Yksi esimerkki tänään aamumetrossa, kun pysäkiltä nousi kyytiin isä 3-4-vuotiaan pojan kanssa. Poika karjui, kiukutteli ja haukkui isäänsä, no mitä tekee isä? Sanoo pojalle oikein lempeällä äänellä "Noh noh, äläs nytten". Toinen esimerkkitapaus myöskin metrossa, joskin vähän pidemmän ajan takaa. Tällä kertaa itse nousin kyytiin, eikä mennyt kauaa, kun vieressäni olleista rattaista lyötiin minua. Kun uskalsin huomauttaa tästä äidille, sain vain vihaisen ja ylimielisen katseen ja kommentin "Se on vielä niin pieni(2v)". Ymmärrän, mutta ei pienilläkään ole oikeus mätkiä muita ihmisiä mennen tullen ja se tulee vanhempien opettaa pienestä asti.
Puhumattakaan näistä lukuisista kerroista, kun lapset riehuvat kirppiksillä ja kaupoissa mäiskien tavaroita pitkin lattioita ja vanhemmat eivät kiinnitä tähän mitään huomiota. Tai sitten ne tapaukset, jotka jo pienestä pitäen haistattelevat vieraille ihmisille tai että 8-vuotias pahoinpitelee neljä opettajaa. 8-vuotias! Listaa voisi jatkaa olemattomiin. Oikeasti, miksi ei enää osata kasvattaa lapsista kunnon kansalaisia? Pidättekö heitä "kamuina", joille ei saa poikkipuolista sanaa sanoa, ettei tule paha mieli? Lapsi saa tahtonsa läpi karjumalla ja muutenkin se mussukka saa kohdella muita miten haluaa, mutta jos uskaltaa huomauttaa, tulee vihainen äippä kimppuun?
Miksi ei osata/uskalleta komentaa lapsia?
40
1091
Vastaukset
- Erkkaopetar
Ongelma ei ole ainoastaan nykyaikaan liittyvä. Sekä kusipäisiä vanhempia että kusipäisiä kakaroita on aina ollut.
Onneksi suurin osa vanhemmista kuitenkin ymmärtää vastuunsa ja kasvattaa lapsensa kunnon kansalaisiksi. - Elina ====
En nyt täysin ymmärrä, miten kaksivuotias "lyö" tuntematonta aikuista. Heilutteli varmaan vain käsiään vähän väärässä paikassa tai yritti saada huomiosi kädellään.
Muutenkin ei jaksa tätä ainaista päivittelyä huonosta kasvatuksesta. Minusta on paljon parempi, että esimerkkisi isä pysyi rauhallisena eikä provosoitunut pikkulapsen käytöksestä.
Kahdeksanvuotiaan raivarit ovat tietysti jo toinen juttu. Kyseessä lienee pahasti traumatisoitunut, pahoinvoiva lapsi tai diagnosoimaton asperger tms. Ei välttämättä mitään "huonoa" kasvatusta. Jos huonosta kasvatuksesta on kyse, niin laiminlyönnistä ja kaltoinkohtelusta pikemminkin kuin kurin puutteesta. Ei vapaamminkaan kasvaneilla lapsilla ole hillittömiä, fyysistä väkivaltaa sisältäviä raivareita. Kyse on jostain muusta.- lapsonenx2
No ei tietenkään pidä provosoitua, mutta kyllä tuossa metro-tapauksessa olisi pitänyt joku rangaistus seurata heti huonosta käytöksestä. Ei tuossa hyssyttelyllä saada sitä parempaa käyttäytymistä aikaiseksi kuin ehkä hetkellisesti. Ja jos sitä rangaistusta ei tule, niin kuinka ihmeessä lapsi ikinä oppii käyttäytymään hyvin. Ja itse jaksan kyllä päivitellä huonoa kasvatusta, kun omasta lähipiiristä löytyy selkeä esimerkki tapaus (lapsi saa kiukuttelulla tahtonsa läpi, eikä huonosta käytöksestä rangaista). Kyllä siihen kasvatukseen kuuluu myös niitten rajojen laittaminen, ja niitähän lapsi juuri tuollalailla hakee.
- Elina ===
lapsonenx2 kirjoitti:
No ei tietenkään pidä provosoitua, mutta kyllä tuossa metro-tapauksessa olisi pitänyt joku rangaistus seurata heti huonosta käytöksestä. Ei tuossa hyssyttelyllä saada sitä parempaa käyttäytymistä aikaiseksi kuin ehkä hetkellisesti. Ja jos sitä rangaistusta ei tule, niin kuinka ihmeessä lapsi ikinä oppii käyttäytymään hyvin. Ja itse jaksan kyllä päivitellä huonoa kasvatusta, kun omasta lähipiiristä löytyy selkeä esimerkki tapaus (lapsi saa kiukuttelulla tahtonsa läpi, eikä huonosta käytöksestä rangaista). Kyllä siihen kasvatukseen kuuluu myös niitten rajojen laittaminen, ja niitähän lapsi juuri tuollalailla hakee.
Metrotapauksesta ei aloittajan viestistä käy ilmi halusiko lapsi jotain erityistä. Olen toki samaa mieltä, ettei kiukuttelulla ja karjumisella pidä saada tahtoaan läpi esim. suklaapatukkaa kassista.
Eihän mistään ilmennyt, että lapsi sai tahtoaan läpi, oli se mitä tahansa. Isä vain mitä ilmeisimmin suhtautui suhteellisen välinpitämättömästi, mikä usein on se paras vaihtoehto.
Tietynlaista lapsen "palkitsemista" on myös provosoitua käytöksestä. - Ja jos isä
Elina === kirjoitti:
Metrotapauksesta ei aloittajan viestistä käy ilmi halusiko lapsi jotain erityistä. Olen toki samaa mieltä, ettei kiukuttelulla ja karjumisella pidä saada tahtoaan läpi esim. suklaapatukkaa kassista.
Eihän mistään ilmennyt, että lapsi sai tahtoaan läpi, oli se mitä tahansa. Isä vain mitä ilmeisimmin suhtautui suhteellisen välinpitämättömästi, mikä usein on se paras vaihtoehto.
Tietynlaista lapsen "palkitsemista" on myös provosoitua käytöksestä.olisi ääntään korottanut niin täällä joku päivittelisi sitäkin..
- Voi Ellu parkaa
Eipä taida Elinalla olla mitään kokemuksia 2-vuotiaista. :D
"En nyt täysin ymmärrä, miten kaksivuotias "lyö" tuntematonta aikuista. Heilutteli varmaan vain käsiään vähän väärässä paikassa tai yritti saada huomiosi kädellään."
