Jeesuksen vaimo

Vastavoima nim. Oletko nyt aivan varma että Jeesuksen äidinkieli oli Kreikka?

Olisikohan todennäköisempi vaihtoehto aramea?

?? kirjoitti:

Vastavoima nim. Oletko nyt aivan varma että Jeesuksen äidinkieli oli Kreikka?

Olisikohan todennäköisempi vaihtoehto aramea?

ouh no, nyt tuli huti, olisi pitänyt arvata että tulee saivartelua, mutta kukin tavallaan.

hhmm, olet oikeassa, annatko sen aramean kielisen tekstin linkin ?

Totta on että Jeesuksen äidinkieli oli aramea, mutta kirjoitukset ovat kreikaksi, jos oikein muistan avin osia Danielista on arameaksi.

eli lue uudelleen mitä kirjoitin: selaa vähän kreikan kieltä

old_profile_53122 kirjoitti:

ouh no, nyt tuli huti, olisi pitänyt arvata että tulee saivartelua, mutta kukin tavallaan.

hhmm, olet oikeassa, annatko sen aramean kielisen tekstin linkin ?

Totta on että Jeesuksen äidinkieli oli aramea, mutta kirjoitukset ovat kreikaksi, jos oikein muistan avin osia Danielista on arameaksi.

eli lue uudelleen mitä kirjoitin: selaa vähän kreikan kieltä

Uusi testamentti on kirjoitettu koinee kreikaksi, kansankielisellä kreikalla.

Jeesus ja hänen seurassaan olleet puhuivat arameaa, joten jo Uusi testamentti on kielen käännös - arameasta kreikkaan.

On mielenkiintoista, että kreikkalaisessa tekstissä on mukana muutamia arameankielisiä sanoja.

Vanhassa testamentissa arameaa on Danielin ja Esran kirjoissa.

?? kirjoitti:

Vastavoima nim. Oletko nyt aivan varma että Jeesuksen äidinkieli oli Kreikka?

Olisikohan todennäköisempi vaihtoehto aramea?

Raamatun alkukieliä on oikeastaan kolme: heprea, aramea ja kreikka. Vanha testamentti on kirjoitettu melkein kokonaan hepreaksi. Vain muutamia kohtia (Daniel 2:4b-7:28, Esra 4:8-6:18, Esra 7:12-26, Jeremia 10:11 ja kaksi sanaa kohdassa 1. Mooseksen kirja 31:47) on kirjoitettu arameaksi. Israelilaisten puhuma heprea kuuluu seemiläisiin kieliin. Sitä kirjoitettiin vain konsonantein, myöhemmin ruvettiin käyttämään pieniä vokaalimerkkejä. Noin 200 eKr. tehtiin Vanhasta testamentista kreikankielinen käännös, Septuaginta (LXX), joka oli varsin yleisesti käytössä kreikkaa puhuvien juutalaisten keskuudessa Jeesuksen ja apostolien aikana, vaikka alkuteksti olikin hepreaksi. Hepreaksi luettiin tekstit ainakin Jerusalemissa ja muissa Israelin alueen synagogissa.


Vaikka jotkut esittävätkin teorioita siitä, että Uusi testamenttikin olisi kirjoitettu alun perin hepreaksi suurin osa tutkijoista on sitä mieltä, että se kirjoitettiin pääosin kreikaksi. Vain muutamissa kohdissa on käytetty alkukielenä Jeesuksen äidinkieltä arameaa. Kreikka oli Jeesuksen aikaan Välimeren maiden yleiskieli. Siksi se oli myös hyvä lähetystyön kieli evankeliumin sanomalle silloiseen maailmaan.
Uuden testamentin kreikka on tavallista jokapäiväistä puhekieltä ensimmäiseltä vuosisadalta. Siitä käytetään nimeä: Koine, joka tarkoittaa tavallista.
Vaikka alkuperäisiä (esim. Paavalin kirjurin kirjoittamia) käsikirjoituksia ei olekaan löytynyt, on löytynyt ehkä tuhansia kopioita näistä alkuperäisistä käsikirjoituksista, joista vanhimmat ovat peräisin n. 100- luvulta jKr. Jotkut sisältävät vain pieniä katkelmia UT:sta, jotkut taas suurimman osan UT:sta. Yksi tällainen käsikirjoitus on Codex Alexandrinus (A, säilytetään British Museumissa). Se on kirjoitettu 400-luvulla ja se saavutti ”auktoriteettiaseman” käsikirjoitusten joukossa. Ensimmäinen julkaistu kreikkalainen painettu Uusi testamentti, Textus Receptus ilmestyi 1516 ja on tehty pääosin Codex A:n pohjalta. Kokoajana oli Erasmus Rotterdamilainen. Luther käytti Textus Receptusta kääntäessään UT:n saksaksi 1522 ja Tyndale englanniksi 1525. Mutta koska käsikirjoituksia on tuhansia ja monet niistä vanhempia kuin Codex Alexandrinus, on näitä vertailemalla tehty muitakin painettuja UT:n kreikankielisiä julkaisuja kuten: Nestle-Aland, Novum Testamentum Graece. Siinä on alaviitteissä otettu huomioon eri käsikirjoitusten mukaisia tekstivariaatioita. Tavallinen lukija ei kuitenkaan helposti huomaa juuri mitään eroa Textus Receptuksen ja esimerkiksi Nestlen toimittaman laitoksen välillä. Kristillinen sanoma ja UT:n totuudet pysyvät samana, tekstivariaatiot koskevat usein vain joitakin sidesanoja, joissakin tapauksissa konaisia lauseita, mutta joilla ei ole juurikaan opillista merkitystä. Kovin vankkaa teoriaa siitä, että UT olisi alun perin kirjoitettu hepreaksi tai arameaksi en ole kohdannut. Jos näin olisi ollut, uskoisin, että myös näillä kielillä esiintyviä käsikirjakopioita olisi pitänyt löytyä.

Koptilaiset kirjoittivat kääröönsä sen, minkä olivat harhaoppiin höyrähtäneiltä kreikkalaisilta kuulleet?