Keskusta tiukkana

Ruotsissa kokjonaisverotus on pienempi kuin Suomessa eli Keskustan malli pienentää verotusta. Tämä kannattaa ottaa huomioon kunnallisvaaleissa äänestettäessä.

..keski-Euroopassa edes ehdottaa maakuntamallista eli TOIMIVASTA lähidemokratiasta luopumista. Arvostelijat lienevät siis marginaaliporukkaa eli hörhöiksi laskettavia.

Mite Ruotsin muu verotus eli kaikki verot yhteensä? Ei Suomi miltään veroparatiisilta vaikuta Ruotsiin verrattuna. Keski-Euroopassa vertailu palkan käteen jäävä osuus / hinnat-verot-maksut on rankasti Suomen tappioksi.

Suomen nykyinen hallintoryteikkö (särkynyt himmeli) siivoutuisi kertakaikkiaan jos siirryttäisiin Keskustan malliin. Se tulisi myös läpinäkyväksi ja joka porras olisi alisteinen suoralle kansanvaalille .

Faktaa pukkaa kirjoitti:

Ruotsissa kokjonaisverotus on pienempi kuin Suomessa eli Keskustan malli pienentää verotusta. Tämä kannattaa ottaa huomioon kunnallisvaaleissa äänestettäessä.

Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2010

Kokonaisveroaste

Suomi 42,1%
Ruotsi 45,8%


Näin lyhyen matikan oppimäärällä näyttää siltä että päinvastoin kuin kepuliroisto väittää niin 45,8% > 42,1%

Todistin juuri oikeaksi seuraavan "kepuli=aivoton=idiot"

Faktaa pukkaa kirjoitti:

Ruotsissa kokjonaisverotus on pienempi kuin Suomessa eli Keskustan malli pienentää verotusta. Tämä kannattaa ottaa huomioon kunnallisvaaleissa äänestettäessä.

..aletaan hahmottaa, että rankasti keskusjohtoinen kokoomuksen malli ei tule onnistumaan. Kataisen politiikonura on vaarassa jos se ei kohtapuoliin valkene hänellekin.

Koko tämä hullu kuntauudistusprojekti on vihdoinkin shokkivaikutuksellaan avannut silmiä näkemään mikä Suomen demokratiassa on täysin perseessä muihin länsimaihin verrattuna. Sitä ei kokoomuksen kepulikonstein korjata. Ainoa mikä oikeasti auttaa on perusrakenteen kertakaikkinen uudistaminen.

Keskusta suosittaa mallia joka havaittu toimivaksi kaikkialla muualla. Onhan se ihme, että me suomalaiset olemme muka niin paljon vajamaisempia, että eurooppalainen demokratia-malli ei meillä toimisi.

Kun silmät avautuvat, tulemme näkemään enemmän tällaisia pääkirjoituksia:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10949534

Oikeassa olet, yksikään kepuli ei vastaa kysymykseen, että mitä tehdään kunnille, joissa valtionveroista katetaan jo yli 50% ja samaan aikaan noissa kunnissa on yhä vähemmän ylipäätään ihmisiä, jotka pystyvät maksamaan veroja. Kunta-asiassa pitää katsoa tulevaisuuteen, ei pelkästään menneeseen tai nykyiseen tilanteeseen. Jotenkin vaikuttaa kepun eväät tyhjiltä ja viimeiseltä hätähuudolta kepuvallasta. Pitäisi myös muistaa, että jos kuntamenoille ei tehdä mitään, niin rasite on entistä kovempi vielä kannattaville yrityksille ja niissä oleville työpaikoille, pelkästään tukia emme voi toinen toiseille maksaa. Paras ratkaisu olisi, että valtion osuuksia pienennettäisiin ja sen jälkeen ratkaisuja kuntaongelmiin alkaisi syntyä luonnollisesti ja nopeasti. Kepun malli on kantaa vettä kankkulan kaivoon.

Eivät uskalla... kirjoitti:

..keski-Euroopassa edes ehdottaa maakuntamallista eli TOIMIVASTA lähidemokratiasta luopumista. Arvostelijat lienevät siis marginaaliporukkaa eli hörhöiksi laskettavia.

Mite Ruotsin muu verotus eli kaikki verot yhteensä? Ei Suomi miltään veroparatiisilta vaikuta Ruotsiin verrattuna. Keski-Euroopassa vertailu palkan käteen jäävä osuus / hinnat-verot-maksut on rankasti Suomen tappioksi.

Suomen nykyinen hallintoryteikkö (särkynyt himmeli) siivoutuisi kertakaikkiaan jos siirryttäisiin Keskustan malliin. Se tulisi myös läpinäkyväksi ja joka porras olisi alisteinen suoralle kansanvaalille .

Ranskassa, Italiassa, Belgiassa, Ruotsissa ja Tanskassa on kaikissa korkeampi kokonaisveroaste kuin Suomessa, näissä maissa on myös kolmiportainen hallintomalli (Valtio-maakunta (tms)-kunta). Tällainen himmelimalli lisää vain byrkratiaa ja lisää kustannuksia sekä VÄHENTÄÄ demokratiaa. Himmelimallissa päätöksenteko tapahtuu kauempana ihmisistä, eli kyseessä on eräällä tavalla vallankaappaus kansalta poliitikoille.

oikeassa oleva d kirjoitti:

Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2010

Kokonaisveroaste

Suomi 42,1%
Ruotsi 45,8%


Näin lyhyen matikan oppimäärällä näyttää siltä että päinvastoin kuin kepuliroisto väittää niin 45,8% > 42,1%

Todistin juuri oikeaksi seuraavan "kepuli=aivoton=idiot"

Ratkaiseva on, mitä verorahoilla saa. Jos verorahat katoavat hallintoryteikköön jälkiä jättämättä, ei niistä ole hyötyä kansalaisille. Jotenkin tuntuu kun katselee Ruotsia, että siellä verorahoilla saadaan paljon enemmän kuin Suomessa.

Suomen yleisilme Ruotsiin verrattuna on jotensakin semi-venäläinen. Suomi on ulkoisesti jossain supersiistin ja rähjäisen Venäjän välimaastossa.

Ruotsin valtiovelka on hallinnassa ja lähivuosina panostetaan raskaasti infrastruktuuriin joka on jo muutenkin Suomea paljon edellä - mitä on esim. Helsingin tynkämetro Tukholmana metroliikenneverkostoon verrattuna?

kepukunnat... kirjoitti:

Oikeassa olet, yksikään kepuli ei vastaa kysymykseen, että mitä tehdään kunnille, joissa valtionveroista katetaan jo yli 50% ja samaan aikaan noissa kunnissa on yhä vähemmän ylipäätään ihmisiä, jotka pystyvät maksamaan veroja. Kunta-asiassa pitää katsoa tulevaisuuteen, ei pelkästään menneeseen tai nykyiseen tilanteeseen. Jotenkin vaikuttaa kepun eväät tyhjiltä ja viimeiseltä hätähuudolta kepuvallasta. Pitäisi myös muistaa, että jos kuntamenoille ei tehdä mitään, niin rasite on entistä kovempi vielä kannattaville yrityksille ja niissä oleville työpaikoille, pelkästään tukia emme voi toinen toiseille maksaa. Paras ratkaisu olisi, että valtion osuuksia pienennettäisiin ja sen jälkeen ratkaisuja kuntaongelmiin alkaisi syntyä luonnollisesti ja nopeasti. Kepun malli on kantaa vettä kankkulan kaivoon.

Miksi niille kunnille pitäisi tehdä jotain? Kysymyshän on ihmisistä, joille järjestetään valtion säätämät palvelut, eikä kunnista.

Toiseksi valtionvero on oikeudenmukainen, progressiivinen vero, jota suurituloiset maksavat suhteellisesti suuremman osuuden kuin pienituloiset. On aivan oikein, että suurituloisten verotuloilla rahoitetaan pienituloisten palveluja siltä osin kuin pienituloisten verorahat eivät omaa osuutta kata.