Kaksivuotias osaa kyllä lyödäkin satuttamis- tai ainakin osumistarkoituksella, eikä vain heilutella käsiään. - Elina ===
Voi Ellu parkaa kirjoitti:
Eipä taida Elinalla olla mitään kokemuksia 2-vuotiaista. :D
"En nyt täysin ymmärrä, miten kaksivuotias "lyö" tuntematonta aikuista. Heilutteli varmaan vain käsiään vähän väärässä paikassa tai yritti saada huomiosi kädellään."
Kaksivuotias osaa kyllä lyödäkin satuttamis- tai ainakin osumistarkoituksella, eikä vain heilutella käsiään.On minulla neljä lasta, joskin kolme poikaa ovat jo aikuisia, kuopustytär on yhdeksäsluokkalainen.
Kyllähän kaksivuotiaat muksivat toisiaan hiekkalaatikkokiistoissa ja uhmakohtauksissa mahdollisesti vanhempiaan tai tuttua hoitajaa. En nyt kyllä parhaalla tahdollanikaan muista, että parivuotias ilman syytä "löisi" ulkopuolista aikuista tuosta vain. Ja mitä siinä nyt niin kauhean vaarallista olisi? Kukaan ei kai saanut vammoja?
En myöskään usko, että kaksivuotiaalla on tietoista satuttamistarkoitusta koskaan raivarin saadessaan. Se on vain fyysinen reaktio pahaan mieleen syystä tai toisesta.
Eivätköhän kasvatuspsykologian asiantuntijat tämän kanssani allekirjoita.
Mitä vielä tulee kolmivuotiaan kiukutteluun, niin edelleen paras tapa on jättää asia mahdollisimman vähälle huomiolle. Kun mitään ei kiukuttelulla saavuta, niin kyllä se siitä lutviutuu ajan kanssa asialliseksi käytökseksi. - lapsonenx2
Elina === kirjoitti:
Metrotapauksesta ei aloittajan viestistä käy ilmi halusiko lapsi jotain erityistä. Olen toki samaa mieltä, ettei kiukuttelulla ja karjumisella pidä saada tahtoaan läpi esim. suklaapatukkaa kassista.
Eihän mistään ilmennyt, että lapsi sai tahtoaan läpi, oli se mitä tahansa. Isä vain mitä ilmeisimmin suhtautui suhteellisen välinpitämättömästi, mikä usein on se paras vaihtoehto.
Tietynlaista lapsen "palkitsemista" on myös provosoitua käytöksestä.Emme tietenkään voi tietää koko tapauksen kulkua. "Poika karjui, kiukutteli ja haukkui isäänsä", karjuminen ja kiukuttelu on joissain tapauksissa vain parempi jättää huomiotta, mutta kyllähän tuollaiseen haukkumiseen pitäisi puuttua. Ja toisaalta, kun asiaa ei huomioida, niin silloin ei myöskään sanota mitään. Tässä tapauksessa isän "Noh noh, äläs nytten" ei siis ole oikein, vaan isän olisi pitänyt olla sanomatta mitään.
- .............
lapsonenx2 kirjoitti:
No ei tietenkään pidä provosoitua, mutta kyllä tuossa metro-tapauksessa olisi pitänyt joku rangaistus seurata heti huonosta käytöksestä. Ei tuossa hyssyttelyllä saada sitä parempaa käyttäytymistä aikaiseksi kuin ehkä hetkellisesti. Ja jos sitä rangaistusta ei tule, niin kuinka ihmeessä lapsi ikinä oppii käyttäytymään hyvin. Ja itse jaksan kyllä päivitellä huonoa kasvatusta, kun omasta lähipiiristä löytyy selkeä esimerkki tapaus (lapsi saa kiukuttelulla tahtonsa läpi, eikä huonosta käytöksestä rangaista). Kyllä siihen kasvatukseen kuuluu myös niitten rajojen laittaminen, ja niitähän lapsi juuri tuollalailla hakee.
Minkä rangaistuksen lapselle voi metrossa antaa? Piiskaa?
- Vähän viisaampi
Kyllä kuule yksivuotiaskin ihan tarkoituksella lyö toista ihmistä. Siitähän se sisarkateus monesti ilmenee. Ja kyllä, lapsi oppii sen ilman, että mäiskimistä kotona näkyy!
- viduliina
lapsonenx2 kirjoitti:
No ei tietenkään pidä provosoitua, mutta kyllä tuossa metro-tapauksessa olisi pitänyt joku rangaistus seurata heti huonosta käytöksestä. Ei tuossa hyssyttelyllä saada sitä parempaa käyttäytymistä aikaiseksi kuin ehkä hetkellisesti. Ja jos sitä rangaistusta ei tule, niin kuinka ihmeessä lapsi ikinä oppii käyttäytymään hyvin. Ja itse jaksan kyllä päivitellä huonoa kasvatusta, kun omasta lähipiiristä löytyy selkeä esimerkki tapaus (lapsi saa kiukuttelulla tahtonsa läpi, eikä huonosta käytöksestä rangaista). Kyllä siihen kasvatukseen kuuluu myös niitten rajojen laittaminen, ja niitähän lapsi juuri tuollalailla hakee.
Sitä rangaistusta ei vaan välttämättä heti uskalla panna täytäntöön, koska ikinä ei tiedä, sattuuko paikalla olemaan joku, joka ymmärtää tilanteen väärin ja on heti soittamassa apuun lastensuojeluviranomaisia, poliisia tai palokuntaa. Ikävä kyllä pieni lapsi ei sitten enää myöhemmin ymmärrä rangaistuksen liittyvänkään mitenkään tapahtuneeseen, joten ei kannata rangaista lainkaan, jos ei toimi heti. Metrossa esim. jäähypenkki toimisi varmaan muutenkin huonosti(?), siellähän istutaan joka tapauksessa...
- eräs ammattilainen
Elina === kirjoitti:
On minulla neljä lasta, joskin kolme poikaa ovat jo aikuisia, kuopustytär on yhdeksäsluokkalainen.
Kyllähän kaksivuotiaat muksivat toisiaan hiekkalaatikkokiistoissa ja uhmakohtauksissa mahdollisesti vanhempiaan tai tuttua hoitajaa. En nyt kyllä parhaalla tahdollanikaan muista, että parivuotias ilman syytä "löisi" ulkopuolista aikuista tuosta vain. Ja mitä siinä nyt niin kauhean vaarallista olisi? Kukaan ei kai saanut vammoja?
En myöskään usko, että kaksivuotiaalla on tietoista satuttamistarkoitusta koskaan raivarin saadessaan. Se on vain fyysinen reaktio pahaan mieleen syystä tai toisesta.
Eivätköhän kasvatuspsykologian asiantuntijat tämän kanssani allekirjoita.
