Lääkäreistä valehdellaan

Lääketiede taisteli olemassaolosta

....
1980-luvulla ja varsinkin 1990-luvun alussa alettiin puhua siitä, että Suomessa koulutetaan liikaa lääkäreitä ja että 1-2 tiedekuntaa voitaisiin lopettaa. Tampere mainittiin näistä yhtenä.

"Kova taistelu käytiin 1993-94. Saavutimme eräänlaisen voiton, kun tiedekuntaa ei lopetettu, mutta sisäänottoa pienennettiin asteittain ensin sadasta 65:een ja myöhemmin 40:een. Vuonna 1997 todettiin, että lääkäreitä tarvitaan taas lisää. Meitä yritettiin jälleen huiputtaa: muiden sisäänottoja oltiin kasvattamassa, mutta ei meidän. Eduskunta ratkaisi asian syksyllä 1998 ja saavutimme toivomamme voiton - sisäänottomme nostettiin 80:een."

Pasternackin mielestä on vaikea käsittää, miksi lääkäritarpeen muutoksia ei kyetä nykyistä paremmin ennustamaan.
kovasti lisää mm. psykiatrian erikoislääkäreitä, mutta monella muullakin alalla tulee ongelmia.
.....
"Opetusministeriö ja muut yllättyivät rajusta paikallisesta yhteishengestä. Maakuntaliitto, yliopisto ja vaalipiirin kansanedustajat toimivat yhdessä."

http://www.acatiimi.fi/2000/1_00/1_00c.php

samiakanttila kirjoitti:

Lääketiede taisteli olemassaolosta

....
1980-luvulla ja varsinkin 1990-luvun alussa alettiin puhua siitä, että Suomessa koulutetaan liikaa lääkäreitä ja että 1-2 tiedekuntaa voitaisiin lopettaa. Tampere mainittiin näistä yhtenä.

"Kova taistelu käytiin 1993-94. Saavutimme eräänlaisen voiton, kun tiedekuntaa ei lopetettu, mutta sisäänottoa pienennettiin asteittain ensin sadasta 65:een ja myöhemmin 40:een. Vuonna 1997 todettiin, että lääkäreitä tarvitaan taas lisää. Meitä yritettiin jälleen huiputtaa: muiden sisäänottoja oltiin kasvattamassa, mutta ei meidän. Eduskunta ratkaisi asian syksyllä 1998 ja saavutimme toivomamme voiton - sisäänottomme nostettiin 80:een."

Pasternackin mielestä on vaikea käsittää, miksi lääkäritarpeen muutoksia ei kyetä nykyistä paremmin ennustamaan.
kovasti lisää mm. psykiatrian erikoislääkäreitä, mutta monella muullakin alalla tulee ongelmia.
.....
"Opetusministeriö ja muut yllättyivät rajusta paikallisesta yhteishengestä. Maakuntaliitto, yliopisto ja vaalipiirin kansanedustajat toimivat yhdessä."

http://www.acatiimi.fi/2000/1_00/1_00c.php

Lue lisää

Vuonna 1993 laskettiin lääkäriksi opiskelevien sisäänottomääriä 505:stä 387:een. Vähennyksen taustalla oli sosiaali- ja terveysministeriön laskentatyöryhmän yksimielinen kannanotto sekä julkisen sektorin työnantajan näkemys lääkärien työtilaisuuksien määrästä tulevaisuudessa. Tuolloin kaikki ennusteet viittasivat lääkärityöttömyyden lisääntymiseen. Korkeimmillaan työttömiä lääkäreitä oli vuonna 1994 noin 700.
Lähde: http://www.laakariliitto.fi/uutiset/tiedote.html?opcode=show/news_id=515/news_db=web_sll2005/type=2

samiakanttila kirjoitti:

Vuonna 1993 laskettiin lääkäriksi opiskelevien sisäänottomääriä 505:stä 387:een. Vähennyksen taustalla oli sosiaali- ja terveysministeriön laskentatyöryhmän yksimielinen kannanotto sekä julkisen sektorin työnantajan näkemys lääkärien työtilaisuuksien määrästä tulevaisuudessa. Tuolloin kaikki ennusteet viittasivat lääkärityöttömyyden lisääntymiseen. Korkeimmillaan työttömiä lääkäreitä oli vuonna 1994 noin 700.
Lähde: http://www.laakariliitto.fi/uutiset/tiedote.html?opcode=show/news_id=515/news_db=web_sll2005/type=2

Lue lisää

Nykyisellään Suomessa koulutetaan joka 100. ikäluokasta lääkäriksi, mikä on kansainvälisesti korkeaa tasoa. Terveydenhuollon ja lääkärivajeen ongelmien ratkaisemista tulisi miettiä rakenteesta lähtien eikä tarjota vakioratkaisuksi koulutusmäärien lisäämistä. Esimerkkinä voidaan mainita, että Lääkäriliiton arvion mukaan noin 600 lääkärin työpanos kuluu toimimattomien tietojärjestelmien vuoksi ja noin 200 lääkärin vuosityöpanos kuluu tarpeettomien lääkärintodistusten kirjoittamiseen. Nämä yhteensä ovat jo enemmän kuin tämänhetkinen julkisen sektorin lääkärivaje.