Kolmanneksi, kuntauudistus ei ole ratkaisu asiaan. Suurituloisten tulot pysyvät sen jälkeenkin edelleen suurina ja pienituloisten pieninä, joten erot on yhä subventoitava. Ei kuntauudistus tosiaan mikään tupo-ratkaisu ole.

kepukunnat... kirjoitti:

Oikeassa olet, yksikään kepuli ei vastaa kysymykseen, että mitä tehdään kunnille, joissa valtionveroista katetaan jo yli 50% ja samaan aikaan noissa kunnissa on yhä vähemmän ylipäätään ihmisiä, jotka pystyvät maksamaan veroja. Kunta-asiassa pitää katsoa tulevaisuuteen, ei pelkästään menneeseen tai nykyiseen tilanteeseen. Jotenkin vaikuttaa kepun eväät tyhjiltä ja viimeiseltä hätähuudolta kepuvallasta. Pitäisi myös muistaa, että jos kuntamenoille ei tehdä mitään, niin rasite on entistä kovempi vielä kannattaville yrityksille ja niissä oleville työpaikoille, pelkästään tukia emme voi toinen toiseille maksaa. Paras ratkaisu olisi, että valtion osuuksia pienennettäisiin ja sen jälkeen ratkaisuja kuntaongelmiin alkaisi syntyä luonnollisesti ja nopeasti. Kepun malli on kantaa vettä kankkulan kaivoon.

Tähän on helppo ratkaisu, poistetaan kaikki valtiolta tulevat etuudet jotka perustuvat kunnan kokoon tai asukastiheyteen tai kunnan köyhyyteen yms. Kun esim. valtionavustuksista poistetaan nämä etuudet pienenee pikkukuntien valtiosuudet keskimäärin 20-60% jolloin niiden on pakko etsiä liitoksia isoihin kuntiin. Miksi isompien kuntien asukkaiden pitäsi maksaa ylimääräisä veroja näiden syrjäkuntien tekehengittämiseen ja näiden kuntien ylisuuriin hallintokuluihin sekä kalliisiin palveluihin?

Kepuhan kuntaohjelmassaan kannattaa rahan perustetonta tuhlaamista näihin haja-asutus ja syrjäseutulisiin yhä enemmän, vaatien jopa lisäämään näitä tuhlailuavustuksia, rahat kerättäisiin kaupungeissa ja isommissa kunnissa asuvilta. Tätä käsitämätöntä Kepulien aikoinaan luomaa rahanhaaskausautomaattia on ihmetelty myös virkamieskunnassa (valtiontarkastusvirasto).

Mitä verorahoilla..? kirjoitti:

Ratkaiseva on, mitä verorahoilla saa. Jos verorahat katoavat hallintoryteikköön jälkiä jättämättä, ei niistä ole hyötyä kansalaisille. Jotenkin tuntuu kun katselee Ruotsia, että siellä verorahoilla saadaan paljon enemmän kuin Suomessa.

Suomen yleisilme Ruotsiin verrattuna on jotensakin semi-venäläinen. Suomi on ulkoisesti jossain supersiistin ja rähjäisen Venäjän välimaastossa.

Ruotsin valtiovelka on hallinnassa ja lähivuosina panostetaan raskaasti infrastruktuuriin joka on jo muutenkin Suomea paljon edellä - mitä on esim. Helsingin tynkämetro Tukholmana metroliikenneverkostoon verrattuna?

Helsingillä olisi varaa rakentaa joka vuosi yksi linja lisää metroa jos ei tarvitsisi rahoittaa syrjäseutujen syömävelkoja, Ruotsissahan Tukholmalaisten ei tarvitrse maksaa niin paljoa syrjäseutujen tukemiseen koska Ruotsissa saa asua missä haluaa ja täten erämaissa ja soilla ei ole asukkaita joiden palveluihin pitäsi tuhlata ylimääräisä miljardeja.

volmari kirjoitti:

Miksi niille kunnille pitäisi tehdä jotain? Kysymyshän on ihmisistä, joille järjestetään valtion säätämät palvelut, eikä kunnista.

Toiseksi valtionvero on oikeudenmukainen, progressiivinen vero, jota suurituloiset maksavat suhteellisesti suuremman osuuden kuin pienituloiset. On aivan oikein, että suurituloisten verotuloilla rahoitetaan pienituloisten palveluja siltä osin kuin pienituloisten verorahat eivät omaa osuutta kata.

Kolmanneksi, kuntauudistus ei ole ratkaisu asiaan. Suurituloisten tulot pysyvät sen jälkeenkin edelleen suurina ja pienituloisten pieninä, joten erot on yhä subventoitava. Ei kuntauudistus tosiaan mikään tupo-ratkaisu ole.

Kepulaisena ja ikuiseen tukemiseen tottuneena et ymmärrä sitä, että jo kuralla olevien kepukuntien talous tulee heikentymään entisestään ja yhä kiihtyvään tahtiin. Tämä tarkoittaa sitä, että vielä omillaan toimeentuleviin kuntiin kohdistuu yhä suurempia rasitteita ja sen vuoksi niiden kilpailukyky tulee heikkenemään, jopa niin, että niistäkin alkaa hitaasti tulemaan kriisikuntia, mikä kunta enää maksaa mitään toisille kunnille. Asia on huomattavasti laajampi kuin kepulaisten käsityksen mukaan tupo-ratkaisu. Kysy on koko suomen kilpailukyvystä yhä kovenevassa kilpailussa, pitäisi muistaa, että olemme käytännössä täysin riippuvaisia viennistä sen vuoksi, että suurin osa kulutustavaroistamme, ruoka mukaan lukien, tulee ulkomailta. Valtio voisi tosiaan vähentään vaatimuksiaan rankalla kädellä kunnille ja sitten kunnat päättävät sen, että mitä järjestävät ja millä rahoittavat.

kankkulakaivo kirjoitti:

Tähän on helppo ratkaisu, poistetaan kaikki valtiolta tulevat etuudet jotka perustuvat kunnan kokoon tai asukastiheyteen tai kunnan köyhyyteen yms. Kun esim. valtionavustuksista poistetaan nämä etuudet pienenee pikkukuntien valtiosuudet keskimäärin 20-60% jolloin niiden on pakko etsiä liitoksia isoihin kuntiin. Miksi isompien kuntien asukkaiden pitäsi maksaa ylimääräisä veroja näiden syrjäkuntien tekehengittämiseen ja näiden kuntien ylisuuriin hallintokuluihin sekä kalliisiin palveluihin?

Kepuhan kuntaohjelmassaan kannattaa rahan perustetonta tuhlaamista näihin haja-asutus ja syrjäseutulisiin yhä enemmän, vaatien jopa lisäämään näitä tuhlailuavustuksia, rahat kerättäisiin kaupungeissa ja isommissa kunnissa asuvilta. Tätä käsitämätöntä Kepulien aikoinaan luomaa rahanhaaskausautomaattia on ihmetelty myös virkamieskunnassa (valtiontarkastusvirasto).

Kunnan koko ei vaikuta siihen, kuinka kalliita palvelut ovat. Kuntien yhteenliittäminen ei ole ratkaisu myöskään hallintokuluihin, mikäli rakenteet ja henkilökuntamäärä säilyvät ennallaan, kuten ovat toteutuneissa kuntaliitoksissa säilyneet.

Kyllä liikkeelle pitää lähteä siitä, että mietitään, kuinka itse palvelut voidaan tuottaa mahdollisimman edullisesti ja tehokkaasti. Ratkaisevassa asemassa on sosiaali- ja terveyssektori.

Mitä iloa nykyiselle syrjäseudun pienen kunnan asukkaalle on, jos hän joutuu kuntansa liitettyä johonkin kaupunkiin maksamaan kulttuurisihteerin palkan. Ei siinä säästä valtiokaan, koska siinä pienessä kunnassa tuota turhaa tointa ei ole laisinkaan.

kepukunnat... kirjoitti:

Kepulaisena ja ikuiseen tukemiseen tottuneena et ymmärrä sitä, että jo kuralla olevien kepukuntien talous tulee heikentymään entisestään ja yhä kiihtyvään tahtiin. Tämä tarkoittaa sitä, että vielä omillaan toimeentuleviin kuntiin kohdistuu yhä suurempia rasitteita ja sen vuoksi niiden kilpailukyky tulee heikkenemään, jopa niin, että niistäkin alkaa hitaasti tulemaan kriisikuntia, mikä kunta enää maksaa mitään toisille kunnille. Asia on huomattavasti laajampi kuin kepulaisten käsityksen mukaan tupo-ratkaisu. Kysy on koko suomen kilpailukyvystä yhä kovenevassa kilpailussa, pitäisi muistaa, että olemme käytännössä täysin riippuvaisia viennistä sen vuoksi, että suurin osa kulutustavaroistamme, ruoka mukaan lukien, tulee ulkomailta. Valtio voisi tosiaan vähentään vaatimuksiaan rankalla kädellä kunnille ja sitten kunnat päättävät sen, että mitä järjestävät ja millä rahoittavat.

