Suomi kärsi vuoden -41 heinä-syyskuussa peräti noin 21 000 kaatuneen tappiot. Haavoittuneita on ollut ainakin kaksinkertainen määrä.
Mikä oikein oli syynä noin raskaisiin menetyksiin? Eikö hyökkäyssotaa osattu vai oltiinko yksinkertaisesti välinpitämättömiä tappioille?
Mikä oikein oli syynä noin raskaisiin menetyksiin? Eikö hyökkäyssotaa osattu vai oltiinko yksinkertaisesti välinpitämättömiä tappioille?
Vastaukset 82
Vanhimmat
Omat tappiot tulee aina verrata viholliseen. Mikäli vihollinen kärsii moninkertaiset tappiot, on hyökkäyssota onnistunut.
Hyökkäyksen massiivisuuden ja vihollisen määrällisen vahvuuden(Suomella ei ylivoimaa) vuoksi 21 000 on verrattaen vähän tappioita.
Lopeta valehtelu
kesällä -41 painopistesuunnissa yleensä kolminkertainen. Pohjoisessa tosin siihen ei juuri päästy.
Suomella oli myös tykistöylivoima, joskus moninkertainen.
Vihollisen kokonaistappiot kesällä -41 olivat noin 230 000.
Pelkästään vankeja oettiin syyskuun loppuun mennessä yli 40 000.
No totta hitossa Paikallinen ylivoima on, kyse on kokonaisuudessa
oli Suomen rintamilla -41 keskimäärin 13-14 divisioonaa. On huomattavaa, että NL pystyi tarvittaesa lisäämään joukkoja melko nopeasti.
Suomalaisia joukkoja oli noin 17 ja saksalaisia 5 divisioonaa. Ylivoima oli noin 1,5 kertainen. Erityisesti se koski tykistöä ja ilmavoimia.
Puhumattakaan Siitä että neuvostojoukkoja karsittiin puolustamaan Keski-Eurooppaa.
tuokin tarkoittaa? Eiköhän Keski-Eurooppa ollut aika tiiviisti Saksan hallussa jo 1939 alkaen.
olemaan Saksan hallussa, nekin.
Puna-armeijan joukkoja oli siis tuo 13-14 divisoonaa senkin jälkeen kun 6-8 divisioonaa oli vedetty Baltiaan.
Ei hermostuminen paranna tietoja.
Eivät muuten olleet jatkosodan offensiivin alkaessa....
Ne vedettiin pois jo 1-2 viikon kuluttua sodan alusta. Hyökkäys alkoi 10.7. ja Kannaksen suunnassa paljon myöhemmin.
Noin avuttomalla tietopohjalla ei kannata kinata.
Joudut nolatuksi joka kerta.
Turiset kuten Saksan 200 000 tappiosta höpistessäsi. Esimerkiksi Pohjoisessa vuonna 1941 ei taatusti Suomen ylivoima ollut "kolminkertainen". Sieltähän enemmistö tappioista tuli lähinnä saksalaisten sähläilyn takia.
Suomella ei todellakaan ollu 17 divisioonaa keskisillä paikoilla. Olikohan saksalaisilla edes kolme divisioonaa. Jospa tarkistaisit lukusi ennen kuin turiset. Totta. Neuvostoliiton ylivoima Hopeaketussa oli todellakin ainakin viisinkertainen.
Unkariassa, Balkanilla, Bulgariassa ja Romaniassa ei tietääkseni ollut saksalaisia joukkoja vuonna 1939. Ennen kuin moitit muita "hatarasta tietopohjasta" on parasta että tarkistat itse omat tietosi.
Trollilla on hauskaa. Enemmistö Puna-Armeijan joukoista täällä siis puollusti Muurmannin rataa, mikä oli niiden päätehtäväkin. Viipurista luovuttiin varsin äkkiä ja Petroskoista tapeltiin jonkin verran. Suomalaisilla oli aina alivoima Pohjoisessa, mutta silti Siilasvuo ja kumppanit pärjäsi loistavasti. Joukkoja ei vain ollut tarpeeksi radan katkaisemiseksi ja vaikka olisi ollut niin ei sitä pidetty merkittävänä.
