Maston nosto

Tuo toimii myös alas otettaessa. Kuten mainitsit, niin tarvitaan alasvetonaru. Hiukan narusta rynkyttämällä silmukka löystyy ja sen saa vedettyä alas. Tuon silmukkaköyden on hyvä olla melko paksua.

Toi on hyvä ja toimiva tapa. Tosin siinä on se rajoitus, että useimmata mastonosturit eivät ole riittävän korkeita topista nostamiseen. Autonostureissa kyllä puomia riittää.

pieni rajoitus kirjoitti:

Toi on hyvä ja toimiva tapa. Tosin siinä on se rajoitus, että useimmata mastonosturit eivät ole riittävän korkeita topista nostamiseen. Autonostureissa kyllä puomia riittää.

Lue lisää

Asia on ilmeisesti juuri päin vastoin. Kun nosturin köysi tulee maston alaosaan niin nosturin nokka voi olla lähes kiinni maston topissa.

seppomartti kirjoitti:

Asia on ilmeisesti juuri päin vastoin. Kun nosturin köysi tulee maston alaosaan niin nosturin nokka voi olla lähes kiinni maston topissa.

Miten nostetaan topista maston korkuisella nosturilla kölille stepattu masto?

?_? kirjoitti:

Miten nostetaan topista maston korkuisella nosturilla kölille stepattu masto?

Kiinnittämällä nostoköysi ensin isonpuomin niveleen ja siitä ison nostimen päässä olevan silmukan kautta nosturiin. Silmukkaan erillinen alasvetoköysi. Ison nostin sopivan tiukalle, ja kunnolla kiinni esim maston ympäri sitomalla ulostulon kohdalta.

Selvisikö ?

7 + 7 -7 = 7 kirjoitti:

Kiinnittämällä nostoköysi ensin isonpuomin niveleen ja siitä ison nostimen päässä olevan silmukan kautta nosturiin. Silmukkaan erillinen alasvetoköysi. Ison nostin sopivan tiukalle, ja kunnolla kiinni esim maston ympäri sitomalla ulostulon kohdalta.

Selvisikö ?

Lue lisää

Mitä tehdään sillä kohtaa, kun se topissa oleva nostimen silmukka tapaa nosturin yläpään, mutta maston alapää on vielä kannen alapuolella?

ei... kirjoitti:

Mitä tehdään sillä kohtaa, kun se topissa oleva nostimen silmukka tapaa nosturin yläpään, mutta maston alapää on vielä kannen alapuolella?

Maston toppiin ei laiteta mitään silmukkaa, josta nostokyösi kulkisi.

Sensijaan topista voidaan haluttaessa vetää köysi saalinikeihin, ja sen köyden välille voidaan laittaa silmukka, josta nostoköysi kulkee. Mikään pakko näin ei ole menetellä.

Selvisikö nyt ?

7 + 7 -7 = 7 kirjoitti:

Maston toppiin ei laiteta mitään silmukkaa, josta nostokyösi kulkisi.

Sensijaan topista voidaan haluttaessa vetää köysi saalinikeihin, ja sen köyden välille voidaan laittaa silmukka, josta nostoköysi kulkee. Mikään pakko näin ei ole menetellä.

Selvisikö nyt ?

Lue lisää

Eipä tuo käytännössä selvittänyt. Miten se saalinkien kohdalla oleva silmukka on sidoksissa mastoon? Koita päiväsaikaan kirjoitettua selitystä.

18 metriä mastoa minullakin. Ilmeisesti idea voisi siis toimia. Ehkä vaunuja voisi olla kaksi, jotka on yhdistetty köydellä . Tällöinhän kuorma jakaantuisi isommalle alueelle.

köysi nosturin koukkua varten
_____________
| |
--- [falli]------[vaunu]---köysi---[vaunu]-------[alaköysi]------

Pitänee kokeilla ensi keväänä.

Mastomies15 kirjoitti:

18 metriä mastoa minullakin. Ilmeisesti idea voisi siis toimia. Ehkä vaunuja voisi olla kaksi, jotka on yhdistetty köydellä . Tällöinhän kuorma jakaantuisi isommalle alueelle.

köysi nosturin koukkua varten
_____________
| |
--- [falli]------[vaunu]---köysi---[vaunu]-------[alaköysi]------

Pitänee kokeilla ensi keväänä.

Lue lisää

No eihän se grafiikka toiminut... Eli vaunujen välissä olisi kaksi köyttä: lyhyempi vaunujen pitämiseksi oikealla etäisyydellä toisistaan ja pidempi kukonjalkana nosturin koukkua varten.

Mastomies15 kirjoitti:

18 metriä mastoa minullakin. Ilmeisesti idea voisi siis toimia. Ehkä vaunuja voisi olla kaksi, jotka on yhdistetty köydellä . Tällöinhän kuorma jakaantuisi isommalle alueelle.

köysi nosturin koukkua varten
_____________
| |
--- [falli]------[vaunu]---köysi---[vaunu]-------[alaköysi]------

Pitänee kokeilla ensi keväänä.