Rahoitetaan nuo välttämättömimmät yhdessä sovitut palvelut eli sote-sektori ja koulutus suoraan kansalaisilta progressiivisella verotuksella. Turha niihin tarvittavia varoja on kuntien keskinäisin tulonsiirroin rahoittaa.

Muista palveluista vastaavat kunnat tai maakunnat omalla paikallisella verotuksellaan, eikä valtio suuremmin aseta niille vaatimuksia.

volmari kirjoitti:

Kunnan koko ei vaikuta siihen, kuinka kalliita palvelut ovat. Kuntien yhteenliittäminen ei ole ratkaisu myöskään hallintokuluihin, mikäli rakenteet ja henkilökuntamäärä säilyvät ennallaan, kuten ovat toteutuneissa kuntaliitoksissa säilyneet.

Kyllä liikkeelle pitää lähteä siitä, että mietitään, kuinka itse palvelut voidaan tuottaa mahdollisimman edullisesti ja tehokkaasti. Ratkaisevassa asemassa on sosiaali- ja terveyssektori.

Mitä iloa nykyiselle syrjäseudun pienen kunnan asukkaalle on, jos hän joutuu kuntansa liitettyä johonkin kaupunkiin maksamaan kulttuurisihteerin palkan. Ei siinä säästä valtiokaan, koska siinä pienessä kunnassa tuota turhaa tointa ei ole laisinkaan.

Jos kunnan koko ei vaikuta kustannuksiin niin miksi sitten valtionosuujärjestelmässä pienille ja harvaanasutuille kunnille maksetaan näillä perusteilla lisiä näiden palveluiden tuottamiseen?

volmari kirjoitti:

Rahoitetaan nuo välttämättömimmät yhdessä sovitut palvelut eli sote-sektori ja koulutus suoraan kansalaisilta progressiivisella verotuksella. Turha niihin tarvittavia varoja on kuntien keskinäisin tulonsiirroin rahoittaa.

Muista palveluista vastaavat kunnat tai maakunnat omalla paikallisella verotuksellaan, eikä valtio suuremmin aseta niille vaatimuksia.

Noin 150 pientä kuntaa menisi konkurssiin alle vuodessa tuolla sinun paikallisella verotuksella vaikka sote-ja koulutusektori poistettaisiin (ja valtionosuudet myös) kunnilta.

Esim. Espoossa Sote- ja koulutus sektorin poissiirto valtionosuuksineen kunnan vastullta johtaisi tilanteeseen jossa kuntavero oli noin 4% kun monissa pikkukunnissa kuntavero olisi noin 10 - 15%, muutamissa kunnissa kuntavero olisi jopa 20% (mm. merijärvi) Tämä johtuu siitä että valtionosuudet ovat olleen monesti pikkukunnilla jopa yhtä suuret kuin koko sote-ja koulutusosuuden kulut, Espoollahan valtionosuus ei ole kattanut kuin noin 1% kuluista. Kun jonkun merijärven 20% tulevaan kuntaveroon laitettaisiin lisäksi uusi maakuntahimmelivero noin 12% ja valtionvero niin keskituloinen pikkukunnassa asuva maksaisi äkkiä 40-45% veroa tuloistaan, kun Espoolainen maksaisi 25 -30%, eipä taida onistua.

Eli tietysti Sote- ja koulutus voidaan siirtää pois kunnilta mutta edelleen tarvitaan joko pikkukunnille tukia tai kuntien yhdistymistä.

kankkulakaivo kirjoitti:

Tähän on helppo ratkaisu, poistetaan kaikki valtiolta tulevat etuudet jotka perustuvat kunnan kokoon tai asukastiheyteen tai kunnan köyhyyteen yms. Kun esim. valtionavustuksista poistetaan nämä etuudet pienenee pikkukuntien valtiosuudet keskimäärin 20-60% jolloin niiden on pakko etsiä liitoksia isoihin kuntiin. Miksi isompien kuntien asukkaiden pitäsi maksaa ylimääräisä veroja näiden syrjäkuntien tekehengittämiseen ja näiden kuntien ylisuuriin hallintokuluihin sekä kalliisiin palveluihin?

Kepuhan kuntaohjelmassaan kannattaa rahan perustetonta tuhlaamista näihin haja-asutus ja syrjäseutulisiin yhä enemmän, vaatien jopa lisäämään näitä tuhlailuavustuksia, rahat kerättäisiin kaupungeissa ja isommissa kunnissa asuvilta. Tätä käsitämätöntä Kepulien aikoinaan luomaa rahanhaaskausautomaattia on ihmetelty myös virkamieskunnassa (valtiontarkastusvirasto).

Kankkulan kaivo kirjoittaa näin.

"Tähän on helppo ratkaisu, poistetaan kaikki valtiolta tulevat etuudet jotka perustuvat kunnan kokoon tai asukastiheyteen tai kunnan köyhyyteen yms. Kun esim. valtionavustuksista poistetaan nämä etuudet pienenee pikkukuntien valtiosuudet keskimäärin 20-60% jolloin niiden on pakko etsiä liitoksia isoihin kuntiin. Miksi isompien kuntien asukkaiden pitäsi maksaa ylimääräisä veroja näiden syrjäkuntien tekehengittämiseen ja näiden kuntien ylisuuriin hallintokuluihin sekä kalliisiin palveluihin?"

Oletko nyt kepuvastaisuudessasi ummistanut silmät miten asia on käytännössä?


Ei ne ihmiset sieltä "kepukunnista" mihinkään katoa, jos ei ihmisiä pakkosiirretä ja pakkolunasteta pilkkahintaan noiden kuntien asukkaiden omaisuutta.

Nyt kun paasataan lähidemokratiasta vain silmänlumeeksi, mm. hallituspuolueiden taholta, niin eihän se lähidemokratia muuten toteudu, kuin että palvelut ovat ihmisiä lähellä.
Eli kyllä noiden pakolla synnytettyjen kuntien on kuitenkin tuotava ne samat palvelut niile samoille paikoille, kuin ne nytkin ovat, jotta lähidemokratia edes jotenkin toteutusi.

Näenkin tässä kuntataistelussa olevan lähinnä perusajatuksena olevan sen, että jotkut ajavat vallankeskittämistä määrättyjen piirien käsiin, ja noin ollen helpottavan maaomaisuuksien ryöstämistä nykyisiltä omistajilta pilkkahintaan.

Jotain muuta nyt on keksittävä, jos säästää meinataan.
No aloitetaan kuntasektorilta.
Terveyskeskuksista ja kouluista säästäminen on sairasta, ja noiden toimintaa pitää päinvastoin tukea, kuin hajauttaa niitä sellaisten matkojen päähän, että ihmisiä joko kuole matkalle, tai koululaiset stressaantuu jo ennen koulupäivän alkua, kun pitää herätä ennen kukonkiekaisua, ja sitten jo valmiiksi väsyksissä joutuvat aloittamaan koulupäivänsä.

Jos lähidemokratiaa tosissaan tavoitellaan, niin harvassa kunnassa siihen on mitään mahdollisuutta enää, jos vieläkin palveluja heikennetään.

Maakuntahakllintomali on ainoa malli, joka vaikuttaa jotenkin järjelliseltä näisytä ehdotetuista.

Toivottavasti vain ei mennä sosialidemokratiaan, sillä silloin jouduttaisiin poliitikkojen mielivallan alle, eli hirmuvallan alistamiksi. :)

Demarit valehtelee valehtelee nytkin, kuten aina muissakin asioissa, se on tärkeintä pitää mielessä, että demu ei kaki siihen mihin kyykistyy,

Tarkastellaanpa vielä tätä lausetta.
"Miksi isompien kuntien asukkaiden pitäsi maksaa ylimääräisä veroja näiden syrjäkuntien tekehengittämiseen ja näiden kuntien ylisuuriin hallintokuluihin sekä kalliisiin palveluihin?"

