49
14. Mutta Siion sanoo: "Herra on minut hyljännyt, Herra on minut unhottanut".
15. Unhottaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua unhota.
16. Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt, sinun muurisi ovat aina minun edessäni.
Jes. 51
1. Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauteen pyritte, te jotka Herraa
etsitte. Katsokaa kalliota, josta olette lohkaistut, ja kaivos-onkaloa, josta olette kaivetut. (Huom! -- pyritte --!)
2. Katsokaa Aabrahamia, isäänne, ja Saaraa, joka teidät synnytti. Sillä hän oli vain yksi, kun minä hänet kutsuin; mutta minä siunasin hänet ja enensin hänet.
3. Niin Herra lohduttaa Siionin, lohduttaa kaikki sen rauniot, hän tekee sen erämaasta kuin Eedenin ja sen arosta kuin Herran puutarhan; siellä on oleva riemu ja ilo, kiitos ja ylistysvirren ääni.

Jes. 46
4. Teidän vanhuuteenne asti minä olen sama, hamaan harmaantumiseenne saakka minä kannan; niin minä olen tehnyt, ja vastedeskin minä nostan, minä kannan ja pelastan.

http://www.youtube.com/watch?v=EGjUyAAkno0&feature=related
VIA --Kuka voi?!

Minä en oikein tajua joidenkin jatkuvaa musiikin kuuntelun tarvetta.

tyttö on musiikinopettaja, ja kuuntelen häntä mieluusti, mutta itse en avaa mitään soittopeliä, siis mediaa.

soitan itse ja laulan joksus, mutat että aina samaa jytkettä mitä tämän ajan hengelliseksi sanottu musiikkin on, sitä en jaksa enkä halua kuulla.

enkä oikein ymmärrä, että sellaisesta saa jotain vahvistusta Jumalasuhteeseen !?

eihän siinä ole kuin lyriikkaa ja soittopelejä, eli sielun ruokaa 99 %.

toista on kun avaan Raamatun, ja luen ; näin sanoo Herra ! siinä ei tarvi herkistellä runoilijan pään sisällä saadakseen elämän ruista.

Niin josko nyt vielä sanon, että kiitosvirren laulaminen on aivan eri asia, kuin musiikinjykyttäminen hengelliseksi naamioituna.

minun puolisoni oli kuolinvuoteellaan, eli käsittäisin silloin olevan suurin rohkaisun tarve, niin minun lauluni oli ainut jota hän halusi kuunnella. monenlaista tuotiin hänelle ceedeetä ja vastaavaa, mutta ei hänt enää kiinnostanut.

ja hän oli kuitenkin parikymmentä vuotta seurakunnan musiikkivastaava ja kuoronjohtaja. eli en oikein luota tämän ajan musiikin ja hengellisyyden kytkeminen yjteen. se o vaan sielullisista mielestäni, mutta joka saa siitä niin saakoon ei se ole multa pois.

Klimenko sanoo jossain haastatteöussa, että hän ei luota musiikkiin evankelioinnissa, ja syyksi sanoi,siinä on liian paljon ihmistä.

no tämä oli vaan tällainen ajatelma.

sela

no itselläni oli kasetti joskus jossa nainen lauloi omia lauluja, yksi kappale saattaa alkaa näin:

"Yksin istun huoneessani, varjot piirtyy lattiaani"
no kun en muista niin sen olen unhottanut :)

tässä lisää enkeleitä:
http://www.youtube.com/watch?v=vFNPjn4PkjY

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie - Mirja Lepola

Uudessa liitossa on sana lauloi viis kertaa, ja laulaja on kukko

ja sana laula, onkaks kertaa, ja kuuluu lauseeseen, ei laula kukko, ...

sitten sana laulaen, on kehoittavassa muodossa mm;

19. puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,

Jeesuksen laulamiseen en ole törmännyt, missähän sellainen olisi ?

Psalmi 121
1 Matkalaulu. Minä nostan silmäni vuoria kohti: mistä tulee minulle apu?
2 Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.
3 Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku.
4 Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.
5 Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.
6 Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä.
7 Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi.
8 Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti.

hetkittäin katselen omaa vuortani, joka ei ole kovin korkea, mutta se on korkein paikka kävely matkan päässä, oi jospa tänäpäivänä tulisi apu, ja Jumala kutsuisi minut tykönsä, kokonaan tahi käymään.

hmm, Mooses oli kaksi kertaa 40 päivää Jumalan tykönä, aika eli päivät, ovat mahdollisesti ihmisen silmissä olevia aikoja.
saattaa olla että Jumala voi tahi taivaassa ei ole aikaa Jumalan tykönä.
eli Herrani voi opettaa minua vaikka "vuosia" siellä taivaassa, mikä lie, kolmas taivas tahi Jumalan valtaistuin sali.
ja sitten täällä ihmisten kello voi käydä vaikka vain tunnin tahi kolme päivää.

no, Jumalani, kuule minua ja auta.amen.

Vastavoimalle:
http://www.youtube.com/watch?v=gBBMukX-BAQ&feature=related

...ja toki muillekin, jotka haluavat kuunnella.

Mooriantie

http://www.youtube.com/watch?v=dsUrrKJ8j3Q

http://www.youtube.com/watch?v=lIoNIPr7SKI


Herra elämääni valvo..sopii mielestäni hyvin rohkaisuksi ja ohjeeksi meille.

hhmmm, kuka teistä on nähnyt tahi kuullut Hilja Aaltosta ?

" Tahdon nähdä voiman sen
joka muuttaa ihmisen
Veren voiman valtava
murtuu kahleet maailman.
Herra, tässä polvistun
en voi muuta, antaudun.
Niihin käsiin tässä jään
jossa arven jäljet nään."

hhmm,, no ei ihan vielä Herran palvelijatar pääse Herran tykö.... mutta hyvin pian.

http://www.youtube.com/watch?v=03vhhbdwH6E
Nina Åström - Saavu Herra

tässä laulussa on "voimaa", silmät ovat kuin vesiputous.

Anna meille rauhasi, Herra tänäänkin.
Älä hylkää kansaasi, koskaan vaaroihin.
Sillä vain Sinä voit elämämme varjella
Herra tänänkin.

Anna meille vapaus, Herra tänäänkin.
Anna meille luottamus, Sinun voimaasi.
Sillä vain Sinä voit, rohkeuden lahjoittaa,
Herra tänäänkin.

Anna meille iloa, Herra tänäänkin,
elämämme lahjoista, pienimmistäkin.
Sillä vain Sinä voit, elämämme uudistaa,
Herra tänäänkin.

HL 575
Rudeger Luders ja Kurt Rommel

http://www.youtube.com/watch?v=Hxl7rXBYZ4g&feature=relmfu

Viktor Klimenko --- Mieluummin Jeesus!

Kuuntele tässä laulussa erityisesti sanat!!!
Jos mahdollista, laita musiikkia "sivuosaan". :)

http://www.youtube.com/watch?v=4UyIt78DUoY&feature=relmfu

hhmm, nyt hieman pelottaa sillä Jumala on hiiren hiljaa !
no sama tuo, sydän on rauhallinen.

Sananlaskut, luku 8.

Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Jer. 29:11.

Kaunista päivänjatkoa kaikille! :)

Voi miten rohkaisi juuri tässä hetkessä tuo Jer. 29:11

Kun jatkoin tuon kyseisen Jeremian kirjan lukemista, sain lisää vahvistusta:

12. Silloin te huudatte minua avuksenne, tulette ja rukoilette minua, ja minä kuulen teitä.
13. Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne.
14. Ja niin minä annan teidän löytää itseni, sanoo Herra, ja minä käännän teidän kohtalonne ja kokoan teidät kaikista kansoista ja kaikista paikoista, joihin olen teidät karkoittanut, sanoo Herra, ja palautan teidät tähän paikkaan, josta minä siirsin teidät pois.

Ja jälleen kerran sain vahvistuksen sille, mitä Jumala puhui sydämelleni.

Tässä samalla tuli mieleeni, kun olen viime aikoina ollut etsimässä sieniä.
Oon vielä hyvin kokematon siinä hommassa ja olen huomannut, että jos annan ajatusteni harhailla pois siitä, miksi olen liikkeelle lähtenyt, huomaan hetken kuluttua, että olen kulkenut ja kulkenut, mutta en ole etsinyt sieniä, enkä näin ollen myöskään löytänyt niitä.

Eli silloin, jos lähtee luontoon esimerkiksi saadakseen rauhassa puhella Jumalansa kanssa, ei kannata mennä sienimetsälle. :)

Samaa sanoisin Jumalan johdatuksesta ja vastauksista.
Ellemme tosissaan sydämestämme paneudu Hänen tahtonsa etsimiseen ja löytämiseen, kuin etsien kadonnutta helmeä, emme myöskään löydä niitä.
Eikä se ole ristiriidassa sen kanssa, ettemmekö me saisi kulkea edellä valmistetuissa teoissa.
Me kuljemme niissä, jos ja kun haluamme sydämestämme etsiä Herraa ja löytää Hänen tahtonsa.

Vielä Jer. 31:9
"Itkien he tulevat, ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen.
Minä vien heidät vesipuroille, tasaista tietä, jolla he eivät kompastu......"

Kirottu olkoon se päivä kun synnyin
itse en saa ravintoa enkä unta, mutta sama se.
oi jospa tulisi kuolema ja armahtaisi.

Vastis luitko tuon Snl 8?

Anna sen mennä mieleesi ja sieluusi ja sydämeesi ja maistele sitä rauhassa ajan kanssa.
Voimia ja siunausta päivääsi.

Olen pari viime vuotta "taistellut" uskovan kanssa, joka ei ota vastaan mitään totuutta Jumalan sanasta, vaan rakastaa omaa tunnemailmaansa ja sen päälle rakennettuun ikiomaan baabeliin.

vaikka mihin Sanan totuuteen vetoaa, hän sanoo, niin mutta kun...

onko mitään rasittavampaa kuin sielullisiin tunteisiinsa rakastunut "uskova".

Jospa Aglius ottaisimme esirukoustemme kohteeksi tämän ystäväsi, että Jumala saisis ilmestyä hänenkin kohdallaan Voittajana ja Vapauttajana?

En epäile, ettetkö olisi jo paljonkin hänen puolestaan varmasti rukoillut, mutta jos tulemme rinnallesi kannattelemaan käsiäsi, kuten Aaron ja Huur Mooseksen käsiä, ja muistathan mistä juuri silloin haettiin voittoa?
Viittaan tähän: "...rakastaa omaa tunnemailmaansa ja sen päälle rakennettuun ikiomaan baabeliin...."
Olisiko se = amalekilaiset? :)

http://www.youtube.com/watch?v=97PqQcPVPsY&feature=related

Sinä kaipaatko täyteyttä Hengen sen.
Joka tulvailee uskosta lupausten
Joka vuotavi kädestä Mestarin
tyhjän tyhjihin sieluihin?

Tämä siunaus armona annetaan,
Omat ansiot turhuutta, roskaa vaan,
Kiinnä katseesi vuorehen voittoisaan,
Pyhän Golgatan kukkulaan.

Kerro Herralle voimasi heikkous,
Hälle syntisen syömmesi saastaisuus.
Muista: heikkojen voimana Kristus on
Hän on auttaja verraton.

Hiljaa Henkensä virta nyt aukeaa,
Veren voima jo huuhtoaa, puhdistaa;
Kädet rakkahat arpia kantavat,
Ylivuotaen siunaavat.

HIlja Aaltonen

Pertti Kallio
"Sua kohti Herrani"
(lauluja sinisestä laulukirjasta)

3 Sillä minä olen Herra, sinun Jumalasi, Israelin Pyhä, sinun vapahtajasi: minä annan sinun lunnaiksesi Egyptin, sinun sijastasi Etiopian ja Seban.
4 Koska sinä olet minun silmissäni kallis ja suuriarvoinen ja koska minä sinua rakastan, annan minä ihmisiä sinun sijastasi ja kansakuntia sinun hengestäsi.

Herra, todista nyt, tänä päivänä, että olen kallis ja suuriarvoinen silmissäsi, ellei en usko Sinuun.

en tahdo elää, ellet nyt ja heti ilmesty minulle.
Sinulla ei ole syytä viivytellä.
valitettavasti en voi mennä, pois tyköäsi joten "uhkailuni" on turhaa, mutta jos voisin menisin pois ja en palaisi.

Mutta, Nyt Herra sinua huudan, vastaa jos olen kallis ja suuriarvoinen silmissäsi, ja olen saanut armon edessäsi, Jeesuksen sovinto veren ja tekojen perusteella.

En jaksa enkä halua enää odottaa. vastaa, minulle Jumalani, Kaikkivaltias.
Onhan rukoukseni edessäsi, kuule ja vastaa, nyt minulle.

Room. 12:3 ja 16
…ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut.

Älkää olko itsemielestänne viisaita.

Jumala siunaa hengessään köyhiä, mutta rikkaat saavat lähteä tyhjinä pois. Ja Herra on ylpeitä ja itseriittoisia vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armon. Herran armossa on meille tarpeeksi. Rukoillaan armoa taipua Hänen tahtoonsa.

Sananlaskut on hyvää luettavaa. Siellä on lyhyessä ja ytimekkäässä muodossa kaikki tarpeellinen.

Täytyy oikein paneutua niihin.. Kiitos.

http://www.youtube.com/watch?v=YNX3K48mgi0&feature=related
Palvoen eteesi jään / Sanat ja sävel Heikki Valpas / laulu Heikki ja Elvi Valpas

Palvoen eteesi jään, Jeesus mun Herrani
Nöyrtyen eteesi tuon, tämänkin päiväni.

Herra Sua kiitän, ylistän aina
silloin ei taakat mun mieltäni paina.
olethan aina vierelläni,
kantaen minutkin taakkoineni.

Palvoen eteesi jään, Jeesus mun Herrani
Tuoden mun sydämen jään, luokse Sun ristisi.
Herra Sua kiitän, ylistän aina...

Palvoen eteesi jään, kallehin Mestarini,
Veresi sulatti jään, jatkan taas voimassasi.
Herra Sua kiitän, ylistän aina...

Palvoen eteesi jään, kallehin Mestarini.
Täytäthän Hengelläs tään, kaipaavan sydämeni.
Herra Sua kiitän, ylistän aina......

Toinen samalta mieheltä:

http://www.youtube.com/watch?v=QrVbvkk0LWs&feature=related
Taivaskaipuu / Sanat ja sävel Heikki Valpas

Ps. 38:10 -92
"Herra, sinä tiedät, mitä minä kaipaan,
huokaukseni ovat tulleet Sinun korviisi."

Ps. 21:14 -92
"Nouse, Herra, osoita voimasi!
Laulaen ja soittaen me ylistämme Sinun suuria tekojasi."

Viisaus on lahja, minkä Salomo sai ja heti sen saatuaan tuli ongelma eli kaksi naista tappeli lapsista, toinen kuollut ja toinen elävä.
ja Viisaus toimi.

Jes. 11:2 Ja hänen päällänsä lepää Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja voiman henki, tiedon ja Herran pelon henki.

No tätä lahjaa itse haluan,
Jos Jeesus ei tehnyt itse mitään omalla voimalla tahi viisaudella oli tämä paikka ja lupaus voimallinen Herran Jeesuksen "mukana".

Mark. 6:2 Ja kun tuli sapatti, rupesi hän opettamaan synagoogassa; ja häntä kuullessaan monet hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä tällä on kaikki tämä, ja mikä on se viisaus, joka on hänelle annettu? Ja mitä senkaltaiset voimalliset teot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta?

Viisaus ja ymmärrys ja äly myös kasvaa ja sitten "voimistuu".

kuten Salomossa ja Jeesuksessa ja Timoteuksessa.

Jumalan Viisaus on myös Jumalan Sana, Henki joten tämä kasvaa ja tämän kautta kasvaa.
hhmm
Runsaasti asukoon teissä Jumalan Sana.
Jumalan Henki on täydellisesti meissä, mutta kuinka paljon Hän saa tilaa.

katsokoon kukin kuinka rakentaa, sanoo Apostoli.
ja kullasta on hyvä rakentaa, se kuvaa myös kaikkea Jumalan viisautta. hhmm

Sinä kaipaatko täyteyttä Hengen sen:

http://www.youtube.com/watch?v=97PqQcPVPsY

:)

Hiljaa Henkensä virta nyt aukeaa,
Veren voima jo huuhtoaa, puhdistaa;
Kädet rakkahat arpia kantavat,
Ylivuotaen siunaavat.

Tämä siunaus armona annetaan,
Omat ansiot turhuutta, roskaa vaan,
Kiinnä katseesi vuorehen voittoisaan,
Pyhän Golgatan kukkulaan.

http://www.youtube.com/watch?v=dFsAOT0DJ8o

Baruch ha ba B'shem Adonai
Blessed is He who comes
Baruch ha ba B'shem Adonai
Who comes in the name of the Lord

Matt. 26:29
"Ja Hän meni vähän edemmäksi, lankesi kasvoilleen ja rukoili sanoen:
Isäni, jos mahdollista on, niin menköön minulta pois tämä malja....."

Mitä olisikaan tapahtunut, jos Jumala olisi kuullut vain tuon alkurukouksen ja ellei Jeesuksella olisi ollut voimaa jatkaa;

"...ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin Sinä."

Herra, tapahtukoon tänäänkin kaikkien Sinun omiesi kohdalla Sinun tahtosi!
Anna meille jokaiselle viisautta ja voimaa sanoa Sinulle nämä sanat;
"Ei niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin Sinä!"
Anna nöyryyttä suostua Sinun tahtoosi, Herra!
Vaikka sen tietäisimmekin tuovan tullessaan taistelua,
ahdistusta, itkua ja kipua, niin auta meitä näkemään, että;

"Sinun tiesi on sittenkin parhain,
vaikka meistä ei tuntuisi niin.
Vaikka veisi se kuoleman alhoon,
tai kyyneliin, kärsimyksiin.

Sinun tiesi on sittenkin parhain,
vaikka ohdaketietä se ois.
Vaikka maailman riemujen sijaan,
vain tuskaa se sieluuni tois.

Sinun tiesi on sittenkin parhain.
Siksi harvat sen löytävät vaan.
Matkan päässä on päärlyiset portit
ja rantamat kunnian maan.

sanat: Vilho Rantanen

Herra, siunaa ja auta jokaista omaasi tänäkin päivänä!
Ole apuna, turvana, lohduttajana, varjelijana ja pelastajana!
Kiitos Isä Jeesuksen nimessä, että sinä elät vielä tänäänkin ja Sinä haluat ja tahdot pelastaa jokaisen, joka Sinua etsii ja Sinun puoleesi hapuilee!
Ole läsnä kaikessa ja kaikkialla, missä Sinun apuasi ja pelastavaa ja parantavaa armoasi tarvitaan!
Kiitos siitä, että olet elävä ja rukouksia kuuleva Jumala!

Herra, tapahtukoon tänäänkin kaikkien Sinun omiesi kohdalla Sinun tahtosi!
Anna meille jokaiselle viisautta ja voimaa sanoa Sinulle nämä sanat;
"Ei niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin Sinä!"
Anna nöyryyttä suostua Sinun tahtoosi, Herra!
Vaikka sen tietäisimmekin tuovan tullessaan taistelua,
ahdistusta, itkua ja kipua, niin auta meitä näkemään, että;

niinpä, niin. itse pyydän Jumalalta sitä ja tätä, ja olen oikeassa, sen voin Jumalalle todistaa.. mutta vaikka olen tahi olisin oikeassa en näy seuravan kulman taakse, joten vaikka voisin, mikä ei kuitenkaan ole mahdollista, pakottaa tahi käskeä Jumalaa, vaan olen pakotettu, rukoilemaan:
"Tee, Herra kuten parhaaksi havaitset", kuitenkin Herra, vaikka suunnitelmasi on A- suunnitelma, sinä voit joustaa, kuten Mooseksen kanssa, ja antaa sallimuksen ja B-suunnitelman josta kuvittelen tahi saan iloa.

Niinpä niin, Herra, tässä olen maassa makaan ja en voi muuta.
hhmmm
ja sitten keitän uutta kahvia. ja otan palan pullaa, jota nyt voin nakertaa vasemmalla puolella suuta :)
no sitten vielä lisäksi yksi donitsi ja pala suklaata.

"""""Tee, Herra kuten parhaaksi havaitset", kuitenkin Herra, vaikka suunnitelmasi on A- suunnitelma, sinä voit joustaa, kuten Mooseksen kanssa, ja antaa sallimuksen ja B-suunnitelman josta kuvittelen tahi saan iloa."""

:) :) :)

Mutta.......Kuitenkin......Josko sittenkin......Siitä huolimata......???

Noin minäkin ajattelin aamulla, mutta kun iski tajuntaani tuo, mitä olisi tapahtunut meille, jos Jeesuskin olisi jatkanut noin, niin se mursi sydämeni ja jouduin toteamaan, että; Kaikesta huolimate Herra, tapahtukoon kuitenkin Sinun tahtosi!

Mutta rukoilen Vastis, että saisit uskoa ja luottamusta siihen, että "Hänen tahtonsa tie on sittenkin parhain!" ja ellei kaikki tuo, mistä kärsit, ole Hänen tahtoansa, Hän ilmestyisi elämääsi Parantajana ja Voittajana!

http://www.youtube.com/watch?v=SJCjvC-QG6U

Jumalan huolenpitoa jokaisen päivään. :)

Ihana aamunavaus oli tuo Psalmilaulun laittama laulua!
Kiitos ja siunausta elämääsi!

Tänä aamuna on ollut itselläni mielessä seuraavat ajatukset, valitettavasti en tiedä, kenen käsialaa.
Epäilykseni on, että olisivat J.E. Tadan joko omaa, tai sitten hänen kirjastaan -Timantteja tomussa- jonkun muun tekstiä.

"Jos kaikki vuoteni olisivat kesää -- tajuaisinko silloin,
mitä Herra tarkoittaa lumivalkealla?
Jos kaikki päiväni olisivat aurinkoisia -- voisinko silloin sanoa,
että Hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleeni?
Jos en koskaan väsyisi -- voisinko silloin luottaa siihen,
että Hän antaa levon?
Jos en koskaan tuntisi surua ja epätoivoa ja haluaisi täältä pois -- voisinko silloin odottaa iankaikkista elämää Hänen luonaan?
Joten -- niin talveni, kyyneleeni, väsymykseni, kuin suruni ja epätoivonikin, voivat olla Hänen siunauksiaan elämässäni!
Minä sanon niitä vaivoiksi -- mutta ne ovatkin Hänen rakkauttaan minua kohtaan arjessani!!"

Ja muistetaanhan jokainen --- "Mun Herrain antaa sen verran mulle, mä mitä matkalla tarvitsen -- tuskaa ei pisaraakaan liikaa....."