Kannaksella hyökättiin kyllä jo 25.6 joten takaisin kirjojen ääreen pelle.
Ettei Sveitsissä tai Liechtensteinissa ollut saksalaisia joukkoja koskaan. Unkarissakin saksalaisten rooli oli muutamaa tukikohtaa lukuunottamatta rajallinen. Tarkkoja vahvuuksia en tiedä. Sitä sinun täytyy kysyä unkarilaisilta. Sallivat toki saksalaisten kauttakulun, mutta Horthy pysyi vallassa eikä ollut mikään heikko Quisling.
"Jalmari Verinen" saattoi pärjätä loistavasti mutta "kumppanit" välttämättä eivät. Tiettömään Vienan korpeen hyökätessä miehiä, ( niitä kumppaneita) meni ja paljon. Jaa, ettei rata ollutkaan mielessä. No minkähän takia sinne sitten piti väkisin tunkea ?
,,,,Unkarissakin saksalaisten rooli oli muutamaa tukikohtaa lukuunottamatta rajallinen.,,,,
Höpön pöpö. Saksa miehitti Unkarin vuoden -44 lopulla erittäin vahvoin voimin ja mm. Budapestissä käytiin talvella Saksan ja N-liiton kesken äärimmäisen rankat ja kauan kestäneet katutaistelut.
Siis puhuon millon Puola-Valkoryssä-baltia oli vallattu. ookko vittu tyhmä
Niin vasta vuonna 1944 Mikloksen anottua rauhaa. Horthyhan oli sitä ennen jopa pysäyttänyt karkotukset. Unkari toki suostui aika laajaan yhteistyöhön, mutta mikään Norjan tapainen säälittävä vasalli se ei koskaan ollut.
"Kannaksella hyökättiin kyllä jo 25.6 joten takaisin kirjojen ääreen pelle."
Kuka hyökkäsi ja minne?
II AK:n hyökkäys alkoi 31.7. ja IV AK:n 22.8.
höpäjät. Suomen 17 divisioonaa oli tietysti ryhmitetty suunnitelmien mukaisesti. Painopiste oli kaakkoisrajalla.
Saksalaisila oli pohjoisessa neljä divisioonaa ja etelässä yksi (163.D).
Et näy tietävän asiasta mitään.
"Neuvostoliiton ylivoima Hopeaketussa oli todellakin ainakin viisinkertainen."
Höpöhöpö. Voimasuhteet olivat hieman NL:n eduksi.
taisteluista Kannaksella ja Itä-Karjalassa. Kuten totesin, pohjoisessa ei ylivoimaa juuri ollut.
Et taida olla kovin hyvin lukutaitoinen?
Saksan tappiot kaatuneina -41 olivat noin 200 000. Kokonaistappiot olivat noin miljoona.
Sotket onnettonmasti asioita.
WIKI: "Toisessa maailmansodassa Unkari solmi Adolf Hitlerin Saksan kanssa kauttakulkusopimuksen ja pääsi valloittamaan takaisin tämän tuella osia entisistä alueistaan Jugoslavialta ja Romanialta. Riemu oli kuitenkin ennenaikainen, sillä pahin oli edessä. Unkarin 2. armeija tuhoutui tammikuussa 1943 Don-joen seudulla. 200 000 miehestä liki 137 000 kuoli joko taistelussa neuvostojoukkoja vastaan tai erityisen koviin pakkasiin. Unkarille jäi enää kotirantaman lisäksi 1. ja 3. armeija. joista toinen oli Nuoliristi-nimisen fasistipuolueen vaikutteiden alainen. Valtionhoitaja Horthy estääkseen fasismin tai kommunismin jyräämisen maahan, oli yrittänyt käydä muutamia salaisia neuvotteluja liittoutuneiden kanssa. Vastaukseksi hän sai, että Liittoutuneiden lähimmät joukot kamppailivat vasta Keski-Italiassa, joten neuvotteluiden ei todettu tällöin vielä olevan ajankohtaisia. Pyydettiin kääntymään Moskovan puoleen. Todellisuudessa liittoutuneet ja Neuvostoliitto olivat jo sopineet Euroopan jakamisesta vuonna 1943 Teheranissa. Horthy yritti irtautua Hitlerin otteesta julistamalla Unkari puolueettomaksi 1944. Saksa kuitenkin miehitti Unkarin maaliskuussa 1944 ja satojatuhansia Unkarin juutalaisia lähetettiin kuolemaan keskitysleireille.