Eli jos se pikkukunta liitetään siihen isompaan, niin tilannehan jatkuu kuitenkin aivan samanlaisena, ei ne menot mihinkään katoa kuitenkaan, vaan se isompi kunta kuitenkin joutuu ylläpitämään ne palvelut aivan samanlaisina, ja samanhintaiseksi tulee. Siis ei mitään säästöjä, jos kerran lähidemokratialla tarkoitetaan sitä, että palvelut ovat lähellä ihmisiä.
No tuohan lähidemokratia-sana on nyt vain ihmisille valehtelemistä ja ihmisten huijaamiseksi on mokoma sana otettu käyttöön.

Yhteiskunnallisesti suurimmat hyödyt saataisiin, kun karsittaisiin valtavaa hallinnollista mammutitautia Helsingissä, ja sen ympäristökunnissa, missä kuitenkin on inhimilliset etäisyydet, ja politrukkeja poliittisissa suojatyöpaikoissa, jotta päät vain yhteen kolisevat.

Liittäkääs Kauniainen Helsinkiin nyt aluksi, niin katsotaan tuleeko säästöjä.
Siinähän olis yksi kokeilukohde, nimittäin kyllä Kauniaislaiset rahan päälle ymmärtävät, ja ovat takuulla valmiita liittymään Helsinkiin, jos rikastuvat tuollakin keinoin:))
Eli toimeksi nyt, että saadaan esimerkkitapaus :)))
Ei muuta kuin Kauniaisen palvelut lakkautukseen, ja lähidemokratia tilalle.

sekupa vaan kirjoitti:

Kankkulan kaivo kirjoittaa näin.

"Tähän on helppo ratkaisu, poistetaan kaikki valtiolta tulevat etuudet jotka perustuvat kunnan kokoon tai asukastiheyteen tai kunnan köyhyyteen yms. Kun esim. valtionavustuksista poistetaan nämä etuudet pienenee pikkukuntien valtiosuudet keskimäärin 20-60% jolloin niiden on pakko etsiä liitoksia isoihin kuntiin. Miksi isompien kuntien asukkaiden pitäsi maksaa ylimääräisä veroja näiden syrjäkuntien tekehengittämiseen ja näiden kuntien ylisuuriin hallintokuluihin sekä kalliisiin palveluihin?"

Oletko nyt kepuvastaisuudessasi ummistanut silmät miten asia on käytännössä?


Ei ne ihmiset sieltä "kepukunnista" mihinkään katoa, jos ei ihmisiä pakkosiirretä ja pakkolunasteta pilkkahintaan noiden kuntien asukkaiden omaisuutta.

Nyt kun paasataan lähidemokratiasta vain silmänlumeeksi, mm. hallituspuolueiden taholta, niin eihän se lähidemokratia muuten toteudu, kuin että palvelut ovat ihmisiä lähellä.
Eli kyllä noiden pakolla synnytettyjen kuntien on kuitenkin tuotava ne samat palvelut niile samoille paikoille, kuin ne nytkin ovat, jotta lähidemokratia edes jotenkin toteutusi.

Näenkin tässä kuntataistelussa olevan lähinnä perusajatuksena olevan sen, että jotkut ajavat vallankeskittämistä määrättyjen piirien käsiin, ja noin ollen helpottavan maaomaisuuksien ryöstämistä nykyisiltä omistajilta pilkkahintaan.

Jotain muuta nyt on keksittävä, jos säästää meinataan.
No aloitetaan kuntasektorilta.
Terveyskeskuksista ja kouluista säästäminen on sairasta, ja noiden toimintaa pitää päinvastoin tukea, kuin hajauttaa niitä sellaisten matkojen päähän, että ihmisiä joko kuole matkalle, tai koululaiset stressaantuu jo ennen koulupäivän alkua, kun pitää herätä ennen kukonkiekaisua, ja sitten jo valmiiksi väsyksissä joutuvat aloittamaan koulupäivänsä.

Jos lähidemokratiaa tosissaan tavoitellaan, niin harvassa kunnassa siihen on mitään mahdollisuutta enää, jos vieläkin palveluja heikennetään.

Maakuntahakllintomali on ainoa malli, joka vaikuttaa jotenkin järjelliseltä näisytä ehdotetuista.

Toivottavasti vain ei mennä sosialidemokratiaan, sillä silloin jouduttaisiin poliitikkojen mielivallan alle, eli hirmuvallan alistamiksi. :)

Demarit valehtelee valehtelee nytkin, kuten aina muissakin asioissa, se on tärkeintä pitää mielessä, että demu ei kaki siihen mihin kyykistyy,

Tarkastellaanpa vielä tätä lausetta.
"Miksi isompien kuntien asukkaiden pitäsi maksaa ylimääräisä veroja näiden syrjäkuntien tekehengittämiseen ja näiden kuntien ylisuuriin hallintokuluihin sekä kalliisiin palveluihin?"

Eli jos se pikkukunta liitetään siihen isompaan, niin tilannehan jatkuu kuitenkin aivan samanlaisena, ei ne menot mihinkään katoa kuitenkaan, vaan se isompi kunta kuitenkin joutuu ylläpitämään ne palvelut aivan samanlaisina, ja samanhintaiseksi tulee. Siis ei mitään säästöjä, jos kerran lähidemokratialla tarkoitetaan sitä, että palvelut ovat lähellä ihmisiä.
No tuohan lähidemokratia-sana on nyt vain ihmisille valehtelemistä ja ihmisten huijaamiseksi on mokoma sana otettu käyttöön.

Yhteiskunnallisesti suurimmat hyödyt saataisiin, kun karsittaisiin valtavaa hallinnollista mammutitautia Helsingissä, ja sen ympäristökunnissa, missä kuitenkin on inhimilliset etäisyydet, ja politrukkeja poliittisissa suojatyöpaikoissa, jotta päät vain yhteen kolisevat.

Liittäkääs Kauniainen Helsinkiin nyt aluksi, niin katsotaan tuleeko säästöjä.
Siinähän olis yksi kokeilukohde, nimittäin kyllä Kauniaislaiset rahan päälle ymmärtävät, ja ovat takuulla valmiita liittymään Helsinkiin, jos rikastuvat tuollakin keinoin:))
Eli toimeksi nyt, että saadaan esimerkkitapaus :)))
Ei muuta kuin Kauniaisen palvelut lakkautukseen, ja lähidemokratia tilalle.

"Oletko nyt kepuvastaisuudessasi ummistanut silmät miten asia on käytännössä?"

En ole, olen vain tutustunut kuntien tilinpäätöksiin. Niistä voi lukea totuuden, ei siis tolliskototuutta jota sinä edustat.

Nuo muut tolliskototuudet onkin tällä palstalla todistettu täydeksi valheksi joten en enää jaksa niihin palata...

tuli muuten mieleen että Kepulitotuudellahan Helsinki olisi järkevintä jakaa noin 100 kuntaan, tulisi edullisemmat palvelut kun olisi sata erillistä kunnanjotajaa ja noin 20 000 virkamiestä lisää?

joopa jooooo kirjoitti:

Noin 150 pientä kuntaa menisi konkurssiin alle vuodessa tuolla sinun paikallisella verotuksella vaikka sote-ja koulutusektori poistettaisiin (ja valtionosuudet myös) kunnilta.

Esim. Espoossa Sote- ja koulutus sektorin poissiirto valtionosuuksineen kunnan vastullta johtaisi tilanteeseen jossa kuntavero oli noin 4% kun monissa pikkukunnissa kuntavero olisi noin 10 - 15%, muutamissa kunnissa kuntavero olisi jopa 20% (mm. merijärvi) Tämä johtuu siitä että valtionosuudet ovat olleen monesti pikkukunnilla jopa yhtä suuret kuin koko sote-ja koulutusosuuden kulut, Espoollahan valtionosuus ei ole kattanut kuin noin 1% kuluista. Kun jonkun merijärven 20% tulevaan kuntaveroon laitettaisiin lisäksi uusi maakuntahimmelivero noin 12% ja valtionvero niin keskituloinen pikkukunnassa asuva maksaisi äkkiä 40-45% veroa tuloistaan, kun Espoolainen maksaisi 25 -30%, eipä taida onistua.

Eli tietysti Sote- ja koulutus voidaan siirtää pois kunnilta mutta edelleen tarvitaan joko pikkukunnille tukia tai kuntien yhdistymistä.

Jos valtio maksaisi sote- ja koulutuskulut, niin eihän kunnille jäisi kovinkaan paljon rasitteita. Käytännössä vain kaavoitus ja rakentaminen mukaan lukien katujenhoito, pelastustoimi, elinkeinotoiminta, liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut sekä kunnan keskushallinto, jonka osuus on nykyisin alle viisi prosenttia kuntien menoista.

Jos kuntavero laskisi sen ansiosta 10-15 prosenttiin, kansa varmasti suostuisi valtionveron nostoon jopa niin, että kaikki suomalaiset tulonsaajat joutuisivat maksamaan myös valtionveroa (kuitenkin progressiivisesti). Mutta toisin kuin arvelet, kaikissa kunnissa selvittäisiin muutaman prosentin kunnallisverolla, koska pienillä kunnilla on vähän rakennettavaa, eivätkä ne joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta maksa kulttuurista kuin pikku avustuksia järjestöille, jotka sitä tuottavat. Jos joku pieni kunta kuitenkin välttämättä haluaa guggenheimin, kiasman, oopperatalon tai sisäliikuntahallin, pistäköön avustushakemuksen veikkausvoittovaroista päättäville. Veikkausvoittovarat eivät ole verovaroja.

Maakuntaveroa ei tässä mallissa perittäisi, koska nuo tärkeimmät yhteistyötä vaativat palvelut on valtio ottanut maksaakseen. Maakuntamalli on se kolmas vaihtoehto.

himmeli=huono kirjoitti:

Ranskassa, Italiassa, Belgiassa, Ruotsissa ja Tanskassa on kaikissa korkeampi kokonaisveroaste kuin Suomessa, näissä maissa on myös kolmiportainen hallintomalli (Valtio-maakunta (tms)-kunta). Tällainen himmelimalli lisää vain byrkratiaa ja lisää kustannuksia sekä VÄHENTÄÄ demokratiaa. Himmelimallissa päätöksenteko tapahtuu kauempana ihmisistä, eli kyseessä on eräällä tavalla vallankaappaus kansalta poliitikoille.

Eurooppalainen 3-portainen hallintomalli olisi vähemmän demokraattinen kuin keskusjohtoinen Suomen malli?

Euroopassa jokaisen portaan hallinto valitaan suoralla kansanvaalilla. Eikö se ole demokraattista?

kepukunnat... kirjoitti:

Oikeassa olet, yksikään kepuli ei vastaa kysymykseen, että mitä tehdään kunnille, joissa valtionveroista katetaan jo yli 50% ja samaan aikaan noissa kunnissa on yhä vähemmän ylipäätään ihmisiä, jotka pystyvät maksamaan veroja. Kunta-asiassa pitää katsoa tulevaisuuteen, ei pelkästään menneeseen tai nykyiseen tilanteeseen. Jotenkin vaikuttaa kepun eväät tyhjiltä ja viimeiseltä hätähuudolta kepuvallasta. Pitäisi myös muistaa, että jos kuntamenoille ei tehdä mitään, niin rasite on entistä kovempi vielä kannattaville yrityksille ja niissä oleville työpaikoille, pelkästään tukia emme voi toinen toiseille maksaa. Paras ratkaisu olisi, että valtion osuuksia pienennettäisiin ja sen jälkeen ratkaisuja kuntaongelmiin alkaisi syntyä luonnollisesti ja nopeasti. Kepun malli on kantaa vettä kankkulan kaivoon.

vanhus, päiväkoti-ikäinen, koululainen, opiskelija, jne...aiheuttaa yhteiskunnalle aina suurinpiirtein saman määrän kuluja. Se fakta ei häviä minnekään rajoja siirtelemällä.

Vasta maakunta on tarpeeksi iso yksikkö kalliimpien palvelujen järjestämiseen. Joikainen20 maakunnasta pystyy järjestämään kohtuullisen hyvät terveydehoitopalvelut asukkailleen.

Joitain erikois-erikoissairaanhoitoyksikköjä saattaa koko maassa olla 1 tai 2. Niiden palveluja tarvitsevat pitää sitten lähettää maakunnan rajojen ulkopuolulelle jos yksikkö ei satu olemaan omassa maakunnassa.

volmari kirjoitti:

Jos valtio maksaisi sote- ja koulutuskulut, niin eihän kunnille jäisi kovinkaan paljon rasitteita. Käytännössä vain kaavoitus ja rakentaminen mukaan lukien katujenhoito, pelastustoimi, elinkeinotoiminta, liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut sekä kunnan keskushallinto, jonka osuus on nykyisin alle viisi prosenttia kuntien menoista.

Jos kuntavero laskisi sen ansiosta 10-15 prosenttiin, kansa varmasti suostuisi valtionveron nostoon jopa niin, että kaikki suomalaiset tulonsaajat joutuisivat maksamaan myös valtionveroa (kuitenkin progressiivisesti). Mutta toisin kuin arvelet, kaikissa kunnissa selvittäisiin muutaman prosentin kunnallisverolla, koska pienillä kunnilla on vähän rakennettavaa, eivätkä ne joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta maksa kulttuurista kuin pikku avustuksia järjestöille, jotka sitä tuottavat. Jos joku pieni kunta kuitenkin välttämättä haluaa guggenheimin, kiasman, oopperatalon tai sisäliikuntahallin, pistäköön avustushakemuksen veikkausvoittovaroista päättäville. Veikkausvoittovarat eivät ole verovaroja.

Maakuntaveroa ei tässä mallissa perittäisi, koska nuo tärkeimmät yhteistyötä vaativat palvelut on valtio ottanut maksaakseen. Maakuntamalli on se kolmas vaihtoehto.

RAUTALANKAAAAAA

"Mutta toisin kuin arvelet, kaikissa kunnissa selvittäisiin muutaman prosentin kunnallisverolla"

Minä en arvele vaan tiedän, kävin tutkimassa kuntien tilinpäätöksiä jotka nykyään löytyvät aika laajasti kuniten nettisivuilta, myös kunnat.fi palvelu tarjoaa kuntien tulojen taulukot.

Monissa pienissä kunnissa nuo jäljelle jääneet kunnan tehtävät vaativat noin 10-15 % kuntaveron (merijärvellä jopa 20%), koska kunnallisveron tuotto prosenttiyksikköä kohden on niin pieni ja kunnan kulut suhteessa kunnallisveron maksajiin suuret, myös hallintokulut ovat monin paikoin melko suuria suhtessa veronmaksajiin. Esimerkiksi joissain kunnissa on urheilukenttää, monitoimitaloa, kirjastoa, kunnantaloa, jne. joiden kulujen maksajina saattaa olla vain 600 työssäkäyvää. Jokainen ymmärtää että siihen kuluu enemmän rahaa kuin esim, isolla kunnalla jossa 1 monitoimitalo palvelee 10000 työssäkäyvää tai 1 kirjasto 20000 työssäkäyvää. Myös pelastuslaitosten ja esim jätehuollon kulut saattavat olla moninkertaiset isoihin kuntiin verrattuna. (HUOM. ei asukasta kohden vaan työssäkäyvää veronmaksajaa kohden)

Eli pienten kuntien 15% kuntaveroon tulisi vielä päälle sotu- ja koulutusvero joka siis sinun laskelmissa laitetaan valtiolle, silloin valtion vero nousisi keskimäärin noin 12% yksikköä jolloin keskituloisen kokonaisverot olisivat seuraavat

Esim. prosentit yksikköjä (jäljelle jäävä kunnallinen vero+uusi valtion sote ja koulutusvero+valtion tulovero)

Espoo 4% + 12% +14% = 30% (vero laskisi noin 5% yksikköä)
Taivalkoski 14% + 12% +14%= 40% (vero nousisi noin 7% yksikköä)

taivalkoski on sattumanvarainen esimerkki... lakselmat tehty molempien kuntien tilinpäätöksistä vuodelta 2010

Tämä siis johtuu siitä että Taivalkoskella yksi kunnallisveroprosentti tuottaa vain noin 105€/ asukas tuloja kunnalle ja Espoossa yksi kunnallisveroprosentti tuottaa kunnalle noin 245€/asukas eli siis yli kaksinkertaisesti, lisäksi muut tulot ovat huomattavasti korkeammat (kiinteistövero, osuus yhteisöverosta jne).

