Onko köyhyys itse aiheutettua ja omien valintojen tulos? Kaikilla meillä suomalaisilla on mahdollisuus yhtäläiseen koulutukseen, joten eikö silloin jokainen ole oman onnensa seppä. Se miten oman koulutuksensa hyödyntää on kiinni omista valinnoista. Voiko yhteiskuntaa syyttää, jos sairastuu? Työkyvyttömyyseläke tai uudelleen kouluttautuminen ovat vaihtoehtoja, vuosia jatkunut sairaslomalla oleminen on valinta. Entä jos joutuu työttömäksi? Kaikilla on samanlainen mahdollisuus uudelleen kouluttautua ja palata sitä kautta työelämään, siis jos on halua. Tuet ovat liian pienet ja syystä! Ne on tarkoitettu vain väliaikaisiksi tukimuodoiksi, ei kenenkään koko elämän ”palkkasaataviksi”. Monet kouluttautuvat uudelleen, vaihtavat työpaikkaa ja vaihtavat jopa alaa saadakseen paremman tulevaisuuden. Itse olen sitä mieltä, että työtä kyllä löytyy, jos on valmis niitä tekemään.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Minä ainakin hankin ammatin elektroniikka teollisuudesta, joka katosi melkein kokonaan suomesta muutama vuosi ammattiin valmistumisen jälkeen.
Kaksi ammattia on, mutta töitä ei.
Nykyään ei tämän alan työpaikkoja Suomessa ole ja ne vähätkin mitä on ne on vuokrafirmojen kautta. Viimeisetkin isot elektroniikka alan työnantajat lopettelee kuten Nokian Salon tehdas.
Sen jälkeen vielä opiskelin toisen ammatin ja tein töitä vartijana. Tämä ammatti loppui kun työtehtävässä tuli vahinko joka meni sitten oikeuteen. Esimiehet olivat muuttaneet työtehtävät sellaisiksi, että ei niitä enää pystynyt tekemään kaikkien pykälien mukaan joko joutu jättämään osan tehtävistä tekemättä (laitonta) tai sitten hutiloimaan niin, että virheiden riski kasvaa kokoajan. Oikeudessa esimiehet olivat sitten niin lipeviä, että välttävät lähes kaiken vastuun ja vierittivät syyn tavalliselle rivimiehelle.
Olen yrittänyt opiskella kolmatta ammattia, mutta on tullut pieniä ongelmia terveyden kanssa ja kun ikää on tullut lisää ei se enää ole niin helppoa. Tällä tavalla minusta tuli köyhä. Osa syynsä on viranomaisten kylmä asenne kun opinnot eivät edenneet enää kolmannella kerralla iskivät karensit ja muut niskaan. Lopulta olin sitten niin masentunut viranomaisten juoksuttamisen ja nöyryyttämisen takia, että piti ravata mielenterveystoimistojen luukuilla, että jotenkin jaksaa. Viimeiseen saakka kieltäydyin hakemasta apua, mutta lopulta oli pakko kun kaikki päivät alkoivat mennä sen pohtiessa miten päätän päiväni.
Olisi pitänyt nuorempana tajuta hankkiutua alalle, jossa on turvatummat työsuhteet ja ei liikaa vastuita joista voi tulla virheitä. Vastuunottamisesta ei automaattisesti saa palkintoa vaan siitä voi myös joku saada syyn ristiinaulita sinut tai pelastaa oman nahkansa kustannuksellasi.
Sellainen tarina... Tässä on joutunut nöyrtymään ja myöntämään olevansa samanlainen vähäosainen nykyään kuin kaikki muutkin. Joskus minäkin harrastin urheilua ja luulin olevani jotain. Köyhyys ja kun ongelmat on pahentuneet se on vienyt kaiken itsetunnon.
Ei ihminen ole mikään kone josta otetaan voittoa ja heti kun voittoa ei enää tule ajetaan tyhjän päälle kilometritehtaalle. Ne minä ainakaan ole. Olin perhanan tunnollinen ja uskollinen työntekijä kaikkeni tein työantajan eteen ja kun pihalle dumpattiin toinen toisensa jälkeen otin sen niin raskaasti, että ei pää enää kestänyt.