Lue lisää

Ennen kuin rupeaa mitään säilytettäviä vehkeitä rakentamaan ja ostamaan osia, niin suosittelen kyllä sen ylägaijan vaihtamista dyneemaan. 10mm:n dyneema (ainakin minulla) falleissa omaa n.4tn murtolujuuden eli kyllä kestää isommankin maston. Tuo aiemmin mainitsemani silmukka toimii myös.
Itsellä masto noin 17m ja paino 131kg fallit.
Aikaisemmin olen joko kiivennyt alasaalingeille tai laittanut alumiinitikkaat mastoa vasten, jolloin saan nostolenkin saalingin yläpuolelle ja nostolenkkiin sitten vain alasveto/tukiköysi, jolla estetään nostolenkin nouseminen välivanttien alle ja saadaan nostolenkki noston lopuksi vedettyä takaisin alasaalinkeihin kiinni 8ylös nostettaessa).
Samallla lailla hain lenkin saalinkien päältä pystytyksessä pois. Nykyisin, kun on jo vähän ikää, niin tuo vantteja pitkin silppaaminen on hiukan aiempaa työläämpää ja alumiinitikkaita ei koskaan muista ottaa mukaan.
Siispä ensi keväänä menee YG vaihtoon ja homma muuttuu todella helpoksi.

Antilla-36 kirjoitti:

Ennen kuin rupeaa mitään säilytettäviä vehkeitä rakentamaan ja ostamaan osia, niin suosittelen kyllä sen ylägaijan vaihtamista dyneemaan. 10mm:n dyneema (ainakin minulla) falleissa omaa n.4tn murtolujuuden eli kyllä kestää isommankin maston. Tuo aiemmin mainitsemani silmukka toimii myös.
Itsellä masto noin 17m ja paino 131kg fallit.
Aikaisemmin olen joko kiivennyt alasaalingeille tai laittanut alumiinitikkaat mastoa vasten, jolloin saan nostolenkin saalingin yläpuolelle ja nostolenkkiin sitten vain alasveto/tukiköysi, jolla estetään nostolenkin nouseminen välivanttien alle ja saadaan nostolenkki noston lopuksi vedettyä takaisin alasaalinkeihin kiinni 8ylös nostettaessa).
Samallla lailla hain lenkin saalinkien päältä pystytyksessä pois. Nykyisin, kun on jo vähän ikää, niin tuo vantteja pitkin silppaaminen on hiukan aiempaa työläämpää ja alumiinitikkaita ei koskaan muista ottaa mukaan.
Siispä ensi keväänä menee YG vaihtoon ja homma muuttuu todella helpoksi.

Lue lisää

Yläkaijan käyttöä nostopisteenä vaikeuttanee se, että meillä mastonosturi ja sen laituri on rakennettu siten, että nosturin saa käytännössä vain maston takapuolelle. Jos yläkaija tulee yläsaalingin alta sen tyven kohdalta nosturin nostopisteeksi, niin eikö masto pyri kääntymään nostettaessa?

Mastomies15 kirjoitti:

Yläkaijan käyttöä nostopisteenä vaikeuttanee se, että meillä mastonosturi ja sen laituri on rakennettu siten, että nosturin saa käytännössä vain maston takapuolelle. Jos yläkaija tulee yläsaalingin alta sen tyven kohdalta nosturin nostopisteeksi, niin eikö masto pyri kääntymään nostettaessa?

Lue lisää

Heitä sitten ylägaija alasaalinkien yli maston takapuolelle. Kiertävä momentti maston kyljessä on melkoisen pieni. Nostovaiheessa nojataan vielä saalinkien takareunaan ja kääntymispyrkimys tulee vasta sitten, kun mastoa kallistetaan vaakasuoraan.

Ei kai mikään estä tekemästä köysilenkkejä matkan varrelle ja tehdä rakennelmasta monimutkaisempi. Paalusolmulla tehty lenkki ison fallin päähän on yksinkertaisin ja ainoa mitä tarvitaan alasvetoköyden lisäksi. Jos et halua nostaa topista vaan kuvan mukaisesti jostain väliltä niin sitten fallin pituudella voi asiaa säädellä. Kun miettii mistä pettää niin dyneemafallin vetolujuus ilmeisesti on yleensä luokkaa 10 x maston paino. Muovinen kehräpyörä hajoaa ehkä aikaisemmin mutta sekin fallia vinssiä kiristettäessä on kovemmalla.

Ei tarvitse kiivetä, kuin alasaalinkien korkeudelle. Eli nostolenkki alasaalinkien yläpuolelle. Nostolenkistä köysi alas. Taljaa kiristetään niin, että lenkki nousee
noin 1-2m yläsaalinkien alapuolelle, jonka jälkeen tuo alas menevä köysi kiinnitetään maston alapäähän. Eli köysi estää nostolenkkiä nousemasta ylöspäin ja samalla sillä saa noston jälkeen vedettyä lenkin takaisin alasaalinkiin kiinni.
Siitä sitten tikkailla haet nostolenkin alas. Kaksisaalinkisen maston painopiste on suunnilleen saalinkien puolivälissä, jos masto menee kannen läpi ja noin metrin ylempänä, jos masto seisoo kannella. Näin voit myös vapaasti päättää kummalta puolelta haluat maston nostaa.

Seppomartti kirjoitti:

Ei kai mikään estä tekemästä köysilenkkejä matkan varrelle ja tehdä rakennelmasta monimutkaisempi. Paalusolmulla tehty lenkki ison fallin päähän on yksinkertaisin ja ainoa mitä tarvitaan alasvetoköyden lisäksi. Jos et halua nostaa topista vaan kuvan mukaisesti jostain väliltä niin sitten fallin pituudella voi asiaa säädellä. Kun miettii mistä pettää niin dyneemafallin vetolujuus ilmeisesti on yleensä luokkaa 10 x maston paino. Muovinen kehräpyörä hajoaa ehkä aikaisemmin mutta sekin fallia vinssiä kiristettäessä on kovemmalla.

Lue lisää

Ei missään nimessä paalusolmua, se ei kestä lenkkiä "levittävää" vetoa. Tuplakasi esimerkiksi.