Mitä vielä tulee kolmivuotiaan kiukutteluun, niin edelleen paras tapa on jättää asia mahdollisimman vähälle huomiolle. Kun mitään ei kiukuttelulla saavuta, niin kyllä se siitä lutviutuu ajan kanssa asialliseksi käytökseksi."En myöskään usko, että kaksivuotiaalla on tietoista satuttamistarkoitusta koskaan raivarin saadessaan. Se on vain fyysinen reaktio pahaan mieleen syystä tai toisesta. "
No huhhuh!!??! Ei ihme kun on näitä vanhempia jotka ajattelee että "se nyt vaan on niin pieni ettei ymmärrä vielä mitään" että ovat viimeistään lapsen ollessa kouluikäinen aivan hukassa näiden "tyhmien?" lasten kanssa. Aliarvioit lapsia ja suuresti jos sanot ettei kaksivuotias ymmärtäisi toisen satuttamista ja syy- ja seuraussuhteen oppimista. Pistää vihaksi tollanen ajattelu. Lapset ovat ERITTÄIN viisaita ja useesti vetävät itsestään tyhmepiä vanhempiaan ihan kuus-nolla!
Voi voi kun tää yhteiskunta muuttuis ymmärtämään ja arvostamaan lapsia ja niiden kasvatusta joskus vielä vähän paremmin... - Iskurit
eräs ammattilainen kirjoitti:
"En myöskään usko, että kaksivuotiaalla on tietoista satuttamistarkoitusta koskaan raivarin saadessaan. Se on vain fyysinen reaktio pahaan mieleen syystä tai toisesta. "
No huhhuh!!??! Ei ihme kun on näitä vanhempia jotka ajattelee että "se nyt vaan on niin pieni ettei ymmärrä vielä mitään" että ovat viimeistään lapsen ollessa kouluikäinen aivan hukassa näiden "tyhmien?" lasten kanssa. Aliarvioit lapsia ja suuresti jos sanot ettei kaksivuotias ymmärtäisi toisen satuttamista ja syy- ja seuraussuhteen oppimista. Pistää vihaksi tollanen ajattelu. Lapset ovat ERITTÄIN viisaita ja useesti vetävät itsestään tyhmepiä vanhempiaan ihan kuus-nolla!
Voi voi kun tää yhteiskunta muuttuis ymmärtämään ja arvostamaan lapsia ja niiden kasvatusta joskus vielä vähän paremmin...Totta kai lapsi tietää mitä lyöminen tarkoittaa.
Jos vanhemmat sen sallivat jopa metrossa ja kehen tahansa, niin lapsi on pian pulassa.
Lapsi ymmärtää, että hän saa tehdä mitä mieleen juolahtaa. Mieleen alkaa juolahtaa nopeasti monenlaista, ja kun lapsesta ruvetaan sitten kitkemään pois huonoja käytöstapoja esim. koulussa, niin sitten voivotellaan maailman ymmärtämättömyyttä. Lapsi kun on niin "temperamenttinen".
Ajokorttiakin varten käydään kaksiosainen koulutus, ja kuitenkin ohjattava on auto, ei ihminen.
Lapsien ohjaamiseen ei kukaan saa minkäänlaista opetusta. Siitä kärsimme pian kaikki, kun ihmiskunta kaksinkertaistuu muutamassa vuodessa. - just näin justiinsa
............. kirjoitti:
Minkä rangaistuksen lapselle voi metrossa antaa? Piiskaa?
Tässä tämä idiootin ajatusmaailma kiteytettynä, kiitos siitä.
Niin ettäkö ihan metrossa? Ajattelitko kasvattaa puupää lapsesi tosiaan metromatkojen aikana? Eikö tullut mieleen opettaa vaikka käytössäännöt ihan kotona, niin metromatkoilla voisit vaikka lukea lehteä... ziisus... - Anonyymi
Jos on kakarat noin huonosti kasvatettuja tai ovat jo ongelmaisia kasvatuksen puutteen takia on syytä kuskata kakarat muulla kuin julkisella kulkuneuvolla. Saa ihmiset matkustaa rauhassa. Tunsin perheen jossa oli autismi poika. Poika sai sylkeä purra, repiä hakata huutaa heitellä tavaroita noin että siitä tuli muille turvallisuus riski. Vanhemmat totesi kun sen on autistinen. Mutta sitten tuli stoppi, poika oli yrittänyt puukottaa äitinsä ikää 8 v. Tämän tapauksen jälkeen poika vietiin laitoshoitoon. Siellä pojalle oli opetettu käytöstapoja. Tästä riiviösta oli kuoriutunut ihan asiallinen ihminen. Kotona ei ollut mitään rajoja vika oli aina muissa. Ei kuulemma vammaista voi opettaa eikä saa kieltää mitään. Tässä esimerkki miten vanhemmat jättävät kasvatusvelvoitteensa hoitamatta. Kasvatus on ikävää hommaa joutuu sanomaan ei ja joskus jopa riitelemään. Se kuuluu elämään
- Beibisitteri
Näissä kasvatusasioissahan on eri koulukuntia, kuten lyhyen viestiketjun perusteella pystyy jo päättelemään :). Itse olen hoitanut ammatikseni eri-ikäisiä lapsia jo kymmenisen vuotta. Ja kyllä vaan kaksivuotias kykenee lyömään. Oma puolitoistavuotiaanikin pystyy siihen. Tosin tämän ikäinen tönii, lyö tai nipistelee syystä kuten, että toinen vie lelun kädestä tai sitten mustasukkaisuudesta tai kiukusta kun on keskeytettävä mieluinen leikki. Toki parivuotias saattaa syyttäkin läimäistä tai tökkiä - muita lapsia, ei useinkaan aikuisia. Eli luulen, että tämä parivuotiaan "lyöminen" tässä tapauksessa oli huomionhakuinen kosketus, ei niinkään kiukkuinen lyönti. Ja kyllä, olen samaa mieltä siitä, että lapsen kovaa kosketusta tulee hillitä. Itse ainakin totean pojalleni usein jotta "varovasti". Varsinaisia saarnoja on mielestäni turha pitää jollei lapsella ole oikeasti ollut mielessä satuttaminen.
Ja uhmaikäiset sitten. Haukkuminen ei omasta mielestäni ole oikein. Siihen tulee puuttua esimerkiksi kertomalla, ettei haukkuminen ole ollenkaan sallittua. Kiukkua saa mielestäni kyllä ilmaista, uhmaikäinenhän sen ilmaisee usein melko kovaan ääneen ja dramaattisesti. Eikä kiukun hallintaa lapsella helpota se, että aikuinenkin karjuu. Aikuisen fiiliksethän nimenomaan tarttuvat lapsiin. - ykskakskolinelibli
Mielestäni vanhemmat pelkäävät lapsen pahaa mieltä, eivät halua aiheuttaa lapsilleen negatiivisia tunteita ja antavat asioissa periksi. Sitten huomataan yksi päivä, ettei lasta saada enää aisoihin.
Kirppareilla, kaupoissa ja kylästellessä riehuvat lapset vanhemmat katsovat sormien läpi, sillä komentaminen vain provosoisi lasta lisää eivätkä aikuiset halua enää isompaa kohtausta.