Omassa mielessäni tämä soi Lasse Heimosen esittämänä, mutta en löytänyt yhtään tallennetta ladattavaksi, joten vain sanat.

En ole varma, ovatko ihan oikein nämä sanat, mutta tällaiset löysin tuohon lauluun:

"Ah, johto Herran on parhain mulle, Suo tuskiin armon Hän kiusatulle.
Tuskaa ei pisaraakaan liikaa.

Kun kuorman antaa, myös voiman suopi. Hän itse kantaa ja kotiin tuopi. Kuormaa ei pisaraakaan liikaa.

Kun pyydän päästä mä lähellensä, Suo kärsimystä Hän lapsellensa.
Mutta ei pisaraakaan liikaa.

Jos tahtoo sieluni voittajaksi, Hän tekee ahjonsa kuumemmaksi.
Tuskaa ei pisaraakaan liikaa.

Mä tiedän riemun ja tuskan alla: Suo kaiken mulle, Hän mittaamalla,
Siksi ei pisaraakaan liikaa.

Ja kerran luonaan soi kannel uusi, Hän täällä johti ja huudot kuuli.
Siksi soi luonaan kannel uusi."

Löytyi YouTubesta tuo Lasse Heimosen kappale "Ei pisaraakaan liikaa":
http://www.youtube.com/watch_popup?v=yNMiEdi-7Dw&vq=medium

KIITOS ja halaus näistä linkeistä!!

Ja 1. säkeistö oli:
"Mun Herrain antaa, sen verran mulle, mä mitä matkalla tarvitsen.
Mutta -- ei pisaraakaan liikaa."

Ja viimeinen:
"Ja kerran poissa on kyyneleet, kun pyhät lauluun on yhtynehet,
Poissa -- on maisen matkan vaivat!"

Job 6:14 Tuleehan ystävän olla laupias nääntyvälle, vaikka tämä olisikin hyljännyt Kaikkivaltiaan pelon.

Jes. 29:13 Ja Herra sanoi: Koska tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta pitää sydämensä minusta kaukana, ja koska heidän jumalanpelkonsa on vain opittuja ihmiskäskyjä,

Hepr. 5:7 Ja lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden.

Mark. 2:3 Ja he tulivat tuoden hänen tykönsä halvattua, jota kantamassa oli neljä miestä.
4 Ja kun he väentungokselta eivät päässeet häntä tuomaan hänen tykönsä, purkivat he katon siltä kohdalta, missä hän oli, ja kaivettuaan aukon laskivat alas vuoteen, jossa halvattu makasi.
5 Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: "Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi".


3 Ja he tulivat tuoden hänen tykönsä halvattua, jota kantamassa oli neljä miestä.

Nämä henkilöt, mutua, tuskin itse pyrkivät prantamaan sairasta, vaan he kantoivat halvatun Jeesuksen eteen.
ja jättivät asian eli halvatun Jeesuksen käteen. ja sitten Jeesus päätti mitä tehdä.

Esirukous tahi sopimusrukous saattaa olla tämänkaltaista.
Kantaa halvatun Herran eteen, ja jos on tarvis, näkee vaivaa, eli purkaa katon talosta, ja sitten halvettu on Jumalan edessä.
ja Jumala päättää mitä on hyvä tahi mikä ei.

No tässä oli helppo juttu, mutta joskus on vaikeita juttuja ihmisellä, joten tulee, kantaa ja kantaa, kunnes halvattu ON Jumalan edessä.

hhmmm,

Hepr. 5:7 Ja lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden.

Niin, mitä tuo kohta Vastis Sinulle puhuu?

Puhuuko se siitä, että Jeesus kykeni noiden rukoustensa kautta välttämmään kiusaukset tai ristin?

EI, mutta tuon saman voiman, jonka Hän sai omissa kiusauksissaan ja taisteluissaan, Hän on luvannut meille Pyhän Henkensä kautta meidän kiusuksissamme ja taisteluissamme.

EI Jumala ole luvannut meille siloista ja helppoa tietä, mutta Hän on luvannut olla meidän kanssamme kaikenlaisilla teillä!
___________
Mielestäni hyvin suuri vastuu ihmisten sieluista on niillä ihmisillä, jotka ovat tehneet Jumalasta kuin joulupukin, joka aina antaa lahjaksi kaiken, mitä me lapset pyydämme.

Muistan kun oma nuorimmaiseni oli ihan pieni ja jossain vaiheessa huomasin, että kun puhuin hänelle Jeesuksesta, puhuin lähes samalla tavoin kuin joulupukista. :)
No, tuo ei ollut vielä merkityksellistä varmaan hänelle siinä tilanteessa, mutta se oli hyvin merkityksellinen hetki minulle itselleni.

Tuosta hetkestä eteenpäin kävin kovan painin ja itseni tutkimisen, onko minulla vääränlaiset odotukset ja käsitykset Jumalasta.

Ja jouduin sen saman kysymyksen eteen, jonka eteen olin muutamia vuosia aikaisemmin joutunut / päässyt vihkialttarilla:
Rakastanko niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin??!!

Tätä meidän on hyvä kysyä itseltämme aina silloin tällöin ja varsinkin vaikeina hetkinä.
HÄNEN RAKKAUTENSA KUN EI LOPU MILLOINKAAN, ellemme me itse käännä selkäämme Hänelle.

Olen usein miettinyt, mitä Jeesuksen päässä liikkui silloin, kun Hän kysysi opetuslapsiltaan: "Tahdotteko tekin mennä pois?"
Tai kun Hän joutui toteamaan Getsemanessa: "Ette yhtä hetkeä jaksaneet kanssani valvoa?"
Ja silti Hän rakasti juuri näitä opetuslapsiaan ja antoi heidän tehtäväkseen lähteä viemään hyvää sanomaa eteenpäin.
Hänen rakkautensa ja anteeksiantamuksensa on suuri ja ihmeellinen!

Hän rakastaa meitä, mutta rakastammeko me Häntä ja jos, niin mitä rakkaus meiltä vaatii??
Olemmeko valmiita kääntämään selkämme, kun Hän ei toimikaan niin kuin minä odotin ja halusin?

HUOM!! Nämä pohdintani eivät nyt vältämättä koske Sinua Vastis, mutta tällaisia nyt vain nousi mieleeni tämän asian äärellä!

""""""""""""Mutta minä, kurja en merkitse Hänelle mitään, se on sama Jumalalle pelastunko vai en.

Itselleni ja nyt varsinkin, kun kaikki on mennyt, terveys, nuoruus, varallisuus, koko elämä.
En edes pääse tahi voi mennä takaisin "kalaa" eli maailmaan.

Itselläni Jumala on ainoa vaihtoehto, itse taas olen Jumalalle vain pistis lihassa jota ei kärsi kantaa !

Jos on toisin, missä on JUMALA ! ?""""""""""""""
--------------------------

Hän on Vastis koko ajan siinä rinnallasi, Sinä et vain nyt näe ja kuule, kun Häntä Sinulle puhuu!

Olet samassa tilanteessa, kuin Emmauksen tien kulkijat, jotka olivat niin suruissaan ja murheissaan, että tuo surun ja murheen kaihi oli sokaissut heidän silmänsä ja tukkinut heidän korvansa niin, että he eivät tunnistaneet edes Hänen ääntään, niinkuin Maria oli tunnistanut haudalla.

Vasta sitten, kun Jeesus mursi ja siunasi leivän, he tunnistivat Hänet.

Uskon ja luotan, että Sinunkin kohdallasi Vastis tulee tuo hetki, jona tunnistat ja huomaat Hänen siinä vierelläsi olevan!

En tiedä Vastis, mitä tarkoitit tällä:

"Vasta sitten, kun Jeesus mursi ja siunasi leivän, he tunnistivat Hänet."
Tämä ei ole Kirjoitusten mukaista, vaan kolme kertaa Jumala ILMESTYI Pietarille
???????????
Kyllä Luuk. 24-31 lukee näin:
"29. Mutta he vaativat häntä sanoen: "Jää meidän luoksemme, sillä ilta joutuu ja päivä on jo laskemassa". Ja hän meni sisään ja jäi heidän luoksensa.
30. Ja tapahtui, kun hän oli aterialla heidän kanssaan, että hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille.
31. Silloin heidän silmänsä aukenivat, ja he tunsivat hänet. Ja hän katosi heidän näkyvistään."

Eilisen illan hyvät unet takasi:

1.
Mua siipeis suojaan kätke,
oi Jeesus, Herrani,
suojassas suo mun olla,
jos kuinka kävisi.
Sä kaikeks tule mulle
valollas, neuvoillas,
suo joka päivä elää
mun yksin armostas.

2.
Suo anteeks kaikki synnit,
puhdista verelläs,
luo minuun uusi mieli,
pyhitä Hengelläs.
Ja meidät suuret, pienet
sun sulje suojahas,
yö rauhainen suo meille,
oi Jeesus, laupias.

Tässä Löytyn versio tuosta: https://www.youtube.com/watch?v=-w0C-mKEyPo

Aion laulaa tuon myös tänä iltana. :)

Itkumuurilla kohtasin Herran, synnit anteeksi Hältä mä sain. Jeesus ristillä kuollut on kerran, minun eestäni täytti Hän lain. Hänen voitostaan kertoa tahdon, Häntä seurata, palvella ain. Itkumuurilla näin aamunkoiton, kuormat kirposi pois tunnoltain.

Itkumuuri on alttari Herran, Haavat synteini siellä mä näin. Kädet rakkahat siunatun rauhan, toivat tuskiini taivaasta päin. Vihan liekit pois sammuivat siellä, kun me katsomme Vapahtajaan. Ja Hän johtavi kaidalla tiellä, kunnes aukenee taivainen maa.

Itkumuurilla Herran kun kohtaat, puvun hohtavan sulle Hän suo. Ristin tietä kun Jeesusta seuraat, pääset juhlahan Herrasi luo. Siellä miljoonat ostamat Herran, voiton virttä jo käy laulamaan. Itkumuurilla alkoi se kerran, taivaan kuorissa soi ainiaan.

*

Kummitätini lauloi tuota kun olin pieni. Olkoon se biisi tälle tiistaille. :) Ehkä lempparibiisini hengellisistä lauluista.

Sananl. 13:12 Pitkä odotus tekee sydämen sairaaksi, mutta täyttynyt halu on elämän puu.

Matt. 9:12 Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

Matt. 14:14 Ja astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, ja hän paransi heidän sairaansa.

Mark. 2:17 Sen kuullessaan Jeesus sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."

Luuk. 4:40 Auringon laskiessa kaikki, joilla oli sairaita, mikä missäkin taudissa, veivät ne hänen tykönsä. Ja hän pani kätensä heidän itsekunkin päälle ja paransi heidät.

Luuk. 5:31 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

Ps. 43:2 Sillä sinä olet minun Jumalani, minun linnani. Miksi olet minut hyljännyt? Miksi minun täytyy käydä murhepuvussa, vihollisen ahdistamana?

14 Mutta Siion sanoo: "Herra on minut hyljännyt, Herra on minut unhottanut".
15 Unhottaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua unhota.

1 "Minun sieluni on kyllästynyt elämään; minä päästän valitukseni valloilleen ja puhun sieluni murheessa,
2 minä sanon Jumalalle: 'Älä tuomitse minua syylliseksi; ilmaise minulle, miksi vaadit minua tilille.
3 Onko sinulla hyötyä siitä, että teet väkivaltaa, että oman käsialasi hylkäät, mutta valaiset jumalattomain neuvoa?
4 Onko sinulla lihan silmät, katsotko, niinkuin ihminen katsoo?
5 Ovatko sinun päiväsi niinkuin ihmisen päivät, ovatko vuotesi niinkuin miehen vuodet,
6 koska etsit vääryyttä minusta ja tutkit minun syntiäni,
7 vaikka tiedät, etten ole syyllinen ja ettei ole ketään, joka sinun käsistäsi auttaa?'