13+11 kirjoitti:

Ei missään nimessä paalusolmua, se ei kestä lenkkiä "levittävää" vetoa. Tuplakasi esimerkiksi.

Ei ole mitään lenkkiä levittävää vetoa. Paalusolmu on kestänyt hyvin enkä ole muussakaan yhteydessä tavannut tilannetta, missä paalusolmu aukeaisi.. Taitaa olla tässä ketjussa niin monta köysikikkaa ja tikkailla kiipeilijää, että neuvot sekoaa.

Antilla-36 kirjoitti:

Ei tarvitse kiivetä, kuin alasaalinkien korkeudelle. Eli nostolenkki alasaalinkien yläpuolelle. Nostolenkistä köysi alas. Taljaa kiristetään niin, että lenkki nousee
noin 1-2m yläsaalinkien alapuolelle, jonka jälkeen tuo alas menevä köysi kiinnitetään maston alapäähän. Eli köysi estää nostolenkkiä nousemasta ylöspäin ja samalla sillä saa noston jälkeen vedettyä lenkin takaisin alasaalinkiin kiinni.
Siitä sitten tikkailla haet nostolenkin alas. Kaksisaalinkisen maston painopiste on suunnilleen saalinkien puolivälissä, jos masto menee kannen läpi ja noin metrin ylempänä, jos masto seisoo kannella. Näin voit myös vapaasti päättää kummalta puolelta haluat maston nostaa.

Lue lisää

Ei tarvi kiipeillä eikä vetonaruja. Ainoastaa heitetään köysi alasaalinkien yläpyuleta molemmilta puolilta, sitten toinen puoli toisen alta ja siihen lenkki, joka nosturin koukkuun nosturilla nostetaan köyti sopivalle korkeudelle, ja se alas jäänyt pää kiinnitetään johonkin maston helaan alhaalla. Siis maston ympärille ei laiteta mitään lenkkejä.En osaa paremmin selittää, mutta tässä ei ole mitään ongelmaa, eikä aikaa vie kuin korkeintaa kaksi minuuttia koko homma. Koska nosturin vaijerissa on paino, joka tuo sen alas, niin köysi tulee tietenkin mukana.
Onko tämä tapa todella vielä näin vähän tiedossa. Opetelkaa nyt ihmeessä.

Turhan vaikeeta kirjoitti:

Ei tarvi kiipeillä eikä vetonaruja. Ainoastaa heitetään köysi alasaalinkien yläpyuleta molemmilta puolilta, sitten toinen puoli toisen alta ja siihen lenkki, joka nosturin koukkuun nosturilla nostetaan köyti sopivalle korkeudelle, ja se alas jäänyt pää kiinnitetään johonkin maston helaan alhaalla. Siis maston ympärille ei laiteta mitään lenkkejä.En osaa paremmin selittää, mutta tässä ei ole mitään ongelmaa, eikä aikaa vie kuin korkeintaa kaksi minuuttia koko homma. Koska nosturin vaijerissa on paino, joka tuo sen alas, niin köysi tulee tietenkin mukana.
Onko tämä tapa todella vielä näin vähän tiedossa. Opetelkaa nyt ihmeessä.

Lue lisää

Ei tule ainakaan meidän mastonosturilla omalla painolla alas. Joskus on tosi tiukka vetonarullakin. Nosturissa on 6-kertainen köysitalja ja noin 40:nen Lewmarin vinssi.

Antilla-36 kirjoitti:

Ei tule ainakaan meidän mastonosturilla omalla painolla alas. Joskus on tosi tiukka vetonarullakin. Nosturissa on 6-kertainen köysitalja ja noin 40:nen Lewmarin vinssi.

Siis eikö nostimen vaijerikaan tule alas ilman vetonarua. Siinä vaijerisa pitää olla paino, joka tuo sen alas, ja jos vaijeri tulee painon kanssa alas, niin kyllä tulee köysikin. Mikä sitä vaijeria jarruttaa, jos se on löysällä.

Outo nosturi kirjoitti:

Siis eikö nostimen vaijerikaan tule alas ilman vetonarua. Siinä vaijerisa pitää olla paino, joka tuo sen alas, ja jos vaijeri tulee painon kanssa alas, niin kyllä tulee köysikin. Mikä sitä vaijeria jarruttaa, jos se on löysällä.

Lue lisää

Ei ole mitään vaijeria. Mastonosturissa on 6-kertainen talja eli kolme pylpyrää
yläosassa ja kolme alaosassa, jossa siis myös nostokoukku. Oma ison skuuttinikin on vastaavanlainen ja kyllä sitäkin saa joskus kevyessä tuulessa käsin auttaa, vaikka Harkenin laakeroituja plokeja käytänkin.
Järeät pylpyrät ovat jo sinällänsä kitkaisia Lisäksi erittäin pitkä köysi on aina hieman kierteinen ja tämä vain lisää kitkaa. Kun mastoni vielä on aika pitkä eli ylimmässä asennossa taljan plokien väli on vain 2-3m, niin kyllä se aika huonosti tulee vetämälläkin. Omalla painollaan se ei tule koskaan vaikka koukku olisi metrin irti maasta. Köysitaljan vapaa pää siis tulee alas tavalliselle vinssille eli voimaa riittää kyllä painavammallekin mastolle.

