Työpahoinvoinnista

Onneksi ei enää !! Onnellisesti eläkkeellä Kumpulan käärmeenpesästä.

Jep, pomona on kivaa nykyisin. Miten sellaiseksi pääsisi? Tämän tyhmemmäksi en enää omassa ammatissani tule, joten olisi aika saada ylennys. Uraputki on kuitenkin tukossa, kun pomoporras on jo täynnä idiootteja.

Minäkin muistan tuon kultaisen ajan. -90 luvulla kun kansan piti pelastaa pankit ja keinottelijat tapahtui muutos työelämässä. Alettiin piestä työntekijöistä viimenenkin voimavara irti ja samalla huonontaa radikaalisti asemaa ja ehtoja.

2002 sain tästä tarpeekseni ja irtauduin juoksilaan asemasta vaikka työikää on vieläkin runsaasti tähteellä. Tilanteeni oli ja on sellainen, onneksi, että saatoin ilman isompia taloudellisia menetyksiä siirtyä katselemaan hullunmyllyä sivusta. Onneksi ei ollut asunto eikä muuta velkaa isosti joka olisi pakottanut jatkamaan hullujenhuoneella.

Siinäpä melskaavat tuumin aamuisin kun väki kiirehtii tympein ilmein orjaleireihinsä. Ääneen en tätä sano koska todellisuudessa säälin heitä ja olen myötätunnosta mykkyrässä mennessäni takaisin maate.

En kyllä ihmettele jos kuulen sen, ja sen ihmisen tehneen itsemurhan. Työ tappaa näinä aikoina. Ne harvat jotka vielä " joutuvat" tekemään suorastaan pakosta työtä ovat todella pississä.

Pitää muistaa se,että työpaikan positiivisen hengen voi tuhota jo yksikin seläntakana puuhaaja.Tälläinen henkilö myrkyttää työpaikka viihtyvyyden,lällättämällä pomojen kanssa muista työntekijöistä keksimiään juttuja.

Mutta se ei yksin tee kiirettä työhön.

Juoskaa rengit töissä, kävely ei riitä.