täällä on niin avoimet keskustelut menossa, että uskallan myös osallistua. Olen joutunut elämään ihan kauhean asian kanssa jo vuoden. Olen avioliitossa, mieheni kuuluu seurakunnan vanhemmistoon. Miehelläni on toinen nainen, josta hän ei pääse irti. On hirvittävää olla tässä kun en tiedä mitä teen. Eroakin olen miettinyt, mutta kahdenkymmenen yhteisen vuoden jälkeen se ei ole helppoa. Sen olen nähnyt että vaikka kuinka ollaan uskovaisia ja kuulutaan seurakunnan vastuunkantajiin, samat ongelmat on kuin muillakin ihmisillä. Hyvät neuvot olisi nyt tarpeen!
mieheni pettää minua
Hannele
201215
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Sanoo:"Parempi kertarämäys, ku ainanen kitinä"...
Avioero ei ole helppo juttu, mutta ei myöskään niin vaikee juttu mitä luulis...Itse kuitenkin valitset, haluatko jatkaa...ilman menetettyä luottamusta...vai pistätkö kantapäät vastakkain, ja alat rakentaa omaa, kukaties paljon täysipainoisempaa elämää...Tuossa joku"Arska tehtaalla",kommentoi tätä"sikojen palstaksi"...Toisaalta, koska täällä voi kertoa huolistaan anonyyminä...täällä tulee esiin ne jokapäiväiset, tavallisen ihmisen murheet...joita riittää uskovalla siinä, kuin uskomattomallakin...Tällä ei tarvi joka asiaan hymistellä perinnäissääntöjä noudattaen,"Amen / Halleluja",jne...Ehkä se jonkun mieltä riipaisee, että tällä palstalla ei tarvi varjella sitä silkoista ulkokuorta, vaan voi tuoda asiat esiin sellaisina, kuin ne oikeasti, ja todellisuudessa ovat...
"Enkeleitä, onko heitä...yksin kyselen"...laulaa Anne Mattila....EI OLE...Kun ihmisistä on kyse...
Olkoonpa kuinka fiksu ja filmaattinen"veli tai sisar"...Kun pintaa sopivasti nraapaistaan...Ihminen sieltä löytyy...Vajavainen ihminen...Virallisissa ympyröissä niitä ulkokullitettuja toisten tuomitsijoita ja hyvien neuvojen antajia riittää yltäkyllin...Onneksi on olemassa tämä"sikojen palsta",ihmisten keventää taakkojansa...Vointeja vain nimim."Arska tehtaalla", kuten kaikille muillekin...
Hannele...uskon, että asiasi tavalla tai toisella menee parhain päin...Kesaän jatkoa.terv.janos
Provo !
tarkoitat?
hyvänen aika! Ja vielä vanhemmiston veli. Mihin tää maailma on menos????
Et täällä naukuisi :) heh,heh ootpa hauska !
>> Kirjoittanut: Jos, 31.7.2004 klo 13.18
Et täällä naukuisi :) heh,heh ootpa hauska !
Mieti mikä sinulle on todella tärkeää. Jos se on luottamus ja rehellisyys, jätä suhde ja pelasta oma itsetuntosi , naiseutesi ja uskosi. Yhteisöissä ja vastuullisissa asemissa toimivilla, joilta vaaditaan moitteetonta julkisivua, ongelmien rehellinen käsittely muuttuu usein mahdottomaksi. Älä rupea painostamaan miestäsi, ettet joutuisi väkivallan uhriksi. Et välttämättä saa apua kaksinaismoralistisesta seurakunnastakaan. Yritä löytää joku ulkopuolinen, jonka kanssa voit rehellisesti puhua.
Kyllä näitä velikultia on joka lähtöön! Tunnen yhdenkin vanhimmiston veljen joka kieroili toiselta uskovaiselta kokonaisen virman....:)Terv. juppe
"virman".
Ei uskovaisuus suojaa uskottomuudelta. Ei kannata tuomita sitä kolmattakaan osapuolta eli toista naista, sillä hänenkään osa ei ole helppo. Olen itse rakastunut avioliitossa olevaan mieheen. Se ei ollut suunniteltua, siinä vain kävi niin. Nyt elämä on vaikeaa meillä molemmilla. Vaikka kuinka rukoilee, tunteet vievät asiaa eteenpäin. Tunteet voittaa järjen. Vaikeaa, vaikeaa....
sitten rukoilla jos ei siitä kerran ole mitään apua/hyötyä? Senkin ajan voisit käyttää paremmin vaikka tiskaamiseen. Vai kuinkahan kauan sitä yleensä rukoillaan? 10min? Kuinkas monesti päivässä? Toisaalta, eipä minua kiinnostakaan. Ihmetyttää vain miksi ihmiset(?) tekevät kaikkea tuota turhaa.