Antilla-36 kirjoitti:

Ei ole mitään vaijeria. Mastonosturissa on 6-kertainen talja eli kolme pylpyrää
yläosassa ja kolme alaosassa, jossa siis myös nostokoukku. Oma ison skuuttinikin on vastaavanlainen ja kyllä sitäkin saa joskus kevyessä tuulessa käsin auttaa, vaikka Harkenin laakeroituja plokeja käytänkin.
Järeät pylpyrät ovat jo sinällänsä kitkaisia Lisäksi erittäin pitkä köysi on aina hieman kierteinen ja tämä vain lisää kitkaa. Kun mastoni vielä on aika pitkä eli ylimmässä asennossa taljan plokien väli on vain 2-3m, niin kyllä se aika huonosti tulee vetämälläkin. Omalla painollaan se ei tule koskaan vaikka koukku olisi metrin irti maasta. Köysitaljan vapaa pää siis tulee alas tavalliselle vinssille eli voimaa riittää kyllä painavammallekin mastolle.

Lue lisää

En ole tollasta systeemiä maston nostossa nähnyt, että se on eri juttu. Uskon kyllä, että kokomuksesi riittää arvioimaan, mikä tuossa tapauksessa on paras tapa homma hoitaa. Jos oliskin kaikilla samanlaiset nostosysteemit, niin neuvojen antaminen netin välityksellä olis selkeämpää.

Outo nosturi kirjoitti:

En ole tollasta systeemiä maston nostossa nähnyt, että se on eri juttu. Uskon kyllä, että kokomuksesi riittää arvioimaan, mikä tuossa tapauksessa on paras tapa homma hoitaa. Jos oliskin kaikilla samanlaiset nostosysteemit, niin neuvojen antaminen netin välityksellä olis selkeämpää.

Lue lisää

Totta puhut. Nostureita kun on niin monenlaisia!
Meillä helpoin tapa on itseasiassa antaa autonosturin tehdä homma samalla, kun laskee veneen. Maksaa 20 eeroa ja homma kestää muutaman minuutin. Kaikissa seuroissa tällaista mahdollisuutta ei edes ole yhteisnostojen aikataulun takia. Meillä saa periaatteessa veneet veteen vaikka yksin kappalein, jos vain saa nostoauton hommattua paikalle.
Jostain syystä vain olen tykännyt aina hoitaa mastohommat itse. Se ikään kuin kuuluu osana tähän harrastukseen.

Ei sitä täällä kannata opetella ja ainakin Helsingissä kaupungin telakka-alueilla jopa kielletty. Eikä sopivan korkeita hallejakaan saatavilla ole. Mutta maisemissa, jossa ei sada lunta ja jäätävää tihkua, se on turhaa. Saattaa jopa monelle olla suurempi kauhistus vuosittainen puosun tuolilla mastoon meno tarkastamaan kuin se rikaus.

siellä ja täällä kirjoitti:

Ei sitä täällä kannata opetella ja ainakin Helsingissä kaupungin telakka-alueilla jopa kielletty. Eikä sopivan korkeita hallejakaan saatavilla ole. Mutta maisemissa, jossa ei sada lunta ja jäätävää tihkua, se on turhaa. Saattaa jopa monelle olla suurempi kauhistus vuosittainen puosun tuolilla mastoon meno tarkastamaan kuin se rikaus.

Lue lisää

Siis miksi ei kannata nostaa ja laskea mastoineen?

seppomartti kirjoitti:

Siis miksi ei kannata nostaa ja laskea mastoineen?

Vaikka nyt ei puhuttaisi maston aiheuttamista tuulikuormista edes tukevan jääkuorrutuksen kanssa, ei masto pystyssä olevaa venettä kunnolla pysty peittelemään niin, ettei kannelle tulisi lunta ja jäätä. Mastoläpiviennit taas ovat lähes varma vuotokohde. Ja vuotava läpivienti vuotaa seuraavana kesänä taas hiukan enemmän ja jossain siellä sisällä se vuotovesikin jäätyy. Jo peitetelineiden rakentaminen maston ohi on rikauksen verran hankalampaa. Ja kuten sanottu, Helsinki on masto pystyssä telakoinnin kieltänyt. Kielsi jo vuosia sitten, nyt on ruvennut myös kieltoa valvomaan.

siksi ei kirjoitti:

Vaikka nyt ei puhuttaisi maston aiheuttamista tuulikuormista edes tukevan jääkuorrutuksen kanssa, ei masto pystyssä olevaa venettä kunnolla pysty peittelemään niin, ettei kannelle tulisi lunta ja jäätä. Mastoläpiviennit taas ovat lähes varma vuotokohde. Ja vuotava läpivienti vuotaa seuraavana kesänä taas hiukan enemmän ja jossain siellä sisällä se vuotovesikin jäätyy. Jo peitetelineiden rakentaminen maston ohi on rikauksen verran hankalampaa. Ja kuten sanottu, Helsinki on masto pystyssä telakoinnin kieltänyt. Kielsi jo vuosia sitten, nyt on ruvennut myös kieltoa valvomaan.

Lue lisää

Niinpä. Silloin kun ei kieltoa ollut, nostin veneen masto pystyssä monta vuotta. Koskaa ei mitään ongelmaan peittämisen eikä minkään muunkan seikan kanssa ollut. Mutta älyttämän paljon aiina aikaa ja vaivaa säästyi. Jo pelkästään mastonosturille jonottaminen ja vuoroista tappeleminen saa hermot riekaleiksi. ja tämä on pienin ongelma.

Ei aika mennyt palaa kirjoitti:

Niinpä. Silloin kun ei kieltoa ollut, nostin veneen masto pystyssä monta vuotta. Koskaa ei mitään ongelmaan peittämisen eikä minkään muunkan seikan kanssa ollut. Mutta älyttämän paljon aiina aikaa ja vaivaa säästyi. Jo pelkästään mastonosturille jonottaminen ja vuoroista tappeleminen saa hermot riekaleiksi. ja tämä on pienin ongelma.