Eli monet pienet kunnat eivät pärjää yksinään tässäkään tapauksessa hetkellisesti nostamalla verot kaksin-kolminkertaisiksi.

laskelmia laskelmia kirjoitti:

RAUTALANKAAAAAA

"Mutta toisin kuin arvelet, kaikissa kunnissa selvittäisiin muutaman prosentin kunnallisverolla"

Minä en arvele vaan tiedän, kävin tutkimassa kuntien tilinpäätöksiä jotka nykyään löytyvät aika laajasti kuniten nettisivuilta, myös kunnat.fi palvelu tarjoaa kuntien tulojen taulukot.

Monissa pienissä kunnissa nuo jäljelle jääneet kunnan tehtävät vaativat noin 10-15 % kuntaveron (merijärvellä jopa 20%), koska kunnallisveron tuotto prosenttiyksikköä kohden on niin pieni ja kunnan kulut suhteessa kunnallisveron maksajiin suuret, myös hallintokulut ovat monin paikoin melko suuria suhtessa veronmaksajiin. Esimerkiksi joissain kunnissa on urheilukenttää, monitoimitaloa, kirjastoa, kunnantaloa, jne. joiden kulujen maksajina saattaa olla vain 600 työssäkäyvää. Jokainen ymmärtää että siihen kuluu enemmän rahaa kuin esim, isolla kunnalla jossa 1 monitoimitalo palvelee 10000 työssäkäyvää tai 1 kirjasto 20000 työssäkäyvää. Myös pelastuslaitosten ja esim jätehuollon kulut saattavat olla moninkertaiset isoihin kuntiin verrattuna. (HUOM. ei asukasta kohden vaan työssäkäyvää veronmaksajaa kohden)

Eli pienten kuntien 15% kuntaveroon tulisi vielä päälle sotu- ja koulutusvero joka siis sinun laskelmissa laitetaan valtiolle, silloin valtion vero nousisi keskimäärin noin 12% yksikköä jolloin keskituloisen kokonaisverot olisivat seuraavat

Esim. prosentit yksikköjä (jäljelle jäävä kunnallinen vero+uusi valtion sote ja koulutusvero+valtion tulovero)

Espoo 4% + 12% +14% = 30% (vero laskisi noin 5% yksikköä)
Taivalkoski 14% + 12% +14%= 40% (vero nousisi noin 7% yksikköä)

taivalkoski on sattumanvarainen esimerkki... lakselmat tehty molempien kuntien tilinpäätöksistä vuodelta 2010

Tämä siis johtuu siitä että Taivalkoskella yksi kunnallisveroprosentti tuottaa vain noin 105€/ asukas tuloja kunnalle ja Espoossa yksi kunnallisveroprosentti tuottaa kunnalle noin 245€/asukas eli siis yli kaksinkertaisesti, lisäksi muut tulot ovat huomattavasti korkeammat (kiinteistövero, osuus yhteisöverosta jne).

Eli monet pienet kunnat eivät pärjää yksinään tässäkään tapauksessa hetkellisesti nostamalla verot kaksin-kolminkertaisiksi.

Unohtui

Taivalkoski on sitä paitsi hoitanut asiansa vielä hyvin, otin sen esimerkiksi vain sattumalta. Suomessa on kymmeniä huonommin hoidetuja kuntia.


Niin, vertailun vuoksi tällä hetkellä Espoon kunnallisveron tuotto on asukasta kohden 17,75% kunnallisverotuksella on 4774€/asukas ja Taivalkoskella 19,75% kunnallisverolla 2331€/asukas. Merijärvellä veroja tulee 20,00% kunnallisverolla vain 1949€/asukas.

Eli jokainen huomaa että eriarvoisuus tulee liiaan suureksi jos mennään esittämääsi malliin, vaikkakin minun pitäisi varman "kepukaunaisena" espoolaisena malliasi kannattaakin, vähentäsihän se verotustani merkittävästi. Tämä mallisi lisäisi myös muuttajia tänne etelään ja sitä en toivo, myös muualle Suomeen tulee tehdä vahvoja kuntia joilla on vahva väestöpohja jotta kunnat pysyvät elinvoimaisina, tällainen malli olisi noin 70 vahvaa peruskuntaa.

kaaleppi kahjola4 kirjoitti:

Unohtui

Taivalkoski on sitä paitsi hoitanut asiansa vielä hyvin, otin sen esimerkiksi vain sattumalta. Suomessa on kymmeniä huonommin hoidetuja kuntia.


Niin, vertailun vuoksi tällä hetkellä Espoon kunnallisveron tuotto on asukasta kohden 17,75% kunnallisverotuksella on 4774€/asukas ja Taivalkoskella 19,75% kunnallisverolla 2331€/asukas. Merijärvellä veroja tulee 20,00% kunnallisverolla vain 1949€/asukas.

Eli jokainen huomaa että eriarvoisuus tulee liiaan suureksi jos mennään esittämääsi malliin, vaikkakin minun pitäisi varman "kepukaunaisena" espoolaisena malliasi kannattaakin, vähentäsihän se verotustani merkittävästi. Tämä mallisi lisäisi myös muuttajia tänne etelään ja sitä en toivo, myös muualle Suomeen tulee tehdä vahvoja kuntia joilla on vahva väestöpohja jotta kunnat pysyvät elinvoimaisina, tällainen malli olisi noin 70 vahvaa peruskuntaa.

Tiedän nuo valtavat tuloerot asukkaiden kesken ja edelleen erot kunnallisveron tuotossa eri kunnissa ja juuri sillä perusteellahan olenkin valtionosuuksia puolustanut. Kuntaliitos ei ole ratkaisu ongelmaan, koska ansiotaso on yleensä hyvin samankaltainen naapurikunnissa ja kokonaisissa seutukunnissakin, joita hallitus kai tarkoittaa niillä ns. työssäkäyntialueilla.

Mutta tasaukseksi riittäisi kyllä suuripalkkaisten rokottaminen nykyistä suuremmalla valtionverotuksella ja sen tuoton ohjaamisella eri puolille maata.

Kyllä minun mielestäni jokaisen kunnan asukkaat joutavat maksaa mm. noiden mainitsemiesi rakennusten ja paikkojen käyttökulut omasta lompakostaan. Itsehän ovat päättäneetkin, mitä hankkivat ja kuinka prameita energiasyöppöjä niistä tehdään. Kaikissa kunnissa noista osaa ei ole ollenkaan tai ne voivat olla yksittäisen toimijan, esim. urheiluseuran omistuksessa.

Ainoastaan kirjastorakennus taitaa olla lakisääteinen yksikkö ja entisajan holhousyhteiskunnan perintönä myös varustukseltaan ja henkilökunnaltaan säännelty, mutta eiköhän siitäkin kontrollista olla jo vapaita irtaantumaan niin, että kunnan asukkaat pääsevät itse määrittelemään, mitä sisältöä tarvitsevat ja mistä ovat halukkaita maksamaan. Kirjastoa osaa hoitaa motivoitunut merkonomikin, ei hänen akateeminen tarvitse olla.

Kuntalaiset maksakoon myös kunnanjohtajan ja -sihteerin palkan, jos sellaista katsovat tarvitsevansa. 1970-luvun puoliväliin saakka kaikissa kunnissa ei ollut kunnanjohtajaa. Vasta silloin virka tuli pakolliseksi.

Eli kyllä kunnat saavat säästöjä aikaan, kun vain itse pääsevät niistä päättämään.