Tämä yhteiskunta minut sairastutti ei antanut arvoa uskollisuudelle ja tunnollisuudelle vain voitto merkitsi. Nyt sitten veronmaksajat joutuvat maksamaan laskua kun asiat meni lopulta näin kun meni. Tunnollinen ihminen ei pysty ottamaan sitä kevyesti kun hänet hylätään kerta toisensa jälkeen. Toisaalta joku on sanonut, että ei ole terveyden merkki jos sopeutuu sairaaseen yhteiskuntaan.
Kyllä, minä olen valinnut lähes 20 leikkausta 7 vuoden sisällä.. rattoisaa olla aina helvetin kivuissa sairaslomalla. :) Suosittelen sullekin tätä valintaa.
Mutta ylipainosta ei pääse kukaan aukomaan päätä. Siinä ovat monet oikeassa, että turha syyttää köyhyyttä läskistymisestään. Tiedän kokemuksesta, että alta 50 kilosena pysyy tahtomattaankin, mikäli hakee lääkkeet apteekista ajallaan.
Pari ammattitutkintoa ja yks AMK-koulutuskin on jo hankittu sinnitellen vuosien varrella. Voin sanoa olevani ammattilainen tietyillä aloilla ja palkatta minut otetaan kyllä "harjoittelemaan" innolla.
Paha vaan, kun lopulta ei riitä rahat sekä sairauskuluihin että töissä käyntiin. Autoon ei ole varaa mun tuloilla ikinä, joten hieman on haasteellista nuo vuorotyöt palkatta erityisesti.
Eikä ylläpitokorvauksia tipu, koska se on harkinnanvarainen ja kannustava. Kun itse menet ja haet edes harjoittelua, niin kielteinen päätös on tullut tähän mennessä joka kerta.
Luojan kiitos en kuole silti nälkään, on pienipalkkkainen puoliso. Neuvottiin kerran, että puolison kuuluisi hoitaa matkat harjoitteluun yms. Millähä rahalla.. Toki voin leveillä, että enpä saa sossusta rahaa enkä asumistukia ym luksusta. Näppiin jää alle 200 e joka kk. On minimoitu asumiskulut, joten pystyn maksamaan osuuteni helposti. Muuhun ei sitten jääkään.
Joten aika ruhtinaallisia ovat yksinelävien tuet.. pakko sanoa tästä näkökulmasta. Kaikilla ei puoliso elätä ja ostele mitään toiselle. Armosta saan katon pääni päälle ja tehdä kaik kotihommat kipurien voimalla. Ai et on herkkua.. saisin kuulemma 350-500 euroa kuussa enempi tukia, jos asuisin yksin. Kyllä pitkään olen jo harkinnut sitä. Hah, sitten voin loisia päänaukojien verorahoilla.
Oikeasti, kun vuosia on kitkutellut näin.. kuulostaa se perustoimeentulotukikin todella luksukselta. :D
Viimeksi ns.paskahommiin hakiessani todettiin, että olen liian suuri riski työterveyshuollon mielestä ja jopa ylikoulutettukin.
Kun ei paikat pysy kunnossa paria kk pidempään.. ja ulkoisesti minussa on sairauden takia sellaisia piirteitä, jotka inhottavat myös tietynlaisia ihmisiä. Sen olen kuullut monesti, vaikka ulkonäkö ei saisi vaikuttaa. Kukaan ei halua katsella ns. syöpäpotilasta.
Työkkäri ei ota kirjoilleen, ennekuin on sopiva lääkärinlausunto taskussa. Ja sitä ei kirjoita edes yksityinen lekuri.
Nämä ovat helvetin kivoja valintoja ja juu, tosiaan vapaaehtoisestihan mä vielä elän.
Joten, milläs mulle niitä töitä? Jos mulle jäis tonnikin nettona PALKKAtöistä, olisin kuule aika taivaspaikan saanut mielestäni. Helppo se on puskista huudella, ennekuin kokee saman.. ;)
Huomaa, että et ole järin paljon eläny tahi järin vanha. Tuuli käy korvasta korvaan
no Siperia opettaa jos opettaa.
Onko köyhyys itse aiheutettua? On aina..oli sitten sairaus tai
työttömyys tai mikä tahansa jos raha asioita ei jaksa mukulana harjoitella
niin se leveäperäinen rahankäyttö ei katso tilinauhaa,
voit olla pa vaikka saisit 5 000 kk/lapaan.
Kun paviaani ymmärtäisit mitä eroa on opiskelulla
ja kuinka todellakaan kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia saatikka
kuinka erillaista se on..Mutta esimerkiksi nyt muuttaminen
eri kaupunkiin,ja siellä eläminen.. Kun taas Kokoomus nuori
saa noin 2000 €/kk apurahaa, kun hän opiskelee äidiltä ja
isältä saadut raha avut stipedit.
"Se miten oman koulutuksensa hyödyntää on kiinni omista valinnoista."
Täysin totta,tunnen juristeja jotka eivät koskaan päässee kunnan virkaa
pidemmälle.
Nämä laukomasi "Totuudet" eivät ole absoluuttisia..mutta
sekin on sitä, että vasta sitten ymmärrät kun sairastut..
Se ei ole valinta..Kukaan ei vlaitse että alanpa sairaaksi.
Eikä se miten sen jälkeen kykenet saatikka,
miten ylipäätään saat noita paikkoja.
Jeesus kun olet kujalla,tuet eivät ole liian pienet..
Niitä saava ei kuole nälkään eikä nuku taivasalla...Se pitää
sen minkä se lupaa.
Hoho hoijaa..Siitä vaan sitten etsimään kun tiedä kaikesta kaiken,
saatat yllättyä haluan nähdä kun nouset tuhkasta ylös.
"Kun paviaani ymmärtäisit mitä eroa on opiskelulla
ja kuinka todellakaan kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia saatikka
kuinka erillaista se on..Mutta esimerkiksi nyt muuttaminen
eri kaupunkiin,ja siellä eläminen.. Kun taas Kokoomus nuori
saa noin 2000 €/kk apurahaa, kun hän opiskelee äidiltä ja
isältä saadut raha avut stipedit."
Juu ei ole lapsuuden ystäväni oli seudun varakkaimmasta perheestä. Isä yrittäjä oman alansa huippua, äiti rehtori isossa koulussa. Tämä lapsuuden ystäväni ei kuitenkaan saanut ikinä mitään kouluja loppuun asti vaikka Iskän ja äidin rahat tarjosivat opiskeluajalle paremman elintason kuin suurimmalla osalla Suomalaisista työssäkäyvistä. Ilmainen ruoka, asunto, auto, kaksikertaa vuodessa ulkomaan matkat Sveitsiin tai muualle laskettelemaan. Lukio taisi olla ainoa minkä hän sai valmiiksi ja neljässä eri yliopistossa kävi kääntymässä ja jokainen jäi kesken.
Lopulta kun pojalla alkoi ikää olla kolmekymmentä ja yli eikä vielä ammattia eikä ikinä töissä missään iskän ja äidin rahoilla ja suhteilla nelinkertaiselle yliopisto dropout pojalle perustettiin sitten graafisen alan yritys, joka kai menestyy jotenkin ei ainakaan konkurssissa ole, mutta ei mitenkään erityisen menestynytkään firma. Iskä ja äiti tarjosi pojan firmalle ilmaset toimitilat ja tietokoneet ja muut laitteet, sekä suhteillaan hommasivat asiakkaita.
En minä kateellinen ole, mutta kyllä varattoman perheen pojalla olisi mennyt asiat kuseen jo paljon nopeammin jos opinnot ei onnistu eikä olisi mistään repiä rahoja joiden varassa voi pistää yrityksen pystyyn. Kyllä se, että vanhemmilla on rahaa rahoittaa pojan seikkailua kolmekymppiseksi saakka ja mahdollisuus tarjota yrityksen perustus rahat antaa aika paljon enemmän vaihtoehtoja elämässä ja ryssiä asiansa moneen kertaan, mutta silti nousta sieltä.
Kuvitteletko, että työttömyys- tai sairaseläkkeellekin päästään tuosta noin vaan?
Uskon, että Suomessa on monia, jotka kouluttautuvat, etsivät töitä ja roikkuvat työttöminä vuosikausia. Sellainen syö henkisesti. Kun on vuosikausia (-kymmeniä?) huonot tulot, niin ei välttämättä ole esim. varaa syödä niin terveellisesti kuin haluaisi ja jää väliin hammastarkastukset ja lääkärikäynnit. Silloin sitä helpommin sairastuukin kuolemanvakavasti, kun on tottunut siihen, että pikkuvaivoista ei valiteta.
Opiskelukin on helppoa aikuisiällä, mutta kun jollain pitäisi elääkin sen opiskelun aikana. Kaikki tietää, että Suomessa on tiettyjä lasikattoja, joiden läpi ei pääse. Jos olet liian vanha, kukaan ei ota töihin.
"Uskon, että Suomessa on monia, jotka kouluttautuvat, etsivät töitä ja roikkuvat työttöminä vuosikausia. Sellainen syö henkisesti. Kun on vuosikausia (-kymmeniä?) huonot tulot, niin ei välttämättä ole esim. varaa syödä niin terveellisesti kuin haluaisi ja jää väliin hammastarkastukset ja lääkärikäynnit. Silloin sitä helpommin sairastuukin kuolemanvakavasti, kun on tottunut siihen, että pikkuvaivoista ei valiteta."
Helposti jää lääkärikäynnit väliin kun terveyskeskukset on niin ruuhkaantuneita, että aikoja ei saa ja joka käynnistä lyödään 14€ terveyskeskusmaksu. Vaikka tulot olisivat se pieninsumma minkä kelasta saa aina ei edes sitä. Kun rahaa jää pakollisten laskujen ja asumiskulujen jälkeen muutamia satasia kyllä sitä alkaa miettiä jokaista 14€ terveyskeskusmaksuakin ihan eri tavalla.
Silloin kun olin vielä työelämässä mukana rahaa tuli nettona verojen jälkeen himpun alle 2000€ kuussa. Lääkärikäynnit hoituivat työterveydestä ilmaiseksi ja jonoja ei tunnettu lääkäriin pääsi yleensä samana tai seuraavana päivänä siitä kun halusi.
Nyt olen ollut niin kauan työttömänä, että kaikki säästöt on syöty ne on menneet ihan ruoka, asumis ja lääkemenoihin.
"Opiskelukin on helppoa aikuisiällä, mutta kun jollain pitäisi elääkin sen opiskelun aikana. Kaikki tietää, että Suomessa on tiettyjä lasikattoja, joiden läpi ei pääse. Jos olet liian vanha, kukaan ei ota töihin. "
Opiskelupaikkoja on nykyään paljon, mutta omalla kohdallani tuli vaikeuksia opinnoissa ihan perusasioiden takia, että sillä alalla mitä opiskelin tietokoneen omistaminen oli lähes välttämätöntä. Esim. kursseille ei voinut ilmoittautua ilman nettiä ja tietokonetta, eikä tiedotteita vastaanottaa, kaikkea opintomateriaalia vastaanottaa tai edes lukea kun ne oli netissä pääasiassa. Kun tietokone hajosi ei ollut mistään rahoja hankkia uutta niin oli pakko hankkia velaksi ja sen jälkeen iski ulosotto kun enhän minä pystynyt niitä maksamaan pelkästä peruspäivärahasta ja asumistuesta. Tietokoneen hankkiminen velaksi oli epätoivonen teko ja en minä osaa sossusta mitään osaa hakea kun en ole sen paikan asiakkaana työttömyydestäni huolimatta ikinä ollut.
Siinä vaiheessa masennuin niin, että lopetin koko opinnot vaikka ensimmäiset kaksi vuotta olin saanut pelkkiä kiitettäviä ja hyviä numeroita. Tämän jälkeen Kela pisti opintoja varten maksetun peruspäivärahan ulosottoon, koska en enää saanut tarpeeksi opintopisteitä.
Tällä tiellä edelleen ollaan ulosottoa ulosoton päälle. Taitaa olla nämä ulosotot ainoa bisnes mikä täällä Suomessa enää kasvaa.
Lopulta itsetunto menee niin alas, että sitä luovuttaa ja suostuu siihen, että eletään tässä sitten näillä muutamilla senteillä mitä saa kyllä niillä ainakin elossa pysyy.
Köyhyys on itseaiheutettua. Se on yksilön oma valinta. Muutama poikkeus vahvistaa säännön. Tässäkin ketjussa esiintyy näitä ammattivalittajia. Leikkaisivat hiuksensa ja menisivät töihin!
Oma vika jos sun auto sattuu hajoomaan kun joku sen hajottaa. Parkkeerasit väärään paikkaan. Itseaiheutettua elämä on täynnä hyviä ja huonoja valintoja sä et vaan hanskannu sitä toimimista ihmisten kanssa.
Ok.
Joskus varmaan voi ollakin, vrt.puliukot ja narkkarit. Joita hyysätään ylös pohjalta ja jotka aina hoidosta pääsyn jälkeen jatkaa siitä mihin jäivät. :( Olispa rahaa ruveta narkiks, että saisin ilmaset koulutukset, hoidot sun muut.. mutta ei sellaiseks kuule niin vaan ruveta ilman "suhteita". Hah. Terapiaa ne saavat useita kertoja vkossa mikäli vastaanottavat, mutta muista syistä ei apuja irtoa kuin yksityiseltä puolen.
Mitäs sitten neuvot, jos henkilöllä ei ole hiuksia mitä leikata? Tai ylipäätään mitään karvoitusta naamas. On aika vekkuli näky ja yleensä tavikset pelkää sen tarttuvan.. (voi kun tarttuiski!! )
- Tai naisvaltaisella alalla saa kuulla aamusta iltapvään, kuinka v*ituttaa katsella harjoittelijaa, joka tällää itsensä ollakseen parempi muita(suht luonnoliset piirretyt kulmat ja rajaukset), pelkää hien valuvan naamaa pitkin ja pitää siksi pipoa pääs tms.. ne on mukavia juttuja haaskoilta, vaikka itse yrittäisit vain olla ihmisen näköinen..
(turha suositella peruukkia, paitsi jos joku hyväntekijä sen maksaa ja hoitoaineet sun muut.. liian kallista hupia).
Vetäseppäs pää karvattomaks ja rupeehan hakemaan töitä.
Miespuolisella varmaan sekin helpompaa epäilen.. mutta kyllä moni luonnostaan kalju mieskin jää tietyillä aloilla töittä (ilman naistakin monesti kuulemma), jos vastahakija omaa hiukset. Niin se tässä maailmassa muuten menee.. sen näkee vasta, kun omalle kohdalle osuu.
Aika moni asia on ns. kemioista kiinni työmarkkinoillakin.
Ilman suhteitakin pärjää, jos omaat useimpia miellyttävän olemuksen. Lihavakin pärjää, jos omaa sitä kuuluisaa karismaa. Sitten kun et omaa mitään, olet ns. maanhiljainen sairas tahtomattasi.. onnetonta.
Niin.. elämä on täynnä onnistuneita ja epäonnistuneita valintoja.
Oli erittäin epäonnistunut valinta aloittaa työelämä 90-luvun laman yhteydessä. Jäin melko pian työttömäksi peruspäivärahalle. Huono valinta oli myös se että olin ottanut opintolainan joka vielä siihen aikaan meni ulosottoon vaikka oli työtön. Ulosotto kesti aina vuosituhannen vaihteeseen.
Oli erittäin epäonnistunut valinta rakastua naiseen (nykyinen vaimoni) joka työttömyyden takia opiskeli 6-7 vuotta omaa ammattia ja olimme niinä vuosina todella köyhiä.
Taisi sitten olla epäonnisutnut valinta että valitsin naisen joka sai viime vuonna tietää sairastavansa Parkinssonia ja siten ei pysty tekemään työtä eläkeikään asti.
Tämä tarkoittaa sitten että yhteinen eläkekertymä meillä erittäin pieni. Ja taloudellin tilanne tulisi olemaan lähellä köyhyysrajaa. Ehkä allekin.
Oli epäonnistunut valinta valita koira joka kesällä 3-vuotiaana kuoli nieltyään kävyn. Poika kun otti sen asian erittäin raskaasti.
Mutta on niitä onnistuneita valintojakin tullut tehtyä.
Se että onnistuimme saamaan ainoan lapsemme 2001 kun taloutemme oli jo kohentunut ja lapsi ei ole tarvinnut kärsiä köyhyydestämme.