Lääkärikoulutusta vähennettiin 1990-luvun alun lamavuosina noin 500 opiskelijasta noin 350 opiskelijaan. Tuolloin maassa oli merkittävää lääkärityöttömyyttä. Enimmillään vuonna 1994 Suomessa oli noin 700 pääosin nuorta lääkäriä työttömänä. Työllisyystilanne lähti kuitenkin nopeasti paranemaan, ja lääkärikoulutuksen sisäänottomääriä nostettiin asteittain vuoden 1990 lopulla ja viimeisen kerran vuonna 2003, jolloin nykyinen runsaan 600 opiskelijan taso vakiintui. Nämä suuret sisäänottomäärät ovat nyt alkaneet valmistua ja tulla työmarkkinoille. Sen seurauksena julkisen sektorin lääkärivaje on alkanut pienentyä. Vuoden 2008 syksyllä terveyskeskuslääkärien viroista 11 % oli vailla lääkäriä, ja vuonna 2010 ja 2011 vajaus on ollut enää noin 6 %. Nykyisilläkin koulutusmäärillä työikäisten lääkärien määrä laskelmien mukaan jatkaa kasvuaan kaikkina vuosina.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_112_2012_p.shtml

samiakanttila kirjoitti:

Nykyisellään Suomessa koulutetaan joka 100. ikäluokasta lääkäriksi, mikä on kansainvälisesti korkeaa tasoa. Terveydenhuollon ja lääkärivajeen ongelmien ratkaisemista tulisi miettiä rakenteesta lähtien eikä tarjota vakioratkaisuksi koulutusmäärien lisäämistä. Esimerkkinä voidaan mainita, että Lääkäriliiton arvion mukaan noin 600 lääkärin työpanos kuluu toimimattomien tietojärjestelmien vuoksi ja noin 200 lääkärin vuosityöpanos kuluu tarpeettomien lääkärintodistusten kirjoittamiseen. Nämä yhteensä ovat jo enemmän kuin tämänhetkinen julkisen sektorin lääkärivaje.

Lääkärikoulutusta vähennettiin 1990-luvun alun lamavuosina noin 500 opiskelijasta noin 350 opiskelijaan. Tuolloin maassa oli merkittävää lääkärityöttömyyttä. Enimmillään vuonna 1994 Suomessa oli noin 700 pääosin nuorta lääkäriä työttömänä. Työllisyystilanne lähti kuitenkin nopeasti paranemaan, ja lääkärikoulutuksen sisäänottomääriä nostettiin asteittain vuoden 1990 lopulla ja viimeisen kerran vuonna 2003, jolloin nykyinen runsaan 600 opiskelijan taso vakiintui. Nämä suuret sisäänottomäärät ovat nyt alkaneet valmistua ja tulla työmarkkinoille. Sen seurauksena julkisen sektorin lääkärivaje on alkanut pienentyä. Vuoden 2008 syksyllä terveyskeskuslääkärien viroista 11 % oli vailla lääkäriä, ja vuonna 2010 ja 2011 vajaus on ollut enää noin 6 %. Nykyisilläkin koulutusmäärillä työikäisten lääkärien määrä laskelmien mukaan jatkaa kasvuaan kaikkina vuosina.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_112_2012_p.shtml

Lue lisää

Suomessa voi lääketiedettä opiskella Helsingin, Kuopion, Tampereen, Turun ja Oulun yliopistoissa. Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen vuodesta 2001 lähtien yli neljänneksellä on alkanut tuottaa suurempia määriä lääkäreitä työmarkkinoille. Eniten aloituspaikkoja on lisätty Kuopion yliopistossa. Vuodesta 2002 alkaen lääketieteen opintojen aloituspaikkoja on ollut yli 600. Kuntien eläkevakuutuksen arvion mukaan vanhuuseläkkeelle siirtyy vuoden 2011 aikana vajaat 200 lääkäriä ja vuonna 2025 eläkepoistuma on korkeimmillaan ollen 320 lääkäriä. Työikäisten lääkärien määrä onkin tasaisesti kasvanut ja nykyisillä sisäänottomäärillä tämä kasvu tulee jatkumaan. Suomessa oli vuonna 2010 19 353 työikäistä alle 65-vuotiasta lääkäriä, joista 17 500 (90,4 %) oli mukana työelämässä. Erikoislääkäreitä heistä oli yli 11 600, joista lähes 2 400 oli erikoistunut yleislääketieteeseen. Osa-aikatyötä teki Suomen Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan naisista 22 % ja miehistä 12 %. Alle 34-vuotiasta mieslääkäreistä vain 5 % ja naislääkäreistä 14 % tekivät osa-aikatyötä. Sen sijaan 35-44-vuotiaista naislääkäreistä 30 % teki osa-aikatyötä. Lääkäreistä 72 % työskentelee julkisella sektorilla.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_164_2011_p.shtml

samiakanttila kirjoitti:

Suomessa voi lääketiedettä opiskella Helsingin, Kuopion, Tampereen, Turun ja Oulun yliopistoissa. Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen vuodesta 2001 lähtien yli neljänneksellä on alkanut tuottaa suurempia määriä lääkäreitä työmarkkinoille. Eniten aloituspaikkoja on lisätty Kuopion yliopistossa. Vuodesta 2002 alkaen lääketieteen opintojen aloituspaikkoja on ollut yli 600. Kuntien eläkevakuutuksen arvion mukaan vanhuuseläkkeelle siirtyy vuoden 2011 aikana vajaat 200 lääkäriä ja vuonna 2025 eläkepoistuma on korkeimmillaan ollen 320 lääkäriä. Työikäisten lääkärien määrä onkin tasaisesti kasvanut ja nykyisillä sisäänottomäärillä tämä kasvu tulee jatkumaan. Suomessa oli vuonna 2010 19 353 työikäistä alle 65-vuotiasta lääkäriä, joista 17 500 (90,4 %) oli mukana työelämässä. Erikoislääkäreitä heistä oli yli 11 600, joista lähes 2 400 oli erikoistunut yleislääketieteeseen. Osa-aikatyötä teki Suomen Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan naisista 22 % ja miehistä 12 %. Alle 34-vuotiasta mieslääkäreistä vain 5 % ja naislääkäreistä 14 % tekivät osa-aikatyötä. Sen sijaan 35-44-vuotiaista naislääkäreistä 30 % teki osa-aikatyötä. Lääkäreistä 72 % työskentelee julkisella sektorilla.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_164_2011_p.shtml