Asukasluvun nousukaan kuntaliitoksen avulla ei tuo välttämättä apua, sillä se entinen pieni kunta säilyy suhteellisesti yhtä pienenä kolkkana suurkunnan sisällä, jolloin suurkunta voi katsoa mainitsemillasi perusteilla, että sieltä pitää lopettaa kaikki palvelut kokonaan. Pitävät 600 työssäkäyvää liian pienenä määränä palveluille. Parempi silloin, että säilyvät itsenäisinä ja karsivat palveluidensa määrän tai laadun vaikkapa "vain" puoleen.

volmari kirjoitti:

Tiedän nuo valtavat tuloerot asukkaiden kesken ja edelleen erot kunnallisveron tuotossa eri kunnissa ja juuri sillä perusteellahan olenkin valtionosuuksia puolustanut. Kuntaliitos ei ole ratkaisu ongelmaan, koska ansiotaso on yleensä hyvin samankaltainen naapurikunnissa ja kokonaisissa seutukunnissakin, joita hallitus kai tarkoittaa niillä ns. työssäkäyntialueilla.

Mutta tasaukseksi riittäisi kyllä suuripalkkaisten rokottaminen nykyistä suuremmalla valtionverotuksella ja sen tuoton ohjaamisella eri puolille maata.

Kyllä minun mielestäni jokaisen kunnan asukkaat joutavat maksaa mm. noiden mainitsemiesi rakennusten ja paikkojen käyttökulut omasta lompakostaan. Itsehän ovat päättäneetkin, mitä hankkivat ja kuinka prameita energiasyöppöjä niistä tehdään. Kaikissa kunnissa noista osaa ei ole ollenkaan tai ne voivat olla yksittäisen toimijan, esim. urheiluseuran omistuksessa.

Ainoastaan kirjastorakennus taitaa olla lakisääteinen yksikkö ja entisajan holhousyhteiskunnan perintönä myös varustukseltaan ja henkilökunnaltaan säännelty, mutta eiköhän siitäkin kontrollista olla jo vapaita irtaantumaan niin, että kunnan asukkaat pääsevät itse määrittelemään, mitä sisältöä tarvitsevat ja mistä ovat halukkaita maksamaan. Kirjastoa osaa hoitaa motivoitunut merkonomikin, ei hänen akateeminen tarvitse olla.

Kuntalaiset maksakoon myös kunnanjohtajan ja -sihteerin palkan, jos sellaista katsovat tarvitsevansa. 1970-luvun puoliväliin saakka kaikissa kunnissa ei ollut kunnanjohtajaa. Vasta silloin virka tuli pakolliseksi.

Eli kyllä kunnat saavat säästöjä aikaan, kun vain itse pääsevät niistä päättämään.

Asukasluvun nousukaan kuntaliitoksen avulla ei tuo välttämättä apua, sillä se entinen pieni kunta säilyy suhteellisesti yhtä pienenä kolkkana suurkunnan sisällä, jolloin suurkunta voi katsoa mainitsemillasi perusteilla, että sieltä pitää lopettaa kaikki palvelut kokonaan. Pitävät 600 työssäkäyvää liian pienenä määränä palveluille. Parempi silloin, että säilyvät itsenäisinä ja karsivat palveluidensa määrän tai laadun vaikkapa "vain" puoleen.

Juurihan tätä Keskusta vastustaa, eli vaatii että koko Suomessa pitää olla samat palvelut.

Itse olen kyllä täysin samaa mieltä että Kuntien pitää säästää juuri noin kuten kirjoitit, mutta valitettavasti niin paljoa ei voi säästää että köyhimpien kuntien tulot riitäisivät siltikään, etenkään jatkossa kun edelleen maksajat vähenevät kiihtyvällä tahdilla.

Tuo ns. rikkaiden rokottaminen ei oikein enempää kannata, minunkin muutama tuttu on jo siirtynyt Viron puolelle firmoineen karkuun noita kateusveroja, samaan ratkaisuun on päätynyt jo tuhannet muutkin hyvätuloiset. Tällä alkaa olla jo taloudellistakin vaikutusta Suomelle, etenkin ohjelmistofirmojen on kohta vaikea saada työntekijöitä Suomeen ja isot verotulot jää saamatta.

oikeassa oleva d kirjoitti:

Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2010

Kokonaisveroaste

Suomi 42,1%
Ruotsi 45,8%


Näin lyhyen matikan oppimäärällä näyttää siltä että päinvastoin kuin kepuliroisto väittää niin 45,8% > 42,1%

Todistin juuri oikeaksi seuraavan "kepuli=aivoton=idiot"

Kertoovat että ruotsissa on korkeampi tulotaso kuin suomessa. Sielläkin on progressiivinen verotus. Heikolla valuutalla pystyy maksamaan korkeampia palkkoja.

kainuun korpeen vai kirjoitti:

Helsingillä olisi varaa rakentaa joka vuosi yksi linja lisää metroa jos ei tarvitsisi rahoittaa syrjäseutujen syömävelkoja, Ruotsissahan Tukholmalaisten ei tarvitrse maksaa niin paljoa syrjäseutujen tukemiseen koska Ruotsissa saa asua missä haluaa ja täten erämaissa ja soilla ei ole asukkaita joiden palveluihin pitäsi tuhlata ylimääräisä miljardeja.

Tai jos lopettaisivat omakotitalon hintaisien roskakatoksien rakentamisen:D

kepukunnat... kirjoitti:

Oikeassa olet, yksikään kepuli ei vastaa kysymykseen, että mitä tehdään kunnille, joissa valtionveroista katetaan jo yli 50% ja samaan aikaan noissa kunnissa on yhä vähemmän ylipäätään ihmisiä, jotka pystyvät maksamaan veroja. Kunta-asiassa pitää katsoa tulevaisuuteen, ei pelkästään menneeseen tai nykyiseen tilanteeseen. Jotenkin vaikuttaa kepun eväät tyhjiltä ja viimeiseltä hätähuudolta kepuvallasta. Pitäisi myös muistaa, että jos kuntamenoille ei tehdä mitään, niin rasite on entistä kovempi vielä kannattaville yrityksille ja niissä oleville työpaikoille, pelkästään tukia emme voi toinen toiseille maksaa. Paras ratkaisu olisi, että valtion osuuksia pienennettäisiin ja sen jälkeen ratkaisuja kuntaongelmiin alkaisi syntyä luonnollisesti ja nopeasti. Kepun malli on kantaa vettä kankkulan kaivoon.

No... Kaytainen ei ole vastannut vielä mihin ne vanhukset häviävät kun kuntarajuoja muutetaan:D

Katainen on luvannut että kuntakarttaharjoituksen toteutuksen palkinnoksi valtiolla on varaa laitta 30% enemmän rahaa valtionosuuksiin kuin nyt. Eli kuntakarttaharjoituksen toteutus maksaa todellisuudessa valtiolle hirveästi.

Katainen tietää että kunnat ei tule pärjäämään nytkyisen kokoisilla valtionosuuksilla missään tapauksessa.

Katainen käyttää kuntien talouden heikkoutta kiristykeinona 100 kunnan Suomeen. Sen vuoksi nykyiset valtionosuuksien leikkaukset.

laskelmia laskelmia kirjoitti:

RAUTALANKAAAAAA

"Mutta toisin kuin arvelet, kaikissa kunnissa selvittäisiin muutaman prosentin kunnallisverolla"

Minä en arvele vaan tiedän, kävin tutkimassa kuntien tilinpäätöksiä jotka nykyään löytyvät aika laajasti kuniten nettisivuilta, myös kunnat.fi palvelu tarjoaa kuntien tulojen taulukot.

