Loviisan 1 & 2 ovat molemmat tällä hetkellä suljettuina. Se siitä ydinvoimaloiden käyttövarmuudesta. Toinen voimala on vuosihuollosta ja toinen voimala jouduttiin pysäyttämään heti vuosihuollon jäleen pumppuongelmien takia. Vuosikymmenien huollon laiminlyönti näkyy nyt laitosten jatkuvina vikoina ja erittäin alhaisena luotettavuutena jonka myös STUK on todennut useamman vuoden peräjälkeen ydinvoiman turvallisuusvalvonnan vuosiraporteissa. Laitoksen varaosavarastot eivät ole kunnossa ja varaosia joudutaan haalimaan sieltä täältä välittämättä YVL-vaatimuksista.
Näyttää siltä että jokainen ydinvoimala tarvitsee ison hiilivoimalan varavoimaksi. Onko Fennovoima jo rakentanut oman hiilivaravoimalansa?
Näyttää siltä että jokainen ydinvoimala tarvitsee ison hiilivoimalan varavoimaksi. Onko Fennovoima jo rakentanut oman hiilivaravoimalansa?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ydinvoimalaitosten vuosihuollot tehdään touko - lokakuussa, jolloin kulutus on selvästi alempi kuin talviaikaan. Esim tällä hetkellä sähkönkulutus on noin 2000 MW alempi kuin viime joulu-maaliskuussa. Ja Loviisan laitosten teho on vajaat 1000 MW. Sitä paitsi tällä nyt tuodaan vielä edullista norjalaista vesisähköä. Suomen ydinvoimalaitokset ovat toimineet kautta historian hyvin luotettavasti, maailman korkeimmilla käyttökertoimilla. Eli mitään hiilivoimalaitoksia ei tarvita. Saksassa se sijaan on tarkoitus rakentaa "ketterrää" hiilivoimaa paikkaamaan tuuli- ja aurinkovoiman jättämiä tuotantovajeita.
"Eli mitään hiilivoimalaitoksia ei tarvita."
No kyllä tarvitaan. Tätä on pohdittu ihan julkisuudessakin. Esim OL3 tarvitsee nopeaa häiriöresesrviä (huom huippkulutuksen aikana) noin 900 MW ja hidatasta reserviä noin 1300 MW. Hidas reservi aiotaan ilmeiseti toteuttaa mm hiililauhteella, eli kaikkein epäedullisimmalla ja likaismalla voimalla.
Ydinvoima tarvitsee aina lähes suurimman yksikkönsä kokoisen reservin. Lisäksi täytyy ottaa se mahdollisuus huomioon, että kaksi isoa yksikköä putoaa verkosta samanaikaisesti. Nopea häiriöresevi täytyy vapauttaa mahdollisimman nopeasti taas resesrvi käyttöön. Käytännössä tämä todennäköisesti merkitsee sitä, että hiilipannuja joudutaan pitämään "pikavalmiudessa", sen varalta, että OL3 putoaisi verkosta. Mitä se pikavalmius sitten tarkoittaakin, mutta normaalin hiilivoimalan saa kylmästä tuottamaan tehoa aikaisintaan kuudessa tunnissa.
Tuollainen nopea tehonlisäystarve hoidetaan kaasuturpiineilla, joita on jo reservissä. Inkoossa on paljon reservissä olevaa hiilivoimaa vanhentuneen tekniikan vuoksi. Tietääkseni mitään hiilivoimaa ei ole rakenteilla Ol3:n vuoksi. Jos tapahtuu äkillinen tehonpudotus ydinvoimalaitoksen pikasulun vuoksi, on Fingridillä käsittääkseni mahdollisuus pudottaa kuluttajaryhmiä, esim. teollisuutta, pois verkosta. Meillä suunnittelemattomat pikasulut ovat olleet harvinaisia ja yleensä vain parin päivän mittaisia.
Ydinvoimayhtiöiden omistamat hiililauhdevoimalat (ainakin Inkoo ja Meri-Pori) tuottavat sähköä silloinkin, kun kotimaassa sitä ei tarvitsisi - tyypillinen tilanne on sellainen, että Ruotsissa muutama ydinvoimala on jostain syystä tillin tallin, jolloin Suomen ydinvoimayhtiöt käynnistävät hiililauhdevoimalansa tuottamaan sähköä Ruotsiiin ja ilmansaasteita Suomeen.
TVO:lle Meri-Porin hiililauhdevoimala on selkeästi myös säätövoimaa:
"TVO:n osakkaiden sähköntarve määrää, kuinka paljon Meri-Porin hiilivoimalaitoksen TVO-osuutta kullakin hetkellä käytetään. "
http://www.tvo.fi/www/page/175/
Mihin unohdit tuonnin? Lyhyissä käyttötilanteissa varsinkin tähän aikaan vuodesta tuollaiset katkokset hoidetaan tuonnilla.Ei mitään Inkoon voimalaa käynnistetä tähän aikaan.Hyvin sitä sähköä näyttää verkossa riittävän.
Kyllähän se sähkön virta on ollut pääasiassa Ruotsista Suomeen. Voi seurata Fingridin etusivulta, tänäänkin tulee 760 MW.