Lue lisää

Maassamme on viime vuosina ollut julkisen sektorin lääkäripula. Se on erityisesti koetellut syrjäisten alueiden pieniä terveyskeskuksia. Lääkäripula on pääosin johtunut vuosien 1993-1997 lääkärikoulutuksen supistamisesta. Lääkärikoulutusta supistettiin 360 aloituspaikkaan. Nyt lääkärikoulutusta on lisätty vuodesta 1998 alkaen, ja viime vuonna aloitti lääkärikoulutuksen 630 opiskelijaa. Lisätty lääkärikoulutus on jo alkanut tuottaa tulosta. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvityksen mukaan lääkärivajeen kasvu on pysähtynyt. Lokakuussa 2003 terveyskeskuksissa puuttui lääkäri 390 virasta ja sairaaloista 600 virasta. Täyttämättömien virkojen määrä on sama kuin vuoden 2001 lokakuussa. Kuitenkin terveyskeskuksissa ja sairaaloissa oli työssä lääkäreitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Terveyskeskuksissa oli noin 200 lääkäriä enemmän ja sairaaloissa noin 550 lääkäriä enemmän kuin kaksi vuotta sitten.

Tästä vuodesta alkaen lääkäreitä alkaa valmistua suomalaisista yliopistoista enemmän kuin työelämästä poistuu. Vuoteen 2010 mennessä lääkäreitä valmistuu noin 700 enemmän kuin työelämästä poistuu. Näiden lisäksi vuosittain toista sataa lääkäriä saa ammatinharjoittamisoikeuden Suomessa. Nämä ovat ulkomailla opiskelleita suomalaisia tai ulkomaalaisia lääkäreitä.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_117_2004_p.shtml

samiakanttila kirjoitti:

Maassamme on viime vuosina ollut julkisen sektorin lääkäripula. Se on erityisesti koetellut syrjäisten alueiden pieniä terveyskeskuksia. Lääkäripula on pääosin johtunut vuosien 1993-1997 lääkärikoulutuksen supistamisesta. Lääkärikoulutusta supistettiin 360 aloituspaikkaan. Nyt lääkärikoulutusta on lisätty vuodesta 1998 alkaen, ja viime vuonna aloitti lääkärikoulutuksen 630 opiskelijaa. Lisätty lääkärikoulutus on jo alkanut tuottaa tulosta. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvityksen mukaan lääkärivajeen kasvu on pysähtynyt. Lokakuussa 2003 terveyskeskuksissa puuttui lääkäri 390 virasta ja sairaaloista 600 virasta. Täyttämättömien virkojen määrä on sama kuin vuoden 2001 lokakuussa. Kuitenkin terveyskeskuksissa ja sairaaloissa oli työssä lääkäreitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Terveyskeskuksissa oli noin 200 lääkäriä enemmän ja sairaaloissa noin 550 lääkäriä enemmän kuin kaksi vuotta sitten.

Tästä vuodesta alkaen lääkäreitä alkaa valmistua suomalaisista yliopistoista enemmän kuin työelämästä poistuu. Vuoteen 2010 mennessä lääkäreitä valmistuu noin 700 enemmän kuin työelämästä poistuu. Näiden lisäksi vuosittain toista sataa lääkäriä saa ammatinharjoittamisoikeuden Suomessa. Nämä ovat ulkomailla opiskelleita suomalaisia tai ulkomaalaisia lääkäreitä.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_117_2004_p.shtml

Lue lisää

Pula on juonne 90-luvun lama-aikana vähennetyistä koulutuksen aloituspaikoista, mikä johtui sen aikaisesta lääkärityöttömyydestä. Lääkärien aloituspaikat neuvotellaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kesken, vaikka peruskoulutus on ensiksi mainitun vastuulla. Alimmillaan aloituspaikkojen vuosittainen määrä oli 358 paikkaa vuonna 2000. Tämä näkyy erikoislääkärivajeena vasta näinä vuosina, sillä koulutus lääketieteen opiskelijasta erikoislääkäriksi kestää 10-15 vuotta. Onneksi lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen vuodesta 2001 lähtien yli neljänneksellä on helpottanut syntynyttä vajetta, vaikka edelleenkin terveyskeskuslääkäreistä on pulaa. Tällä hetkellä lääketieteen opinnot aloittaa noin 600 oppilasta vuosittain.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuosi sitten selvityksen Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025, ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Siinä lääketieteen opetuspaikkoja ehdotetaan lisättäväksi jopa 200 paikalla. Aloituspaikkojen maltillinen lisääminen on sinänsä kannatettavaa, mutta miten tämä tullaan resursoimaan. On kestämätöntä kuvitella, että satojen uusien oppilaiden koulutus onnistuu samalla opettaja- ja resurssimäärällä kuin aiemmin. Lisäksi, resurssit on jo aiempien oppilasmäärälisäysten yhteydessä käytetty aivan loppuun, eikä 1980-luvun tasoista opetusta pienine oppilasryhmineen ole pystytty aikoihin takaamaan.

http://www.hannatainio.fi/eduskuntatyo/valtiopaivaaloitteet/kirjalliset-kysymykset/laakarikoulutuksen-resurssit-04-/

samiakanttila kirjoitti:

Pula on juonne 90-luvun lama-aikana vähennetyistä koulutuksen aloituspaikoista, mikä johtui sen aikaisesta lääkärityöttömyydestä. Lääkärien aloituspaikat neuvotellaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kesken, vaikka peruskoulutus on ensiksi mainitun vastuulla. Alimmillaan aloituspaikkojen vuosittainen määrä oli 358 paikkaa vuonna 2000. Tämä näkyy erikoislääkärivajeena vasta näinä vuosina, sillä koulutus lääketieteen opiskelijasta erikoislääkäriksi kestää 10-15 vuotta. Onneksi lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen vuodesta 2001 lähtien yli neljänneksellä on helpottanut syntynyttä vajetta, vaikka edelleenkin terveyskeskuslääkäreistä on pulaa. Tällä hetkellä lääketieteen opinnot aloittaa noin 600 oppilasta vuosittain.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuosi sitten selvityksen Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025, ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Siinä lääketieteen opetuspaikkoja ehdotetaan lisättäväksi jopa 200 paikalla. Aloituspaikkojen maltillinen lisääminen on sinänsä kannatettavaa, mutta miten tämä tullaan resursoimaan. On kestämätöntä kuvitella, että satojen uusien oppilaiden koulutus onnistuu samalla opettaja- ja resurssimäärällä kuin aiemmin. Lisäksi, resurssit on jo aiempien oppilasmäärälisäysten yhteydessä käytetty aivan loppuun, eikä 1980-luvun tasoista opetusta pienine oppilasryhmineen ole pystytty aikoihin takaamaan.

http://www.hannatainio.fi/eduskuntatyo/valtiopaivaaloitteet/kirjalliset-kysymykset/laakarikoulutuksen-resurssit-04-/

Lue lisää

SUOMESSA ON LÄÄKÄREITÄ ENEMMÄN KUIN KOSKAAN

Suomessa on lääkäreitä tänä päivänä enemmän kuin koskaan. Lääkärimäärä on kasvanut jatkuvasti. Kun tämän vuoden alussa oli lääkäreitä maassamme yhteensä 18 925, niin viisi vuotta sitten heitä oli 16 684. Vuoden 1990 alussa lääkäreitä oli 13 894 ja vuonna 1980 määrä 8 961.

Näin ollen lääkärimäärä on lisääntynyt 36 prosenttia vuodesta 1990 ja vuodesta 1980 peräti 111 prosenttia. Maamme lääkärimäärä on 20 vuodessa yli kaksinkertaistunut.

Lähde: http://www.laakariliitto.fi/uutiset/tiedote.html?opcode=show/news_id=515/news_db=web_sll2005/type=2

"1994 medisiinaresita valmistui kortistoon noin 90%. Siitä huolimatta taisteltiin lääkiksen lopettamista vastaan. Lillehammerin olympialaisissa näkyi banderolli katsomossa "Näpit irti Tampereen lääkiksestä"

Ei takuulla pidä paikkaansa, että 1994 olisi valmistunut kortistoon 90 % valmistuneista lääkäreistä. Opiskelijoita on noissa vuosikursseissa ollut yli 600. Koko Suomessa oli yhteensä 617 työtöntä lääkäriä tai lääketieteen kandia. Mukana luvussa ovat siis paitsi valmistuneet lääkärit, myös työttömät lääketieteen kandit, jotka siihen aikaan tilastoitiin osaksi lääkärityöttömyyttä. Jos kandit poistetaan luvusta, työttömiä valmistuneita lääkäreitä oli vuonna 1994 ehkä noin 300-400. Ja siinä luvussa ovat mukana siis kaikki ikäluokat, muutkin kuin vastavalmistuneet. Vuoden 2001 jälkeen vain valmistuneet lääkärit on tilastoitu työttömyyslukuihin. Se lukema on ollut vuosittain noin 73-106. Luku on erittäin pieni, ja koostunee lähinnä siitä, että eri työsuhteiden välillä (tai esim. äitiysloman jälkeen) ollaan hetki vapaalla, sekä tapauksista, joissa lääkäri ei saa töitä jonkin esteen takia (esim. alkoholismi). Lääkärien työttömyystilastoja löytyy täältä:

www.akava.fi/files/3064/02_kuukausikuvat_tutkinnot_kuva22.pdf

samiakanttila kirjoitti:

Pula on juonne 90-luvun lama-aikana vähennetyistä koulutuksen aloituspaikoista, mikä johtui sen aikaisesta lääkärityöttömyydestä. Lääkärien aloituspaikat neuvotellaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kesken, vaikka peruskoulutus on ensiksi mainitun vastuulla. Alimmillaan aloituspaikkojen vuosittainen määrä oli 358 paikkaa vuonna 2000. Tämä näkyy erikoislääkärivajeena vasta näinä vuosina, sillä koulutus lääketieteen opiskelijasta erikoislääkäriksi kestää 10-15 vuotta. Onneksi lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen vuodesta 2001 lähtien yli neljänneksellä on helpottanut syntynyttä vajetta, vaikka edelleenkin terveyskeskuslääkäreistä on pulaa. Tällä hetkellä lääketieteen opinnot aloittaa noin 600 oppilasta vuosittain.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuosi sitten selvityksen Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025, ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Siinä lääketieteen opetuspaikkoja ehdotetaan lisättäväksi jopa 200 paikalla. Aloituspaikkojen maltillinen lisääminen on sinänsä kannatettavaa, mutta miten tämä tullaan resursoimaan. On kestämätöntä kuvitella, että satojen uusien oppilaiden koulutus onnistuu samalla opettaja- ja resurssimäärällä kuin aiemmin. Lisäksi, resurssit on jo aiempien oppilasmäärälisäysten yhteydessä käytetty aivan loppuun, eikä 1980-luvun tasoista opetusta pienine oppilasryhmineen ole pystytty aikoihin takaamaan.

http://www.hannatainio.fi/eduskuntatyo/valtiopaivaaloitteet/kirjalliset-kysymykset/laakarikoulutuksen-resurssit-04-/

Lue lisää

"Pula on juonne 90-luvun lama-aikana vähennetyistä koulutuksen aloituspaikoista, mikä johtui sen aikaisesta lääkärityöttömyydestä. "

Eihän ole. Tai osin on. Mutta suurin osa lääkäripulasta on seurausta siitä, että lääkärien tarve ei ole vakio. Toisin sanoen: nykyään käytetään lääkäreitä moniin sellaisiin asioihin, joihin ennen ei käytetty (esim. kauneuskirurgia, eirilaiset mukavuushoidot, maksulliset varhaisultrat jne., esimerkkejä on lukuisia).

