Voiko "portti" viinitarhaan löytyä tämän palstan kautta.
Minun mielestäni voi, mutta vaikea sitä on löytää.
Palstalla kirjoittavien joukossa on vain hyvin vähän Jeesuksen luokse ohjaavia kirjoittajia.
Suurin osa Raamattua paljon siteraavista haluaa ohjata etsivän sielun ensisijaisesti itsensä luokse.
Varsin usein näkee, että kirjoittaja kiittää Herraa, kun joku kiittelee kirjoittajaa itseään.
Voiko enemmän enää pieleen mennä.
Portin eteen on kasvatettu eksytyksen pusikko, piikkipensaista.
Kavahda siis sinä etsien kulkeva heitä jotka tahtovan sinun kiinnittävän katseensa itseensä, eikä itse uskon alkajaan ja vaikuttajaan, Herraan Jeesukseen.
Kavahda heitä, jotka kertovat kirjoittavansa totuudessa, tuodessaan vain omaa näkemystään päivä toisensa jälkeen esille.
Kavahda heitä, jotka piilottavat Jeesuksen selkänsä taakse.
Minun mielestäni voi, mutta vaikea sitä on löytää.
Palstalla kirjoittavien joukossa on vain hyvin vähän Jeesuksen luokse ohjaavia kirjoittajia.
Suurin osa Raamattua paljon siteraavista haluaa ohjata etsivän sielun ensisijaisesti itsensä luokse.
Varsin usein näkee, että kirjoittaja kiittää Herraa, kun joku kiittelee kirjoittajaa itseään.
Voiko enemmän enää pieleen mennä.
Portin eteen on kasvatettu eksytyksen pusikko, piikkipensaista.
Kavahda siis sinä etsien kulkeva heitä jotka tahtovan sinun kiinnittävän katseensa itseensä, eikä itse uskon alkajaan ja vaikuttajaan, Herraan Jeesukseen.
Kavahda heitä, jotka kertovat kirjoittavansa totuudessa, tuodessaan vain omaa näkemystään päivä toisensa jälkeen esille.
Kavahda heitä, jotka piilottavat Jeesuksen selkänsä taakse.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Portti iäiseen elämään löytyy Jumalan sanasta, pelastuksen
evankeliumista. Tiedätkö sinä Usko Toivonen, kuka on ovi
Isän tykö taivaan valtakuntaan? Lue, mitä Jeesus sanoo:
"Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi. Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen." Joh.10:7,9.
Jeesus on ainoa tie, joka johtaa elämään.
Jeesus on ainoa totuus, johon voi luottaa.
Jeesus on ainoa elämän lahjan antaja.
Toivon, ettet ainakaan minua tuomitse niiden joukkoon, jotka
sinun mielestäsi >>piilottavat Jeesuksen selkänsä taakse
Eikö semper ole aika alentavaa kysyä jo pitkään uskossa olleelta, että tietääkö hän kuka on ovi Isän tykö taivaan valtakuntaan?
Se tiedänkö vai enkö tiedä, selvinnee tuosta avauksesta.
Ja juuri siksi avauksen tein, koska on heitä, jotka etsien kulkevat.
En ole tuomitsemassa ketään, luulisin että jos johonkuhun avaukseni "kolahtaa" tunnistaa siitä itse itsensä.
Kolahti jo semperiin.
Kyllä selviää heti ymmärryksen omistavalle.
Avaukseni perimmäinen tarkoitus ei ole nostaa mitään yksittäistä nimimerkkiä/kirjoittajaa, vaan itsekunkin toimijan pohdittavaksi.
Ollako kirjoittamassa niinkuin Herralle, vaiko oman kunnian vuoksi.
Antaako vesiojan viereen istutetun puun vapaasti vihannoida ja tuottaa hedelmää.
3. Hän on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönä, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu; ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.
Ps. 1.
Annetaan kiitos kenelle se kuuluu.
Evankeliumi on niin yksinkertainen ymmärtää ja löytää, että siihen ei kauheasti suunnistajan lahjoja tarvita. Ihmiset vain siinä omassa mahtavassa viisaudessaan tekevät siitä niin merkillisen ja vaikean käsittää. Yksinkertaisuushan on nykyihmiselle kauhistus, vaikka monet asiat ovat varsin yksinkertaisia.
Kiitos vielä avauksestasi, Usko Toivonen! kyllä se kolahti..:)
Kerron sinulle rehellisesti ja avoimesti, miksi se "kolahti":
Palstalla todellakin on kirjavaa opetusta ja näkemystä pelastuksen tiestä. Rimaa asetetaan milloin millekin korkeudelle. Monenlaisia pääsyvaatimuksia luetaan niille, jotka ovat kolkuttamassa ovea.
Minä reagoin sentähden, koska pidän suunnattoman tärkeänä sen, että Jeesus on ovi ja tie pelastukseen jokaiselle, jonka Isä kutsuu.
Haluan olla kaikista viimeisenä se, joka asettaa teologisia ehtoja tai puhdistautumisvaatimuksia Jeesuksen luo pääsemiselle.
"Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.
Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo Häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä." Joh.6:37,40.
Minä en ole kiitoksia vailla, eikä niitä juuri ole näkynytkään. Mutta olen viime aikoina tehnyt muutaman aloituksen palstalla ja katson sentähden aiheelliseksi tuoda näin esille oman uskoni perustan.
Minun motiivini on tuoda esiin Sanan totuutta uskon kilvoittelijoille.
Pelastusta vasta etsivälle haluan osoittaa vain yksin Jeesusta:
usko Häneen, tunnusta Hänet ihmisten edessä ja seuraa Häntä!
Toivottavasti tämä kolahti Usko Toivoseen sen verran, että hän rohkenee ottaa suoraan kantaa siihen, mikä on sanomani.
Tämähän on ensisijassa keskustelu- eikä julistuspalsta, joten yllämainittu pyyntö Usko-veljelle on hyvin kohtuullinen.
Ja nyt Usko reilusti vastaamaan, pistä tulemaan suorat sanat
"it's-man-to-man" -periaatteella; nyt ei riitä kiltti luimistelu;)
En näe tuossa sanomassasi äkkisistään mitään vastaansanottavaa ole.
Ainoa mikä töksähtää, on : " motiivini on tuoda esiin Sanan totuutta .. ".
Tämä "totuus" on juuri se, mikä tuo palstalle paljon eripuraa, ja jos tätä palstaa lukee joku pelastusta etsivä, niin todennäköisesti menee ymmälleen, lievästi ilmaistuna.
Oikeassa olemisen pakkomielle voi saada aikaan vakaviakin seuraamuksia.
http://pandora.lib.hel.fi/kivi/nayte/viita_satakieli.htm
"OMAN USKONI PERUSTAN" Juu, sitäpä semper esille tuo ja samalla polkee jalkoihin muiden uskon.
Hyvä aloitus,tänne myös upposi ja kolahtikin.
Kiitos siitä.
Ehkä noilla uskovaisilla on meneilään se vauhtisokeus.
Eivät sanoiltaa huomaa pientä matkaajaa seläntakana.
Ja se jeesuskin unohtuu sinne seläntaa.......:=((
Kyyneleet tuli silmiin, kun luin tuon runon. Me voidaan olla oikeassa ja kuitenkin niin väärässä.
Yli perunamaan, läpi ikkunain
se laulu helisi, helisi vain
ei näkynyt laulajaa.
Satakieli se on! minä julistin.
He nauroivat, isä ja äitikin:
Voi lapsi parka, ei koskaan saa
piha tämmöinen sellaista kunniaa:
mikä lienee pesätön peipponen!
Olin onneton, puolesta laulun sen
vain itkua vailla, kun häveten
pojansilmin uhmasta liekehtivin
ulos tölmäsin hullussa hurmiossa
ja hiivin suojassa pensasrivin
kuin kissa syvässä ruohikossa
ja, laulajan kunnian tähden
kiven sieppasin maasta ja - osuipas!
Miten onkaan Jumala avulias
ja altis luodun mieli.
Minä onnekas
sain todistaa kaikkien nähden:
se OLI satakieli.
Teoksesta Käppyräinen (1954)
Lauri Viidan runossa on kauneutta ja sisältöä, mutta en löydä siitä Sanan totuuteen viittaavia piirteitä. Olisiko 'satakieli' totuus vai totuuden puolustaja, vai poikako sitä oli... Sanohan sinä, jos olet osviittaa runoratsulta saanut.
Totuus tuo eripuraa, siinä olet oikeassa, Usko Toivonen.
Jeesus on Totuus ja Hän on tullut loukkauskiveksi monille.
Luuk.12:51-53 "Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta.
Sillä tästedes riitautuu viisi samassa talossa keskenään, kolme joutuu riitaan kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan,
isä poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtänsä vastaan ja tytär äitiänsä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiansa vastaan."
Niin, tuo mitä tuot esille, kertoo uskon Jeesukseen olevan rajapyykki.
Aivan kuten alkuseurakuntaa vainottiin, koska he huusivat avuksensa Herranaan Jeesuksen nimeä.
Mutta miksi Jeesukseen uskovat, Jeesuksessa Kristuksessa, Totuudessa olevat riitelevät keskenään ja käyttävät suunnattomasti siihen voimavarojaan ja aikaansa.
Onko tällainen Kristuksen palvelemista? Onko tällainen Jumalan valtakunnan
julistamista?
Jääkö itse Totuus syrjään?
Tein aloituksen Sanan totuuden etsimisestä ja tuntemisesta.
Haastan sinut rakentavaan ja asialliseen keskusteluun siellä.
Ystävällisesti,
SF
Ei kestä kiittää.
Yksi kimmoke tämän avauksen tekemiselle oli nimittäin sinun avauksesi,
jossa kysyit miksi uskovat riitelevät.
>> Kyyneleet tuli silmiin, kun luin tuon runon. Me voidaan olla oikeassa ja kuitenkin niin väärässä. >>
Aivan, ja meidän vääräin puolesta Jeesus uhrautui, että meillä elämä olisi.
1. Piet. 3:18
Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä,
Moni silmäkulma on kastunut Jeesuksen armon suuruuden edessä.
Kiitos Herra Jeesus!
Totuuden sanassa kaikki ei aina tarvitse olla kirjaimellisesti tarkkaan eriteltyä. Laurin Viidan runoissa yleensä on paljon sellaista syvältä koskettavaa, mutta herkkää.
Satuttamiseksi heitetyillä kivillä on ihmeellinen taipumus osua juuri siihen arimpaan ja heikoimpaan kohtaan. Uskon, että kaikki me kannamme omassatunnoissamme haavoittunutta enkeliä.
Ekivaari: >>Totuuden sanassa kaikki ei aina tarvitse olla kirjaimellisesti tarkkaan eriteltyäuskon, että kaikki me kannamme omassatunnoissamme haavoittunutta enkeliä
Sanopa mitä tahansa, Semper.Fidelis, niin sana tulee Isästä eikä Isä sanasta. [1. Kor. 3:23]
Mielelläni toistan sinulle Jeesuksen omat sanat:
"Minä ja Isä olemme yhtä." Joh. evankeliumi 10:30.
He ovat YHTÄ JA SAMAA olemusta, Isä ja Poika.
Sen yhteyden ulottuvuudet pysyvät meiltä salassa.
Eivät sen yhteyden ulottuvuudet salassa ole keneltäkään meiltä, jotka tiedämme kuuluvamme täydellisesti samaan yhteyteen kuin Isä ja poika;
Johannes 17
11 "Ja minä en enää ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yhtä niinkuin mekin.
21 että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että - h e k i n - m e i s s ä - o l i s i v a t, - niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.
22 Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että - h e - o l i s i v a t - y h t ä, - niin kuin me olemme yhtä-
23 minä heissä, ja sinä minussa-että - h e - o l i s i v a t -
t ä y d e l l i s e s t i - y h t ä, - niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut."
Jesaja 60
17 "Minä tuon vasken sijaan kultaa, ja raudan sijaan minä tuon hopeata, puun sijaan vaskea ja kiven sijaan rautaa. Ja minä panen sinulle esivallaksi rauhan ja käskijäksi vanhurskauden.
18 Ei kuulu enää väkivaltaa sinun maassasi, ei tuhoa, ei turmiota sinun rajaisi sisällä, ja sinä kutsut - p e l a s t u k s e n -
m u u r i k s e s i - j a - k i i t o k s e n - p o r t i k s e s i."
Jumalan porteista käydään sisälle kiitollisella - m i e l e l l ä.
>> Jumalan porteista käydään sisälle kiitollisella - m i e l e l l ä. >>
Aivan varmasti! Uuteen Jerusalemiin porteista sisälle käyvät varmasti riemuitsevat.
Ja se on riemu, on paljon paljon riemuisampaa, kuin se ilo, mitä palstakirjoittaja ehkä kokee saadessaan "jallitettua" toista kirjoittajaa oman nimensä kunniaksi.
Taivaassa näistä "jallituksista" ei riemuita, siellä riemuitaan jokaisesta syntisestä, joka kääntyy Jeesuksen puoleen ja tekee parannuksen.
Perillä riemuitsevat Jeesuksen luokse tulleet.
Mitä sitten pitää tuoda esiin, ellei kirkasta selvää evankelimin sanomaa?
Ja mitä vastaan pitää sotia, ellei kaikenmailman jokamiejhen oppeja ?
mikä on arvokkaampaa kuin terve evankeliumi jonka löytää jokainen halullinen sielu omasta Raamatustaan !
pitääkö lasten antaa maistaa joka kupista ensin, ja sitten kun ovat sairaita, sitten vasta alkaa lääkitä. Ennakoiva ehkäisy lienee parasta Hengenkin saralla.
Usko Toivonen kirjoitti avauksessaan:
>>"Varsin usein näkee, että kirjoittaja kiittää Herraa, kun joku kiittelee kirjoittajaa itseään.
Voiko enemmän enää pieleen mennä."
En sen kummemmin viitannut "ekivaariinkaan", mutta joku saattaa tunnistaa itsensä avauksen aiheesta.
En mielelläni kaivele toisten kirjoituksia jäljestäpäin, mutta tässä kuitenkin yksi
ekivaari
19.6.2012 15:50
>> Kiitos Jumalalle, 14, kun huomaan yhä useampien ymmärtävän kirjoituksiani oikein ja saavan niistä rohkaisua. >>
Eikä nyt ole tarkoitus todistella toisten sanomisia, vaan itsekunkin pohdittavaksi,
palvelenko enemmän Herraa vaiko itseäni.
Ohjaanko etsiviä Jeesuksen luokse?
Yli perunamaan, läpi ikkunain
se laulu helisi, helisi vain
ei näkynyt laulajaa.
Satakieli se on! minä julistin.
He nauroivat, isä ja äitikin:
Voi lapsi parka, ei koskaan saa
piha tämmöinen sellaista kunniaa:
mikä lienee pesätön peipponen!
Olin onneton, puolesta laulun sen
vain itkua vailla, kun häveten
pojansilmin uhmasta liekehtivin
ulos tölmäsin hullussa hurmiossa
ja hiivin suojassa pensasrivin
kuin kissa syvässä ruohikossa
ja, laulajan kunnian tähden
kiven sieppasin maasta ja - osuipas!
Miten onkaan Jumala avulias
ja altis luodun mieli.
Minä onnekas
sain todistaa kaikkien nähden:
se OLI satakieli.
Lauri Viita
Teoksesta Käppyräinen (1954)
Juuri näin: Minä oikeaoppinen
Oikeassaolemisen palossamme heitämme kivellä ja tapamme Hänet, jonka olemassaolosta pyrimme todistamaan, heittämällä kivillä ja lyömällä Hänen omiaan, Hänen ruumiinsa jäseniä.
Ymmärtämättä, että jokainen isku ja haava Hänen omiinsa on isku ja haava Hänen ruumiiseensa!
Eli tämä runo kertoo paremmin, kuin hyvin juuri siitä, miten lapsellisia ja ajattelemattomia me olemme, saadaksemme todistaa olevamme oikeassa ja totuudessa!
KIITOS TÄMÄN ESILLE TUOMISESTA!
Tämä on lisänä siihen, mitä olen viime aikoina koonnut erästä tarkoitusta varten, joten vaikutit laajemmaltikin kuin vain täällä foorumilla, eli olit Taivaallisen Isän viestintuojana!
Lahkolainen haukkuu luterilaisia kääntymättömiä ja kuitenkin ylistää jumalattoman runoja.