Voi herrehgud sentään tätä kaksinaismoralismia!
Muistan tapauksen jossa vanhemmistoon kuuluva veli pahoinpiteli vaimoaan parikymmentä vuotta kun mieli teki toista naista mutta aviossa oli pysyttävä aseman takia. Ja seurakunta ei tietenkään "huomannut mitään".
Varo, ettet päädy samaan jamaan. Voit tietysti ottaa asian julkisesti esille mutta muista, että naisilla ei ole täysiä ihmisoikeuksia hellupiireissä. Sinua ei välttämättä uskota tai sitten sinua aletaan syyllistää "oman pesän likaajana".
toi hyvä kommentti. Tuttavani vanhemmistoperheessä kävi juuri näin. Mies teki toiselle naiselle lapsen. Vaimo toi asian esille ja erosi. Lopulta kaikki syyllisti vaimoa ja hän joutui lähhtemään seurakuntayhteisöstä. Mies jatkaa edelleen vanhemmistossa ja nauttii seurakunnan luottamusta.
...juttu!
Kerro seurakunta, niin otan selvän asiasta.
Eiköhän niitä ulkokullitettuja valheveljiä löydy kaikkialta, missä vain on myös rehellisiä, vilpittömiä, todellisia veljiä Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa...
Kuuluu sielunvihollisen taktiikkaan...
Vointeja.terv.janos
Nii, että sielunvihollisen syy. Vihtahousun vastuulla. Eeeei se miehen omalla vastuulla ole, ei.
On ne aikamoisia velikultia ne vanhimmistoveljetkin. Mites on, riittäiskö armoa myös tuolle armon veljelle herrassa, jos hänen pikku syntinsä paljastuisi?
seurakuntakokouksessa, olet itsekkin syyllinen, jos sallit syntiä seurakunnassa.
Jos sinulla on todisteet, kaksi tai kolme todistajaa "vanhinta" vastaan, voit paljastaa asian, sen jälkeen on anteeksi antamisen ja saamisen aika, tai sitten ei.
"Vanhimmasta" riippuu, haluaako lopettaa suhteen, ja palata nöyränä luoksesi anteeksi anoen, voitko sitten antaa anteeksi ?
Vain valoon tuominen voi asian korjata, sekä seurakunta tasolla, että teidän hekilökohtaisessa yhteydessänne . Muussa tapauksessa se kalvaa sinua ja miestäsi sekä on vahingoksi seurakunnalle.
"Minkä valo paljastaa, sen veri puhdistaa !"
Pakko sanoa sananen...
"Jos sinulla on todisteet, kaksi tai kolme todistajaa "vanhinta" vastaan, voit paljastaa asian, sen jälkeen on anteeksi antamisen ja saamisen aika, tai sitten ei."
Kenellä voi olla kaksi tai kolme todistajaa tällaisessa tilanteessa?? Tuskinpa se pyhä uskonvelikulta yleisön edessä hässii.
"Vanhimmasta" riippuu, haluaako lopettaa suhteen, ja palata nöyränä luoksesi anteeksi anoen, voitko sitten antaa anteeksi ?"
Mitä tapahtuu jos nainen ei anna anteeksi? Sataako tuomioita niskaan? Ja muuttuuko pettäjämies seurakunnan silmissä "kostonhimoisen" = anteeksiantamattoman naisen _uhriksi_ ennenpitkää?
"Vain valoon tuominen voi asian korjata, sekä seurakunta tasolla, että teidän hekilökohtaisessa yhteydessänne . Muussa tapauksessa se kalvaa sinua ja miestäsi sekä on vahingoksi seurakunnalle.
"Minkä valo paljastaa, sen veri puhdistaa !""
Jos moinen "kalvaa" myös miestä, älköön pettäkö! Käyttäytymisestä päätellen häntä ei taida paljoa "kalvaa" mikään... korkeintaan pelko kiinni jäämisestä.
Mielenkiinnosta kysyisin voiko kyseisenlainen mies jatkaa vanhimmistossa? Annetaanko hänelle kaikki anteeksi? Onko hän kelvollinen vanhimmistoveljeksi?
ohjeistuksen mukaan ei kelpaa.
Vanhimmalta vaaditaan korkeaa moraalia ja kotinsa sekä perheensä hyvin hoitamista.
Ko veli ei täytä kumpaakaan kriteeriä.