Ps. Jos vanhemmalla on vain yksi lapsi eikä kokemusta lapsista, niin lasta voi huomaamattaan pitää liian vauvana ja kuvitella, ettei tämä ole vielä tarpeeksi kehittynyt ottaakseen vastuuta teoistaan.
Tällaista minä olen nähnyt.- Ihmisiksi oltava
Kirpparit ja metrot eivät ole oikeita paikkoja lapsen kasvattamiseen. Kasvatus on jokapäiväistä ja -hetkistä niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin. "Ihmisten ilmoilla" käyttäydytään!
Lapsen kanssa otteleminen yleisellä paikalla ei ole kunniaksi vanhemmilekaan.
Muistan pienen tyttäreni, joka kolmivuotiaana joutui päivystykseen korvakivun takia. Kertoi kotona närkästyneenä, että siellä ne toiset lapset itkivät ja huusivat.
Ihan noloa!
Sanoin, että kyllä korvakivun takia saa itkeä missä tahansa, mutta olihan se hienoa, että tytär oli purrut hammasta ja pitänyt arvokkuudestaan kiinni lääkärissäkin.
- Ä-Iskä
Lapsilta pitää sivullisten suvaita vähän lapsellista käytöstä. Kaupunkireissu voi olla lapselle tosi raskas, koulupäivät ja päiväkotipäivät käy ihan täydestä työstä. Jos ihminen kokee ettei häntä kuunnella, niin se korottaa ääntään. usein aikuisetkin. Ja jos ei sillonkaan kuunnella niin nyrkki heilahtaa. Sille pitää kyllä panna loppu, koska se on primitiivireaktio ja vaisto ohjaa lasta tuommoseen, mutta sekin vaisto tukahtuu jos ei saa sillä haluttua vastetta. Eli on niinku ei mitään. Jos lapsi saa huomiota aina vasta sitten ku lyö tai huutaa niin mihinkäs se johtaa muuta ku huutamiseen ja lyömiseen. Jatkuu vielä aikuisenakin. Lapsuus ja nuoruus on turhaan romantisoituja - vittumaista aikaa jollon kukaan ei ota tosissaan eikä piittaa tunteista.
- Minä&lapsi
3-vuotiaan lapsen uhma on vanhemmille hyvin raskasta ja haastavaa aikaa. Mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että siltikään lapsen kanssa aletaan lepsuilla. Lapset on hyvin erilaisia, eikä kaikkien kanssa voi samalla tavalla toimia. Kun lapsi kiukuttelee ja karjuu, siinä on aika turha alkaa komentaa, ei se lapsi sillon kuuntele.
Mun lapsella on paha uhma, ei kuitenkaan vielä onneks oo pahoja kilareita yleisillä paikoilla saanu. Sillon, ku hän saa ns kunnon kilarit, on parasta puhua rauhallisella äänellä ja yrittää saada lapsi rauhottumaan. Mä olisin kyllä sanonu mun lapselle siellä metrossa, että täällä on muitakin ja nyt pitää käyttäytyä ja jos et osaa niin huomenna olet "kotiarestissa." Ja sen arestin olisin sille laittanu kyllä.
Sitä en ymmärrä itekään ja ärsyynnyn kans pahasti, kun vanhemmat antaa lasten mennä kaupoissa jne ihan miten sattuu ja tehdä mitä sattuu. Kyllä lasta pitää pitää silmällä yleisillä paikoilla. Ei voi ajatella, että "ei mun lapsi" koska kyllä se omaki lapsi osaa vaikka mitä....
Se, että 8-vuotias pahoinpitelee opettajia, ei kuulosta ns. normaalilta. Eli lapsella on varmasti joku diagnosoitu sairaus tms. tai tulee sitte perheestä, jossa asiat on suoraan sanoen päin persettä esim: perheväkivaltaa, vanhemmat narkkareita tms. - sivullinenkasvattaja
Jos eivät vanhemmat lapsiaan komennakaan oli tekosyy mikä tahansa, niin mikä mahtaa olla syy siihen, että ulkopuolisten ojentaessa lasta suututaan?
Eräänäkin päivänä äiti kahden alakouluikäisen lapsensa kanssa istui bussissa vieressäni. Toinen lapsi pikku sanallisen sisarusnahistelun päätteeksi löi toista oikein kunnolla. Kun äiti ei puuttunut asiaan mitenkään (olin aika hämmästynyt - lyönnin uhri itkua tihrusti), puhuttelin lyöjää ja kerroin rauhallisesti, että noin ei saa tehdä, lyöminen on väärin vaikka suuttuisi kuinka, ja että hänen tulisi pyytää anteeksi: teko oli väärä ja siskoon selvästi sattui. Äiti kimposi minun kimppuuni : " Me hoidamme tämän keskenämme!"... Mutta ei sitten puhunut lapsilleen mitään...
Öh? Toivottavasti nauttii pikku psykopaateistaan...- Elina ===
Siinä ei ole mitään psykopatiaa, jos sisarukset ottavat yhteen fyysisesti. Niin tekevät lähes kaikki sisarukset ja tämän jokainen äiti tietää.
Tuollainen viisastelu ja toisten kasvatukseen puuttuminen on erittäin huonoa käytöstä. Äiti ilmeisesti arvioi syystä tai toisesta, että asiaan ei tarvitse puuttua. Ehkä toinen lapsi oli ärsyttänyt toista jo pitkään ja sai mitä kerjäsi. Mistä sinä sen tiedät? Ja asia ei todellakaan sinulle kuulunut. - Sivullinenkasvattaja
Elina === kirjoitti:
Siinä ei ole mitään psykopatiaa, jos sisarukset ottavat yhteen fyysisesti. Niin tekevät lähes kaikki sisarukset ja tämän jokainen äiti tietää.
Tuollainen viisastelu ja toisten kasvatukseen puuttuminen on erittäin huonoa käytöstä. Äiti ilmeisesti arvioi syystä tai toisesta, että asiaan ei tarvitse puuttua. Ehkä toinen lapsi oli ärsyttänyt toista jo pitkään ja sai mitä kerjäsi. Mistä sinä sen tiedät? Ja asia ei todellakaan sinulle kuulunut.Kyllä meilläkin sisarukset keskenään nahistelevat - ja käyvät myös toisiinsa käsiksi. mutta aina väkivallan astuessa kehiin heille sanotaan, että se ei ole ikinä oikein. Lyödä saa vain itsepuolustukseksi. Se, että sisaruksilla on normaali taipumus selvitellä välejään aika rankastikin ei tarkoita, että väkivalta pitäisi hyväksyä asiaankuuluvana. Juuri siinä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten lapsi ristiriitatilanteita myöhemmin selvittää.