Ps. 88:14 Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta?

joopa joo, Jumala on hyljänyt minut ja unhotanut :(

Löytyi taas niin ihanaa ja lohduttavaa sanomaa, joten tää täytyy jakaa:

http://www.youtube.com/watch?v=R8l_kcOPz28&feature=related
Leukku Stenroos

Ps.23:1-6

1 Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.
2 Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.
3 Hän virvoittaa minun sieluni, hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden.
4 Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.
5 Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä, ja minun maljani on ylitsevuotavainen.
6 Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.

Hesekielin kirja 34:11-13
11 "Näin sanoo Herra Jumala: Minä etsin itse lampaani ja pidän niistä huolen. 12 Niin kuin paimen pitää huolta lampaistaan, kun ne ovat hajaantuneet hänen ympäriltään, niin minä huolehdin lampaistani ja haen ne turvaan kaikkialta, minne ne sumuisena ja synkkänä päivänä ovat kaikonneet.
13 Minä tuon lampaani vieraasta maasta, minä kokoan ne kansojen keskuudesta, tuon ne omaan maahansa ja kaitsen niitä Israelin vuorilla, purolaaksoissa ja kaikilla ruohoisilla mailla.

Tässä laulu kaikille kipunsa tunteville ja tunnustaville yms.:

http://www.youtube.com/watch?v=YXCKqrhZmA8&feature=related

Muista että taivas ehjäksi rakastaa!

Täällä halutaan joskus jopa ehkä ihan tietoisestikin lyödä ja haavoittaa juuri niitä arkoja, särjettyjä ja kipunsa tunnistavia sieluja, mutta muista että Hyvä Paimen on sinun vierelläsi joka hetki, kuten tuo Ps.23 sanoo ja taivas meidät jokaisen ehjäksi rakastaa!

Tuota suurta ehjäksi rakastamista olen itsekin saanut kokea ja tiedän, että Hyvä Paimen tekee sen todellakin hellästi ja viisaasti!

Kiitokset teille jokaiselle, jotka olette täällä minunkin vierelläni kulkeneet ja rohkaisseet, mm. "Greeeeen:lle", "Ujonakin uskaltaa:valle" ja "Paha paimen:lle" ja monelle, monelle muulle!
Jumala rakkautenne ja huolenpitonne palkitkoon!

Jatkanpa vielä tuohon edellä olevaan aiheeseen viitaten, koska eteeni aukesi tänä aamuna Joni. E. Tadan kirjasta; Timantteja tomussa, tätä hyvin kuvaavaa tekstiä.

OIKEA TAPA KILPAILLA
Room. 15: 1-3
33/38
15:1 Mutta meidän, vahvojen, tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia, eikä elää itsellemme mieliksi.
15:2 Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi hänen parhaaksensa, että hän rakentuisi.
15:3 Sillä ei Kristuskaan elänyt itsellensä mieliksi, vaan niinkuin kirjoitettu on: "Niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun".

Aviomieheni Ken on ratamestarina erityisolympialaisissa, joissa osallistujina on kehitysvammaisia nuoria.

Muutama vuosi sitten pidetyissä kisoissa Ken puhalsi kilpailukutsun 50 metrin juoksuun osallistuneille.
Ensimmäisenä paikalle tuli downin syndoomaa sairastava tyttö, jolla oli paksut lasit, ja lyhyt, tukeva poika, jolla oli lepattavat shortsit.
Seurasi hetken hiljaisuus ja lähtölaukaus kajahti.
Matkaan syöksyi kuusi kilpailijaa, jotka pomppivat ja puikkelehtivat radalla.

Yhtäkkiä lepattavashortsinen poika alkoi juosta kohti kentän keskellä olevia ystäviään.
Ken puhalsi pilliin ohjatakseen hänet takaisin radalle, mutta sillä ei ollut vaikutusta.
Siinä vaiheessa downin syndoomaa sairastava tyttö, joka oli vain muutaman metrin päässä maalista, kääntyi ympäri, juoksi poikaa kohti ja halasi häntä reilusti.
Yhdessä he palasivat radalle ja tulivat maaliin käsikynkkää paljon sen jälkeen, kun muut olivat jo ylittäneet maaliviivan.

Meidän on juostava kilpamme, ei miellyttäksemme itseämme, vaan miellyttääksemme Herraa.
Se merkitsee usein sitä, että pysähdymme ja kiedomme käsivartemme sillä hetkellä heikomman ystävän ympärille, jonka tulee päästä takaisin radalle.

Oletko nähnyt joskus uskonystäväsi joutuvan esim. hengellisesti hämmennyksiin ja jatkanut vain itse matkaasi?
Jeesus ei näyttänyt olevan yhtä innostunut vain itse voittamaan, kuin me olemme.
Vaan tärkeintä on se, miten kilpailemme!
Meidät on kutsuttu juoksemaan kilpailumme toinen toistamme tukien ja vajavaisuuksia kantaen.
Herra! Anna meidän kilpailla Sinulle mieliksi ja toinen toisemme auttamiseksi!"
Näin J.E. Tada.
_____________________________

Meistä itse kukin saattaa olla eri elämänsä tilanteissa niin tuossa heikomman osassa, kuin vahvemmankin osassa, mutta kumpa me muistaisimme tämän Room.kirjeen antaman ohjeen siitä, miten meidän tulee ottaa huomioon lähimmäisemme, että voisimme olla omien mahdollisuuksiemme mukaan avuksi ja tueksi toisellemme ja ettemme vain olisi juuri se, joka ehkä antaa sen viimeisen kyynärpäätaktiikan tönäisyn ja näin aiheuttaen jopa jonkun tiepuoleen jäämisen.

Auta Herra minua ja meitä jokaista, ettei meitä tuollaiseen syypäiksi eräänä päivänä julistettaisi!

Sä ootko Jeesus, Jeesus, jonka kuolleeks luulin? Nyt sen tiedän, että elät sittenkin!

Silloin mä kuulen äänen: `Oi mä sua rakastan! Mun tartu käteeni, mä sua talutan. Sä et oo yksin maailmassa, olen kanssasi. Kun mua seuraat, perit kerran taivaani.`

Minun virvoitti vaimoni halaus ja ystävällisyys.

Minua virvoittaa tuhlaajapoikakertomus. Tuhlaajapoika ajatteli sydämessään elämäntilannettaan. Hän päätti palata Isän luokse. "Minä nousen ja minä menen Isän luokse ja minä sanon Isälle: "Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta ja sinua vastaan enkä enää ansaitse että minua sinun pojaksesi kutsutaan...." Hänen ajatuksissa tehty päätös nousta ja mennä Isän luokse ei jäänyt pelkiksi sanoiksi. Hän myös nousi ja hän meni isän luokse.

Monet ajattelevat ja sanovat tekevänsä jotakin mutta eivät kuitenkaan tee.
Tuhlaajapoika ajatteli ja sanoi tekevänsä ja teki myös. Tämä siunaa minua.

Uskollisuutesi suuri on Herra,
ei vaihteen varjoa luonasi Sun.
Iäti kestävä perustus varma,
on Sinun armosi, Herrani mun.

Suuri on, Herrani, uskollisuutesi,
aamuisin uusio Sun armosi on.
;itä mä tarvitsen, Sulta ain saan sen.
Uskollisuutesi, on loputon.

Yhtyvät kiitokseen, kesä ja talvi,
kevät ja syksy myös Sua ylistää.
Kuu sekä aurinko, tähtien parvi,
Herralle virtensä ne virittää.

Anteeksi synnit suot, rauhan sä annat
ja näytät, missä on oikea tie.
Voimasta voimahan päivittäin kannat
tiellä, mi valkenee, taivaaseen vie.
HL 25
Thomas O. Chisholm ja William M. Runyan

Ps. 103
http://www.youtube.com/watch?v=gJw6BWNKK-I

Lauloin tänään puhelimessa siskolleni :"Herra kädelläsi". Hän on menettänyt kuukausi sitten miehensä. Hän pyysi itse minua että voisin laulaa hänelle tämän laulun.

http://www.youtube.com/watch?v=H_PJsmcQpwI&feature=related

"Leukku" Stenroos / Olen hiljentynyt......

Ostin viime viikolla "Leukun" levyn ja ihan hyviä lauluja hällä on.
Itselleni aiemmin ollut täysin vieras laulaja.

Tällaista tänä aamuna tuli vastaani ja ajatuksiini, rohkaisten ja vahvistaen uskoa ja luottamusta Jumalaan.

Jes. 30
15: "Sillä näin sanoo Herra, Herra, Israelin Pyhä; Kääntymällä ja pysymällä hiljaa te pelastutte, rauhallisuus ja LUOTTAMUS on teidän väkevyytenne...."

2 Moos. 14:14
"Herra sotii teidän puolestanne ja te olkaa hijaa."

Näitähän on kautta aikain kutsuttu "Jumalan johdatuksen periaatteiksi" ja sitä ne ovat vielä tänäänkin.

Ihminen, joka kääntyy Jumalan puoleen, pysyy hiljaa, odottaa ja luottaa Herraan ja siihen, että Hän meitä johdattaa ja sotii meidän puolestamme ---- saa kokea Jumalan antamaa turvaa ja Pyhän Hengen johdatusta!

Jumalan käsiin jättäytynyt ihminen, joka tietää ja on vakuuttunut siitä, että Herra ohjaa ja johtaa hänen elämäänsä, saa nähdä Jumalan autuuden.

Sillä Jumalan maailmoissa pätevät Hänen omat lakinsa, jotka Hän on meille antanut Sanansa kautta ja niiden turvin ja niistä ohjausta ottaen me kykenemme tätä maallista matkaamme tekemään.

Johdattaessaan ihmistä Jumala pyytää häntä olemaan hiljaa ja luottaen Häneen jättämään asiansa Sen Tuomarin käsiin, joka oikein tuomitsee ja oikeaan johdattaa.

2 Moos. 15:13
"Mutta armossasi sinä johdatit lunastamaasi kansaa, Sinä veit sen voimallasi Pyhään asuntoosi."

Ylistetty olkoon Sinun nimesi, Isä, joka näin rakkaudellasi kannat ja johdatat meitä, vaikka emme ole sitä omalla elämällämme ansainneet.
Sinä olet vapauttanut meidät, lunastanut meidät Karitsan verellä.
Sinä johdatat armossasi ja laupeudessasi meitä täällä ajassa Henkesi ja Sanasi kautta ja kerran saamme olla iäisyydessä kanssasi.
Ole ylistetty ihmeellinen armo ja Kristuksen Pyhän veren voima!
Kiitos Sanastasi, joka alusta loppuun saakka tuo esille Sinun armoasi ja rakkauttasi, anteeksiantamustasi ja laupeuttasi ja on tienviittanamme matkallamme kotiin!

Kun Herran käteen aina luotan mä vaan,
ei voimani lopu milloinkaan.
Kun Herran rakkauteen nyt luotan mä vaan,
ei lauluin sammukaan.

Luota sä vaan Herran kätehen
Luota sä vaan Herran rakkauteen
Katseesi kiinnä kultakaupunkiin,
on siellä riemu loputon.