Kun neuvostojoukot vyöryivät kohti Budapestiä vuoden 1944 lopulla, Horthy teki aselevon heidän kanssaan. Natsit vastasivat syrjäyttämällä Horthyn nostamalla valtaan unkarilaisen Nuoliristi-puolueen, jonka johtaja oli Ferenc Szálasi. Tämä hallitus jatkoi taistelua puna-armeijaa vastaan ja se moninkertaisti Budapestin tuhot. Kun neuvostoliittolaiset lopulta saivat haltuunsa koko kaupungin 13. helmikuuta 1945, kolme neljäsosaa sen rakennuksista oli raunioina."
>>Puna-armeijan joukkoja oli siis tuo 13-14 divisoonaa senkin jälkeen kun 6-8 divisioonaa oli vedetty Baltiaan.
joukkoja tuo määrä Suomen rintamalla kaikkiaan.
Suomella oli ylivoima Kannaksella. Kyllä se oli tiedossa. Lisäksi suomalaiset olivat taktisesti parempia ja taisteluinto oli suuri.
Tässä käsitellään 1941 kesän tappioita, ei vuoden 1939.
Suomalaiset katkaisivat Muurmannin radan lyhyimmän reitin eli sen joka kulki Petroskoin kautta. Itäisempää rataa ei edes yritetty katkaista mitä nyt sitä Kaukopartiot miinoittivat ja pommikoneet pommittivat!
suomalaisilla oli vankka usko omaan paremmuuteen sotilaina. Tappioiden syinä nähtiin vihollisen ylivoima ja oma materiaalin puute.
Nyt oli jälkimmäinen osittain korjattu ja Saksa hoitaisi loput.
Silti esimerkiksi kokeneet everstiti Tapola ja Nihtilä olivat hyvin huolissaan armeijan taistelukyvystä yleensäkin. Olihan Talvisodan tappiot iskeneet raskaasti varsinkin jalkaväkeen. Ne oli korvattu pääasiassa pikakoulutetuilla miehillä, jotka oli aiemmin vapautettu terveys- ja säästösyistä.
Tiertysti jalkaväkijoukkojen runkona oli Talvisodan veteraaneja noin 60-70 %.
Roskaa taas. Kaikki asiantuntijat olivat päinvastoin huolissaan saksalaisten tasosta joka oli heikko. Auto hajosi ja Kreikasta tuoduilla muuleilla kannettiin tavaraa. Ei osattu metsässä liikkua. Hyttyset ärsytti. Epäilenpä, että vaikka Hitler olisi vetännyt kaikki Norjan joukot pois niin oltaisi kalasteltu "Vienan rannoilla".
armeijan paremmuudesta Venäjällä, missä se saattoi käyttää liikkuvuuttaan ja tulivoimaansa. Pohjois-Suomi oli ihan eri asia.
Olet todella huono lukemaan. Tähän mennessä et ole ymmärtänyt mitään.
yhdeksi syyksi, että Suomella ei ollut käytössään "miehiä säästäviä" suuria panssari- ja ilmavoimia. Niillähän Saksa selvisi melko pienillä tappioilla vuoden -41 loppuun.Länsivallat turvautuivat niihin koko sodan ajan ja selvisivät lopulta hyvin pienillä henkilötappioilla. Puna-armeija käytti tuhlaten kaikkia resursseja, mutta kärsi myös suurimmat menetykset.
Suomi joutui korvaamaan materiaalin taidolla ja urheudella. Koukkaukset, motitukset ja joskus rintamahyökkäykset oli otettava käyttöön. Aina ei myöskään osattu käyttää riittävästi melko vahvaa tykistöämme.