Hiljaisuudella hyväksytään lapsen toiminta. Ärtyminen ei ole mikään syy lyömiseen, ei vaikka se pikkusisko olisi kuinka rasittava.
Minusta vanhempi on laiska ja välinpitämätön, jos ei jaksa aina väkivaltaan puuttua. Ehkä ymmärtäisin pikkuisen moleminpuolisen tönimisen jättämisen huomiotta, mutta varoituksetta kovaa lyöminen ( ja lyöjän ilmeestä päätellen tarkoituksellisesti satuttaminen) oli ainakin minun mielestäni ehdottomasti huomion arvoista. POikaa vielä siskon itkukin hymyilytti. Pikku psykopaatti tosiaan...
Työni ohella tapaan paljon lapsiakin ja siinä kyllä erottuvat ne penskat, joille on teroitettu käyttäytymistä ja ne, joiden äitejä ei paljon jaksa kiinnostaa ja jotka eivät anna sivullistenkaan lapsiensa riehumiseen puuttua.
Koko kylä kasvattaa. Jos lapsesi sikailee, etkä itse tee mitään, muiden on se tehtävä.
Kanna vastuusi ja ole kiitollinen, että ihmiset edelleen välittävät tarpeeksi kasvattaakseen myös sinun lastasi silloin kun sinua ei paljon nappaa tai et jostain muusta syystä saa suutasi auki. - Tiukkatäti
Elina === kirjoitti:
Siinä ei ole mitään psykopatiaa, jos sisarukset ottavat yhteen fyysisesti. Niin tekevät lähes kaikki sisarukset ja tämän jokainen äiti tietää.
Tuollainen viisastelu ja toisten kasvatukseen puuttuminen on erittäin huonoa käytöstä. Äiti ilmeisesti arvioi syystä tai toisesta, että asiaan ei tarvitse puuttua. Ehkä toinen lapsi oli ärsyttänyt toista jo pitkään ja sai mitä kerjäsi. Mistä sinä sen tiedät? Ja asia ei todellakaan sinulle kuulunut.Jos vieras lapsi lyö minua metrossa, niin olen kyllä sitä mieltä, että se asia kuuluu minulle.
Kysyisin varmaan haluaako hän tapella.
- lyödään vaan!
" löi toista oikein kunnolla."
On sinun mielestäsi mahdollisesti oikeutettua jos toinen lapsi toista ärsytti. Eli väkivalta on hyväksyttävää kun alkaa ärsyttää. Ja lapsethan sen aina ja joka tilanteessa osaa arvioida milloin on oikeutettua ärsyyntyä? Et ole tainnut useamman lapsen kanssa olla tekemisissä....
Sehän on ihan sama kuin olis äiti huitaissut itse kovaa, vaikka vähän aikaisemmin niin olis päästy äkimpää lopputulokseen. Sairasta.- korjaus ja lisäys
Tämä siis suunnattuna tälle lähimmäisrakkaalle Elinalle.
Muutenkin, toisten kasvatukseen puuttumisesta:
Valitettavasti nämä "lyöminen on ok kun ärsyttää" -asenteella kasvatetut lapset tulevat tarhaan ja kouluun _muiden_ lasten kanssa. Ei ole enää silloin kyse vain yhden perheen omista asioista! Näin ollen näkisin muillakin olevan oikeuden edes yrittää herättää ajatuksia joko lasten tai vanhempiensa päässä.
Valitettavasti olen itse sellainen mietiskelijä ja jahkailija, että ensimmäisellä kerralla miettisin ehkä liian pitkään, kehtaanko sanoa jotain vai en. Jatkossa olisin hieman valmiimpi reagoimaan. - Elina ===
Et ole seurannut ketjua. Olen kertonut, että lapsia on minulla monin kappalein.
Lyöminen ei ole oikeutettua lapseltakan, mutta lasten impulssikontrollilta ei voi vielä vaatia liikoja. Eli ei tosiaan ole sama kuin, että äiti olisi huitaissut.
Kuitenkin jonkun tädin jäpätys toiselta penkiltä on aivan turhaa ja tarpeetonta. - lyödään vaan!
Elina === kirjoitti:
Et ole seurannut ketjua. Olen kertonut, että lapsia on minulla monin kappalein.
Lyöminen ei ole oikeutettua lapseltakan, mutta lasten impulssikontrollilta ei voi vielä vaatia liikoja. Eli ei tosiaan ole sama kuin, että äiti olisi huitaissut.
Kuitenkin jonkun tädin jäpätys toiselta penkiltä on aivan turhaa ja tarpeetonta.Mutta jos äiti katsoisi, että saa lyödä jos toinen on sen ärsyttämisellään ansainnut niin selkeä hyväksyntähän se silloin on? Toki, kärjistän hieman, mutta hiljainen hyväksyntä ei ole kovin kaukana mukana olemisesta ja kannustamisesta.
Useammalla tarkoitinkin muita kuin omia lapsia omissa piireissä. Esim. tarha- ja kouluryhmissä tällaiset ongelmat korostuvat moninkertaiseksi. Myös niillä kotona kunnolla käyttäytyvillä kullannupuilla.
Mistäs se lapsi oppii, ettei lyöminen ole oikea keino, jos ei sille sitä kerrota? Ja lyötykin oppii että minua sitten saa lyödä ja minäkin saan muita lyödä?
On olemassa jäpätystä ja on olemassa jäpätystä. Sivullinenkasvattaja kuvaili puhutelleensa lyöjää rauhallisesti.
Ei tosiaan tarvi sivullisten joka asiaan puuttua. Kuten sanoit, ei sivusta voi kaikkea asiaan liittyvää tietää. Tässä kuvaillussa tapauksessa kuitenkin asiaan puuttuminen oli enemmän oikein kuin väärin. Ne lapset kun kotoa annettuine oppeineen tulevat vaikuttamaan muiden lasten elämään... - Elina ===
lyödään vaan! kirjoitti:
Mutta jos äiti katsoisi, että saa lyödä jos toinen on sen ärsyttämisellään ansainnut niin selkeä hyväksyntähän se silloin on? Toki, kärjistän hieman, mutta hiljainen hyväksyntä ei ole kovin kaukana mukana olemisesta ja kannustamisesta.
Useammalla tarkoitinkin muita kuin omia lapsia omissa piireissä. Esim. tarha- ja kouluryhmissä tällaiset ongelmat korostuvat moninkertaiseksi. Myös niillä kotona kunnolla käyttäytyvillä kullannupuilla.
Mistäs se lapsi oppii, ettei lyöminen ole oikea keino, jos ei sille sitä kerrota? Ja lyötykin oppii että minua sitten saa lyödä ja minäkin saan muita lyödä?
On olemassa jäpätystä ja on olemassa jäpätystä. Sivullinenkasvattaja kuvaili puhutelleensa lyöjää rauhallisesti.