Kun Herran käteen aina luotan mä vaan,
niin kirkas on tieni ainiaan.
Kun Herran rakkauteen nyt luotan mä vaan,
en eksy milloinkaan.

Kun Herran käteen aina luotan mä vaan,
ei huolet mua paina matkallain.
Kun Herran rakkauteen nyt luotan mä vaan,
on risti ilonain.

Kun Herran käteen aina luotan mä vaan,
suo kaiken Hän mulle armossaan.
Kun Herran rakkauteen nyt luotan mä vaan,
Hän kantaa voimallaan.

Tänä aamuna on ollut mielessäni:
REAGOIMINEN VAIKEUKSIIN, VASTOINKÄYMISIIN JA ONGELMIIN, RAAMATUN ANTAMIN OHJEIN.

Huomioitavaa: Näitä ajatuksia löysin tänä aamuna muistiinpanoistani.
Uskon niistä osan olevan jonkun toisen tekstiä/opetusta ja osan olevan omaa pohdintaani.
---------------------------------------------------
1. osa:

Olen huomannut, etteivät meidän vastoinkäymisemme automaattisesti tuota sitä, mitä ja mikä Jumalan tahto on.

Jotkut jopa katkeroituvat niiden keskellä, eivätkä pääse koskaan kasvaamaan eteenpäin.

Meidän tulisi kuitenkin uskovina aina etsiä ja löytää vastoinkäymisissämme
tapa reagoida Raamatun antamien ohjeiden ja totuuksien mukaisesti ja muistaa aina Jumalan lapsina Hänen suunnitelmansa meidän elämällemme, joka on aina HYVÄ!

Jer. 29:11
"Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan, eikä turnion ajatukset, minä annan teille tulevaisuuden ja toivon."

Sama tulee esille Joosefin elämän vaiheissa, kun hän sanoo veljilleen:
1 Moos. 50:20
Te tosin hankitsitte minua vastaan pahaa, mutta Jumala on kääntänyt sen hyväksi..."

Ja Hiskia totesi saman asian vakavan sairautensa yhteydessä:
Jes. 38:17
"Katso, onneksi muuttui minulle katkera murhe: Sinä rakastit minun sieluani, nostit sen kadotuksen kuopasta, sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa."

Hebr. 12:10
"...mutta tämä (Herran kuritus) kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että me pääsisimme osallisiksi Hänen pyhyydestään."

Eli Jumalan kuritus, vaikeudet ja vastoinkäymisemme ovat AINA meidän parheeksemme --- taivasta varten---!

Tuskissa ja ahdistuksissa ollessamme meidän tulisi aina pitää katseemme ja huomiomme Kristuksessa, katsella Häntä ja Hänen valtasuuruuttaan!

Kuten Hebr. 12:2 sanoo:
"Katese suunnattuna Jeesukseen, uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen Kristukseen, joka Hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaituimen oikealle puolelle."

Natsien keskitysleirillä kärsinyt Corrie Ten Boom mainitsee kestämisen salaisuudestaan:
- Jos katsomme maailmaa; ahdistumme.
- Jos katsiomme sisällemme; lannistumme.
- Jos katsomme Kristukseen, saamme levätä!

Meidän tunteitamme määrää ja hallitsee se, kehen me katsomme, mihin kiinnitämme katseemme ja huomiomme!

Mooses kesti ongelmia ja vastoinkäymisiä täynnä olevan elämänsä, koska:
Hebr. 11:26
"...katsoen Kristuksen pilkan suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti."

Paavali kesti vaikeudet samaan turvautuen:
2 Kor. 4:17
"Sillä tämä hetken kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden - ylenpalttisesti."

JOTEN ÄLÄ ANNA PERIKSI!

KIINNITÄ HUOMIOSI LOPPUTULOKSEEN!

Room. 8:17-18
8:17"..... jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.
8:18 Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.

2. osa:

Room. 8:28
"28. Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut."

EI tämä tarkoita sitä, että Jumala panisi kaiken toimimaan niin kuin me itse haluamme.
Eikä siinä myöskään sanota, että Jumala järjestäisi kaikille asioille maanpäällä onnellisen lopun.
Me elämme langenneessa maailmassa ja täällä vallitsevat omat lainalaisuutensa.
Ainoastaan taivaassa kaikki tapahtuu täydellisesti, niin kuin Jumala on tarkoittanut kaiken tapahtuvan.

Siksi meidän tulisi rukoilla ja myöskin omalta kohdaltamme pyrkiä aina siihen, että toteutuisi Isä meidän rukouksessa oleva kohta:
"Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa."

Mutta jos katsomme tuota Room. 8: 28 vielä tarkemmin kohta kohdalta:

1. ME TIEDÄMME:
"Meidän toivomme" ei pohjaudu positiiviseen ajatteluun ja optimismiin, vaan se on varmuutta, joka perustuu siihen totuuteen, että Jumala hallitsee täydellisesti universumiamme ja että Hän rakastaa meitä.

2. ETTÄ JUMALA JOHTAA:
Kaiken takana on suuri suunnittelija ja suunnitelma.
Meidän elämämme ei ole sattumia ja kohtaloa tai hyvän / pahan onnen seurausta.
EI! Vaan on olemassa suuri Jumalan suunnitelman meidän jokaisen elämäämme varten!
Jumala pitelee koko universumin ohjaksia käsissään!
Me teemme virheitä, mutta Jumala ei tee niitä koskaan, sillä Jumala on kaikkivaltias Jumala!

3. KAIKEN:
Jumalan suunnitelma meidän elämäämme varten kattaa kaiken meille tapahtuvan -- myöskin meidän erehdyksemme, kipumme ja kaikki vastoinkäymisemme.
Mutta Jumala voi tuottaa hyvää kasvamaan pahimmankin pahuuden keskeltä.
NÄIN TAPAHTUI JO GOLGATALLA!

4. TOIMIMAAN YHDESSÄ:
Meidän elämämme tapahtumat toimivat yhdessä Jumalan suunnitelman mukaisesti.
Kaikki kaikessa tähtää siihen, että me kasvaisimme Kristuksen kaltaisiksi.

5. PARHAAKSEMME
Kun annamme Jumalalle kaikki kokemuksemme, niin hyvät kuin epämieluisatkin, Hän luo niiden sekasotkusta yhtälön meidän parhaaksemme.
Mutta kaikki parhaaksemme tapahtuva EI aina "maistu" hyvältä. :)
Mutta Jumala on erikoistunut tuottamaan hyvää pahasta!

6. JOTKA RAKASTAVAT JUMALAA JA JOTKA HÄN ON.....KUTSUNUT OMIKSEEN:
Nämä lupaukset siis koskevat meitä kaikkia Jumalan lapsia!

7. SUUNNITELMANSA MUKAAN KUTSUNUT:
Mikä on tämä Hänen suunnitelmansa päämäärä?

Se on tuleminen:
HÄNEN OMAN POIKANSA, JEESUKSEN KRISTUKSEN KALTAISIKSI!

Ja kaikki -- minkä Jumala sallii tapahtuvan meidän elämässämme -- toteutuu tuon tarkoituksen ja suunnitelman mukaisesti, Hänen voimallaan ja vallallaan!

Eli tehdään matkaamme:

Hebr. 12: 2-3
2. silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.
3. Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ETTETTE VÄSYISI JA MENETTÄISI TOIVOANNE!".

Vielä Hilja Aaltosen runo -- Sattuman vihurit:

Ei sattuman vihurit viskele Jumalan lasta,
se sana ei kuulu taivaan piirrustuksiin.
En kaikkea ymmärrä, ehkäpä kotona vasta,
saan selvyyden outojen päivien kysymyksiin.
Mutta tänään jo tiedän, tämä on lyhin tie,
mikä janoisen henkeni juottaa, ojille vie.
Isän tie tämä on ja tuossa taas Jumalan rasti,
käsi kädessä käyn Hänen kanssaan turvaisasti!

Nyt levätään saan, on kiireet otettu pois.
Olet luonani, Jeesus, kuka silloin nurista vois?
Olen matkalla kotiin, täysihoidossa taivaallisessa.
Mitä puuttuisi multa, Isän sylissä turvallisessa.
Kun päivä on kirkas, Hän lähellä lastaan kulkee,
ja laaksojen usvassa, käsivartensa voimaan sulkee!
Hän kanssani aina, siks´ ylistän tänään jo tiellä,
kun perille saavun, mitä sitten kotona siellä.

Jes. 40:28-31
40:28 Etkö tiedä, etkö ole kuullut: Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret? Ei hän väsy eikä näänny, hänen ymmärryksensä on tutkimaton. >> Jakeen lisätiedot
40:29 Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin.
40:30 Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat;
40:31 mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.

Aamen!

Heprealaiskirje 10:25
Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.

Olin pitkästä aikaa srk:n tilaisuudessa ja illan aiheena oli Heprealaiskirje.

""""""Heprealaiskirje 10:25
Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.

Olin pitkästä aikaa srk:n tilaisuudessa ja illan aiheena oli Heprealaiskirje.""""""

Yhdyn edelliseen ja haluan jokaista muistuttaa siitä, että emme osaa antaa arvoa kaikelle sille, mikä meille on itsestään selvää, ennenkuin menetämme mahdollisuuden tähän "itsestään selvyyteen"!

Kuinka moni osaa olla kiitollinen esim. siitä, että on mahdollisuus istua vaikka joka ainoassa seurakunnan tilaisuudessa ihan sen mukaan, kuin itseä haluttaa tai huvittaa?

Mutta haluaisin rohkaista niitäkin, joilla jostain syystä tätä mahdollisuutta ei ole.

Muista, että Jumala on voimallinen kantamaan meitä kaikissa olosuhteissamme ja elämäntilanteissamme!

Hän ei jätä kättensä työtä kesken meidän kenenkään kohdallamme sen vuoksi,
että meiltä viedään mahdollisuus osallistumiseen siinä määrin, kuin itse haluaisimme.

Itseäni lohdutti näissä tilanteissa seuraava Mauri Vikstenin teksti:

"On tärkeää perustaa kristityn elämämme sen pohjalle, mitä ja mihin uskomme, sen sijaan, että perustamme olisi se, mitä olemme tehneet tai keitä olemme.

On myös erittäin vaarallista sellainen ajattelutapa, että innokkuus Herran työssä ja osallistuminen srk kaikkiin toimintoihin pitää uskovan elävänä ja palavana kristittynä.

Sillä; Mitä silloin tapahtuu, jos mahdollisuus työhön ja osallistumiseen otetaankin minulta / sinulta pois?

Mutta, jos ilosi on Herrassasi, kukaan ei voi koskaan riistää sitä sinulta pois!

Ilosi ja rauhasi on silloinkin sama ja se säilyy, vaikka voimasi vähenevät tai loppuvat tai kuoleman virta pauhaa edessäsi.

Sinä siirryt iloiten ja riemuiten virran yli voittajien joukkoon, SILLÄ SINUN ILOSI ON OLLUT HERRASASSI, eikä siinä, mitä sinä olet --- mitä olet tehnyt.....tai mitä olet aikaansaanut!"

Kesken touhujeni havahduin siihen, että huokailuni / rukoukseni oli muuttunut lauluksi, enkä voinut olla, ettenkö tule noita sanoja teillekin tänne jakamaan.

1. Jeesuksen mä kanssain tahdon, yksin kun en uskalla.
Hänet tahdon luonain pitää, Sanahansa turvata

Kerto: Silloin mitään pelkää en, Jeesuksehen turvaten.
Tahdon käydä nurkumatta, askeleitaan seuraten.