Lääkärien koulutusmäärien leikkaaminen 90-luvulla on lisännyt lääkäripulaa. Mutta vaikuttaisi siltä, että vaikka 90-luvulla ei olisi koulutusmääriä leikattu lainkaan, maassa olisi lääkäripulaa. Tosin lievempää kuin mitä lähihistoriassa on ollut.

Lääkäripulan yksi syy on myös osa-aikaisen työn lisääntyminen. Kun lääkärien palkat ovat nousseet, yhä useampi tulee erinomaisesti toimeen hyvin jo 3 tai 4 työpäivän viikolla, tai esimerkiksi pelkillä viikonloppupäivystyksillä, joihin osa ns. reppulääkäreistä on erikoistunut, viettäen muun viikon vapaata. Naislääkäreistä jo viidennes tekee täyttä työviikkoa lyhyempää työaikaa. Näin jää enemmän aikaa perheelle ja harrastuksiin. Toisaalta se osaltaan on lisännyt lääkäripulaa. Vaikka lääkärien määrä kasvaa, keskimääräiset yhden lääkärin työtunnit laskevat jatkuvasti. Tätä ei aikoinaan huomioitu lääkärimääräennusteissa lainkaan, vaikka jo pelkkä osa-aikatyön yleistyminen on lisännyt lääkäripulaa 500-1000 lääkärityövuoden verran.

niin... kirjoitti:

"1994 medisiinaresita valmistui kortistoon noin 90%. Siitä huolimatta taisteltiin lääkiksen lopettamista vastaan. Lillehammerin olympialaisissa näkyi banderolli katsomossa "Näpit irti Tampereen lääkiksestä"

Ei takuulla pidä paikkaansa, että 1994 olisi valmistunut kortistoon 90 % valmistuneista lääkäreistä. Opiskelijoita on noissa vuosikursseissa ollut yli 600. Koko Suomessa oli yhteensä 617 työtöntä lääkäriä tai lääketieteen kandia. Mukana luvussa ovat siis paitsi valmistuneet lääkärit, myös työttömät lääketieteen kandit, jotka siihen aikaan tilastoitiin osaksi lääkärityöttömyyttä. Jos kandit poistetaan luvusta, työttömiä valmistuneita lääkäreitä oli vuonna 1994 ehkä noin 300-400. Ja siinä luvussa ovat mukana siis kaikki ikäluokat, muutkin kuin vastavalmistuneet. Vuoden 2001 jälkeen vain valmistuneet lääkärit on tilastoitu työttömyyslukuihin. Se lukema on ollut vuosittain noin 73-106. Luku on erittäin pieni, ja koostunee lähinnä siitä, että eri työsuhteiden välillä (tai esim. äitiysloman jälkeen) ollaan hetki vapaalla, sekä tapauksista, joissa lääkäri ei saa töitä jonkin esteen takia (esim. alkoholismi). Lääkärien työttömyystilastoja löytyy täältä:

www.akava.fi/files/3064/02_kuukausikuvat_tutkinnot_kuva22.pdf

Lue lisää

Tunsin henkilökohtaisesti suuren osan Tampereelta 1994 valmistuneet lääkäreistä. Heistä jokainen oli kortistossa ensimmäisenä vuonna valmistumisen jälkeen. Tietämäni mukaan samanlainen tilanne oli kaikissa muissakin tiedekunnissa. Antamasi käyrä kuvaa kaikkia lääkäreitä. Kokeineilla lääkäreillä oli tietenkin parempi työtilanne. Esimerkiksi Vesilahden terveyskeskuslääkärin virkaan oli kymmeniä hakijoita ja viran sai sisä- ja reumatautien erikoislääkäri.

samiakanttila kirjoitti:

Tunsin henkilökohtaisesti suuren osan Tampereelta 1994 valmistuneet lääkäreistä. Heistä jokainen oli kortistossa ensimmäisenä vuonna valmistumisen jälkeen. Tietämäni mukaan samanlainen tilanne oli kaikissa muissakin tiedekunnissa. Antamasi käyrä kuvaa kaikkia lääkäreitä. Kokeineilla lääkäreillä oli tietenkin parempi työtilanne. Esimerkiksi Vesilahden terveyskeskuslääkärin virkaan oli kymmeniä hakijoita ja viran sai sisä- ja reumatautien erikoislääkäri.

Lue lisää

Pointti on siinä, että vaikka kuinka olisit tuntenut henkilökohtaisesti suuren osan vuonna 1994 valmistuneista lääkäreistä, niin jos lääkäreitä on valmistunut vuonna 1994 noin 600 ja jos lääkäreiden työttömyys on yhteensä ollut 617 sisältäen myös kandit, ei valmistuneiden lääkäreiden työttömyysaste ole mitenkään voinut olla 90 %. Ainakaan kovin kauaa. Hetkellisesti moni on voinut ollakin työttömänä. Mutta mitään massatyöttömyyttä etenkään muihin aloihin verrattaessa ei kyllä näy tilastoissa vuonna 1994.

Virallisten tilastojen mukaan Tampereen yliopistosta vuonna 1994 valmistuneista oli vuosi valmistumisensa jälkeen aika harva työttömänä (alle 7 prosenttia varsinaisena työttömänä ja tukitoimenpiteissä mukana olevat huomioiden yhteensä noin 10 %):

Lähde: Tampereen yliopistosta 1994-1996 valmistuneiden työelämään sijoittuminen.

http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/luettelo/FSD1099/cbF1099.pdf

Voisi veikata, ettei lääkisläisten työttömyysprosenttiosuus ole ollut olennaisesti ainakaan tuota 10 prosenttia korkeampi. Asian voisi tarkistaa katsomalla tuon tutkimusaineiston tarkemmin läpi.