Ei tosiaan tarvi sivullisten joka asiaan puuttua. Kuten sanoit, ei sivusta voi kaikkea asiaan liittyvää tietää. Tässä kuvaillussa tapauksessa kuitenkin asiaan puuttuminen oli enemmän oikein kuin väärin. Ne lapset kun kotoa annettuine oppeineen tulevat vaikuttamaan muiden lasten elämään...Sisarusten välit ovat erityisasemassa.
Lähes kaikki sisarukset ottavat mittaa fyysisesti toisistaan pikkulapsivaiheessa ja vähän myöhemminkin. Se ei tarkoita laisinkaan sitä, että rupeisivat väkivaltaisiksi muuta ympäristöään kohtaan.
Kolme poikaani ovat suht lyhillä ikäväleillä syntyneet ja kyllä sitä tappelua oli pahimmassa vaiheessa miltei päivittäin. En minä siihen aina jaksanut puuttua, kun olivat hyvin tasavertaisia. Kukaan heistä ei ole mitään erityistä aiheuttanut koulussa tai muuallakaan millään väkivaltaisuudella ja ovat aivan asiallisia opiskelijoita tällä hetkellä (tai vanhin on jo valmistunut ja toimii ammatissaan).
Ei pidä suurennella asioita vetämällä tuollaisia sanoja kuin "psykopaatti" tällaiseen keskusteluun. Pennut nyt nahistelevat ja se on ihan perheen asia, johon ei tarvitse jonkun hurskastelijan puuttua pätkän vertaa.
Ja mitä ihmeen hyötyä siitä olisi? Kuvitteletteko, että tämä tyttö saisi jonkin ihmeherätyksen, että "ei saa lyödä, en tee sitä enää koskaan". Pyh, kyllä hän varmasti sen tiesi, mutta tunnekuohun aikana tällaista nyt vain tapahtuu, eikä se kerro välttämättä yhtään epänormaalista lapsesta tai huonosta kasvatuksesta. - jokujokunen--
Elina === kirjoitti:
Sisarusten välit ovat erityisasemassa.
Lähes kaikki sisarukset ottavat mittaa fyysisesti toisistaan pikkulapsivaiheessa ja vähän myöhemminkin. Se ei tarkoita laisinkaan sitä, että rupeisivat väkivaltaisiksi muuta ympäristöään kohtaan.
Kolme poikaani ovat suht lyhillä ikäväleillä syntyneet ja kyllä sitä tappelua oli pahimmassa vaiheessa miltei päivittäin. En minä siihen aina jaksanut puuttua, kun olivat hyvin tasavertaisia. Kukaan heistä ei ole mitään erityistä aiheuttanut koulussa tai muuallakaan millään väkivaltaisuudella ja ovat aivan asiallisia opiskelijoita tällä hetkellä (tai vanhin on jo valmistunut ja toimii ammatissaan).
Ei pidä suurennella asioita vetämällä tuollaisia sanoja kuin "psykopaatti" tällaiseen keskusteluun. Pennut nyt nahistelevat ja se on ihan perheen asia, johon ei tarvitse jonkun hurskastelijan puuttua pätkän vertaa.
Ja mitä ihmeen hyötyä siitä olisi? Kuvitteletteko, että tämä tyttö saisi jonkin ihmeherätyksen, että "ei saa lyödä, en tee sitä enää koskaan". Pyh, kyllä hän varmasti sen tiesi, mutta tunnekuohun aikana tällaista nyt vain tapahtuu, eikä se kerro välttämättä yhtään epänormaalista lapsesta tai huonosta kasvatuksesta."Kuvitteletteko, että tämä tyttö saisi jonkin ihmeherätyksen, että "ei saa lyödä, en tee sitä enää koskaan". Pyh, "
Täällä toinen ketjun lukija on kyllä sitä mieltä, että KYLLÄ, tyttö voisi ymmärtää tehneensä väärin. Lapset oppivat oikeutta ja vääryyttä ympäristön kautta. Jos ympärillä kaikki hyväksyvät lyömisen, ei lapsi ymmärrä että se onkin väärin. Se, että joku puuttuu joskus johonkin, voi tyttökin heijastaa muiden reaktioita käyttäytymiseensä ja alkaa miettimään erilaisia näkökulmia asiaan. - lyödään vaan!
jokujokunen-- kirjoitti:
"Kuvitteletteko, että tämä tyttö saisi jonkin ihmeherätyksen, että "ei saa lyödä, en tee sitä enää koskaan". Pyh, "
Täällä toinen ketjun lukija on kyllä sitä mieltä, että KYLLÄ, tyttö voisi ymmärtää tehneensä väärin. Lapset oppivat oikeutta ja vääryyttä ympäristön kautta. Jos ympärillä kaikki hyväksyvät lyömisen, ei lapsi ymmärrä että se onkin väärin. Se, että joku puuttuu joskus johonkin, voi tyttökin heijastaa muiden reaktioita käyttäytymiseensä ja alkaa miettimään erilaisia näkökulmia asiaan.Näinpä juuri.
Tottakai sisarukset erityisesti ja yleisesti lapset keskenään kinastelevat. Siinähän ne kanssakäymisen haasteista oppivat. Jokaiseen _pieneen_ kinaan ei pitäisikään _heti_ olla puuttumassa.
Tässä kuitenkin oli kuvailtuna tilanne, jossa äiti ja ympäristö oli selkeästi nähnyt kovan lyönnin. Reagoimattomuus on hiljainen hyväksyntä, joka horjuttaa sitä sisäistä tietoa väärin teosta.
Alakouluikäinen ei enää ole mikään vauva. Impulssikontrollin pitää jo alkaa kehittyä. Siinä on ympäristön kommentit tukena oppimiseen, ei vain "rangaistuksena". - Lapsi oppii
jokujokunen-- kirjoitti:
"Kuvitteletteko, että tämä tyttö saisi jonkin ihmeherätyksen, että "ei saa lyödä, en tee sitä enää koskaan". Pyh, "
Täällä toinen ketjun lukija on kyllä sitä mieltä, että KYLLÄ, tyttö voisi ymmärtää tehneensä väärin. Lapset oppivat oikeutta ja vääryyttä ympäristön kautta. Jos ympärillä kaikki hyväksyvät lyömisen, ei lapsi ymmärrä että se onkin väärin. Se, että joku puuttuu joskus johonkin, voi tyttökin heijastaa muiden reaktioita käyttäytymiseensä ja alkaa miettimään erilaisia näkökulmia asiaan.Naapurin 1,5 v ikäinen lapsi oli kova puremaan. Vanhempien mielestä se oli vitsikästä. Näyttivät hampaan jälkiä käsivarsissaan ja naureskelivat lapsen käytöstä.
Lapsi tuli hampaat irvessä minun kimppuuni ja sanoin vihaisesti: "Minua et pure!"