Se että ostimme uudiskohde rivarin 2002 jonka arvo tuplaantunut ja kohta maksettu pois. Myös asumiskustannukset olle melko matalat 10 vuoden aikana.
Onnistunut valinta oli myös se päätös hankkia tuore sijoitus kaksio nytten syksyllä ja vuokrilla maksetaan lainat pois. Lisäksi semmoinen että voimme vaimon kanssa eläkepäivina asua siinä vaikka rullatuolilla joutuisi liikkumaan.
Riviarin myymällä saisimme sitten nykyhinnalla hieman yli 300,000 euroa eläkepäiviä varten. Näin ei sitten pieni eläke harmita.
Kaikkiin valintoihini en ole itse pystynyt vaikuttamaan. Kristallipallo olisi tietenkin ollut eduksi jottei niitä epäonnistuneita valintoja olisi tullut tehtyä.
Itse kyllä himoitsen jotain duunimestaa, jossa saa tehdä IT alan hommia ja keitellä kahvia vakkareille. Työharjoittelu on mielestäni ihan jees, jos saa duunipaikan sitäkautta.
Pipiurilta ihan mielenkiintoinen kirjoitus.
Tosin pidin enemmän kirjoituksesta nimimerkiltä: elämä on....
Onhan meillä sananvapaus varsinkin netissä.
Outoa ettei oikeassa elämässä kukaan ole tullut moittimaan minua köyhyydestäni.
(tuo ihan yleisesti ei kellekään erityisesti osoitettu)
Hauskaa perjantain jatkoa kaikille.
Oli kiva kun kirjoitit noista onnistuneista valinnoista 'elämä on'.
Kristallipallo olisi ollut tarpeen :)
"Itse olen sitä mieltä, että työtä kyllä löytyy, jos on valmis niitä tekemään. "
... Vaan ei kaikille. PALKKA Työt jaetaan niiden kesken joilla on moitteetoin palveluhistoria. Tällöin siis muodostuu suuri pitkäaikaistyöttömien joukko jonka työhönpääsyn portsarina toimivat työnantajat jotka päästävät VIP-pätkätyöläisen sisään hänen lähdettyään edellisestä pätkätyösuhteesta.
Kun on tippunut alemmalle tasolle eli CV ei ole enää kunnossa ei työtä löydy tekevälle vaikka kuinka hinkuja olisi.
Tai kyllähän työtä löytyy, mutta työstä ei saa palkkaa. Harjoittelijoille on loputon kysyntä, samoin vaikkapa minun kotini saa tulla kuka tahansa siivoamaan mutta palkkaa en maksa. Siis työtä löytyy.
Mutta löytyykö työtä vastaavaa palkkiota suurelle joukolle ihmisiä niin että he voivat elättää itsensä työllään?
EI LÖYDY.
Se mikä menee usein näiltä ikuista pätkätyötään tahkoavilta VIP-pätkiltä on se että työstä ei todellakaan ole, mutta palkasta on. Kuuluessaan VIP-kastiin (eli noin 5% osuuteen työttömistä/vajaatyöllistetyistä) - heille ovet aukeavat nihkeäpalkkaisiin hommiin, koska he ovat ennenkin todistaneet olevansa kuuliaisia alaisia.
Sensijaan jollekulle joka pyrkii mukaan systeemiin - hänen heikkoa työhistoriaansa käytetään tekoselityksenä roikottaa häntä elinikäisissä työharjoittelu-rupeamissa. "Ethän sinä ennenkään ole palkkaa saanut.".
Siis kiteytettynä: TYÖN tekijä ei ole välttämättä palkansaaja. Asiallisesta palkasta on pulaa - ei työstä - Työtä voi harrastaa vaikka vapaa-ajalla menemällä siivoamaan rantaa tai puistoa omaan piikkiin jolloin työn kaava W = F * s toteutuu.
Toivottavasti sairastut H::e:L::V:E:T:I:N: kivuliaaliseen syöpään.Toivotan sulle oikein kovia kipuja!!
En syytä ketään kivuistani , mutta tyly kirjoitus on aloittajalla joka ei ole kokenut mitä on tuska ja sairaus. Pikaista sairastumista sulle!
Sinä olet oikeasti päästäsi sairas. Epäilin sitä tosin jo aiemminkin.