Se tapahtu tänään...Se mitä mä olin jo kauan
pelänny. Sä tulit mun oven taa ja ku mä aukasin
oven sä halasit mua lujaa kuiskaen "mä oon
pahoillani". Sanat ei riitä kertomaan kuinka
surullinen oon. Mä itkin kauan, mut mua helpottaa
tietää, et sä yhä välität must ja et me ollaan
kavereita. Me luvattiin olla kavereita ja tanssia
vielä diskossa...Molemmille helpompaa unohtaa.
Ehkä te nyt aattelette miks meil meni poikki...?
Jätkän pää ei vaan kestäny. Me oltiin molemmat
tosi maassa, pelättiin, et toinen jättää...Nyt se
sit tapahtu...Must ei silti tunnu pahalta :)
Elämä jatkuu...niinku sen pitääkin...
pelänny. Sä tulit mun oven taa ja ku mä aukasin
oven sä halasit mua lujaa kuiskaen "mä oon
pahoillani". Sanat ei riitä kertomaan kuinka
surullinen oon. Mä itkin kauan, mut mua helpottaa
tietää, et sä yhä välität must ja et me ollaan
kavereita. Me luvattiin olla kavereita ja tanssia
vielä diskossa...Molemmille helpompaa unohtaa.
Ehkä te nyt aattelette miks meil meni poikki...?
Jätkän pää ei vaan kestäny. Me oltiin molemmat
tosi maassa, pelättiin, et toinen jättää...Nyt se
sit tapahtu...Must ei silti tunnu pahalta :)
Elämä jatkuu...niinku sen pitääkin...
Vastaukset 4
Vanhimmat
kokemuksesta: harvoin kaveruuskaan säilyy... tai
vaikeeta se tulee ainaki oleen... =(
kaveruus ei valitettavasti säily, ajan mittaan se
hiipuu, ku molemmat löytää taas rakkauden, te
todennäköisesti ajaudutte erillenne, kohta ette
edes moikaa toisianne kadulla, mulle on ainakin
käyny niin. Paha sanoa mutta totta tää on!!
mä tuun aina surulliseks kun mä luen tollasia
juttuja tai katon leffoja tai jotain...se on niin
väärin et ihmiset jotka rakastaa toisiaan eivät
sovi toisilleen tai joutuvat eroamaan jostain
syystä!se on niin VÄÄRIN!!!
mä ja mun entinen oltiin yhessä kauan...ja kun se
jätti mä aattelin että se ei puhu mulle enään, ei
haluu olla kaveri, ei mitään... mut nyt vähän
aikaa sitten tapahtu asia jonka takia mä tiiän
että se välittää vielä! mä tiiän että me mennään
vielä joskus yhteen!!! koska kumpikaan ei oo
unohtanu toista! meillä meni poikki koska meidän
näkemiset vaan harveni ja harveni....molemmat
luuli että toinen jättää... ja kunn se tapahtu
mun elämä pysähty mä jäin tallaamaan pakalleen...
mut nyt oon onnellinen!!!!! vaikka eilenkin itkin
itseni uneen silti ootan huomiselta enemmän!!! ja
mä tiedän että yx puhelu vois muuttaa vaikka koko
mun elämän... mut en oo varma niin mä ootan...