Hän pysähtyi ihmeissään, mutta ikinä sen jälkeen ei yrittänytkään purra minua.
Se ärähdys riitti. - Elina ===
lyödään vaan! kirjoitti:
Näinpä juuri.
Tottakai sisarukset erityisesti ja yleisesti lapset keskenään kinastelevat. Siinähän ne kanssakäymisen haasteista oppivat. Jokaiseen _pieneen_ kinaan ei pitäisikään _heti_ olla puuttumassa.
Tässä kuitenkin oli kuvailtuna tilanne, jossa äiti ja ympäristö oli selkeästi nähnyt kovan lyönnin. Reagoimattomuus on hiljainen hyväksyntä, joka horjuttaa sitä sisäistä tietoa väärin teosta.
Alakouluikäinen ei enää ole mikään vauva. Impulssikontrollin pitää jo alkaa kehittyä. Siinä on ympäristön kommentit tukena oppimiseen, ei vain "rangaistuksena".Noh... mistä nyt tässäkin tietää, mikä on "kova" lyönti. Tai edes lasten ikää. Tänne nyt kirjoitellaan, mitä sylki näppäimistölle tuo.
Joka tapauksessa kokonaistilannetta tuntematta fiksuinta olla puuttumatta jostain toiselta penkiltä toisen perheen asioihin ja tämän pidän. Se ei edistä mitään muuta kuin kiukkua kohteeksi joutuneissa.
Vai luuletteko todella, että tämä tyttö tai äitinsä nyt "ottivat opikseen".. ehei, ärsyyntyivät vain ja syystäkin. - Elina ===
Lapsi oppii kirjoitti:
Naapurin 1,5 v ikäinen lapsi oli kova puremaan. Vanhempien mielestä se oli vitsikästä. Näyttivät hampaan jälkiä käsivarsissaan ja naureskelivat lapsen käytöstä.
Lapsi tuli hampaat irvessä minun kimppuuni ja sanoin vihaisesti: "Minua et pure!"
Hän pysähtyi ihmeissään, mutta ikinä sen jälkeen ei yrittänytkään purra minua.
Se ärähdys riitti.Yksivuotiaalle on aika tyypillistä purra. Se on kontaktin hakua samoin kuin eläintenkin pentujen näykkiminen.
Että en nyt näitäkään vanhempia heti huonoiksi leimaisi. Tietysti mieluummin osoittaa paheksuntansa asiaa kohtaan kuin naureskelee, mutta ehkä eivät olekaan naureskelleet lapsen aikana.
Pureminen saattuukin niin penteleesti, että minä kyllä olen se saanut loppumaan alkuunsa. Kaikki eivät purreetkaan, mutta kaksi lapsista jonkin verran kyllä. - Anonyymi
Elina === kirjoitti:
Et ole seurannut ketjua. Olen kertonut, että lapsia on minulla monin kappalein.
Lyöminen ei ole oikeutettua lapseltakan, mutta lasten impulssikontrollilta ei voi vielä vaatia liikoja. Eli ei tosiaan ole sama kuin, että äiti olisi huitaissut.
Kuitenkin jonkun tädin jäpätys toiselta penkiltä on aivan turhaa ja tarpeetonta.Miten tää kasvatus voi olla niin vaikeaa. Meilla oli neljä lasta käytiin missä tahansa meille oli jo kotona opetettu miten kylässä kaupassa kirkossa ihan missä tahansa ollaan. Äitini kertoi jo etukäteen että huomenna mennään kylään ja siellä ollaan sitten nätisti. Ei syödä kahvipöydän herkkuja liikaa, ei juosta ei huudeta jos halusi leikkiä piti mennä ulos leikkimään. Ennen vanhaan lapsille opetettiin miten tulee käyttäytyä. Ikähaitari oli 6 v 4 v 2v ja vauva 4 kk tällä kokoonpanolla olimme usein kylässä kaupassa monessa eri paikassa. Mutta 1960 luvulla opetettiin kotona nämä. Nykyään ei uskalleta sanoa 2 v mitään. Jos lapsi kiukkuaa kaupassa onko pakko se lapsi tuoda tarhasta suoraan kauppaan. Voisiko toinen vanhemmista jäädä kotiin hoitamaan lasta. Jos on pakko kauppaan raskaan tarha päivän jälkeen tuoda on syytä varautua suunnitelma B varalle. Oma 2 v kiukutteli kaupassa aikoinaan otin tenavan kainaloon jätin ostokset siihen. Vein huutavan tenavan autoon ja kerroin lapselle nyt tuli kotiin lähtö koska et osaa olla nätisti kaupassa. Vein tenavan kotiin mieheni hoitoon
Painuin takaisin kauppaan kun palasin kotiin oli tilanne rauhoittunut. Toisen kerran jouduin tekee saman. Mutta sitte loppu muksu tiesi et lähtö kotiin tulee heti jos ei ole nätisti. Kyllä 2 v ymmärtää enemmän kun uskommekaan
- huipsindi
Olen sivustaseuraajan kanssa aivan täysin samoilla linjoilla.
Siinä vaiheessa, kun pennut puree ja potkii metrossa tuntemattomia, rauhallisesti paikallaan istuvia, on kyllä ongelma jo lapsen kasvatuksessa.
Minä olin ulkomaanmatkalla, ja lentokenttä bussissa oli ihan kamala kokemus. Koko matka hotellista lentokentälle 2 h, noin 5 vuotias tyttö karjui kuin hyeena. Siis aivan taukoamatta, todella lujaa. Korviin sattui, vaikka istuin pari penkkiä eteenpänä. Aluksi ymmärsin tilannetta, ajattelin että kyseessä on noin 0-2 vuotias vauva, jolla on jokin hätä, esim. kuuma tai jotain. Se ääni kuitenkin tuntui aivan kuin olisi tullut jostain helvetin porteilta. Riipi korvia täysin. No, kun sitä yhtäjaksoista huutamista oli kestänyt 10 minuuttia, ja se huudanta alkoi saamaan sanoja. Eli huutaminen oli yhden sanan toistoa. "ÄLLLLÄÄLLLÄÄLÄÄÄLLLLÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄLÄÄÄ" eli älä sanaa. Sitten se vaihtui "EI EIIII EIII EIII eeEIIIIIIIee eiIII" niin päätin jo kehdata kurkistaa että kuka siellä huutaa. No, näinkin pitkän, nätisti puetun tytön. Äiti hyssytteli "voi pientä, haluatko karkkia?"