2. Jeesuksen mä kanssain tahdon, uskoni kun heikko on.
Vaaroissa Hän rohkaiseepi, ihmisturva voimaton.

3. Jeesuksen mä kanssain tahdon, elon tie se vaihtelee,
päivänpaiste, rajuilma, vuoroin mua kohtelee.

Jeesuksen mä kanssain tahdon, loppuun saakka johtamaan.
Hän mun kuolonm virran poikki, kantaa taivaan valkamaan.

Ja vielä kerto:
Silloin mitää pelkää en, Jeesuksehen turvaten!
Tahdon käydä nurkumatta, askeleitaan seuraten.

HL 333 Sanat Fanny J. Crosby-van Alstyne

On tällainen hössö, mutta Herra on luvannut hössöistäänkin huolen pitää ja se on ihanaa!! :)
Yritän kuitenkin olla sotkematta näillä "välähdyksilläni" alvariinsa muita ketjuja oikein pahasti. :)
Nyt taas jatkamaan isänpäivä valmisteluja.

Jeesuksesta laulan Jeesuksesta vaan

1. Jeesuksesta laulan, Jeesuksesta vaan
:,: jolta syyni suuret anteeks aina saan. :,:

http://www.youtube.com/watch?v=uSrbCG-YlTQ

toinen laulu mitä en löytänyt on seuraava:

"vaikka yksin kulkisin seuraaan Herraa".
eli tätä lauloin koko sydämestäni ja Herra otti sanoistani kiinni !

eli täytyy tietää mitä rukoilee tahi ei.

http://www.youtube.com/watch?v=wssAjEnEE78&feature=related

Laitan HIlja Aaltosen tekstiä tälle päivälle:

"Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä parjaavat."
Luuk. 6 : 28

"Sydän joka antaa anteeksi vääryyden, on kuin lävistetty simpukka, joka peittää haavansa helmellä."

Tänään olen tehnyt matkaa näiden sanojen kanssa ja katsellut niitä.
Edessäni on lävistetty simpukka, jonka haavan peittää helmi.
Kivunkädet ovat helmen pusertaneet.
Ilman tuota haavaa ei olisi helmeä syntynyt, se on tuskan lahja!

Loukkauksestakin on vääryyteen pitkä matka.
Kun pienet kolhut ottavat joskus lujille, mitä sitten, kun tien yli on vedetty vääryyden puomi... Sydän, pystytkö jatkamaan?

Onko heitä, jotka ovat jaksaneet jatkaa?

Kyllä heitä on, tien varressa, sammalten suojassa.
Heitä on vaikea huomata, koska he eivät huuda asuinpaikoistaan ohikulkeville.
He ovat käyneet läpi raskaan ja vaikean kokeen ja oppineet jättämään asiansa sen Jumalan käteen, joka oikein tuomitsee.
Siinä on nöyrän uskon kypsynyttä kirkkautta.
Kypsän tähkän äänetön kumartuminen Jumalan ja ihmisten edessä.

Päivittäin tarvitsemme Jumalan Hengen väkevää ja murtavaa kosketusta Jumalan Sanan alla.
Kun siinä lahjomattoman peilin edessä katsomme itseämme ja näemme, kuinka paljon olemme itse saaneet anteeksi, silloin vasta kykenemme sydämemme pohjasta antamaan anteeksi sille, joka on mielestämme rikkonut meitä vastaan.

Tähän pystymme vain Kristuksen kasvojen edessä.
Siinä kirkkaudessa jaksamme peittää haavamme ja tämän haavan voitelee taivas öljyllä ja kaunistaa rakkaudellaan.
Ja näin karikko elämässämme muuttuu kukkatarhaksi!!!

"Sinun avullasi jaksan panna pois, vaikka matkassani askel raskas ois.
Armokätes alla, haavat paranee, tahtoos taipumalla, tieni valkenee."

Näin Hilja Aaltonen ja tämän tekstin halusin tänään jakaa kanssasi.

http://www.youtube.com/watch?v=eBk5qKiIq9k

Valitusvirret 3 : 21 - 26
21. Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon.
22. Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen
laupeutensa ei ole loppunut:
23. se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.
24. Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.
25. Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.
26. Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua.

Uskollisuutesi suuri on, Herra
ei vaihteen varjoa luonasi Sun.
Iäti kestävä, perustus varma
on Sinun armosi, Herrani mun.

Kerto:
Suuri on Herrani, uskollisuutesi
Aamuisin uusi Sun armosi on.
Mitä mä tarvitsen, Sulta ain saan sen,
Uskollisuutesi on loputon.

Yhtyvät kiitokseen, kesä ja talvi,
kevät ja syksy myös Sua ylistää.
Kuu sekä aurinko, tähtien parvi
Herralle virtensä ne virittää.

Anteeksi synnit suot, rauhan Sä annat
ja näytät missä on oikea tie.
Voimasta voimahan, päivittäin kannat
tiellä, mi valkenee, taivaaseen vie.

http://www.youtube.com/watch?v=-jJDnummQ8w&feature=related

Jes. 41
13. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, tartun sinun oikeaan käteesi, minä sanon sinulle: "Älä pelkää, minä autan sinua".
14. Älä pelkää, Jaakob, sinä mato, sinä Israelin vähäinen väki: minä autan sinua, sanoo Herra, ja sinun lunastajasi on Israelin Pyhä.


VAIN YKSI LEIVISKÄ

Vain yhden pienen leiviskän mä sain.
Suo, Herra, että pöydälles sen toisin,
ja runsain käsin asioida voisin,
kirkastain nimeäsi, auttajain.

On heikko lauluni kuin varpusen,
en koskaan kotkan ylväin siivin lennä.
Vaan liki Vapahtajaa tahdon mennä,
tiukuttain ylistystä Jeesuksen.

Niin lyhyt kynttiläni mitta on,
ei loitos toista heikko liekki sen.
Vaan kuitenkin mä tuikin toivoen,
ett´ näyttää voisin tietä taivohon.

En koskaan voisi lailla Pietarin,
julistaa tuhansille armoas.
Oi, jospa saisin olla Andeas
ja Jeesuksen luo tuoda Simonin.

Vain yhden pienen leiviskän mä sain.
Suo, Herra, että pöydälles sen toisin
ja runsain koroin asioida voisin
ja saada kerran joukkoon voittajain.

Sinikka Auvinen

Hyvä on ihmisen olla
sisko kun siskon löytää....

täällä on ainakin Siivetön!
Rauhaa!

Tässä aamun viime hetkinä ennen töihin lähtöä mietin näitä kirjoituksia täällä lukiessani, että lienee suuri ja harvinainenkin Hengen taito ihmisessä ja Jumalan armotyö, joka osaa viedä kanssakulijan Hänen rakkaudessaan oman arvokkuutensakin äärelle. Ihmisen arvo Jumalan silmissä on mittaamaton.

Hänen rakkaudestaan tänäänkin oppimaan.

http://www.youtube.com/watch?v=yIQQKwGMdDE

Tule Jeesus ja siunaa lastas
on tuulinen maailman tie.
Kätes voimakas turvaksi anna.
Kun uuvun niin nosta ja kanna
ikirauhaan kerran vie.

Iloa päivään, toivoo Psalmilaulu. :)

Ps. 90:1
"...Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen."

Turva tarkoittaa tässä turvapaikkaa, tarkemmin sanotuna; piilokomeroa, johon saamme mennä suojaan.

Meidän Herramme on tällainen "piilokomero" meille Hänen omilleen.
Sitä Hän on aina ollut ja sitä Hän on edelleen ja polvesta polveen niille, jotka Häneen luottamuksensa laittavat.

Hakeutukaamme siis tänäänkin Hänen turviinsa, "piilokomeroon" ja silloin pahalla ei ole meihin mitään valtaa, vaan me saamme laulaa Ps. 91 tavoin:

1. Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy,
2. se sanoo: "Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan".
3. Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta.
4. Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus.
5. Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta,
6. et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee.
7. Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu.
8. Sinun silmäsi saavat vain katsella ja nähdä, kuinka jumalattomille kostetaan.
9. Sillä: "Sinä, Herra, olet minun turvani". - Korkeimman olet sinä ottanut suojaksesi.
10. Ei kohtaa sinua onnettomuus, eikä vitsaus lähesty sinun majaasi.
11. Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi.
12. He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.
13. Sinä kuljet leijonan ja kyykäärmeen ylitse, sinä tallaat nuorta jalopeuraa ja lohikäärmettä.
14. "Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni.
15. Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle, minä olen hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan.
16. Minä ravitsen hänet pitkällä iällä ja suon hänen nähdä antamani pelastuksen."

http://www.youtube.com/watch?v=9DEYgcK73ZI&feature=related

Tämä teksti on ollut mielessäni viime päivinä ja haluan rohkaista tällä tekstillä sellaista ihmistä, joka on kokenut jotain saman kaltaista elämässään, kuin tämä kalliolla kasvava puu.

-- PUU -- KALLIOLLA KASVAVA

Hengellinen ihmisemme on joskus, kuin yksinäinen puu kallion kielekkeellä.

Ulkoa päin näemme sen siinä kasvavan, kuin minkä tahansa puun, mutta jos lähdemme vähän miettimään sen elämää, huomaamme siinä olevan paljon sellaista, mitä nopea, ohimenevä katseemme ei useinkaan paljasta.

Se on alun alkaen nostanut päätään sieltä vähämultaisesta, vähäravinteisesta kallionkolosta.
Yrittänyt kasvaa sieltä niukalla ravinnolla, mutta Hän, joka on elämän antanut, on luvannut antaa myöskin kasvunvoiman.

Mitä suuremmaksi se sieltä kallionkolosta kasvaa, sitä lujemmin siihen ottavat rajuilmat, tuulet ja myrskyt.
Kukaan ei ulospäin näe, mitä sen sisällä tapahtuu ja millä se selviää, koska juuret, joiden avulla ja kautta se saa ravintonsa, ovat piilossa kalliossa ja ainut tapa, millä se voi pysyä pystyssä, on aina vain lujemmin ja lujemmin tarrautua juurillaan Kalliosta kiinni.

Tätä juuriston rakentamista ja vahvistamista sen on syytä tehdä niin sateella, kuin paisteellakin, koska myrsky usein nousee nopeasti, jopa huomaamatta ja näin ollen yllättää meidät ja meidän "hengellisen puumme".
On tärkeää, että silloin juuremme ovat kattavat, laajat ja lujasti Kalliossa kiinni!

Tälle "hengelliselle puullemme" siellä kallionkielekkeellä sattaa tapahtua sellaistakin, että joku hyvin ajattelematon ihminen tulee kalliolle ja haluaa jättää ja lyödä oman puumerkkinsä syvälle puun kylkeen, että muutkin näkisivät ja tietäisivät, että hänkin on siinä lähellä käynyt.

Tai sitten vain ajankulukseen tai jopa itsekkyyttään, kaivertaa syvään ja kipeästi oman puumerkkinsä puun pintaan.

Ja on niitäkin, jotka oikein poraavat syvän reiän puun kylkeen ja asentavat omat tyhjät astiansa siihen, kerätäkseen itselleen puun mahlat, selvitäkseen tulevista sairauksista ja flunssa-aalloista terveinä ja vahvoina ja jaksaakseen jälleen täysillä energioilla jatkaa matkaansa, unohtaen "hyväksikäyttämänsä" puun, mahlan keruun jälkeen haavoitettuna yksinään kalliolle, tuleviin tuuliin ja myrskyihin seisomaan ja odottamaan seuraavaa puumerkkinsä tekijää tai mahlankerääjää.

