suolatieonnettomuudet johtuvat yleensä suolatien eteen pysähtymättömyydestä kuraisen tuulilasin sekä ajovalojen-, jäätyvien pyyhkijänsulkien ja arvaamattoman pidon vaihtelun vuoksi. Lähestyttäessä suolatietä nopeutta tulisi vähentää ja hakeutua mitä pikimmin pois suolatieltä ja lähimpään autopesuun, erityisesti alusta ja pyöräkotelot pestävä huolella.
Suolatiesääntöjen kunnioitusta on kohennettava, laskekoon valtio siis suolateiden määrää jottei kansalaisten autokalusto turhaan ruostuisi suolateiden takia.
Suolatiesääntöjen kunnioitusta on kohennettava, laskekoon valtio siis suolateiden määrää jottei kansalaisten autokalusto turhaan ruostuisi suolateiden takia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suolateitä ei tarvitsisi jos nastattomat talvirenkaat kiellettäisiin...
Ei se nyt noinkaan mene. Mielummin ajelen kitkoilla suolaamattomia teitä, kuin suolattuja. Suolaa levitetään ainoastaan raskaan kaluston tarpeisiin.
Ennen ei teille kylvetty suolaa. Kun ns. kitkarenkaat tulivat markkinoille niin suolaaminen yleistyi etenkin asutuskeskittymissä, eli Helsingistä lähtien pikkuhiljaa pohjoisempaa kohti...
Enää nykyään käytetyn auton myyntivalttina ei voi käyttää: "pohjoisen tervepeltinen" koska jo Roviksessa löytyy niitä city-ihmisiä jotka eivät osaa ajaa kuin sulatetulla tiellä...
Näin pohjoisen kuskina kitkoista on kokemuksia etenkin jäisiltä teiltä ja kun faktat pidetään faktoina niin kitkat ovat ok renkaat sulatetuilla teillä ja pärjää niillä nk. pakkaslumen peittämilläkin teillä mutta kun tuota ajokokemusta on tullut jo yli 30v ajan niin sellaista pakkaslumen peittämää tietä ei tavallinen rivikuski pääse ajamaan kuin sen oman pihatien ja asutusalueen tienpätkällä aikaisin aamuisin...
Sitten kun liitytään vähänkään vilkkaammalle tieosuudelle niin alla on (ilman suolapaskaa) jäiseksi pinnaksi tampattu lumi ja kitkat.... HUH HUH!!!! Tientukkona tai ojan pohjalla nauttimassa kitkojen "pidosta". Ei kiitos....
> Näin pohjoisen kuskina kitkoista on kokemuksia etenkin jäisiltä teiltä ja kun faktat pidetään faktoina niin kitkat ovat ok renkaat sulatetuilla teillä ja pärjää niillä nk. pakkaslumen peittämilläkin teillä mutta kun tuota ajokokemusta on tullut jo yli 30v
Pappahorisko se vaan toistelee essonbaarin legendoja.
Kitkarenkaat ovat oikeat talvirenkaat = toimivat mainiosti pelkästään auratulla tiellä. Talvina 2009/2010 ja 2010/2011 on ollut oikein mukava ajella, kun PK-seudullakin oli oikea talvikeli. Kitkarenkaat toimivat hyvin eikä pissapoikaa tarvinnut tankata kahdesti viikossa. Ainona poikkeuksena oli pari kertaa, kun valtaväylille levitettiin -15 pakkasella suolaliuosta, kun sääennuste lupasi lauhtuvaa. Liian kovan pakkasen vuoksi liuos jäätyi ja tällaisella luistinradalla olikin sitten ikävämpi ajella kuin pienemmillä, pelkästään aurauksen varassa olleilla teillä.
Siis paremmin pärjää oikeilla talvirenkailla, kun suolaa ei käytetä lainkaan!
Valitettavasti raskas kalusto ei pärjää ilman suolaa. Täällä ihmisten ilmoilla ei toimi vauhdin otto mäkiinkään - rakas kalusto joutuu pysähtelemään mäkiin ruuhkan tai liikennevalojen vuoksi ja se on sitten siinä, jos tien pinta on luminen tai jäinen. Tämä on nähty tarpeeksi monta kertaa - myös näinä muutoin mukavina pakkastalvina 2009-2011.
Nastarenkaiden l. jyrsimien ominta aluetta on puolestaan suolattu tie, koska näissä oloissa ne pärjäävät testien mukaan parhaiten ja TM niitä siksi tyrkyttääkin PK-seudulle ja rannikkoalueille yleensäkin. Perusteluna tietysti se, että suolalla sulatettu tie on se yleisin talvikeli. Välikelin renkaat, vaikkei TM olekaan asiaa kehdannut näin suorasukaisesti ilmaista.
Jyrsimien huonot puolet TM sivuuttaa täysin. Yhtään ei haittaa, vaikka jyrsimet jauhavat vilkkaimmilla väylillä talven mittaan katupölyksi 1-1,5 cm kerroksen asvalttia, tai se, ettei TM edes testaa talvirenkaiden toimintaa huurteen/mustan jään peittämällä asvaltilla. Jäätestit tehdään paksulla ja sileällä jäällä, joten niistä on hyötyä lähinnä jääteillä tai luistinradoilla säännöllisesti autoileville.
Toki molempia rengastyyppejä käyttäneet tietävät, miksi musta jää ei kuulu testiohjelmaan. Vaikka upouudet jyrsimet saavatkin paksulla jäällä apua metalliryyneistään, niin hiuksen ohuella jääkerroksella & pyöreäpäisiksi kuluttuaan ryynit vain luistavat hyödyttöminä mukulakiven/asvaltin kiviaineksen pintaa vasten. Onhan kaikille tuttu tämä risteyksistä kaikuva RAAAAPS -ääni. Kitkoihin siirryttyäni olekin oppinut ottamaan vapaan kaistan aina tilaisuuden tullen, niin ei valon vaihduttua tarvitse kuhnia a) paikallaan sutivan b) hyyyviin hiiiitaasti, renkaitaan säästellen, liikkeelle lähtevän jyrsijän takana.