Ajattelin, että tuo lapsi on kehitysvammainen. Ajattelin, että siksi varmaan kukaan muukaan ei reagoi mitenkään, ei kehtaa. Sitten tyttö nousi seisomaan, potki äitiään ja isäänsä jaloillaan, valtasi kaksi penkkiä ja lähti juoksemaan ympäri bussia. Samalla hän huusi taas jotain sanaa kuten "EIKÄÄÄÄÄEIKÄÄÄEIKÄÄ". Alkoi muuten jo herättää vähän närää muissakin, kun hommaa oli jatkunut jo tunnin. Vanhemmat jatkoivat jutustelua kovaan ääneen keskenään, ihan muista aiheista. Tyttö vain potki ja huusi, välillä potku osui äidin naamaan. He vain olivat, kuin mitään ei tapahtuisikaan. Sanoivat, että tytöllä on pitkä aika. Siinä juttelivat jonkun tuttavansa kanssa.
Niin. Vanhemmat vaikuttivat mukavilta, mutta pakko sanoa, että tuli sellainen olo että onko tämä oikein, että lapsiperheellä on näin paljon valtaa? Kahdentunnin jälkeen etupenkeissä joku saattoi katsoa riehuvaa kakaraa murhanhimoisesti, mutta vanhemmat olivat kuin eivät huomaisikaan. He vain kai kokivat, etteivät tee mitään väärää. Nokkapystyssä, ylväinä ja ylpeinä olivat. Tähänkö Suomen kasvatus perustuu? Vanhemmat eivät koskaan tee väärää, eikä lapsetkaan?
Otin sitten videota lapsen rääynnästä, sanoin miehelleni että "laitanpa tämän nettiin" niin sitten vasta vanhemmat yrittivät vähän enemmän saada lastaan hiljaiseksi. Mutta vain koska ulkopuolinen uhkaa. Ei ole kyllä oikein.
Muistan itse että sain niin ison kunnian olla 5.vuotiaana ulkomailla. Vaikka kuinka väsytti bussissa istuminen, niin en minä huutanut tai riehunut. Ei vanhemmat hyväksyneet sellaista. Jos joskus julkisella paikalla rääyin, muistan että äitini tai isäni sanoi että ottaa minusta videokuvaa, että näen miten kakaralta näytänkään. Ja kyllä muuten tepsi.
Mielestäni monet vanhemmat yrittävät olla "hyviä kavereita" lastensa kanssa.Olla cooleja lasten silmissä. Se on lasten aliarvioimista. Lapsi ei todellakaan ole mikään manalasta karannut hyeena, vaan fiksu ihminen, joka kyllä oppii ympäristön huomioimaan.
Mua kävi se lapsi sääliksi, kun sillä ei ollut mitään rajoja. Vaikka vanhemmat oli juttujen perusteella hauskoja, ei heistä vain tule tuollamenolla kasvattajia. ihan tosi. Siinä vaiheessa kun noinkin iso tyttö raivostuttanut kokonaisen bussilastillisen ihmisiä, niin on se jo muiden asia! Ja vaikka olisi vain potkinut yhtäkin ihmistä, niin kyllä se on vanhempien vika. That's it.
Ne jotka väittää muuta, niin eivät saisi kyllä lapsia ulos tehtailla.. ongelmalapset tulee muiltakin kuin narkeilta, niitä tulee vanhemmilta jotka eivät joko välitä älähtää, tai pelkäävät älähtää. Ei lapsi kunnioita vanhempiaan, jotka vain tyrkyttävät herukkeita. Nää lapset ei ikinä opi ymmärtää muita, ei kokemaan empatiaa. Vanhempana he ihmettelevät ja vihaavat muita, kun eivät tajua että itsessä vikaa.- Anonyymi
Juuri näin kouluikäiset kakarat käyttaytyy törkeästi vanhemmilla aina jokin syy o. Adhd tapaus on erityislapsi on sitä ja tätä. Kyllä lapsen pitää osata käyttäytyä jos ei ole kehitysvammainen sen me kanssa ihmisetkin ymmärrämme. Jos 3-10 vuotias terve lapsi karjuu turpa punaisena on kysymyksessä lapsi jota ei ole millään tavalla opetettu. On pysty metsässä kasvanut va nhemmat eivät välitä mitään. Kyllä lapsen käytökseen on puututtava vaikka oltaisiin yleisellä paikalla. Lapselle on tehtävä selväksi että sellainen käytös ei käy. Miten muuten lapsi oppii. Vanhemmat eivät halua tuottaa lapselle pettymyksiä. Eikä kieltää mitään.
- Oman onnensa seppä
Vanhemmuus hukassa ja avunsaanti, vaikka varhaisesta puuttumisesta kovasti puhutaankin. Lapset oman onnensa nojassa ja kodit usein tavaran, lian ja eläinten valtaamia kaatopaikkoja, joita kukaan ei enää jaksa hoitaa. Ja se näkyy monessa muodossa.
- Anonyymi
Missä vanhempien vastuu lapsen kasvatuksesta. Se on siirretty päiväkotien koulujen ja poliisin ja sosiaalitanttojen harteille. Vanhemmat harrastaa, käy ulkomailla, istuu ravintoloissa ja kesällä festareilla ei kerkee kakaroita opettaa
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Yksi kuoli kolarissa Outokummussa
-toisen auton kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta. Toisen auton kyydissä oli kuljettajan lisäksi neljä ihmistä. Hei1386801Kovan viikon ilta pitäisi lakkauttaa
Käytännössä pelkkää SDP:lle ilkkumista koko ohjelma veronmaksajien kustannuksella.1585728Pakoputkipörisijä syttyi tuleen kesken ajon
Kyydissä oli 7 henkilöä, mutta hyvä onni matkassa epäonnistuneesta käyttövoimavalinnasta huolimatta, eikä kukaan loukka574474Sdp on esittänyt maatalous- ja yritystuista leikkaamista
Joihin menee 10 miljardia euroa vuosittain. Minkä vuoksi äärioikeisto änkyttää jostain vuodesta 2026, kun ei demareiden1123998Borat ärhäkkänä, syyttelee kokoomusta vilpin suojelusta
Hänen mukaansa kokoomus seuraa ”toimettomana vierestä, kun vilpilliset firmat vievät urakat rehellisten nenän edestä”, j153909Persut on SYYLLISIÄ KAIKKEEN NEGATIIVISEEN SUOMESSA
, ne haluaa neuvostoliiton putinin kanssa takaisin, shit voi valvoa kaikkea ja kaikkia, no tietty makeeta mannaa itselle413731Perussuomalaisiin minä luotan
Bensaa raaskii taas tankata ja ensi vuonna laskee ruoan verotus. Nämä muutokset parantavat pienituloisten asemaa.683466Sanna Marin pitäisi palauttaa pääministeriksi
Oikeisto "voitti" vaalit valehtelemalla äänistäjille päin naamaa, joten heidät tulisi tuomita menettämään vaalitulos ja323146- 2322908
Kokoomus kannatti aiemmin rahoitusmarkkinaveroa - kanta nyt muuttunut
Kokoomuksen linjanmuutos rahoitusmarkkinaveron suhteen on herättänyt kysymyksiä. Vielä aiemmin puolue antoi ymmärtää kan12423