Lue lisää

Mikä on älyttömän paljon aikaa? Meillä on ennalta varatut ajat ja nosturin alla menee reilu puoli tuntia. Toinen puolikas menee valmisteluun ja kolmas maston telineeseen saakka viemiseen. Tuulimittarin anturia en jättäis missään tapauksessa talveksi pyörimään, enkä windexiäkään. Myös fallit haluan pois nokeentumasta ja pölyttymästä, vene on kuitenkin maissa suuremman osan vuodesta. Samalla vaivalla kun käyn purkamassa hilppeet topista, lasken maston.

mikä ongelma? kirjoitti:

Mikä on älyttömän paljon aikaa? Meillä on ennalta varatut ajat ja nosturin alla menee reilu puoli tuntia. Toinen puolikas menee valmisteluun ja kolmas maston telineeseen saakka viemiseen. Tuulimittarin anturia en jättäis missään tapauksessa talveksi pyörimään, enkä windexiäkään. Myös fallit haluan pois nokeentumasta ja pölyttymästä, vene on kuitenkin maissa suuremman osan vuodesta. Samalla vaivalla kun käyn purkamassa hilppeet topista, lasken maston.

Lue lisää

No meillä menee pahimmiilla tumpeloilla puolitoista tuntia siellä mastonosturilla.
Minulla maston teleineeseen laittaminen (saaligit ja vantit verastoon) peittäminen(koska vaakatasossa olevaan mastoon menee moninista reijistä vesi) kestää vähintään kaksi tuntia. Sitten pitäis vielä norkoilla joitain vastahakoisia nostamaan sitä 150 kiloista mastoa teleineeseen, jossa sitä talven aikana kolhitaan poikkeuksestta joka talvi. Kaikki lamput on pakko poistaa, eikä keväällä muista mihin ne oli jemmannut.Keväällä kun aikisin käyt hakemassa sen maston, on sen päälle ja eteen laitettu joidenkin viimetipassa syksyllä nostaneiden mastoja, jotka pitää ensin (taas norkoilla joitain auttamaan) pois tieltä. Silloin kun telakoin masto pystyssä kaiken meni helposti yksin. peittäminen oli helppoa, koska kurkihirsi (ison puomi ja spinnupuomi) oli valmiina paikoillaan. Veneen päällä oli pressumaakarin veneen mittoihin tekemä peite, joka oli kiinnitetty varvaslistoihin, ja takana oli vetskari, josta pääsi kätevästi sisään. Myoskään fallit ei likaantuneet koska ne oli siellä pressun alla, ja maston sisällä. Keväällä sitten eiku vene veteen, purjeet päälle ja seilaamaan. Masto ei siinä pystyasenossa likaantunut, mutta jos halusi, niin keepesi huippuun, ja takaisin tullessa kiillotti maston,ja tsekkasi, että kaikki oli kunnossa. Voi voi, ennen kaikki oli niin paljon helpompaa ja järkevämpää, mutta sitten joku keksi euron, ja kaikenmaailman direktiivit, niistä joku varmaan kielsi veneen telakoinnin masto pystyssä, ja sekös minua harmittaa.

Ei aika mennyt palaa kirjoitti:

No meillä menee pahimmiilla tumpeloilla puolitoista tuntia siellä mastonosturilla.
Minulla maston teleineeseen laittaminen (saaligit ja vantit verastoon) peittäminen(koska vaakatasossa olevaan mastoon menee moninista reijistä vesi) kestää vähintään kaksi tuntia. Sitten pitäis vielä norkoilla joitain vastahakoisia nostamaan sitä 150 kiloista mastoa teleineeseen, jossa sitä talven aikana kolhitaan poikkeuksestta joka talvi. Kaikki lamput on pakko poistaa, eikä keväällä muista mihin ne oli jemmannut.Keväällä kun aikisin käyt hakemassa sen maston, on sen päälle ja eteen laitettu joidenkin viimetipassa syksyllä nostaneiden mastoja, jotka pitää ensin (taas norkoilla joitain auttamaan) pois tieltä. Silloin kun telakoin masto pystyssä kaiken meni helposti yksin. peittäminen oli helppoa, koska kurkihirsi (ison puomi ja spinnupuomi) oli valmiina paikoillaan. Veneen päällä oli pressumaakarin veneen mittoihin tekemä peite, joka oli kiinnitetty varvaslistoihin, ja takana oli vetskari, josta pääsi kätevästi sisään. Myoskään fallit ei likaantuneet koska ne oli siellä pressun alla, ja maston sisällä. Keväällä sitten eiku vene veteen, purjeet päälle ja seilaamaan. Masto ei siinä pystyasenossa likaantunut, mutta jos halusi, niin keepesi huippuun, ja takaisin tullessa kiillotti maston,ja tsekkasi, että kaikki oli kunnossa. Voi voi, ennen kaikki oli niin paljon helpompaa ja järkevämpää, mutta sitten joku keksi euron, ja kaikenmaailman direktiivit, niistä joku varmaan kielsi veneen telakoinnin masto pystyssä, ja sekös minua harmittaa.

Lue lisää

Mutta jätit siis vimppelit varisten nokittavaksi ja tuulianturin laakerit kulumaan talveksi? Moni huoleton niin tekee, tiedän, mutta itse en tekisi. Ja seuraukset tiedän melkoisen tarkkaan muiden kokemuksista mittaristojen huoltotoiminnassa. Ja falleille jouduit vetämään vetonarut, jotta sait ne maston sisään. Noita puomi/spinnupuomi-katevirityksiä on nähty kaikilla telakka-alueilla ja aina keväällä ihmetelty miten suuret lumikasat ja vesilammikot ne pressut kestääkään. Jo vähän toinen juttu, mutta varvaslistaan kiinnitetty kate ei venettä tuuleta.

