Luomiskertomus ja karkoitus paratiisista?

Eevan sukua langenneina ihmisinä itsessämme. Mutta Jeesuksessa se synnin kirous ja hengellinen kuolema katkeaa ja menettää otteensa.

Jumala on säätänyt ihmisen osaksi tämän minkä moninaisena näemme, mutta myös antanut sen toivon samonan voittaa kuoleman ja synnin ja tämän maailman herran ja muut vaikutukset.

Monesta asiasta voidaan kysyä "Miksi?" ja moneen kysymykseen voidaan jonkinlaisia vastauksia myös löytää Raamatusta.

Tärkein on Isä Jumala ja Poika Jeesus ja Pyhän Hengen osallisuus jokaiselle ihmiselle! Näkymättömät ovat yhtä todellisia kuin näkyväiset, mutta näkymättömät pysyvät ja näkyväiset katoavat, on se ihmeellistä.

Eletään hengellistä hyvää elämää ja kilvoitellaan jalo uskon kilvoitus, sillä palkka on siitä suuri kun voittajana perille pääsee Jeesuksessa. Ei omin voimin vaan Hengellä Jumalan!

Onko luomiskertomusta pidettävä vain runollisena tulkintana ihmiskunnan synnystä//

ehei veikkonen unohda tuo runoilu,,ja lue vaan aale tynnia-tai eino leinoa jos haluat runoja.. raamattu on ja pysyy tosiasiana.. ota se niin kun se on..

Luomiskertomus on vertauskuvallinen. Siinä on kaksi osaa. Ensin oli hengellinen luominen, jonka kuvataan tapahtuneen kuudessa päivässå. SItä seurasi fyysinen toteuttaminen, jonka alkua kuvataan näin:
1. Moos. 2
1 Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on.
2 Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. [2. Moos. 20:11, 2. Moos. 31:17; Hepr. 4:4]
3 Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään.
4 Tämä on kertomus siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa silloin kun ne luotiin. Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan,
5 ei maan päällä ollut vielä yhtään pensasta eikä edes ruoho ollut noussut esiin, sillä Herra Jumala ei ollut antanut sateen kastella maata eikä ihmistä vielä ollut maata viljelemässä.
6 Mutta maasta kumpusi vettä, ja se kasteli maan pinnan.

Ei siis mainita mitään siitä kuinka kauan tuo fyysinen toteuttaminen kesti, kuin mainiten, että annettiin sateen tulla. Edes ihmistä ei ollut vielä silloin maan päällä. Tämä antaa tilaa ajatella, että ihminenkin luotiin fyysisesti siihen tapaan kuin kehitysopissa oletetaan.

Näkisin niin, että luomiskertomus opettaa perusasioita Jumalasta ja maailmasta, kuten että on olemassa persoonallinen Luoja, joka on erillään luomakunnasta, mutta kuitenkin siinä läsnä ja johon ihminen voi olla persoonallisessa suhteessa, että ihminen on luotu Jumalan kuvan kantajaksi ja näin ihminen heijastaa erityisellä tavalla jotain Jumalasta ja että ihmisen elämänkumppani on vastakkainen sukupuoli, ei eläin. On mahdollista, että luomiskertomuksen yksi tarkoitus on myös kumota sellaisia pakanallisia ajatuksia, kuin että taivaankappaleet olisivat jumalia.

Ajattelen, että syntiinlankeemuskertomus on parempi tulkita siten, että ihminen eli alunperin yhteydessä Luojaansa, mutta tämä yhteys rikkoutui. En tulkitse sen olevan vain jotain, mitä tapahtuu jokaisessa ihmisessä. En osaa sanoa, miten lankeemus tarkalleen ottaen tapahtui, mutta se tapahtui käsittääkseni jo kivikaudella.

Uskon, että jos Jumala tuomitsisi oikeudenmukaisesti, yksikään ei pelastuisi. Jos meistä on epäreilua, että Jumala lukee meille syyksi alkuihmisen lankeemuksen, on loogista ajatella, että sekin on epäreilua, että Jumala lukee syntimme Jeesuksen syyksi ja Jeesuksen kuuliaisuuden meidän ansioksemme.

Luulen, että Jumala kyllä pelastaa ainakin ne pienet lapset ja vaikeasti kehitysvammaiset, jotka eivät ole tehneet väärin, kun eivät ymmärrä oikean ja väärän eroa. Me loput olemme vastuussa siitä, että olemme toimineet tietoisesti väärin. Mikä on niiden kohtalo, jotka eivät ole kuulleet evankeliumia on Jumalan käsissä, mutta kuten John Stott sanoi, jos heidän on mahdollista pelastua, on se todennäköisesti vaikeampaa, kuin niiden kohdalla, jotka ovat kuulleet hyvän sanoman.

Mielestäni Raamatun tärkein sanoma on Kristuksen persoona ja työ, joka tulee ymmärrettäväksi suuren kertomuksen kautta (pelastushistoria) luomisesta lankeemuksen ja lunastuksen kautta uuteen luomiseen. Eettiset säännöt eivät nähdäkseni ole kristinuskon syvin sisältö, vaikka mm. kymmenen käskyä, rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö ovatkin tärkeitä eettisiä ohjeita.