Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    elämääni arkiintunut

    Minun elämässäni on nyt vaihe, jota en olisi voinut ajatella ikinä tulevan mun kohdalle. Olen nyt hyvin yksin murheineni ja iloineni. Ikää on yli viisikymmentä. Mulla mies kuollut ja lapsi myös. Monta lasta jäljellä ja lapsenlapsia. Jopa työpaikka ja koti missä asua. Mutta näin herkkää ihmistä ei kukaan halua seuraansa ei edes lapset. Heillä omat elämät, enkä haluaiskaan sekaantua. Joskus tuntuu, että minua tarvitaan vain ongelmissa. Mut mistä voisi löytää sielunkumppanin, joka ymmärtäis ja olis mun seurana ja kuuntelisi ja juttelisi. Nyt olis se aika, että olen yksin ja ns. tarpeeton.
    2283
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Eikös herkkyys voi olla hyväkin asia? Herkkä huomaa sellaista, mitä muut eivät huomaa, sekä kokee ja tuntee voimakkaasti silloinkin, kun muut jäävät kylmiksi kaikille asioille. Herkkä elää vahvasti.
    Joka tapauksessa olet tärkeä ainakin itsellesi. Kohtelethan itseäsi lempeästi!

    Äänestä

    Hyvä Kaisu-maria. Minulla on samat tuntemukset kuin sinulla. Olen yhden miehen haudannut ja toinen elämäni mies jätti minut kylmästi vain kauniiden kasvojen ja muhkean perän takia .En ikinä uskonut etteä elämä kohtelee näin ihmistä joka vain rakastaa. Olen kohta 60v enkä silti haluisi antaa ,periksi tälle kaikelle joka yrittää lyödä minut matalaksi. Luota vain siihen että,elämä luo uusia polkujaan myös Sinulle. Et ole tarpeeton koskaan aina on joku joka tarvitsee Sinua, lapset lapsenlapset, ystävät ja jos vanhempasi elävät hekin ovat oiva apu yksinäisyyteen, vaikkakin oma äityliinini on joskus raskas hoidettava. Joskus vain tuntuu että saa enemmän murheita kuin jaksaa kantaa, mutta elämä kulkee nyt vain omia polkujaan. Jaksamista vain edelleen,Ps. rakkautta on niin monelaista.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    UPDATE_10096414 kirjoitti:

    Minun elämässäni on nyt vaihe, jota en olisi voinut ajatella ikinä tulevan mun kohdalle. Olen nyt hyvin yksin murheineni ja iloineni. Ikää on yli viisikymmentä. Mulla mies kuollut ja lapsi myös. Monta lasta jäljellä ja lapsenlapsia. Jopa työpaikka ja koti missä asua. Mutta näin herkkää ihmistä ei kukaan halua seuraansa ei edes lapset. Heillä omat elämät, enkä haluaiskaan sekaantua. Joskus tuntuu, että minua tarvitaan vain ongelmissa. Mut mistä voisi löytää sielunkumppanin, joka ymmärtäis ja olis mun seurana ja kuuntelisi ja juttelisi. Nyt olis se aika, että olen yksin ja ns. tarpeeton.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu