Olen vuosia sitten ollut aktiivisesti mukana helluntaiseurakunnan toiminnassa. Sittemmin olen loitonnut uskosta. Osa minusta kaipaa jotain siitä vanhasta, osa vastustaa ja ennenkaikkea epäilee.
Olen joskus leikkinyt ajatuksella, että menisin mukaan toimintaan katsomaan, muuttuvatko ajatukseni, mutta en tiedä mikä toimintamuoto, ryhmä tai tilaisuus olisi sopiva. Pari kertaa olen käynyt sunnuntaina kokouksessa. Aika orpo olo siellä on, kun ei ketään tunne, eikä kenenkään kanssa puhu. Nopeammin saisin ajatukseni varmaan selvitettyä jossain rukous-tai pienryhmässä, mutta olisiko tekopyhää mennä tässä epäilevässä mielentilassa mukaan sellaiseen?
Olen joskus leikkinyt ajatuksella, että menisin mukaan toimintaan katsomaan, muuttuvatko ajatukseni, mutta en tiedä mikä toimintamuoto, ryhmä tai tilaisuus olisi sopiva. Pari kertaa olen käynyt sunnuntaina kokouksessa. Aika orpo olo siellä on, kun ei ketään tunne, eikä kenenkään kanssa puhu. Nopeammin saisin ajatukseni varmaan selvitettyä jossain rukous-tai pienryhmässä, mutta olisiko tekopyhää mennä tässä epäilevässä mielentilassa mukaan sellaiseen?
Vastaukset 1
Vanhimmat
>>>Nopeammin saisin ajatukseni varmaan selvitettyä jossain rukous-tai pienryhmässä, mutta olisiko tekopyhää mennä tässä epäilevässä mielentilassa mukaan sellaiseen?