"TVO:n osakkaiden sähköntarve määrää, kuinka paljon Meri-Porin hiilivoimalaitoksen TVO-osuutta kullakin hetkellä käytetään. " En ymmärrä, miten tuosta voidaan päätellä, että Meri-Pori on ydinvoiman säätövoimaa.
inkoossa 2 yksikköä uusituilla ohjausjärjestelmillä, rikinpoistolaitos 80 luvulta. Ei se nyt niin vanhentunutta tekniikkaa ole. Toimivat 2 yksikköä, tehot yhteensä noin 500 MW.
Tvo on tahkoluoto, fortum on meri-pori.
Kaasuturbiineilla voidaan ylläpitää verkon taajuutta, mutta ne eivät riitä tehon tarpeen tyydyttämiseen. Jos huippukulutuksen aikana OL3 1700MW putoaa pois, niin tarvitaan välittömästi 1300MW jostakin.Tuonnilla tätä ei pysty paikkaamaan, koska tuonnin puolella ei ole riittävää siirtokapasiteettia, eikä nopeaa häiriöreseveviä, ei ehkä hidastakaan. Pohjoismaiset sopimukset edellyttävät, että suurimmalla yksiköllä täytyy olla itsensä verran varavoimaa saatavissa ja nopeasti. Ol3 tulisi olemaan koko Pohjoismaiden suurin yksikkö. Varavoimaa ei pysty yksinkertaisesti varmistamaan muuten, kuin pitämällä hillilauhdetta nopeassa lähtövalmiudessa (näistäkin tulee ydinvoimna piilokustannuksia, jotka maksateaan veronmaksajilla, samoin kuin verkon pparannukset).
Verkon parannukset palvelevat kuluttajien lisäksi kaikkia sähköenergian tuotantomuotoja koska kantaverkko ei lajittele voimaloita.Kaikki tuotanto on liitetty siihen.
Kantaverkon vahvistaminen ei palvele hajautettua sähköntuotantoa jossa tuotanto tapahtuu aivan kulutuksen vieressä. Ydinvoimayhtiöiden tulisi maksaa ydinvoimaloiden takia tehdyt kantaverkon vahvistukset. Uusituvan energian tarvitsemat muutokset voidaan laittaa yhteiskunnan pikkiin.
Niemomaan tuulivoimahan sitä kantaverkkoa tarvitsee. Maissa (Tanska, Saksa) joissa on paljon tuulivoimaa, tuodaan naapurimasta sähköä silloin kuin on tyyntä. Vastaavasti sitä tuputetaan alehintaan naapureille silloin kun tuulee kunnolla (tuottajat saavat syöttötariffihinnan).
Ei se riitä, että tuottaa keskimäärin tarvitsemansa sähköenergian, koska sähkön säilöminen on vaikeata. Mutta Suomessa ei ole kai mitään pakkoa liittyä valtakunnanverkkoon. Eli jokin tuuli- ja aurinkovoimapaikkakunta voi niin halutetssan irrottautua siitä ja koettaa tulla toimeen omillaan.
Ydinvoimapalstan oma astroturffaaja taas vauhdissa.
Tuulivoima toki tarvitsee kantaverkko tuulivoimalasta käyttöpaikalle ja nämä investoinnit kuuluvat yhteiskunnan rathoitettavaksi.
Ei vaan niiden pitää sisältyä sähkön hintaan. Kyllä sillä yhteiskunnalla on elättejä muutenkin jo riittävästi.
Et taida tietää energia-asioista kovin paljoa. Suomessa sähkö ja siirto ovat eri yritysten bisnestä, ja maksut on erotettu tarkoituksella lainsäädännöllä toisistaan.
No lasken sähkön hintaan myös sen siirron. Vaikka lasku tuleekin erikseen, jos on eri yhtiöt.
Sähköjärjestelma tarvitsee aina varavoimaa suurimman tuotantoyksikkönsä verran. Vielä toistaiseksi näyttää siltä siltä, että sellainen olisi tulevaisuudessa OL3 1600MW.
Nykyinen varavoima koostuu sopimuspohjaisesti lukuisista (yli 50?) pienistä voimaloista ja suurkuluttajien kulutuksen rajoituksillia. Asiasta oli täällä joskus hyvä keskustelu, voin kaivaa sen esiin myöhemmin (ellei valvojat ole sitäkin jo poistaneet).
Kuvaan mykyistä sähköverkkoa "rautakankiverkoksi", joka on tehty keskitettyä sähköntuotantoverkkoa varten. Tulevaisuuden älyverkkoja ( hajautettua energiatuotantoa paremmin palveleva) ajatellen sen rakenne on vähän hankala, ja muutostyöt olisi syytä aloittaa jo nyt, niinkuin monessa maassa jo tehdään.
Ikävä kyllä, kaikki Suomen verkon muutostyöt näyttävät palvelevan keskitettyä sähköntuotantoa (ja siis ydin-Suomen-skenaarion totetumaa?).
Jenkeissä ydinvoima tuntuu tosiaan tarvitsevan varavoimalan per ydinvoimala, yksi jos toinenkin amerikkalainen ydinvoimala on suljettuna eripituisiksi ajoiksi:
http://www.reuters.com/article/2012/09/28/us-utilities-nuclear-outages-idUSBRE88R11120120928