Mun masto painaa punnittuna vain tasan 100 kg spriidarit ja vantit purettuna. Mastotelineessä on katos ja sinne heilahtaa vaikka ylimmälle hyllylle kaksistaan, kun käyttää apuna paria köydenpätkää. Miksi valot pitäisi purkaa? Eihän ne purettuina yhtään paremmin säily. Vielä katoksenkin alla tulee maston pintaan selvästi nokea, joka lähtee kyllä pesuaineella kevyesti pesemällä. Ero pystyssä olevan likaantumiseen on siinä, että vaakatasossa olevaan tulee poikittaisia nokiraitoja, pystyssä olevaan pitkittäisiä. Katoksen alla tosin tasainen valumaton lika. Kummastakaan ne eivät ilman vesiämpäriä pois lähde. Mutta maassa on helppo voidella teflonilla maston purjeura ja keulapurjeen foilin urat. Yksi lisätoimi kieltämättä vaakana säilytettävään mastoon liittyy. Molemmat päät, siis myös toppi, pitää sullkea pikkulinnun menemättömiksi.

näin meillä kirjoitti:

Mutta jätit siis vimppelit varisten nokittavaksi ja tuulianturin laakerit kulumaan talveksi? Moni huoleton niin tekee, tiedän, mutta itse en tekisi. Ja seuraukset tiedän melkoisen tarkkaan muiden kokemuksista mittaristojen huoltotoiminnassa. Ja falleille jouduit vetämään vetonarut, jotta sait ne maston sisään. Noita puomi/spinnupuomi-katevirityksiä on nähty kaikilla telakka-alueilla ja aina keväällä ihmetelty miten suuret lumikasat ja vesilammikot ne pressut kestääkään. Jo vähän toinen juttu, mutta varvaslistaan kiinnitetty kate ei venettä tuuleta.

Mun masto painaa punnittuna vain tasan 100 kg spriidarit ja vantit purettuna. Mastotelineessä on katos ja sinne heilahtaa vaikka ylimmälle hyllylle kaksistaan, kun käyttää apuna paria köydenpätkää. Miksi valot pitäisi purkaa? Eihän ne purettuina yhtään paremmin säily. Vielä katoksenkin alla tulee maston pintaan selvästi nokea, joka lähtee kyllä pesuaineella kevyesti pesemällä. Ero pystyssä olevan likaantumiseen on siinä, että vaakatasossa olevaan tulee poikittaisia nokiraitoja, pystyssä olevaan pitkittäisiä. Katoksen alla tosin tasainen valumaton lika. Kummastakaan ne eivät ilman vesiämpäriä pois lähde. Mutta maassa on helppo voidella teflonilla maston purjeura ja keulapurjeen foilin urat. Yksi lisätoimi kieltämättä vaakana säilytettävään mastoon liittyy. Molemmat päät, siis myös toppi, pitää sullkea pikkulinnun menemättömiksi.

Lue lisää

Ei liene kovin yleistä, että maston toppi pitää sulkea pikkulinnun menemättömäksi?

Itse olen säilyttänyt veneitäni sekä masto pystyssä että masto irroitettuna. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Saamani infon perusteella masto pystyssä säilyttäminen ei olisi sallittua niillä telakointialueilla (Hgissä), jotka ovat asuinalueiden vieressä. Syyksi on kerrottu meluhaitta, joka tulee kovasta tuulesta. Esim. Sinbadin telakointialueella lähes kaikki veneet telakoidaan masto pystyssä (käykää talvella katsomassa).

Maston koko ja paino vaikuttaa myös valintaan. Aikaisemmassa paatissani maston punnittu paino oli 400kg. Sen siirtely piti tehdä trukilla tai isolla miesporukalla. Oli pienempi vaiva jättää masto pystyyn (ja hakea puosuntuolilla tuulianturi pois talveksi). Fallit pitää joka tapauksessa pestä silloin tällöin. Se ei ole iso vaiva, kun ottaa yhden kerrallaan keväällä pesukoneeseen.
Mielestäni ainoa riesa masto pystyssä talvehtimisessa on maston kautta pilssiin tuleva vesi. Sitä en näe haitaksi, jos kannelle on tullut vähän lunta ja likaa. Kansi täytyy joka tapauksessa pestä keväisin.

puolensa kummassakin kirjoitti:

Ei liene kovin yleistä, että maston toppi pitää sulkea pikkulinnun menemättömäksi?

Itse olen säilyttänyt veneitäni sekä masto pystyssä että masto irroitettuna. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Saamani infon perusteella masto pystyssä säilyttäminen ei olisi sallittua niillä telakointialueilla (Hgissä), jotka ovat asuinalueiden vieressä. Syyksi on kerrottu meluhaitta, joka tulee kovasta tuulesta. Esim. Sinbadin telakointialueella lähes kaikki veneet telakoidaan masto pystyssä (käykää talvella katsomassa).