Ja voi miten nuo haavat särkevätkään ja kirvelevätkään puun pinnassa, mutta sillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin vain jäädä odottamaan, että sen sisällä virtaava elämänmahla tekee auringon ja lämmön kanssa tehtävänsä ja näin haavat pääsevät paranemaan.

On myöskin niitä kulkijoita, joita puun alimmat oksat ärsyttävät aivan suunnattomasti.
Ne varjostavat ja häiritsevät heidän elämäänsä ja he kokevat, että juuri tämän puun oksat estävät heitä näkemästä riittävän pitkälle ja laajalle ja niinpä he katsovat oikeudekseen tarttua sahaan ja karsia puusta pois heidän näkökannaltaan turhat ja hankalat oksat.

Eivätkä he ota ollenkaan huomioon, että ehkäpä jollekin toiselle juuri nämä ovat niitä oksia, jotka ovat suoneet varjoa ja virvoittumisen hetkiä paahtavan auringon porottaessa tai joku toinen on voinut etsiä suojaa sateella ja myrskyllä, juuri näiden heidän mielestään liian leveiden ja varjostavien oksien alta.

Mutta on myöskin niitä, jotka ovat jopa sitä mieltä, että eikö sen voisi vaikkapa kaataa kokonaan poiskin........ tuon puun tuosta..... jyrätä vain kylmästi kumoon..... eipä olisi siinä tiellä..... .vieläpä kaikkien nähtävänäkin..... noin haavoittuneena ja karsittuna..... ja riisutturankaisena...... pilaamassa olollaan koko maiseman ja näkyvyyden.

MUTTA MUISTA...... on lähellä........ vain kuulomatkan etäisyydellä.......
on ystävä!...... joka pyytää:
"Antakaa minulle aikaa vielä yksi vuosi?!
Minä hoidan.... minä muokkaan... ja minä lannoitan sitä.... sidon sen haavat...... ja tuen sen oksat...... josko se sitten alkaisi kantamaan hedelmää?"

Eikä kukaan täysin tiedä, mitä tuo puu on kokenut ja nähnyt siinä kasvaessaan.
Se on saattanut nähdä ja kokea jotain sellaistakin, mitä monikaan ei ole koskaan nähnyt ja kokenut.
Eikä kukaan tiedä sen kasvun voimasta tai määrästä mitään.....
ennenkuin eräänä päivänä puu lopullisesti kaadetaan ja esiin tulevat sen vuosirenkaat, jotka vasta paljastavat KAIKEN...
ja Tavaallinen Isä lukee ne omaan kirjaansa ja lausuu tuonkin puun kohdalla:
"Sinä hyvä ja uskollinen palvellija, mene Herrasi iloon."

Jesaja 1:3:
Heitä kutsutaan vanhurskauden tammiksi, Herran tarhaksi, jonka Hän on itse istuttanut, osoittaakseen kirkkautensa.""

Jeremia 33:6 sanoo:
"Katso, minä kasvatan umpeen ja lääkitsen sen haavat, ja minä parannan heidät ja avaan heille rauhan ja totuuden runsaudet.."

On kristitty kuin palmupuu
varrella virran kirkkaimman.
Sen juuret syvään ulottuu,
se kestää helteen kuumimman.

Kun myrsky hurja raivoaa,
niin palmu varttaan kasvattaa.
Se nöyrtyy hiljaa...
ja niin se kauan elää saa.

Raamatun sana jokainen
on vettä palmun janoisen.
Ja rukoukset ihmisen,
kuin hengitystä lehvien.

Ne jotka Herraa odottaa,
ne Hältä voiman uuden saa.
Ja niin kuin kotkat....
he siivillensä kohoaa.

Ei kaadettukaan palmupuu
oo koskaan täysin toivoton.
Jos vaikka runko tuhoutuu,
pian siinä verso uusi on.

Ja kun on oikein vaikeaa,
niin Herra lastaan vahvistaa.
Taas juuret kasvaa...
ja veden raikkaan tavoittaa.

Job 14:7-9
7. Onhan puullakin toivo: vaikka se maahan kaadetaan, kasvaa se uudelleen, eikä siltä vesaa puutu.
8. Vaikka sen juuri vanhenee maassa ja sen kanto kuolee multaan,
9. niin se veden tuoksusta versoo jälleen ja tekee oksia niinkuin istukas.

Mikähän suomalaista uskovaa vaivaa, kun yhtenään tarvitaan rohkaisua ja virvoitusta, vaikka kukaan ei uhkaa millään tavalla, ihan saa vapaasti harjoittaa jumalayhteyttään, ja kun kerran Jumala on sydämessä Henkensä kautta, niin mihin sitä virvoitusta sitten sen lisäksi tarvitaan ja mihin se eilisen virvoitus katosi !

inhorealistinen jytky vaan aina välillä tekeee terää ja ravistaa höynenet matkapuvusta.

Jesajan kirjan 35. luku.

1 Erämaa ja hietikko iloitsee, aromaa riemuitsee ja kukoistaa kuin lilja.
2 Se kauniisti kukoistaa ja iloitsee ilolla ja riemulla. Sille annetaan Libanonin kunnia, Karmelin ja Saaronin ihanuus. He saavat nähdä Herran kunnian, meidän Jumalamme ihanuuden.
3 Vahvistakaa hervonneet kädet, voimistakaa horjuvat polvet.
4 Sanokaa hätääntyneille sydämille: "Olkaa lujat, älkää peljätkö. Katso, teidän Jumalanne! Kosto tulee, Jumalan rangaistus. Hän tulee ja pelastaa teidät."
5 Silloin avautuvat sokeain silmät ja kuurojen korvat aukenevat.
6 Silloin rampa hyppii niinkuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa; sillä vedet puhkeavat erämaahan ja aromaahan purot.
7 Hehkuva hiekka tulee lammikoiksi ja kuiva maa vesilähteiksi. Aavikkosutten asunnossa, missä ne makasivat, kasvaa ruoho ynnä ruoko ja kaisla.
8 Ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie": sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy-eivät hullutkaan.
9 Ei ole siellä leijonaa, ei nouse sinne raateleva peto; ei sellaista siellä tavata: lunastetut sitä kulkevat.
10 Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.

Laitan tänä aamuna tänne Salme Blomster:in tekstiä lohduttamisesta ja sen tärkeydestä.

Lohdutus
Julkaistu 14.11.2011

Muistan lapsena näkemäni elokuvan. Siinä pikku tyttö piti sylissään karitsaa (Ilona ja hänen karitsansa) ja sanoi tälle: ”Älä pelkää! Minä suojelen sinua!” Sanat koskettivat minua syvästi ja osuivat johonkin minussa olevaan kipuun.

Raamatussa yksi kauneimpia lohduttamiseen liittyviä kohtia on se, jossa Jumala kehottaa meitä lohduttamaan kansaansa. (Jesaja 40)
Samalla tavalla Hän, Pyhä Isä itse lohduttaa meitä, lapsiaan.

Kaikki ihmiset kaipaavat ja tarvitsevat lohdutusta surussa, sairauksissa, yksinäisyydessä…

Mutta miten vaikea meidän onkaan lohduttaa ja ottaa itse vastaan lohdutusta. Mistä se johtuu?

Olemme kasvatuksemme, ympäristömme ja geeniemme summa.
Monissa perheissä ei ole osattu lohduttaa itkevää lasta.
Ennemminkin on opetettu, ettei itkemisessä ole mitään hyvää ja
siksi kyyneleet on pitänyt kätkeä.
On ollut heikkoutta tarvita muita.
On ollut heikkoutta näyttää haavoittuneita tunteita.
On ollut ”tyttömäistä” tunteilua, jos itkee tai tarvitsee lohdutusta.
Tämä päivä sulkee surun pois arjesta niin, että kuolemakin eristetään laitoksiin, eikä leski kanna enää suruhuntua.

Lohdutuksen tarpeen kieltäminen ja pois sulkeminen kertoo kasvatuksen vinoutumista, ajan hengestä, kyvyttömyydestä.
Vanhempi ei ole saanut lohdutusta, eikä hän osaa lohduttaa omaa lastaan. Oman tarpeen kieltäminen on johtanut siihen, että tarve tulla lohdutetuksi on alkanut merkitä sellaista avuttomuutta, jota emme halua itsessämme nähdä. Kieltäminen jatkuu sukukunnittain kolmanteen ja neljänteen.

Yksi tärkeimpiä eheytymisen mahdollisuuksia jää kokematta ja käyttämättä.

Kun ihminen tarvitsee lohdutusta, hän on hyvin auki ja haavoittuva.
Jos hänet tällöin hylätään sanomalla esimerkiksi, että lakkaa jo vollottamasta iso mies (lapselle) tai koeta nyt ryhdistäytyä ja ottaa itseäsi niskasta kiinni, tarvitseva tulee hylätyksi. Jos tätä tapahtuu usein (herkälle riittää kertakin), tarvitseva ei enää avaudu. Hän kätkeytyy panssareitten taakse ja kätkee tunteensa vakavin seurauksin.

Kyky lohduttaa ja ottaa vastaan lohdutusta alkaa lapsuudesta.
Pienen lapsen kipu lähtee puhaltamalla, vähän isomman hellillä sanoilla. Kaikille sopii paijaus, läsnä oleminen, kädestä kiinni pitäminen, silmiin katsominen.
Lohduttaminen on erilaista eri ikäisille, mutta kaikille on tärkeää tulla kuulluksi.

Lapsen huolet kaikkoavat, kun hänelle muistutetaan, että aikuiset kantavat huolen hänenkin puolestaan ja että Taivaan Isä on niin suuri ja mahtava, että Hän puolestaan pystyy kantamaan vanhempienkin taakat:, kaikkien.

Jesaja 40: ”Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne.
Puhukaa lempeästi Jerusalemille ja kertokaa sille, että pakkotyö on päättynyt, että sen syyllisyys on sovitettu…”

Ajattelen näiden sanojen sopivan hyvin myös Suomelle sen lisäksi, että meidän tulisi jatkuvasti muistaa Jumalan omaisuuskansaa rukouksin ja siunauksin.
Myös suomalaiset tarvitsevat lohdutusta.
He ovat rikkinäisiä, yksinäisiä, alkoholisoituneita, itsemurha-alttiita. Suomalainen tarvitsee Isän syliä, Kaikkivaltiaan kosketusta ja lohduttavia sanoja.
Niitä Raamatussa on paljon ja niitä kannattaa itselleen usein lukea, jotta kipeä mieli saisi rauhan ja tulisi kuulluksi.

Itseäni ovat lohduttaneet monet Raamatun paikat.
Jesaja 40 muistuttaa mm: ”Ei hän väsy, ei uuvu, tutkimaton on hänen viisautensa. Hän virvoittaa väsyneen ja antaa heikolle voimaa…ja kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat.
He juoksevat, eivätkä uuvu, he vaeltavat, eivätkä väsy…”

Eräs ystäväni kysyi minulta kerran: ”Luuletko, että Jumalalle riittää, jos täällä maailmassa tekee sen, minkä jaksaa ja osaa?
Vaikka se olisi niin vähän, että osaisi elämänsä aikana lohduttaa vain yhtä ihmistä?”

Minä luulen, että se riittää!

Voimme alkaa tällaisen lohduttamisen vaikka itsestämme Daavidia mukaillen: ”Älä huolehdi, sieluni, älä murehdi. Älä pelkää. Odota Herraa, Jumalaasi.
Vielä Hän tulee.”
Ps. 42:6 ”Miksi olet masentunut, sieluni, miksi olet niin levoton?
Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä, Jumalaani, auttajaani.”

