Suomen sotasurmat 1914-22 -projekti on saatu päätökseen. Keskiviikkona 26. toukokuuta julkaistiin Sotasurmaprojektin keskeisimmät tutkimustulokset. Projekti on tehnyt sähköisiin henkilökortteihin perustuvan nimitiedoston vuosina 1914-22 sodissa surmansa saaneista. Nimitiedostossa on yhteensä 39 550 henkilökorttia, joista vuoden 1918 sodassa menehtyneitä on 36 640 henkilöä.
Projektin keskeisin anti on, että kaikki löydetyt sotasurmatapaukset ovat saaneet oman henkilökorttinsa. Suuri määrä sotasurmatapauksista on dokumentoitu tutkijoiden, kansalaisten ja surmansa saaneiden omaisten käytettäviksi. Alan tutkimus voi jatkossa perustua kortistolle sekä täydentää ja täsmentää sotasurmaprojektin kokoamia perustietoja.
Vuonna 1918 sodassa menehtyneitä on sotasurmaprojektin nimitiedostossa 36 640 henkilöä. Luku on huomattavasti suurempi kuin mitä edellinen valtiollinen tilastoraportti vuodelta 1970 esitti. Sen mukaan vuoden 1918 sodassa menehtyi ainakin 26 100 henkilöä. Syyt aiempaa suurempaan määrään ovat osittain aiemmin käyttämättömien arkistojen järjestelmällinen läpikäynti ja Suomessa surmansa saaneiden venäläisten ja saksalaisten sekä Ruotsin kansalaisten huomioiminen. Ulkomaalaisia on yhteensä yli tuhat henkilöä.
Projektin myötä on ensimmäistä kertaa saatu tutkimustietoa myös vuosien 1914-17 ja 1919-22 sotasurmista. Näiltä vuosilta on sotasurmaprojektin nimitiedostossa 2 607 tapausta.
Nyt julkistetut teokset ovat: Sotaoloissa vuosina 1914-22 surmansa saaneet. Tilastoraportti, Venäläissurmat Suomessa vuosina 1914-22, Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa ja Norden och krigen i Finland och Baltikum åren 1918-19. Julkaisut ovat valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla osoitteessa http://www.vnk.fi/julkaisut > Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja.
Valtioneuvosto asetti Suomen sotasurmat 1914-22 -projektin keväällä 1998. Sen tehtävänä on ollut vuosina 1914-22 eri sodissa ja aseellisissa konflikteissa tapahtuneiden Suomea koskeneiden sotasurmien tutkiminen. Keskeisellä sijalla on ollut vuoden 1918 sota suurista henkilömenetyksistä johtuen. Projektin aikaansaama nimitiedoston merkittävin sisältö julkistettiin keväällä 2002 Kansallisarkiston verkkosivuilla osoitteessa http://www.narc.fi > Sotasurmat 1914-22.
Lisätietoja Sotasurmat 1914-22 -projektista on osoitteessa http://www.vnk.fi > Tietoarkisto > Erillishankkeet.
Lisätietoja: projektin johtaja Lars Westerlund, GSM 050 586 2074, professori Heikki Ylikangas, GSM 040 550 8998 ja tiedottaja Tero Manninen, valtioneuvoston tiedotusyksikkö, p. (09) 1602 2014
http://www.vnk.fi/vn/liston/vnk.lsp?r=85906&k=fi&old=954
Projektin keskeisin anti on, että kaikki löydetyt sotasurmatapaukset ovat saaneet oman henkilökorttinsa. Suuri määrä sotasurmatapauksista on dokumentoitu tutkijoiden, kansalaisten ja surmansa saaneiden omaisten käytettäviksi. Alan tutkimus voi jatkossa perustua kortistolle sekä täydentää ja täsmentää sotasurmaprojektin kokoamia perustietoja.
Vuonna 1918 sodassa menehtyneitä on sotasurmaprojektin nimitiedostossa 36 640 henkilöä. Luku on huomattavasti suurempi kuin mitä edellinen valtiollinen tilastoraportti vuodelta 1970 esitti. Sen mukaan vuoden 1918 sodassa menehtyi ainakin 26 100 henkilöä. Syyt aiempaa suurempaan määrään ovat osittain aiemmin käyttämättömien arkistojen järjestelmällinen läpikäynti ja Suomessa surmansa saaneiden venäläisten ja saksalaisten sekä Ruotsin kansalaisten huomioiminen. Ulkomaalaisia on yhteensä yli tuhat henkilöä.
Projektin myötä on ensimmäistä kertaa saatu tutkimustietoa myös vuosien 1914-17 ja 1919-22 sotasurmista. Näiltä vuosilta on sotasurmaprojektin nimitiedostossa 2 607 tapausta.
Nyt julkistetut teokset ovat: Sotaoloissa vuosina 1914-22 surmansa saaneet. Tilastoraportti, Venäläissurmat Suomessa vuosina 1914-22, Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa ja Norden och krigen i Finland och Baltikum åren 1918-19. Julkaisut ovat valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla osoitteessa http://www.vnk.fi/julkaisut > Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja.