Maston koko ja paino vaikuttaa myös valintaan. Aikaisemmassa paatissani maston punnittu paino oli 400kg. Sen siirtely piti tehdä trukilla tai isolla miesporukalla. Oli pienempi vaiva jättää masto pystyyn (ja hakea puosuntuolilla tuulianturi pois talveksi). Fallit pitää joka tapauksessa pestä silloin tällöin. Se ei ole iso vaiva, kun ottaa yhden kerrallaan keväällä pesukoneeseen.
Mielestäni ainoa riesa masto pystyssä talvehtimisessa on maston kautta pilssiin tuleva vesi. Sitä en näe haitaksi, jos kannelle on tullut vähän lunta ja likaa. Kansi täytyy joka tapauksessa pestä keväisin.

Lue lisää

Ei linnunpesä topissa varmaan yleistä ole, mutta kerrankin koettuna riittää. Pieni lintu menee näköjään fallinmentävästä reiästä ja sotku iso.

400 kg kuulostaa jo järkyttävältä tolpalta, jos ei J-veneestä puhuta. Sellaisen varmasti mieluummin jättää pystyyn. Pystyyn jättäessä työt ovat suunnilleen samat maston dimensioista riippumatta.

näin meillä kirjoitti:

Mutta jätit siis vimppelit varisten nokittavaksi ja tuulianturin laakerit kulumaan talveksi? Moni huoleton niin tekee, tiedän, mutta itse en tekisi. Ja seuraukset tiedän melkoisen tarkkaan muiden kokemuksista mittaristojen huoltotoiminnassa. Ja falleille jouduit vetämään vetonarut, jotta sait ne maston sisään. Noita puomi/spinnupuomi-katevirityksiä on nähty kaikilla telakka-alueilla ja aina keväällä ihmetelty miten suuret lumikasat ja vesilammikot ne pressut kestääkään. Jo vähän toinen juttu, mutta varvaslistaan kiinnitetty kate ei venettä tuuleta.

Mun masto painaa punnittuna vain tasan 100 kg spriidarit ja vantit purettuna. Mastotelineessä on katos ja sinne heilahtaa vaikka ylimmälle hyllylle kaksistaan, kun käyttää apuna paria köydenpätkää. Miksi valot pitäisi purkaa? Eihän ne purettuina yhtään paremmin säily. Vielä katoksenkin alla tulee maston pintaan selvästi nokea, joka lähtee kyllä pesuaineella kevyesti pesemällä. Ero pystyssä olevan likaantumiseen on siinä, että vaakatasossa olevaan tulee poikittaisia nokiraitoja, pystyssä olevaan pitkittäisiä. Katoksen alla tosin tasainen valumaton lika. Kummastakaan ne eivät ilman vesiämpäriä pois lähde. Mutta maassa on helppo voidella teflonilla maston purjeura ja keulapurjeen foilin urat. Yksi lisätoimi kieltämättä vaakana säilytettävään mastoon liittyy. Molemmat päät, siis myös toppi, pitää sullkea pikkulinnun menemättömiksi.

Lue lisää

Voisin kumota kaikki väitteesi, mutta ajanpuutteen vuoksi vastaan vaan, että lamput pitää poistaa koska joku rikkoo ne talven aikana, jos ne jättää mastoo. On se kumma, kun aina ne parhaat asiantuntijat ovat niitä, jotka esim tässä asiassa, ei ole ikinä edes kokeillet maston kanssa telakointia. tyyliin asiasta en mitään tiedä mutta hanttiin panen kovasti.

Suursuomi tehty kirjoitti:

Voisin kumota kaikki väitteesi, mutta ajanpuutteen vuoksi vastaan vaan, että lamput pitää poistaa koska joku rikkoo ne talven aikana, jos ne jättää mastoo. On se kumma, kun aina ne parhaat asiantuntijat ovat niitä, jotka esim tässä asiassa, ei ole ikinä edes kokeillet maston kanssa telakointia. tyyliin asiasta en mitään tiedä mutta hanttiin panen kovasti.

Lue lisää

Miten lie, minä oon säilyttänyt maston telakan telineessä jo 30 v, eikä kertaakaan ole lamppuja rikottu. Kuka tässä on minkä alan asiantuntija?

Mut mitäs jos se gaija napsahtaa poikki, vaikka vanhuuttaan, tai mastossa on jokin terävä reuna joko hinkkaa sitä. Gaijalle ei ole suunniteltu vetoa maston toppiin päin, vaan pylpyrän kautta alas.

Hirvittää kirjoitti:

Mut mitäs jos se gaija napsahtaa poikki, vaikka vanhuuttaan, tai mastossa on jokin terävä reuna joko hinkkaa sitä. Gaijalle ei ole suunniteltu vetoa maston toppiin päin, vaan pylpyrän kautta alas.

Lue lisää

Miksi gaija olisi sen herkempi katkeamaan kuin joku muu köysi? Enkä ole nähnyt sellaista poikkeusta, ettei gaija tulisi ulos mastosta sellaiseen tarkoitetun helan kautta. Ja jos ei yläpuolella ole aivan terävää reiän reunaa, vaan se helan reuna, ei mihinkään kohdistu ylenmääräisiä kuormia tai leikkausta. Tietenkin kaikkea juoksevaa rikiä pitää ajan kanssa päivittää, myös sitä ylägaijaa. Gaijan päässä oleva sakkelia ei pidä käyttää mihinkään nostamiseen, vaan vähän kauemmas tehdään solmu. Ei ne mastot niin älyttömiä paina.

Antaisitko nostaa itsesi puosuntuolilla mastoon 6mm gaijan varassa. Mulla on katkennut 10mm ison falli ihan purjehtiessa,
Sitäpaitsi aivan yhtä helppoa ja nopeaa on jo ennen nosturille menoa heittää köysi alasaalngin yli maston takaa, ja sama pää toisen saaalingin yli maston etupuolelta,
Sitten vaan lenkki köyteen, ja toinen pää johonkin mastohelaan kiinni ja nostopaikan voi säätää haluamaansa kohtaan. Ei vie yhtään enempää aikaa, ja on varmasti turvallisempi, kun käyttää vähän paksumpaa köyttä.

