Jumalanpilkkalaki

Mielestäni koko laki on täysin tarpeeton. Se rikkoo tasa-arvolakia tekemällä jonkun uskonnon Jumalasta tärkeämmän kuin toisen; kristinuskon Jumalaa ei saa pilkata, muilla ei ole niin väliä.
Lisäksi minkäänlaisen Jumalan olemassaolosta ei ole mitään todisteita. Miten 2000-luvun Suomen lait mahdollistavat satuolennon pilkkaamisesta rangaistuksena vankilatuomion, sitä minä en käsitä.
Kaiken lisäksi, ketään ei taideta enää Jumalanpilkasta rangaista, eli laki voitaisiin poistaa tarpeettomanakin.

Uskova, siis sanan varsinaisessa merkityksessä, ei tarvitse mitään maailmallisia lakeja, sillä Jumalan laki on ”kirjoitettu hänen sydämeen”.

Ei uskovat tarvitsee maailmallisia lakeja juuri siitä syystä kun häneltä Jumalan laki puutuu, ilman lakeja, ilman uskoa, olisi seurauksena anarkia, vahvemman oikeus.

Jumala on heikkojen puolella.

Minusta laki, joka kieltää kristinuskon ja sen Jumalan pilkkaamisen, on tarpeeton.

Sen sijaan laki, joka suojelee ihmisen oikeutta elää loukkaamattomana oman vakaumuksensa kanssa on tarpeellinen - uskonnosta riippumatta.

Yksilönä minusta on tietenkin aina ikävää, jos uskoani tai Jumalaa pilkataan. Yritän kuitenkin muistaa, että panettelu kertoo enemmän pilkkaajasta ja tämän sisäisestä maailmasta kuin siitä, mikä on minulle todellista. Eräät kristityt ovat jopa ajatelleet, että Jumalasta puhuminen halventavaan sävyyn on itse asiassa totuudellista siinä mielessä, että ihminen ei voi täysin tietää millainen Jumala on; pilkkaaja saattaa esimerkiksi tulla kyseenalaistaneeksi jonkin perusteettoman ja luutuneen ajatuksen Jumalasta. Niin että pilkkaajakin saattaa tulla edistäneeksi kristinuskon asiaa (vaikka tarkoitus oli ehkä toinen..) ;-)