Valtioneuvosto asetti Suomen sotasurmat 1914-22 -projektin keväällä 1998. Sen tehtävänä on ollut vuosina 1914-22 eri sodissa ja aseellisissa konflikteissa tapahtuneiden Suomea koskeneiden sotasurmien tutkiminen. Keskeisellä sijalla on ollut vuoden 1918 sota suurista henkilömenetyksistä johtuen. Projektin aikaansaama nimitiedoston merkittävin sisältö julkistettiin keväällä 2002 Kansallisarkiston verkkosivuilla osoitteessa http://www.narc.fi > Sotasurmat 1914-22.
Lisätietoja Sotasurmat 1914-22 -projektista on osoitteessa http://www.vnk.fi > Tietoarkisto > Erillishankkeet.
Lisätietoja: projektin johtaja Lars Westerlund, GSM 050 586 2074, professori Heikki Ylikangas, GSM 040 550 8998 ja tiedottaja Tero Manninen, valtioneuvoston tiedotusyksikkö, p. (09) 1602 2014
http://www.vnk.fi/vn/liston/vnk.lsp?r=85906&k=fi&old=954
Vastaukset 9
Vanhimmat
Yleensä ei laiteta kirjoittajaksi omaa nimeä, jos juttu on suora lainaus jostain.
tässäkin tapauksessa teksti on kopioitu valtioneuvostonkanslian sivulta lisäämättä siihen sanaakaan.
En todellakaan yritä omia tekstiä ja sen alkuperä käy mielestäni kyllä ilmi tekstistä, mutta ilmeisesti tyhmempiä varten siihen alkuun olisi pitänyt laittaa ettei se ole omaani. Pyydän anteeksi ajattelemattomuuttani.
Saat anteeksi. Se oli tyhmyyttäni kun ymmärsin väärin sen "kirjoittanut vespiä" siinä ylälaidassa.
ikävä puoli asiassa on , että tutkimus tulee kymmeniä vuosia liian myöhään. Asioita on onnistuttu peitteleen näin kauan ja tutkimus ei ole ennen täydellinen ennen kuin listat tappajista on julkaistu! Kuka murhasi kenet ja missä,teloituspaikat esiin viimeistäkin myöten! Loputon rikosten salailu on loputtava, että tämä kansa voisi joskus eheytyäkin!
"Loputon rikosten salailu on loputtava, että tämä kansa voisi joskus eheytyäkin! "
Sotasurmaprojektin yksi käynnistäneistä syistä oli juuri tämä.
Professori Heikki Ylikangas sanoi projektin julkistamistilaisuudessa seuraavaa:
" Suomen sivistys- ja oikeusvaltiona oli tämä työ kerran tehtävä, nyt se on tehty. Sodan kaikille uhreille on annettu nimi ja tausta; he eivät ole enää miltään osin pelkkää tuntematonta massaa. Näin myös sodan hävinneen osapuolen uhrit ovat ikäänkuin saaneet takaisin kansalaisuutensa. Hekin ovat meidän yhteiseen menneisyyteemme kuuluvia ihmisiä, joiden kohtalon me haluamme tuntea. Tässä katsannossa projekti purkaa tehokkaasti sitä traumaa, jonka sisällissota synnytti. Tuskin on liioiteltua sanoa, että projekti merkitsee - rohkenisin sanoa -ratkaisevaa askelta kohti lopullista sovintoa."
Koko puhe: http://www.vnk.fi/tiedostot/pdf/fi/85979.pdf
Tämän kansan eripuraisuudet kuitenkin johdu jostain muusta kuin kansalaissodasta.
Jo vuonna 1939 taisteltiin yhteistä vihollista vastaan rintarinnan ja kansa oli yhtenäisempi kuin koskaan.
Kansa ei varmaan tule koskaan enää olemaan yhtä yhtenäinen kuin silloin. Eikä se riipu siitä kuka istuu hallituksessa tai minkä aatteen kannattaja on.
Meitä on kuitenkin yli viisi miljoonaa; joten meitä mahtuu joka junaan ja osa jää aina asemalle.
yhtenäisyys johtui sisällissodan läheisyydestä. Kiihko ja intoilu oli sitä luokkaa, että oli parempi olla tuomatta ajatuksiaan liiaksi esiin. Tämä oli isäni koko sodan etulinjoilla taistelleen miehen mielipide. Muistan pikkupoikana kun meillä istui isän sotakavereita usein juttelemassa ja he puhuivat joskus näistäkin asioista ollen samaa mieltä. Teloitettiinhan kymmeniä suomalaisia sotilaita pienestäkin syystä.
Asioista on vaiettu ja salailtu vuosikymmeniä puolin ja toisin. Suomen asioista päättäjät olivat kykenemättömiä selvittämään omia asioitaan 20- ja 30-luvuilla.
Nyt näitä sioita ei enää voi tarkasti selvitellä. Valitettavasti.
Kun kansakunnan historiasta puuttuu paloja, ei kansa voi olla yhtenäinen, yksimielinen. Ne salatut asiat hiertävät kansankerrosten mieliä.
Valitettavasti avoimmuus tuli liian myöhään suomalaiseen hallintoon.
Aika rankkaa tarinaa suomen puhtoisista valkoisista sotureista: http://www.vnk.fi/tiedostot/pdf/fi/85903.pdf
Isoisani isä oli Saksan jääkäreitä, mutta eipä tällaisista ole perheen piirissä puhuttu mitään. Hyvä että nämäkin kaivellaan esiin.