Hohoijaa taas. Mitähän kunnon tankkeja ja lentsikoita nasuilla oli Pohjoisessa. Niiden kyydissäkö SS-Nord juoksi karkuun vaikka piti turvata selustaa.
Saksalla ollut riittävästi panssareita ja ilmavoimia. LIian vähän oli joukkojakin. Siksihän siellä ei oikein päästy eteenpäin kuin suomalaisten tuella.
Itärintamalla Saksa menestyi niin kauan, kun pystyi asettamaan panssari- ja ilmavoimia taisteluihin ainakin paikallisen ylivoiman verran.
Suomen armeija ei soveltunut hyökkäyssotaan.
materiaalissa oli puutteita, mutta kyllä armeija myös hyökkäystehtävistä selvisi. Hinta oli raskas, mutta niin se oli muillakin.
Mannerheim luopui aktiivista sodankäynnistä loppuvuonna -41 osaltaan juuri raskaiden tappioiden vuoksi. Hän kieltäytyi järjestelmällisesti saksalaisten hyökkäysehdotuksista ja kielsi aktiivit toimet myös omilta. Se ei ollut pelkästään hyvä asia.
Leningradin kysymykssessä olisimme voineet vaikuttaa sodan kulkuun, mutta se olisi maksanut meille koko sodankäyntikyvyn
alusta alkaen meidän osaltamme poissuljettu. Marski ei sitä halunnut. Ja oikeassa oli - siinäkin.
Jälkiviisaasti katsottuna se olisi voinut tuoda kselille voiton. Ei marski virheitä tehnyt
Saksa oli tappioon tuomittu viimeistään julistettuaan sodan USA:lle.
Marski totesi marraskuussa -44 tri Yrjö Ruudulle: "Hitler on hullu. Jollei Saksan johdossa olisi ollut hullua miestä, olisi Saksa voittanut sodan!" ( Sakari Virkkusen presidenttikirja)
Ja jumaloimasi Nekkuko sitten soveltui korppi? Onhan se kolme miljoonaa sotavankia vieläkin melkoinen saavutus.
Mistähän näitä satuja olet lukennut. Mannerheim suostui kaikkiin Göring esittämiin ehtoihin jotka Veltjens toi. Mannerheim ei edes ilmoittanut ensin Ristolle, että Göring tällaista esitti. Kyllä hän tajusi, että sota on parempi käydä Karjalan metsissä kuin sisämaassa. Mitään "poissulkemisen" vaihtoehtoa ei ollut. Oikeassa oli siinäkin.
ovat tutkimuksista. Mitä sinä höpiset?
Marski tiedotti Veltejensin esityksen Rytille. Kauttakulusta tehtiin eri sopimukset. Aseet otettiin tietysti mielihyvin vastaan. Ei Göringillä mitään ehtoja ollut. Vain esitys: aseita teille, kauttakulku meille.
Sotket asioita.
Jälleen Liikaa muuttujia. Fall Blaun onnistuessa Saksa olisi ollut jälleen mukana taistelussa.
Näin juuri. Jos suomalaiset olisivat osallistuneet Leningradin valtaamiseen, niin syksyllä 1944 olisi vedetty punalippua eduskuntatalon ja presidentinlinnan lippusalkoihin.
Onnistunut Leningradin valtaus esim. syksyllä 1941 olisi kyllä pidentänyt sotaa jonkin verran. Olisihan se tuhonnut 30 divisioonaa ja Itämeren laivaston sekä vapauttanut 18. armeijan muihin tehtäviin ja avannut Suomenlahden saksalaisten pohjoissiiven huoltotieksi. Sanotaan mieluummin, että syksyllä 1945. Lopputulosta se olisi varmasti Suomen kannalta huonontanut, siitä olen samaa mieltä.
joo,mutta eikös tuo mannerheihimikin ollut natsi,ei ne muuten olisi hyökänny itään.samoin se pressa kallio, teki jotain soppareita natsien kanssa.aika paljon tapattivat miehiä kun meni toi 21000 miestä tos yhdes hyökkäyksessö.
pimeyttä taas yhdeltä onnettomalta. Ei tiedon häivää mistään. Taisi koulukin jäädä pahasti kesken.