Hirvittää kirjoitti:

Antaisitko nostaa itsesi puosuntuolilla mastoon 6mm gaijan varassa. Mulla on katkennut 10mm ison falli ihan purjehtiessa,
Sitäpaitsi aivan yhtä helppoa ja nopeaa on jo ennen nosturille menoa heittää köysi alasaalngin yli maston takaa, ja sama pää toisen saaalingin yli maston etupuolelta,
Sitten vaan lenkki köyteen, ja toinen pää johonkin mastohelaan kiinni ja nostopaikan voi säätää haluamaansa kohtaan. Ei vie yhtään enempää aikaa, ja on varmasti turvallisempi, kun käyttää vähän paksumpaa köyttä.

Lue lisää

Eihän tuossa mitään puosuntuolilla mastoon nostamista tarvita.....
Jokainen saa tehdä nostonsa ja laskunsa miten parhaaksi näkee ja kokee.
Huomioi kuitenkin maston painopistteen paikka. Esitetyssä konstissa masto nousee ja laskee täysin pystysuorassa. Voit myös käyttää niin paksua köyttä, kuin vaan koet tarpeelliseksi - vaikka 20 mm:n vaijeria.

Hirvittää kirjoitti:

Antaisitko nostaa itsesi puosuntuolilla mastoon 6mm gaijan varassa. Mulla on katkennut 10mm ison falli ihan purjehtiessa,
Sitäpaitsi aivan yhtä helppoa ja nopeaa on jo ennen nosturille menoa heittää köysi alasaalngin yli maston takaa, ja sama pää toisen saaalingin yli maston etupuolelta,
Sitten vaan lenkki köyteen, ja toinen pää johonkin mastohelaan kiinni ja nostopaikan voi säätää haluamaansa kohtaan. Ei vie yhtään enempää aikaa, ja on varmasti turvallisempi, kun käyttää vähän paksumpaa köyttä.

Lue lisää

Ei tarvitse edes kysyä, katkesiko se falli kesletä köyttä, vai läheltä päätä. Falleja menee poikki, mutta yleensä siltä kohtaa, joka on topissa falliplokin kehrän päällä. Tai sitten pleissin/solmun kohdalta. Pleissin heikkous ison fallissa onkin siinä, että pleissattu osuus on siinä kehrällä. Minä en nouse puosuntuolilla ikinä mastoon kiinnittyen sakkeliin, vaan aina ainakin puoli metriä taaemmas tehtyyn solmuun. Pleissin pituuden takia käytän fallien päissä solmua sakkeleissakin.

6 mm kuoreton dyneema kestää sen minkä 6 mm vaijerikin ja päälle. Katkenneet kuidut ovat lisäksi näkyvissä, jos sellaisia on.

Helppo konsti kirjoitti:

Eihän tuossa mitään puosuntuolilla mastoon nostamista tarvita.....
Jokainen saa tehdä nostonsa ja laskunsa miten parhaaksi näkee ja kokee.
Huomioi kuitenkin maston painopistteen paikka. Esitetyssä konstissa masto nousee ja laskee täysin pystysuorassa. Voit myös käyttää niin paksua köyttä, kuin vaan koet tarpeelliseksi - vaikka 20 mm:n vaijeria.

Lue lisää

En minä sitä tarkoittanutkaaan, että maston laskussa/nostossa pitäisi mennä puosuntuolilla mastoon, vaan sitä, että jos nostat mastosi gaijasta, niin kai uskallat nostaa sillä myös itsesi. Minä en,vaan jos menen mastoon, esim ison fallilla otan aina myös keulapurjen fallin varmistukseksi. Ei se ole ollenkaan yleisä, että jotain siellä pettää, mutta kannattaako ottaa edes sitä pientä riskiä edes maston kanssa, koska jos se kaatuu, niin se voi hyvinkin kaatua päällesi.

Bossun ohjetta voisi parannella kiinnittämällä nostoköysi toisin: ei saalingin alle vaan maston tyveen. Turha kohdistaa veto saalinkiin jos ohjaus on topissa. Heikkoutena on 2m pitkä vapaa fallin pää. Masto jää roikkumaan vinoon ja esim rikatessa mastoa pystyyn ei toimi laisinkaan noin pitkällä fallin päällä. Pois kyllä saa. Mahdollisimman lyhyenä kontrolli on parempi ja se taasen vaatii, ettei masto ole nosturia korkeampi.

seppomartti kirjoitti:

Bossun ohjetta voisi parannella kiinnittämällä nostoköysi toisin: ei saalingin alle vaan maston tyveen. Turha kohdistaa veto saalinkiin jos ohjaus on topissa. Heikkoutena on 2m pitkä vapaa fallin pää. Masto jää roikkumaan vinoon ja esim rikatessa mastoa pystyyn ei toimi laisinkaan noin pitkällä fallin päällä. Pois kyllä saa. Mahdollisimman lyhyenä kontrolli on parempi ja se taasen vaatii, ettei masto ole nosturia korkeampi.

Lue lisää

Niin, tietysti parempi, jos sakkeli saadaan maston toppiin kiinni. Mutta jos tämä on mahdotonta, niin sitten tietysti käy hankalammaksi takaisinlaitto, ja joudutaan miettimään vaunuja. Eipä se masto kuitenkaan kauhean vinoon pääse, jos fallin sakkeli on lähelläkään toppia.