Tuo ei toki tarkoita silti sitä, että valmistuneiden työllisyysaste olisi 90 %. Yleensäkin valmistuneista merkittävä osa on äitiysvapaalla, aikeissa tehdä jatko-opintoja, ehkä vähän matkustella jne., ja vain osa jatkaa suoraan työelämään.

niin... kirjoitti:

Pointti on siinä, että vaikka kuinka olisit tuntenut henkilökohtaisesti suuren osan vuonna 1994 valmistuneista lääkäreistä, niin jos lääkäreitä on valmistunut vuonna 1994 noin 600 ja jos lääkäreiden työttömyys on yhteensä ollut 617 sisältäen myös kandit, ei valmistuneiden lääkäreiden työttömyysaste ole mitenkään voinut olla 90 %. Ainakaan kovin kauaa. Hetkellisesti moni on voinut ollakin työttömänä. Mutta mitään massatyöttömyyttä etenkään muihin aloihin verrattaessa ei kyllä näy tilastoissa vuonna 1994.

Virallisten tilastojen mukaan Tampereen yliopistosta vuonna 1994 valmistuneista oli vuosi valmistumisensa jälkeen aika harva työttömänä (alle 7 prosenttia varsinaisena työttömänä ja tukitoimenpiteissä mukana olevat huomioiden yhteensä noin 10 %):

Lähde: Tampereen yliopistosta 1994-1996 valmistuneiden työelämään sijoittuminen.

http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/luettelo/FSD1099/cbF1099.pdf

Voisi veikata, ettei lääkisläisten työttömyysprosenttiosuus ole ollut olennaisesti ainakaan tuota 10 prosenttia korkeampi. Asian voisi tarkistaa katsomalla tuon tutkimusaineiston tarkemmin läpi.

Tuo ei toki tarkoita silti sitä, että valmistuneiden työllisyysaste olisi 90 %. Yleensäkin valmistuneista merkittävä osa on äitiysvapaalla, aikeissa tehdä jatko-opintoja, ehkä vähän matkustella jne., ja vain osa jatkaa suoraan työelämään.

Lue lisää

Perusjoukko/otos: Tampereen yliopistossa vuosina 1994-1996 ylemmän korkeakoulututkinnon
suorittaneet henkilöt
Aineistonkeruun ajankohta: 1995 – 1997
Aineiston kerääjät: Tampereen yliopisto. Rekrytointipalvelut
Aineiston tuottajat: Tampereen yliopisto
Keruumenetelmä: Kirjekysely
Keruuväline: Strukturoitu kyselylomake
Aineiston ajallinen kattavuus: 1995 – 1997
Tutkimuksen aikaulottuvuus: Poikkileikkausaineisto
Vastausprosentti: Vastausprosentti vaihtelee valmistumisajankohdan ja koulutusalan mukaan.
Kokonaisvastausprosentti on koko ajan ollut yli 70.

Kysymysteksti
Oletko tällä hetkellä? työtön, töissä jne

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto N=162 8.6%

EI SANAAKAAN VUODEN 1994 LÄÄKÄRITYÖTTÖMYYDESTÄ

niin... kirjoitti:

Pointti on siinä, että vaikka kuinka olisit tuntenut henkilökohtaisesti suuren osan vuonna 1994 valmistuneista lääkäreistä, niin jos lääkäreitä on valmistunut vuonna 1994 noin 600 ja jos lääkäreiden työttömyys on yhteensä ollut 617 sisältäen myös kandit, ei valmistuneiden lääkäreiden työttömyysaste ole mitenkään voinut olla 90 %. Ainakaan kovin kauaa. Hetkellisesti moni on voinut ollakin työttömänä. Mutta mitään massatyöttömyyttä etenkään muihin aloihin verrattaessa ei kyllä näy tilastoissa vuonna 1994.

Virallisten tilastojen mukaan Tampereen yliopistosta vuonna 1994 valmistuneista oli vuosi valmistumisensa jälkeen aika harva työttömänä (alle 7 prosenttia varsinaisena työttömänä ja tukitoimenpiteissä mukana olevat huomioiden yhteensä noin 10 %):

Lähde: Tampereen yliopistosta 1994-1996 valmistuneiden työelämään sijoittuminen.

http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/luettelo/FSD1099/cbF1099.pdf

Voisi veikata, ettei lääkisläisten työttömyysprosenttiosuus ole ollut olennaisesti ainakaan tuota 10 prosenttia korkeampi. Asian voisi tarkistaa katsomalla tuon tutkimusaineiston tarkemmin läpi.

Tuo ei toki tarkoita silti sitä, että valmistuneiden työllisyysaste olisi 90 %. Yleensäkin valmistuneista merkittävä osa on äitiysvapaalla, aikeissa tehdä jatko-opintoja, ehkä vähän matkustella jne., ja vain osa jatkaa suoraan työelämään.

Lue lisää

SLL 18 - 19/1994
Lääkärityöttömyys huippulukemissa

Lääkärien työttömyysluvut ovat kevään kuluessa tulleet aavistuksen verran alas tammikuisesta huipusta. Kun 31.1. työvoimatoimistojen kirjoissa oli 674 työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunutta lääkäriä, huhtikuun lopussa oli samassa tilanteessa hiukan toistasataa lääkäriä vähemmän, eli 567. Avoimia työpaikkoja oli työvoimatoimistoihin ilmoitettu huhtikuussa 41; luku oli kasvanut kolmen kuukauden takaisesta seitsemällä.

Lääkäriliitossa arvioidaan hiukan kasvaneen sijaisuuksien tarjonnan sekä palkattomien virkavapauksien lisääntyneen käytön helpottaneen työnsaantia.