Jättitappiot johtuivat vallinneen valkoisen halllinnon ihmishenkiä halveksivasta ajattelusta. Armeijahan koostui suurelta osin työläisistä ja pienviljelijöistä, joita pidettiin punaisina. Heitä sopikin harventaa kun oli ihan liikaa, "mitä niitä paskoja säästelemään".
kyllä puna-armeijan aiheuttamia. Sodathan aloiti NL, vaikka sitä eivät korpit ja muut valehtelijat myönnä vieläkään.
Toisaalta todelliset jättitappiot koki nimenomaan puna-armeija eli noin nelinkertaiset meihin verraten. Sitäkään eivät korpit kykene myöntämään.
Mannerheimin suurena huolena oli tappioiden pitäminen pieninä. Siksi hän määräsi armeijan asemasotaan ja jopa kielsi kaikki suuremmat sotatoimet.
----Toisaalta todelliset jättitappiot koki nimenomaan puna-armeija eli noin nelinkertaiset meihin verraten----
Tuo on taas sitä aivan normaalia vastapuolen tappioiden liiottelua. Tuskinpa kukaan meikäläinen sai tilaisuutta käydä laskemassa N-liiton tappioita. En usko.
venäläisten tutkijoiden arkistojen perusteella laskemia.
Siellä on nykyisin rehellisiä tutkijoita, joskin myös rva Hendriksonin henkisiä. Edellen joisain sikäläisissä historioissa liioitellaan suomalaisten tappioita.
että r*ssä ampui niitä pyssyllä hengiltä.
mitähän selittäjiä täälä taas on, LADkin puhuu itse itsensä pussiin heti alussa.
ss-d nordilla oli tarpeeksi autoja ja panssari vaunuja ja tykkejä ja lentsikkoja.
mutta lentsikat oli liian kaukana, ajoneuvoista 40% oli kokoajan korjattavana.
jos tie loppui ja ja sakujen piti mennä metsään niin homma loppui ensi askeliin.
tykkejä ei käytetty juuri ollenkaan, tämä oli yksi syy siilasvuon suuttumukseen sakuja kohtaan, hän lähetti sakuille rovaniemelle pyynnön että he käyttäisivät tykkejä ja sai vastausken että tykit ampuu >35 000 laukausta.
sakujen johtajat oli täysin kykenemättömiä ymmärtämään paikallisia olosuhteita.
siilasvuo lähetti "demelhuberille" kirjeen että hanki ny prkl talvi varusteita, ei vastausta
sitten talvella "demelhuber" lähetti siilasvuolle joka muuten oli hänen komentaja, kirjeen että saku joukkojen taistelu kunton olematon ja näin ollen hän ei voi suorittaa mitään operaatiota tyydyttävästi.
jonka kirjeen siilasvuo pisti kuoreen ja kirjoitti itse lisäksi että minähän jo "elokuussa" sanoin että hankkikaa talvi varusteita. siilasvuo ei saanut mitään vastausta. mannerhein vastasi siilasvuon avunpyyntöihin että ne pitää lähettää sakuille koska olet alistettuna heille, ja taas sakut ei tehny mitään.
sakuilla oli puhelinpylväitä berliinistä, mutta ei sahoja eikä kirveitä eikä taitoa käyttää niitä. sakut ei linnoittaneet asemiaan mitenkään, ei heillä ollut korsuja.
sakun autoista ja panssari vaunuista ei ollut mitään hyötyä koska ei ollut teitä ja ympärillä oli metsää.
johtajat vain ylisti että kuri voittaa kaikki esteet.
AI niin unohtui että -41 suomalaisten tullessa kylään kannaksella se oli tyhjä.
ja lad tappiot pitää suhteuttaa siihen % mikä minkin maan mukaan on oikein uhrata sotatoimiin eli voi sanoa että demokraattisissa maissa se on jotain 13% luokkaa väestöstä.
