Siitä lähtien kun sain ''kohtauksen'' poikaystäväni mökillä, (kohtaus alkoi yhtäkkiä, en ollut juonut alkoholia, polttanut pari tupakkaa kyllä, sydän hakkasi erittäin kovaa n. 15 tuntia, kun pääsin kotiin ja yritin selittää äidille mikä on niin aloin itkemään, en meinannut saada henkeä ja kädetkin tärisi hysteerisesi) oon pelännyt, että se tulee uudestaan. Kotoa lähteminen vaikkapa vain kouluun ahdistaa. Tuntuu, etten ole enää se sama sosiaalinen ja iloinen oma itseni. Ja tuntuu, etten ole tarpeeksi hyvä, etten kelpaa enää.
Tänään koetta tehdessäni tunsin meneväni paniikkiin. Huono olo iski, en pystynyt keskittymään, sekunti tuntui minuutilta, teki mieli juosta pois. Tuntemukset alkoivat, kun siirryin kokeessa tehtävään joka oli vaikea enkä osannut. Onneksi se meni nopeasti ohi, mutta jätti pelottavan tunteen. Noin on käynyt jo pari kertaa.
Olen myös alkanut pelkäämään, että menetän läheiseni. Joskus kun huono olo vain jatkuu, tuntuu etten jaksa enää. Olisiko kaikki helpompaa jos mua ei olisi enää? Tässä vaiheessa mieleeni tulee poikaystäväni, jonka kanssa tulevaisuus näyttää ihanalta. Tahdon jatkaa ja kokea elämäni hänen kanssaan. Viikonlopun Tallinan matkakin on alkanut pelottaa. Mitä jos huono-olo ja ahdistus iskee sielläkin? Silloin en voi vain tulla heti kotiin turvaan. Olen yrittänyt olla vahva jo pitkään, sillä pelkään että masennun. En halua sitä. Haluisin vain oman iloiseni takaisin ja toivon että tämä menee ohi.
Onko teillä vastaavanlaista?
Tänään koetta tehdessäni tunsin meneväni paniikkiin. Huono olo iski, en pystynyt keskittymään, sekunti tuntui minuutilta, teki mieli juosta pois. Tuntemukset alkoivat, kun siirryin kokeessa tehtävään joka oli vaikea enkä osannut. Onneksi se meni nopeasti ohi, mutta jätti pelottavan tunteen. Noin on käynyt jo pari kertaa.
Olen myös alkanut pelkäämään, että menetän läheiseni. Joskus kun huono olo vain jatkuu, tuntuu etten jaksa enää. Olisiko kaikki helpompaa jos mua ei olisi enää? Tässä vaiheessa mieleeni tulee poikaystäväni, jonka kanssa tulevaisuus näyttää ihanalta. Tahdon jatkaa ja kokea elämäni hänen kanssaan. Viikonlopun Tallinan matkakin on alkanut pelottaa. Mitä jos huono-olo ja ahdistus iskee sielläkin? Silloin en voi vain tulla heti kotiin turvaan. Olen yrittänyt olla vahva jo pitkään, sillä pelkään että masennun. En halua sitä. Haluisin vain oman iloiseni takaisin ja toivon että tämä menee ohi.
Onko teillä vastaavanlaista?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sinulla on paniikkihäiriö joka vaatii vähintään terapiaa, mahdollisesti myös lääkityksen. Eikö äitisi vienyt sinua lääkäriin? Voit mennä sinne kyllä itsekin, terkkari varaa sinulle ajan.