Jos meitä ei ole lapsena lohdutettu, jos emme ole oppineet sen tarvetta ilmaisemaan, sitä vastaanottamaan tai antamaan,
voimme alkaa opetella sitä nyt – missä iässä tahansa.
Lohdutuksen oppiminen alkaa itsestä.
Voimme alkaa puhua sielullemme kuten Daavidkin teki.
Voimme sanoa itsellemme, kun pelkäämme:
”Älä pelkää! Ei ole mitään hätää! Kaikki on hyvin!
Itse Taivaan Isä on kanssasi.
Salme Blomster / Trigonos ry

Sain äsken puhelinsoiton ja käskettiin kuuntelemaan tämä laulu.

http://www.youtube.com/watch?v=sim2R1G4sAs

Muistin, että olisi tässä ketjussa, mutta eihän sitä ollutkaan, joten laitan sen nyt tänne teille muillekin kuunneltavaksi.


On Lasse Heimosen levyllä: Ei pisaraakaan liikaa

ISÄ -- ANNA MEILLE ANTEEKSI!

Me niin usein tuhoamme rakkauden,
jonka olet meille lahjoittanut, ollaksemme onnellisia.

Teemme toistemme elämästä murheellista,
lisäämme pahoinvointia ja kärsimystä,
loukkaavilla ja ajattelemattomilla sanoillamme,
vähätellen ja halveksien.

Kieroilemme ja käyttäydymme asiattomasti,
velomme toinen toistamme
ja näin etäännymme ja etäännytämme.
Kadottaen näin toimien väliltämme luottamuksen,
jonka Sinä olet antanut,
tehdäksesi elämästämme turvallisempaa.

Isä - usein on kysymys mitättömistä asioista,
joiden annamme rakentaa muureja välillemme.

Meitä saattaa harmittaa toisen ihmisen itsevarmuus,
tai hänen mukavuudenhalunsa saa meidät tolaltamme.
Karehdimme toisen tyytyväisyyttä elämäänsä
ja vertaillen kasvatamme eroavaisuuksiamme.

Annamme pahan tuulemme iskeä toista vasten kasvoja.
Sidomme arvostelullamme muita
ja vangitsemme omilla mielipiteillämme toisia.
Rankaisemme omahyväisyydessämme läheisiämme,
emmekä anna heille tilaa, ellei sitä ole meillä itsellämmekään.

Sinä olet kieltänyt meitä tuomitsemasta,
ja siitä huolimatta me joka päivä temme sitä,
-- arvostellen ja määritellen toinen toisiamme.
Kannamme kaunaa,
vaikka Sinä itse annoit meille esimerkin Golgatalla:
"..Anna heille anteeksi.
sillä he eivät tiedä, mitä tekevät."
Näin sanoit Sinä, kiusattu kiusaajistasi.

Isä - me tahdomme antaa anteeks!

Auta meitä, ettei se tapahtuisi vain näön vuoksi,
tai että omaa jalomielisyyttämme jätämme kostamatta,
tai osoittaaksemme omaa erinomaisuuttamme.

Vaan siten, että menemme sisimmässämme
vilpittömin mielin tuon toisen ihmisen rinnalle,
hänen syyllisyyteensä, astuen hänen "saappaisiinsa".

Tahdomme luopua omista oikeuksistamme
ja jättää epäluulomme ja omat väärät oletuksemme.

Auta meitä ottamaan käyttöömme
Sinun ystävällisyytesi ja rakkautesi,
ottamaan askeleen lähemmäksi kanssamatkaajiamme,
-- aseettomina
-- syyllistämättä
-- sormella osoittelematta.
Vain näin voimme sulattaa kaunan ja katkeruuden ympäriltämme.

Isä -- auta meitä jokaista omassa pienessä elinpiirissämme
luomaan rauhaa ja heijastamaan Sinun valtakuntaasi!

Isä -- anna meille anteeksi enemmmän,
kuin itse kykenemme anteeksi antamaan!

Kiitos siitä, että Sinä olet anteeksiantamuksemme voima ja lähde!

Herra- - -
suo silmieni nähdä kanssakulkijani
aina rakkauden silmälasien lävitse.

Suo huulieni siivilöidä pois joutavat puheet
ja tuomaan lähimäisistäni julki vain sitä,
mikä on hyödyllistä, hyvää ja totta.

Suo huulilleni vartija,
etten sanoillani rikkoisi tai haavoittaisi
mitään, enkä ketään
ja suo sydämeni syttyä entistä suurempaan
rakkauden osoittamiseen,
- - - myös teoillani, eikä vain huulillani.

Auta lopettamaan virheiden etsiminen
lähimäisistäni ja kanssakulkijoistani,
sillä niin usein niiden avulla
yritän vain nostaa itseäni muiden yläpuolelle
ja siten todistella omaa virheettömyyttäni.

Suo käsieni ahkeroivan rakkauden tekoja,
jotka lääkitsevät ja saavat lähimäiseni vakuuttumaan
- - - SINUN Rakkaudestasi - - -
eikä omasta erinomaisuudestani.

Suo jalkojeni alttiisti astella rakkauden polkuja,
joilla ei tehdä kanssakulkijoille mitään pahaa,
vaan huomataan alaspainetut ja autetaan heitä nousemaan.

HERRA - - -
älkööt silmäni katselko muita vallanhaluisina,
ylimielisesti, vähätellen tai kadehtien,
älköötkä korvani kallistuko kuuntelemaan
sydämiä toisistaan erottavia puheita ja valheita.

Älkööt huuleni lausuko sanoja,
jotka hajottavat ja rikkovat,
älköönkä sydämeni pimentykö rakkaudettomuudesta,
jota en edes itse huomaa ja näe.

Älkööt käteni tehkö tekoja,
jotka eivät kestä päivänvaloa,
älköötkä jalkani kiirehtikö oman tahdon poluille,
joilla astun kärsivän ohitse,
huomaamatta heidän hätäänsä,
itkevän ohitse,
itkemättä hänen rinnallansa,
eikä myöskään iloitsevan ohitse,
osaamatta ja kykenemättä yhtyä hänen iloonsa.

Sillä niin usein meille on helpompaa olla ystävä
menetyksessä, kuin menestyksessä.

Rakas Taivaallinen Isämme - - -
Kiitos siitä, että me saamme tulla eteesi
juuri niin raadollisina ja vajavaisina,
kuin me itse kukin olemme,
uskoen, luottaen ja tietäen,
että Sinä voit luoda meistä uutta!

Ja me saamme kiittäen jäädä
Sinun kämmenellesi - - - nähdäksemme,
miten Sinun uudeksi muuttava voimasi,
saa meidät nousemaan siivillemme
ja lentämään niihin siunausten pilviin,
jotka satavat rakkaidemme, läheistemme,
kuin myöskin kanssamatkaajiemmekin elämään
Sinun siunaustesi sateita,
jotka puhdistavat, virkistävät
ja antavat voimaa uuteen tuoreeseen kasvuun.

- - - Sillä siihen meidät on kutsutut,
levittämään sitä Ilosanomaa,
joka saa kuolleet luutkin eläviksi
ja tuhkasta kasvamaan jaloruusuja
- - - SINUN rakkaudellasi
- - - SINUN armossasi!

Isä - - - kiitos siitä, että Sinä et meitä koskaan jätä, etkä hylkää
ja Sinä annat voimasi, niinkuin ovat päivämmekin.

Hyvää sunnuntaipäivää teille jokaiselle tämän laulun sanoina:

http://www.youtube.com/watch?v=gw7mwC2cIkM

Laittakaamme jokainen kaikki toivomme tähän Golgatan Mieheen, joka on KAIKEN tehnyt ja valmistanut meidän puolestamme.
Katsokaamme Häneen ja Hänen tekemäänsä työhön, niin me pelastumme.

Monenlaista on voiteiden ja laastarilappujen levittäjää tänä päivänä, mutta vain yksi on Välimies, ihmisen ja Jumalan välillä ja se on Jeesus Kristus, syntisten Ystävä, Vapahtaja ja Armahtaja!

Aloituksessa kyseltiin mistä saatu rohkaisua, virvoitusta.
Kommenttien joukossa mainittiin eräs laulu ”Yksin istun huoneessani”.

Joku kirjoitti:
”...no itselläni oli kasetti joskus jossa nainen lauloi omia lauluja, yksi kappale saattaa alkaa näin: "Yksin istun huoneessani, varjot piirtyy lattiaani"
no kun en muista niin sen olen unhottanut :)

Toinen tunnisti laulun ja kommentoi. Oli laulun sanatkin kirjoittanut:
”Ihan täydellinen tuo sanoitus ei ole, mutta lähelle kuitenkin. Lauloin tuota joskus nuorempana. Vanhempieni levyjä.” (Ei muistanut kuka oli esittäjä.)

Sitten toinen taas vastasi:
”joo, mulla oli tämä kastetilla mutta en saannut sitä tietokoneeseen !
hhmm, lohduttava kappale.”

Jep! Törmäsin netissä siihen lauluun! Alkuperäisestä - Yksin istun huoneessani- on digitoitu ja editoitu versio, ei kohise eikä särise.
https://www.elamanlaulu.com/?page_id=680

Oli siellä sivustolla toinenkin videoversio samasta laulusta, ja monta muuta iki-ihanaa biisiä 50 vuoden takaa!

joo. Mikähän siinä on, että monet vanhat hengelliset laulut on nousseet uuteen suosioon?? Kun ei oikein lauleta enää kokouksissakaan lauluja, pelkkää ylistystä on oltava? No, aikansa kutakin.

Opettamalla, kuinka lopullinen väärä profeetta seisoo jo kynnyksellä, ja sehän tietää samalla Antikristuksen ajan pikaista alkamista. Se puolestaan tietää Kristuksen paluuta. Maailmalla on aikaa arviolta maksimissaan 10 vuotta. Katso, mitä nyt on tapahtumassa:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17770143/antikristuksen-vaara-profeetta

Mihin joutui se laiva puhtaan säteilevä
joka matkasi kerran vesihin kirkkaisiin,
laineet kylläiset elämän,korkeat,kauhistavaiset
ja niin pyhät,sen kylkiin löi vaahtopäin valkehin

Pois oli saasta,mi nyt turmelee sydämen nuoren,
tuuli raikas löi kasvoihin ylösnostaen pään,
kuin kipinän elon ahjon alasimelta,se sielun
nostaa vain tahtoi taivaita tähyämään.

Nyt joitakin vainko taivas kantaa saako,
niin monet vaipuvat edessä tuskan,laskevat pään,
eivät koskaan elämän laineitten korkeain yllä
tulevaisuuteen timantinkirkkaaseen sokeina nää.

Niin monet vaipuvat,se totta on kyllä
niin monet sammuvat,purjeensa laskevat,oi.
Kuitenkin laulu soi valosta hukkuvain yllä!
Rohkeat vainko,aniharvat,siihen uskoa voi

Joko loppu sivut kirjasta? Ota toinen ja jatka siitä,ei näitä kukaa lue kuitenkaan. Etkö pääse välillä ulos sieltä suljetulta,no empä ihmettele yhtään.

Kiva kun oli linkkiä! Kauan sitten tää laulu oli tosi suosittu... ja itsellä on vanha levy edelleen. Mukava kun voi kunnella nyt netistä!!
https://www.elamanlaulu.com/?page_id=680

Aloitus vaikka yli 10 vuoden takaa on hyvä ja aina ajankohtainen.
Tarvitsemme Herran virvoitusta ja apua joka päivä!