Väärin. Rintamalla hyöjkäyksen onnistuminen määritellään Tavoitteiden onnistumisella ja millä hinnalla ne saatiin. Suomi saavutti lähes kaikki tavoitteensa 21 000 miehen hinnalla vihollisen kärsiessä moninkertaiset tappiot
ole hupsimati.
eli aarne juutilainen olisi muukalaisten oppien mukaan voinut tapattaa patalioonan viimeiseen mieheen ja saanut ihan tosta vaan toisen.
mutta totuus on, apua on kielletty pyytämästä koska sitä ei ole antaa.
se miten rintamalla onnistutaan tai ei arvioidaan ihan loppu viimeksi kun ympyrä on mennyt loppuun asti niin politiikassa ja siihen taas vaikuttaa jalasjärven kunnanvaltuusto enemmän kuin rintama komentaja.
ihan vastakkainen esmerkki eversti hannuksela.
tuo 21 000 saattaa aiheuttaa jalasjärvellä kohtuuttomatta tappiot. se mitä vihollinen kärsii ei loppujenkaan lopuksi lämmitä viiden lapsen yksinhuoltaja äitiä
saatika viiden lapsen äitiä jonka onneton juoppo mies on jalaton ja kädetön.
tuo mainitsemasi asia valtaa alaa ihmisten mielissä vasta sitten sodan jälkeen.
Se on utilistinen näkökanta. Tunteet täytyy jättää sivuun ja katsoa kylmät faktat
aktiivit toimet suurten tappioiden takia vähän liiankin tarkkaan. Asemasota kaikkine vinkeineen laski joukkojen taistelukykyä. Marskin lääke oli linnoittaminen, mutta puhdetyöt, urheilu ja muu viihde houkuttivat kenraaleita enemmän.
Kun oikein kylmästi lasketaan, niin melkein kaikki toiseen maailmansotaan aktiivisesti osallistuneet ovat jo kuolleet. Siltä kannalta on yksi lysti kuolivatko sodassa vai sodan jälkeen. Jotkut saavuttivat sodassa tavoitteensa ja niistä nauttivat jälkeenjääneet sukupolvet.
ja se seikka että ryti ihan oikein ihmetteli mannerheimille "-42" loppuvuodesta että miksi siilasvuo yrittää katkaista muurmannin rataa, EIKÖ NEUKUT TEE KAIKKENSA SAADAKSEEN SEN TAKAISIN.
joku voi sanoa että ryti ei tiennyt pohjoisen todellisuuta.
Rytillä varmaan olikin.
Siilasvuon armeijakunta oli -42 kesästä alkaen pilkottu pala palalta, koska joukot olivat tehneet tehtävänsä. Siilasvuo itse siirrettiin marraskuun alussa -42 sotakoulutuksen ylitarkastajaksi.
Mitään Muurmannin rajan katkaisuyritystä ei ylipäänsä ollut tuolloin meneillään. Viimeinen yritys oli päättynyt puna-armeijan onnistuneeseen torjuntaan syksyllä -41.
siis tarkoitan ss-natsien viimeistä hyökkäystä louheen, loka-marraskuus seoli.
tuollainen hyökkäys tapahtui?
SS-Nord järjestettiin vuoristodivisioonaksi 1942, mutta ei se hyökännyt yhtään mihinkään.
Tekstailet ihan puutaheinää.
Kesällä -42 Kiestingin) suunta luovutettiin uudelle saksalaiselle XVIII AK:lle, jonka joukoiksi tulivat 7. VuorD ja 6. SS-VuorD Nord. Se otti rintamavastuun 3.7. 42.
SS-D:n hyökkäyksestä Louheen loppuvuodesta -42 tiedät vain sinä. Onneksi olkoon.
Oli loka tai marrraskuussa -41.
Taidat olla aika, niin kuin elokuvissa sanotaan deep in, natsi porno.
demelhuber oli ihan hyvä tyyppi ihmisenä.
Kuin jää muutaman kerran valeista kiinni, on jäljellä vain solvaukset.
Demelhuberia eivät kiiitelleet edes ss-johtajat. Hänet vapautettiin tehtävästään. Tosin hän yleni myöhemmin armeijakunnan komentajaksi.