Monissa pienissä kunnissa nuo jäljelle jääneet kunnan tehtävät vaativat noin 10-15 % kuntaveron (merijärvellä jopa 20%), koska kunnallisveron tuotto prosenttiyksikköä kohden on niin pieni ja kunnan kulut suhteessa kunnallisveron maksajiin suuret, myös hallintokulut ovat monin paikoin melko suuria suhtessa veronmaksajiin. Esimerkiksi joissain kunnissa on urheilukenttää, monitoimitaloa, kirjastoa, kunnantaloa, jne. joiden kulujen maksajina saattaa olla vain 600 työssäkäyvää. Jokainen ymmärtää että siihen kuluu enemmän rahaa kuin esim, isolla kunnalla jossa 1 monitoimitalo palvelee 10000 työssäkäyvää tai 1 kirjasto 20000 työssäkäyvää. Myös pelastuslaitosten ja esim jätehuollon kulut saattavat olla moninkertaiset isoihin kuntiin verrattuna. (HUOM. ei asukasta kohden vaan työssäkäyvää veronmaksajaa kohden)

Eli pienten kuntien 15% kuntaveroon tulisi vielä päälle sotu- ja koulutusvero joka siis sinun laskelmissa laitetaan valtiolle, silloin valtion vero nousisi keskimäärin noin 12% yksikköä jolloin keskituloisen kokonaisverot olisivat seuraavat

Esim. prosentit yksikköjä (jäljelle jäävä kunnallinen vero+uusi valtion sote ja koulutusvero+valtion tulovero)

Espoo 4% + 12% +14% = 30% (vero laskisi noin 5% yksikköä)
Taivalkoski 14% + 12% +14%= 40% (vero nousisi noin 7% yksikköä)

taivalkoski on sattumanvarainen esimerkki... lakselmat tehty molempien kuntien tilinpäätöksistä vuodelta 2010

Tämä siis johtuu siitä että Taivalkoskella yksi kunnallisveroprosentti tuottaa vain noin 105€/ asukas tuloja kunnalle ja Espoossa yksi kunnallisveroprosentti tuottaa kunnalle noin 245€/asukas eli siis yli kaksinkertaisesti, lisäksi muut tulot ovat huomattavasti korkeammat (kiinteistövero, osuus yhteisöverosta jne).

Eli monet pienet kunnat eivät pärjää yksinään tässäkään tapauksessa hetkellisesti nostamalla verot kaksin-kolminkertaisiksi.

dilemma: kuntien päätöksenteossa kuntalaisella ei ole osaa eikä arpaa. Hän on vain ärsyttävä riesa. Ilman häntä virkamiehillä olisi paljon helpompaa.

Poliittiset virkanimitykset pitävät huolen, etteivät kuntalaiset saa parasta palvelua päättäjiltään, sanoo kunnallispolitiikan dosentti ja hallintotieteiden tohtori Silvo Kaasalainen.

– Kun virat täytetään poliittisin perustein, asioista paremmin selvillä olevat asiantuntijat hakeutuvat muihin tehtäviin. Poliittisissa virkanimityksissä nimittäjä ja nimitetty hyötyvät eniten, mutta kunnan asukkaat jäävät ulkopuolelle.

Kaasalainen haluaisi Suomeen saksalaisen nimitysmallin, jossa kunnan virkamiehet valitaan pätevyyden perusteella.

– Pari vuotta sitten valtiovarainministeriön ”Kohti kestävää tuottavuutta” -työryhmä pohti, miten Suomen hallintotapa saataisiin tehokkaammaksi. He päätyivät siihen, että tärkeintä on luovuus. Mutta luovuuteen tarvitaan avoimuutta ja luottamusta, ja juuri sehän häviää hyvä veli -järjestelmässä.

kankkulakaivo kirjoitti:

Tähän on helppo ratkaisu, poistetaan kaikki valtiolta tulevat etuudet jotka perustuvat kunnan kokoon tai asukastiheyteen tai kunnan köyhyyteen yms. Kun esim. valtionavustuksista poistetaan nämä etuudet pienenee pikkukuntien valtiosuudet keskimäärin 20-60% jolloin niiden on pakko etsiä liitoksia isoihin kuntiin. Miksi isompien kuntien asukkaiden pitäsi maksaa ylimääräisä veroja näiden syrjäkuntien tekehengittämiseen ja näiden kuntien ylisuuriin hallintokuluihin sekä kalliisiin palveluihin?

Kepuhan kuntaohjelmassaan kannattaa rahan perustetonta tuhlaamista näihin haja-asutus ja syrjäseutulisiin yhä enemmän, vaatien jopa lisäämään näitä tuhlailuavustuksia, rahat kerättäisiin kaupungeissa ja isommissa kunnissa asuvilta. Tätä käsitämätöntä Kepulien aikoinaan luomaa rahanhaaskausautomaattia on ihmetelty myös virkamieskunnassa (valtiontarkastusvirasto).

Näinhän Katainen jo kiristääkin:D Sitten kun liitos on tehty Katainen palauttaa valitonosuudet ja lisää niihin 30%. Mutta ei ennen.

Kiristys on rikos.

Hiohihihihiihhiih kirjoitti:

Tai jos lopettaisivat omakotitalon hintaisien roskakatoksien rakentamisen:D

.

NUTS on Euroopan unionin tilastoluokitusjärjestelmä, jonka perusteella EU maksaa aluetukia rajojensa sisällä. Hallinnon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/NUTS

Kuntakatrtta harjoitus on tehty hallituksen ohjauksessa.

Katainen on antanut kunnille vaihtoehdoksi vain valita jokin muu yhdistymissuunta jos karttaharjoitus eu tunnu mielekkäältä. Mitään liitoksista luopumista Katainen ja hallitus ei hyväksy. Näin se on!!

Eli pakko liityä....mutta liittymisen suunnnan kunta SAA esittä. Mutta kunnilla on pakko esittä jokin liittymisuunta.


Siis ei pakkoliitokisa mutta on kuitenkin pakko kuitenkin johonkin kuntaan liittyä:D

Joo on on se vapaaehtoista:D

Näin oN kirjoitti:

Kuntakatrtta harjoitus on tehty hallituksen ohjauksessa.

Katainen on antanut kunnille vaihtoehdoksi vain valita jokin muu yhdistymissuunta jos karttaharjoitus eu tunnu mielekkäältä. Mitään liitoksista luopumista Katainen ja hallitus ei hyväksy. Näin se on!!

Eli pakko liityä....mutta liittymisen suunnnan kunta SAA esittä. Mutta kunnilla on pakko esittä jokin liittymisuunta.


Siis ei pakkoliitokisa mutta on kuitenkin pakko kuitenkin johonkin kuntaan liittyä:D

Joo on on se vapaaehtoista:D

Kataisella ynnä muilla on visiot liian pieniä.ehdotukseni on.Laitetaan Suomi yhdeksi kunnaksi.Säästöä tulee,kun ei ole hallinnossa väli partaita.Presidentti vastaisi kunnan johtajaa.Hallitus kunnanhallitusta.Edukunta kunnanvaltuustoa.Ajatelkaa mitä säästöä tulisi,kun jäisi väli porras pois

´L Lahtarinen kirjoitti:

Kataisella ynnä muilla on visiot liian pieniä.ehdotukseni on.Laitetaan Suomi yhdeksi kunnaksi.Säästöä tulee,kun ei ole hallinnossa väli partaita.Presidentti vastaisi kunnan johtajaa.Hallitus kunnanhallitusta.Edukunta kunnanvaltuustoa.Ajatelkaa mitä säästöä tulisi,kun jäisi väli porras pois

..

pienimmän kunnan väkiluku on siinä 150 asukaan paikkeilla. Kuntia vähän yli 20 000 hengen maakunnassa on 16.

Ahvenanmaan.. kirjoitti:

pienimmän kunnan väkiluku on siinä 150 asukaan paikkeilla. Kuntia vähän yli 20 000 hengen maakunnassa on 16.

Koko Ahvenanmaa voisi olla samaa kuntaa koko hela hoito.

%% kirjoitti:

Koko Ahvenanmaa voisi olla samaa kuntaa koko hela hoito.

Miksi, mitä järkee?

EU:n peruskirjassa on suositus jäsenmaan aluehallinnon järjestämisestä. Malli on hyväksi ja toimivaksi havaittu – vain Suomesta se puuttuu. Mikä se on?

Suomeen piti perustaa demokraattinen maakuntahallinto jo 1920-luvulla, kunhan yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitun eduskunnan jälkeen oli saatu tasavalta pystyyn ja kuntahallinto jonkinlaiseen kuntoon. Vuosikymmenen lopun lama kuitenkin kaatoi suunnitelmat, jotka hautautuivat myöhemmin sotien ja niiden seurausten alle.

Muualla Euroopassa demokraattinen maakuntahallinto on itsestäänselvyys. Siellä on luontevaa ajatella, että myös maakuntien kokoisilla alueilla veroista ja päätöksistä vastaavat suorilla vaaleilla valitut edustajat. Paikallistasolla hoidetaan sinne kuuluvat asiat, maakunnissa maakuntien asiat, valtion kautta yhden maan kokoiset asiat ja EU:n avulla sitä laajemmat asiat.

Miksi meille ei suoda yhtä paljon demokratiaa kuin muille eurooppalaisille?