Verrattuna vuoteen 1993 lääkärityöttömyys on kuitenkin kasvanut jyrkästi. Huhtikuun luku oli noin kolmanneksen suurempi kuin vuotta aikaisempi 375.

Erittäin selvästi huono työtilanne näkyy Lääkärien työttömyyskassan korvausmäärissä. Kesäkuun alkuun mennessä kassasta oli tänä vuonna maksettu työttömyyskorvausta 921 lääkärille noin 10 miljoonaa markkaa. Viime vuonna vastaavana aikana korvauksia oli maksettu hiukan yli puolet tästä, 5 miljoonaa ja korvauksen saajia oli "vain" 429. Kassan jäsenten keskimääräinen työttömyysaika oli vuonna 1993 pidentynyt 2,2 kuukauteen edellisen vuoden 1,5:stä.

Työttömyyskassan talousarviossa tämän vuoden korvaussummaksi on määritetty 36 miljoonaa markkaa. Se on kaksinkertainen vuoden 1993 maksuihin verrattuna. (EP)

samiakanttila kirjoitti:

Perusjoukko/otos: Tampereen yliopistossa vuosina 1994-1996 ylemmän korkeakoulututkinnon
suorittaneet henkilöt
Aineistonkeruun ajankohta: 1995 – 1997
Aineiston kerääjät: Tampereen yliopisto. Rekrytointipalvelut
Aineiston tuottajat: Tampereen yliopisto
Keruumenetelmä: Kirjekysely
Keruuväline: Strukturoitu kyselylomake
Aineiston ajallinen kattavuus: 1995 – 1997
Tutkimuksen aikaulottuvuus: Poikkileikkausaineisto
Vastausprosentti: Vastausprosentti vaihtelee valmistumisajankohdan ja koulutusalan mukaan.
Kokonaisvastausprosentti on koko ajan ollut yli 70.

Kysymysteksti
Oletko tällä hetkellä? työtön, töissä jne

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto N=162 8.6%

EI SANAAKAAN VUODEN 1994 LÄÄKÄRITYÖTTÖMYYDESTÄ

Lue lisää

"EI SANAAKAAN VUODEN 1994 LÄÄKÄRITYÖTTÖMYYDESTÄ"

Joo, sellaisesta ei puhetta tosiaan näkynyt, vaikka kyselyssä oli mukana myös tosiaan iso joukko vuonna 1994 valmistuneita lääkäreitä. Kysely toteutettiin aikoinaan aina vuosi valmistumisen jälkeen, ja toteutetaan niin kai yhä. Lääkäreiden työllistymistymisessä ei havaittu vuonna 1994 valmistuneiden osalta ollennaista muutosta mihinkään, kun kyselyyn olivat vastanneet vuonna 1994 valmistuneet itse.

samiakanttila kirjoitti:

SLL 18 - 19/1994
Lääkärityöttömyys huippulukemissa

Lääkärien työttömyysluvut ovat kevään kuluessa tulleet aavistuksen verran alas tammikuisesta huipusta. Kun 31.1. työvoimatoimistojen kirjoissa oli 674 työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunutta lääkäriä, huhtikuun lopussa oli samassa tilanteessa hiukan toistasataa lääkäriä vähemmän, eli 567. Avoimia työpaikkoja oli työvoimatoimistoihin ilmoitettu huhtikuussa 41; luku oli kasvanut kolmen kuukauden takaisesta seitsemällä.

Lääkäriliitossa arvioidaan hiukan kasvaneen sijaisuuksien tarjonnan sekä palkattomien virkavapauksien lisääntyneen käytön helpottaneen työnsaantia.

Verrattuna vuoteen 1993 lääkärityöttömyys on kuitenkin kasvanut jyrkästi. Huhtikuun luku oli noin kolmanneksen suurempi kuin vuotta aikaisempi 375.

Erittäin selvästi huono työtilanne näkyy Lääkärien työttömyyskassan korvausmäärissä. Kesäkuun alkuun mennessä kassasta oli tänä vuonna maksettu työttömyyskorvausta 921 lääkärille noin 10 miljoonaa markkaa. Viime vuonna vastaavana aikana korvauksia oli maksettu hiukan yli puolet tästä, 5 miljoonaa ja korvauksen saajia oli "vain" 429. Kassan jäsenten keskimääräinen työttömyysaika oli vuonna 1993 pidentynyt 2,2 kuukauteen edellisen vuoden 1,5:stä.

Työttömyyskassan talousarviossa tämän vuoden korvaussummaksi on määritetty 36 miljoonaa markkaa. Se on kaksinkertainen vuoden 1993 maksuihin verrattuna. (EP)

Lue lisää

Lääkäreiden "huipputyöttömyys" tarkoitti jotain ihan muuta kuin muiden ammattiryhmien työttömyys. Työikäisiä lääkäreitä oli vuonna 1994 yhteensä noin 15 000 Suomessa. Työttömyys pysytteli selvästi alle 5 prosentin "huipputyöttömyys"tilanteessa, mikä on monella muulla alalla ihan normaali työttömyysprosentti ihan normaalisuhdanteissa. Jotain kertoo tämä toteamus:

"Kassan jäsenten keskimääräinen työttömyysaika oli vuonna 1993 pidentynyt 2,2 kuukauteen edellisen vuoden 1,5:stä."

Työttömyyden keskimääräinen kesto oli siis varsin lyhyt. Puhuttiin keskimäärin vain joistain kuukausista. Muilla aloilla oli tuohon aikaan paljon pitkäaikaistyöttömyyttä.

Yhä edelleen lääkärien työttömyys on käytännössä mitätöntä. Sitä kuvaa jotenkin hyvin se, että lääkärien työttömyyskassamaksu on vaivaiset 20 euroa vuodessa, kun monilla muilla aloilla saa maksaa yli satasen.

niin... kirjoitti:

Lääkäreiden "huipputyöttömyys" tarkoitti jotain ihan muuta kuin muiden ammattiryhmien työttömyys. Työikäisiä lääkäreitä oli vuonna 1994 yhteensä noin 15 000 Suomessa. Työttömyys pysytteli selvästi alle 5 prosentin "huipputyöttömyys"tilanteessa, mikä on monella muulla alalla ihan normaali työttömyysprosentti ihan normaalisuhdanteissa. Jotain kertoo tämä toteamus:

"Kassan jäsenten keskimääräinen työttömyysaika oli vuonna 1993 pidentynyt 2,2 kuukauteen edellisen vuoden 1,5:stä."

Työttömyyden keskimääräinen kesto oli siis varsin lyhyt. Puhuttiin keskimäärin vain joistain kuukausista. Muilla aloilla oli tuohon aikaan paljon pitkäaikaistyöttömyyttä.

Yhä edelleen lääkärien työttömyys on käytännössä mitätöntä. Sitä kuvaa jotenkin hyvin se, että lääkärien työttömyyskassamaksu on vaivaiset 20 euroa vuodessa, kun monilla muilla aloilla saa maksaa yli satasen.

Lue lisää

Silloin kun minä ilmoittauduin 1993 lääkäriliiton työnvälitykseen, sieltä sanottiin että töitä on niin vähän tarjolla että ihan turha yrittääkään. Niin helppo tilanne.

"Jokainen terveydenhuollossa tietää, että terveydenhuolto pysyi pystyssä vuosikausia lääkäreiden ilmaisilla talkoilla. Sairaaloihin ei voitu ottaa kellokortteja, koska silloin olisi jokaikiselle lääkärille täytynyt maksaa myös palkattomat ylityöt. "

Ehkä noinkin. Tosin en näe kellokortien käytössä mitään järkeä muutenkaan, paitsi sellaisessa työssä, jossa poistuillaan välillä työpaikalta, ja jossa työsuorite on kiinni vain työajasta. Ainakin omilla työpaikoillani on yleensä maksettu vain tuloksesta. On ollut sama, missä työajassa työsuoritteensa tekee. Eikä kukaan ole sitä vahdannut. Kellokorttijärjestelmä maksaa, ja edellyttää vielä jonkun esimiehen, joka niitä vahtaa.

Itse olen ollut aikoinaan esimiehenä paikassa, jossa minulla oli vajaa 20 kellokorttia käyttävää alaista. Kerran viikossa piti käydä ne leimaukset läpi. Jos joku tulee tai lähtee väärään aikaan, hän "unohtaa" leimata joka tapauksessa, joten asia ei edes näy kellokorttijärjestelmässä. Esimiehen aikaa vain tuhraantui niiden läpikäyntiin, tosin näki siitä sitten sen, jos joku oli kokonaan poissa (paitsi jos oli unohtanut leimata molempiin suuntiin). Ylityökorvauksia ei maksettu, leimasi mihin aikaan tahansa.

Kellokorttijärjestelmä on kohtalaisen kallis hankkia, sen ylläpito maksaa, ja syö vielä valvojaltaan työaikaakin. Se sopii aikasuoritteiseen työhön, mutta ei asiantuntijahommiin. Paitsi vuorotyöhön. Mutta siihenhän Lääkäriliitto ei ole suostunut, kun sen mielestä on parempi, että joku päivystää vaikka 24 tuntia putkeen (aiemmin 40 tuntia) kuin että osa lääkäreistä saisi tehdä vuorotyötä. Vai olenko ymmärtänyt väärin?

"Mitä vähemmän lääkäreitä, sitä muhkeampia tilipusseja liitto voi kiristää lääkäreille."

Väitteen on esittänyt Kuopion yliopiston terveyssosiologian Markku Myllykangas (jolla muuten ei ole lääkärin koulutusta)

samiakanttila kirjoitti:

"Mitä vähemmän lääkäreitä, sitä muhkeampia tilipusseja liitto voi kiristää lääkäreille."

Väitteen on esittänyt Kuopion yliopiston terveyssosiologian Markku Myllykangas (jolla muuten ei ole lääkärin koulutusta)

Lue lisää

Väitteen on siis esittänyt Kuopion yliopiston terveyssosiologian professori Markku Myllykangas. Jolla muuten ei ole lääkärin koulutusta, vaikka näin yleisesti luullaan eikä Myllykangaskaan hirveästi mainosta, että perustutkinto on yhteiskuntatieteiden kandidaatti.

http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?p=3662599

samiakanttila kirjoitti:

Väitteen on siis esittänyt Kuopion yliopiston terveyssosiologian professori Markku Myllykangas. Jolla muuten ei ole lääkärin koulutusta, vaikka näin yleisesti luullaan eikä Myllykangaskaan hirveästi mainosta, että perustutkinto on yhteiskuntatieteiden kandidaatti.

http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?p=3662599

Lue lisää

"Mitä vähemmän lääkäreitä, sitä muhkeampia tilipusseja liitto voi kiristää lääkäreille."

Näinhän se tosiaan on. Peruasiaa kansantaloustieteessä. Jos jostain on niukkuutta, voi vaatia korkeampaa hintaa. Jos on ylitarjontaa, kysynnän ja tarjonnan laki ajaa joko hintoja alas tai sitten muuttamaan tarjoamaa. Alitarjonta- eli pulatilanteessa puolestaan voidaan hintoja vedättää ylös.

Mitä vähemmän on tarjontaa (esim. lääkäreitä), sitä korkeampia hintoja voi lääkäripalveluista veloittaa. Jos lääkäreistä ei olisi pulaa, moni lääkäri joutuisi hinnoittelemaan työnsä edullisemmaksi kuin mitä lääkäripulatilanteessa tilanne on.