"Oli loka tai marrraskuussa -41."
Marraskuussa -41 Siilasvuo johti viimeisen hyökkäyksen. Painopiste oli suomalaisen Div J:n suunnassa. Pääosa SS-Nordista oli toisarvoisessa tehtävässä. Sen taistelukyky oli heikko.
Hyökkäys tyrehtyi alkumenestyksen jälkeen venäläisten puolustukseen ja vastatoimiin.
Suomalaisten ja sakslaisten johtoportaiden välit kiristyivät pahasti. Siilasvuo pyysi Mannerheimilta lisää suomalaisia joukkoja. Niitä ei annettu.
Kenraali Airo antoi puhelimitse Siilasvuon ymmärtää, että hyökkäyksen jatkaminen ei ole man etujen mukaista.Siilasvuo keskyttui hyökkäyksen 11.11. Taistelut kuitenkin jatkuivat venäläisten vastatoimilla.
Marraskuun 18. Siilasvuo antoi käskyn siirtyä puolustukseen.
kaikki sanomasi on edellä jo kerrottu.
Kirjoitit aivan pötyä kerran toisensa perään. Olen antanut oikeat tiedot.
mikä oli sinun pointti tolle wänkäämiselle.
Mistähän olet aloittaja nämä tappioluvut saanut? Jatkosodan hyökkäysvaiheessa menetettiin kaatuneina 6.12.41 mennessä 26.500 miestä ja haavottuneita oli noin 50.000. Huomautan kuitenkin heinä-syyskuun sotatoimia väheksymättä, että kaikkein verisimmät ajat hyökkäysvaiheessa olivat vasta Tuulosjoen ylityksen jälkeen 4.9.- eteneminen Itä-Karjalaan, Aunukseen, Syvärille, Petroskoihin, Karhumäkeen ja lopuksi Poventsaan maksoi eniten uhreja.
on heinä- syyskuulta ja aivan oikea. Tietysti tappiot kasvoivat vuoden loppuun mennessä. Taistelut rauhoittuivat Maaselän kannaksella vasta joulukuun alussa, eikä loppuneet vielä silloinkaan.
Toisaalta aloittaja pyrkii tietysti mustamaalaamaan Suomen armeijaa.
No ei se voinut ihan oikein olla. Hyökkäysvaiheessa menetettiin puolustusvoimien tilastoiden mukaan 26.500 miestä kaatuneina joulukuuhun mennessa, joten jos pelkästään heinä-syyskuussa olisi tuo 21.000 kaatunutta mennyt, niin Itä-Karjalan valtaaminen syys-joulukuussa olisi maksanut "vain" 5000 kaatunutta. Hyökkäysvaiheen verisimmät taistelut käytiin vasta täällä. Ylivoimaa ei juurikaan enää ollut puna-armeijan saatua vahvistuksia. Tietysti yhteensä tuo 21.000 kaatuneina ja haavoittuneina voi hyvinkin paikkansa pitää. Nähdäkseni aloittaja puhui yksinomaan kaatuneista.
Kyllä tuo aloittajan luku on oikea. Googlaamalla löysin tällaisen tilaston, jossa on esitetty kaatuneet paitsi kuukausittain sekä lukuina että kaaviona, myös lukuina päivittäin ja vieläpä rinnallaan kaatumislukujärjestyksessä.
http://kotisivu.dnainternet.net/arit.kesti/continuation_war_casualty_stats.htm
Itsekin aluksi epäilin avausviestissä kesän 1941 kovaa osuutta, mutta toisaalta kun olin hetken muistellut, mitä veteraaneilta olen kertomuksia kuullut ja matrikkeleista sankarivainajien kaatumisaikoja katsonut, niin alkoi tuntua, että noinhan sen täytyi olla ja siksi googlasin.
Divisioonittain ja rykmenteittäin voi toki olla suuriakin eroja. Itse olen kuunnellut lähinnä 11. divisioonan miesten kertomuksia. Sen saman divisioonan, johon kuului myös JR 8 eli Linnan Tuntemattoman sotilaan porukka ja reitti muullakin divisioonalla sama. Romaani on tietysti romaani, mutta totuudenmukaisesti siinäkin kaadutaan nimenomaan kesällä ja alkusyksynä 1941.
