Olen viime aikoina lueskellut epigenetiikkaa ja miettinyt
Tilaa palstan RSS-syöte
Aloita uusi keskustelu
sen vaikutuksia omaan ja lasteni elämään.
Siinä puhutaan , miten ympäristötekijät sammuttavat joidenkin geenien toiminnan, ja miten jotkut toiset geenit taas nousevat toimijoiksi.
Tutkimusryhmä on nyt osoittanut, että stressaava työympäristö muovaa perimää. Siinä kai on juuri tästä kyse.
Stressaava työympäristö muovaa myös työntekijän perimää. Muutos perimässä syntyy todennäköisesti elimistön yrityksenä sopeutua ympäristön haasteisiin, katsoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen tutkimusryhmä.
Työkuormittumisen jatkuessa kysymyksessä voi olla yksi keskeisistä stressiä, uupumusta ja masennusta yhdistävistä molekyylimekanismeista.
Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että pitkäaikainen työstressi voi johtaa uupumukseen ja masennukseen.
Uusimpaan tutkimukseen osallistui liki 50 hoitajaa. Tutkimuksessa verrattiin kovan työstressin alla työskenteleviä sairaanhoitajia niihin hoitajiin, joiden työympäristö oli toisenlainen.
...
Entä opettajan stressaavassa työssä ikänsä ollut ja siinä ohessa lapsia saanut ja aikuiseksi kasvattanut?
Kouluhan voi olla kuin suursikala kiljuvine, tyytymättömine äänineen joka ainoa päivä...sietokyvyn rajoilla mennään.
Myöskin historiassa vuosisatoja koettu nöyryyttäminen ja alistaminen vaikuttavat meidän geeniemme toimintaan. Olimme uotsin alistamina 654 vuotta viime vuosituhannella, sitten vielä 108 vuotta itäisen naapurimme vallassa, paljon jouduimme sietämään.
Jotkut geenit sammuvat, jotkut nousevat toimimaan.
Olemme urheilussa ihmetelleet sitä, etteivät suomalaiset uskalla voittaa.
Olemme myös ihmetelleet sitä, että suomalaiset aina ajattelevat: mitähän ulkomaalaiset ajattelevat meistä.
Selitys on vuosisataisen alistamisen ja nöyryyttämisen vaikutus epigenetiikan kautta.
Tilaa palstan RSS-syöte
Aloita uusi keskustelu
sen vaikutuksia omaan ja lasteni elämään.
Siinä puhutaan , miten ympäristötekijät sammuttavat joidenkin geenien toiminnan, ja miten jotkut toiset geenit taas nousevat toimijoiksi.
Tutkimusryhmä on nyt osoittanut, että stressaava työympäristö muovaa perimää. Siinä kai on juuri tästä kyse.
Stressaava työympäristö muovaa myös työntekijän perimää. Muutos perimässä syntyy todennäköisesti elimistön yrityksenä sopeutua ympäristön haasteisiin, katsoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen tutkimusryhmä.
Työkuormittumisen jatkuessa kysymyksessä voi olla yksi keskeisistä stressiä, uupumusta ja masennusta yhdistävistä molekyylimekanismeista.
Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että pitkäaikainen työstressi voi johtaa uupumukseen ja masennukseen.
Uusimpaan tutkimukseen osallistui liki 50 hoitajaa. Tutkimuksessa verrattiin kovan työstressin alla työskenteleviä sairaanhoitajia niihin hoitajiin, joiden työympäristö oli toisenlainen.
...
Entä opettajan stressaavassa työssä ikänsä ollut ja siinä ohessa lapsia saanut ja aikuiseksi kasvattanut?
Kouluhan voi olla kuin suursikala kiljuvine, tyytymättömine äänineen joka ainoa päivä...sietokyvyn rajoilla mennään.
Myöskin historiassa vuosisatoja koettu nöyryyttäminen ja alistaminen vaikuttavat meidän geeniemme toimintaan. Olimme uotsin alistamina 654 vuotta viime vuosituhannella, sitten vielä 108 vuotta itäisen naapurimme vallassa, paljon jouduimme sietämään.
Jotkut geenit sammuvat, jotkut nousevat toimimaan.
Olemme urheilussa ihmetelleet sitä, etteivät suomalaiset uskalla voittaa.
