Iltalehden pääkirjoitus 29.09.2012
TARVITAAN VÄLITASO JA LÄHIDEMOKRATIAA
YLEn kuntavaalikeskustelu Salossa vahvisti, että pasmat kunta-
uudistuksessa ovat sekaisin. Demarit
tasapainoilevat ja ”sote-alueiden”
valmistelu on jumissa. Suurkuntien
lähidemokratiasta on vasta irrallisia ideoita.
Keskusta tarjoaa maakuntahallintoa, perussuo-
malaisilla ei ole linjaa.
Kuntauudistus on myöhässä. Kuitenkin eksyvän
suunnistajan kannattaa säntäilyn sijaan rauhassa
pohtia, missä on ja minne mennä. Kuntavaalien
jälkeen tilannetta on pohdittava laajapohjaisesti.
Suomen kunnilla lienee enemmän vastuuta
kuin missään muualla. Syypää ei ole eduskunta,
sillä se on täynnä kuntapoliitikkoja. Esimerkiksi
Saksassa kunnilla ei ole edes verotusoikeutta – ei-
kä ole Suomea suuremmilla osavaltioillakaan,
vaikka niillä on muutoin paljon valtaa.
HALLITUKSELLE RIITTÄVÄT keskushallinto
vahvat kunnat. Vaikka tätä voisi teoriassa perus-
tella, sitä ei pysty toteuttamaan. Edes kokoomus-
johtoiset kehyskunnat Espoosta tai Kaarinasta
alkaen eivät suostu liitoksiin. Hallitus onkin
korvaamassa nykyiset himmelit uusilla, kuten
sote-alueilla. Terveydenhoitoon tarvittaisiin
200 000 asukkaan pohja eli ehkä 25–30 kuntaa.
Keskustan Juha Sipilä on palannut maakunta-
hallintoon, jolle siirrettäisiin muun muassa ter-
veydenhoito terveyskeskuksia myöten. Kunnille
jäisi ennen muuta päivähoito sekä perusopetus.
Tietenkin tämä edellyttää hallintoa väliportaal-
la – mutta on sitä nykyisissä kuntainliitoissakin.
Tosin kuntalaisten ja jopa valtuutettujen suoralta
vaikutukselta piilossa.
Tunnustamalla väli-
portaan väistämättömyys
kuntakarttaa ei tarvitsisi
piirtää väkisin uusiksi.
Kuntaliitoksia tulee kan-
nustaa, mutta ainakin Hel-
singissä aiempaa pakkolii-
tosta (vuodelta1946) voisi
lähidemokratian takia
purkaakin. Pääkaupunki-
maakunnan voisi siis jakaa
luonteviin osakaupun-
keihin, kuten muissakin
metropoleissa.
MAAKUNTAPORRASTA ON
vierastettu keskustan
lemmikkinä. Suorassa maakuntavaalissa olisi
kuitenkin ääni ja äänestäjä -periaate, kun him-
meleissä pienillä pitäjillä on usein yliedustus.
Maakunnat voisivat saada osan kuntaverosta.
Monenlaisia kylälautakuntia on jo. Aidossa lä-
hidemokratiassa tarvitaan kuitenkin edustavuut-
ta ja toimivaltaa eli rahaa. Sopivan kokoisissa
peruskunnissa niitä on. Vapaa kansalaistoiminta
täydentäisi kuviota.
Välttämätöntä uudistusta ei saa ajaa karille
arvovaltasyistä.
TARVITAAN VÄLITASO JA LÄHIDEMOKRATIAA
YLEn kuntavaalikeskustelu Salossa vahvisti, että pasmat kunta-
uudistuksessa ovat sekaisin. Demarit
tasapainoilevat ja ”sote-alueiden”
valmistelu on jumissa. Suurkuntien
lähidemokratiasta on vasta irrallisia ideoita.
Keskusta tarjoaa maakuntahallintoa, perussuo-
malaisilla ei ole linjaa.
Kuntauudistus on myöhässä. Kuitenkin eksyvän
suunnistajan kannattaa säntäilyn sijaan rauhassa
pohtia, missä on ja minne mennä. Kuntavaalien
jälkeen tilannetta on pohdittava laajapohjaisesti.
Suomen kunnilla lienee enemmän vastuuta
kuin missään muualla. Syypää ei ole eduskunta,
sillä se on täynnä kuntapoliitikkoja. Esimerkiksi
Saksassa kunnilla ei ole edes verotusoikeutta – ei-
kä ole Suomea suuremmilla osavaltioillakaan,
vaikka niillä on muutoin paljon valtaa.
HALLITUKSELLE RIITTÄVÄT keskushallinto
vahvat kunnat. Vaikka tätä voisi teoriassa perus-
tella, sitä ei pysty toteuttamaan. Edes kokoomus-
johtoiset kehyskunnat Espoosta tai Kaarinasta
alkaen eivät suostu liitoksiin. Hallitus onkin
korvaamassa nykyiset himmelit uusilla, kuten
sote-alueilla. Terveydenhoitoon tarvittaisiin
200 000 asukkaan pohja eli ehkä 25–30 kuntaa.
Keskustan Juha Sipilä on palannut maakunta-
hallintoon, jolle siirrettäisiin muun muassa ter-
veydenhoito terveyskeskuksia myöten. Kunnille
jäisi ennen muuta päivähoito sekä perusopetus.
Tietenkin tämä edellyttää hallintoa väliportaal-
la – mutta on sitä nykyisissä kuntainliitoissakin.
Tosin kuntalaisten ja jopa valtuutettujen suoralta
vaikutukselta piilossa.
Tunnustamalla väli-
portaan väistämättömyys
kuntakarttaa ei tarvitsisi
piirtää väkisin uusiksi.
Kuntaliitoksia tulee kan-
nustaa, mutta ainakin Hel-
singissä aiempaa pakkolii-
tosta (vuodelta1946) voisi
lähidemokratian takia
purkaakin. Pääkaupunki-
maakunnan voisi siis jakaa
luonteviin osakaupun-
keihin, kuten muissakin
metropoleissa.
MAAKUNTAPORRASTA ON
vierastettu keskustan
lemmikkinä. Suorassa maakuntavaalissa olisi
kuitenkin ääni ja äänestäjä -periaate, kun him-
meleissä pienillä pitäjillä on usein yliedustus.
Maakunnat voisivat saada osan kuntaverosta.
Monenlaisia kylälautakuntia on jo. Aidossa lä-
hidemokratiassa tarvitaan kuitenkin edustavuut-
ta ja toimivaltaa eli rahaa. Sopivan kokoisissa
peruskunnissa niitä on. Vapaa kansalaistoiminta
täydentäisi kuviota.
Välttämätöntä uudistusta ei saa ajaa karille
arvovaltasyistä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.