Siihen miksi kesän ja alkusyksyn luvut olivat noin karmeita, en osaa vastata tarkistamatta asiaa. Vanha nyrkkisääntöhän kuitenkin on, että samakin armeija menettää hyökätessään enemmän miehiä kuin puolustaessaan ja tappiot ovat sitä suuremmat mitä "pystypäisemmin" mennään. Etenemisinto kesällä 1941 oli niin kova, että esimiehiä moitittiin suorastaan järjen puutteesta ja turhasta tapattamisesta.
Puna-armeijan taktiikkana oli perääntyä sodan ensimmäiset pari viikkoa syvemmälle rakennettuihin puolustusasemiin, joita vallattaessa suomalaisille tuli suuria tappioita. Lokakuusta lähtien valmiit puolustusasemat ehkä loppuivat ja toisaalta suomalaisten hölmöin "hööki" Itä-Karjalassa alkoi laantua.
Olennainen syy tappioiden "pienuudelle" syksyllä 1941 oli myös se, että Suomen armeija oli silloin Kannaksella jo saavuttanut määränpäänsä ja alkaa siellä asemasotavaiheen.
esimerkiksi Jatkosodan historia 6. osa tai Jatkosodan Pikku Jättiläinen. Jälkimmäisessä ne ovat kuukausittain jaoteltu. Teksteissä selvitellään divisioona- ja taistelukohtaisiakin lukuja.
Todellakin. Löysin sota-arkistosta 1.7.-30.9.41 välillä kaatuneiden luettelosta 20.800 nimeä. Olin väärässä aiemmin.
Suomi heitti surutta nuorten miesten ihmislihaa vihollisen linnotteita vastaan. Siitä suuret menetykset.
Ei suinkaan, mutta kun edettiin satoja kilometrejä niin tappioita väistämättä syntyi! Vesistölinjalla Syväri-Ääninen-Stalinin kanava jäätiin odottamaan sodan ratkaisua, joka ei meitä sitten suosinut. Asemasota tosin vietettiin turvallisissa asemissa.
----kun edettiin satoja kilometrejä niin tappioita väistämättä syntyi!------
Miksi edettiin, olisi jääty Moskovan rauhan rajalle. Jos kerran ei ole riittäävästi raskasta aseistusta vihollisen bunkkerien ja pesäkkeiden tuhoamiseen niin silloin ei pidä hyökkäyssotaan ryhtyä ollenkaan.
- Miksi edettiin, olisi jääty Moskovan rauhan rajalle.
Tiedätkö edes missä oli Moskovan rauhan raja ?
” Miksi edettiin, olisi jääty Moskovan rauhan rajalle. ”
SIKSI, ETTÄ haluttiin saada Talvisodan anastukset takaisin! Ei se ollut sen rikollisempi halu kun mitä neukulla itsellä oli 1939!
”Jos kerran ei ole riittäävästi raskasta aseistusta vihollisen bunkkerien ja pesäkkeiden tuhoamiseen niin silloin ei pidä hyökkäyssotaan ryhtyä ollenkaan.”
Meillä oli eikä suomalaiset hyökkää perinteisesti kohden vaan koukkaavat! Volinasi suurista suomalaistappioista on varsin tekopyhää! Yleensä sinä vain olet niistä hyvilläsi!
Hyökkääjän tappiot ovat aina suuremmat kuin puolustajan. Pystyssä oleva on helpompi ampua kuin poterossa tai bunkkerissa tulittava.
Johto saa varmasti ottaa osan tappioista omaan piikkiin.
On niin monta osa tekijää:
Huonoa johtamista, heikot viesti yhteydet, mikä prikaati pääsee pisimmälle, huono yhteistyö jalkaväen ja tykistön välillä, huolto ei pysy mukana ja ties mitä muuta.
Syitä löytyy, kenraalikunnasta, joukkue tasolle.