Olemme myös ihmetelleet sitä, että suomalaiset aina ajattelevat: mitähän ulkomaalaiset ajattelevat meistä.
Selitys on vuosisataisen alistamisen ja nöyryyttämisen vaikutus epigenetiikan kautta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
No, mitäs ne sun omat ajatukset on?
Lyhyesti: Epigenetiikka tarkoittaa, sitä että hankitut ominaisuudet periytyvät.
Taitaa vain toistaiseksi olla aika harvassa todisteet muiden asioiden epigeneettisestä vaikkutuksesta paitsi ravinnon.
Ja ravitsemustietämyskin on vielä varsin vajavaista esim. edes suurin piirtein oikean antioksidanttikoostumuksen suhteen.
Asiaa tutkivat parhaillaan, tosin vasta hiirikokein, suomalaiset...
"Helsingin yliopiston tutkijoiden tuore tutkimus osoittaa, että energia-aineenvaihdunnalla on odottamattoman suuri merkitys kantasolujen toiminnan säätelyssä. Tulokset ovat läpimurto ikääntymiseen liittyvien mekanismien ymmärtämisessä.
Vanhenemiseen liittyvä kudosten rappeutuminen voi johtua kudosten kantasolujen mitokondrioiden toimintahäiriöstä. Helsingin yliopiston tutkijaryhmä kansainvälisine yhteistyökumppaneineen raportoi kiinnostavat tutkimustuloksensa 3.1.2012 ilmestyvässä arvostetussa kansainvälisessä Cell Metabolism - julkaisusarjassa.
Kantasolut ovat niin sanottu elimistön varaosapakki, joka ylläpitää kudosten toimintaa elämän aikana muun muassa osallistumalla vaurioiden korjaamiseen. Kantasolut ovat monikykyisiä: ne pystyvät tuottamaan monenlaisia solutyyppejä verisoluista hermo- ja ihosoluihin.
Mitokondriot ovat solujen moottori: ne muuttavat ravinnon energian solulle käyttökelpoiseen muotoon, polttaen samalla valtaosan hengittämästämme hapesta. Jos palamisessa on häiriöitä, moottori alkaa tuottaa haitallisia päästöjä, perimää ja solunrakenteita vaurioittavia happiradikaaleja. Näitä haitallisia yhdisteitä vastaan toimivat muun muassa antioksidantit.
Jo vuosina 2004 ja 2005 luotiin Ruotsissa ja USA:ssa hiirimalli, jolle kertyy runsaasti mitokondrioiden perimän virheitä. Se johti aikaista ikääntymistä muistuttaviin seurauksiin: ihon ohenemiseen, turkin harmaantumiseen, kaljuuntumiseen, osteoporoosiin ja anemiaan.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa professori Anu Wartiovaaran tutkimusryhmä tutkija Kati Ahlqvistin johdolla osoitti, että juuri kantasolujen poikkeava toiminta voi johtaa näihin ikääntymisoireisiin. Mitokondrioiden toimintavian vuoksi kantasolujen määrä ei vähene, mutta solujen toiminta muuttuu: ne eivät enää kykene tuottamaan hyvin toimivia tehtäviinsä erikoistuneita soluja. Tutkijat havaitsivat, että osa näistä kantasolujen toimintavirheistä voitiin ehkäistä aikaisin annetulla antioksidantilla.
”Tämä viittaa siihen, että hapen yhdisteet säätelevät kantasolujen toimintaa ja että kantasolut ovat erittäin herkkiä mitokondrioiden toimintahäiriöille. Tällä voi olla merkitystä myös mitokondriotautien mekanismien ymmärtämisessä”, professori Wartiovaara sanoo.
Tulokset ovat läpimurto ikääntymiseen liittyvien mekanismien ymmärtämisessä, ja korostavat energia-aineenvaihdunnan odottamatonta tärkeyttä kantasolujen toiminnan säätelijänä ja kudosten ylläpitäjänä.
http://www.sttinfo.fi/pressrelease/detail.do;jsessionid=77D508319B64168817CEE34E1160D783?pressId=41391&searchKey=1&languageId=FI
Epigenetiikka on mullistanut ajattelua periytymisen suhteen, se on aivan selvä.
Hyvä on, ett tutkimus menee eteenpäin vanhoista luuloista piittaamatta!