Minulle diagnosoitiin F41.2
Ja sain siihen seuraavat lääkitykset:
Ketipinor (parempaan unen saantiin) 25mg 1-2 nappia iltaisin
Escitalopram Actavis (mielialaan) 10mg, ensin 1/2 nappia päivässä ekan viikon ajan ja sitten 1 nappi päivässä siitä eteenpäin.
Onko millasia kokemuksia?
Luin pari keskustelua ja nyt hieman pelottaa aloittaa lääkkeet, varsinkin tuo ketipinor.
Millasia sivuvaikutuksia tulee? Millanen olo? Tekeekö ihmisestä kuinka erilaisen ja kuinka vihannekseksi muuttuu?
Joistain luin että pääkopan hoitoon tarkoitetut lääkkeet saattavat vaikuttaa myös alapään toimintaan, olen mies ja haluan että kolmas jalka pysyy toimivana.
Valvotaanko näiden käyttöä labrakokeilla jos ei lääkkeitä syö?
Pelottaa aloittaa mielialalääkitys kaikkien sivuvaikutusten kannalta.
Paljon kokemuksia ja mielipiteitä tänne, kiitos!
Ja sain siihen seuraavat lääkitykset:
Ketipinor (parempaan unen saantiin) 25mg 1-2 nappia iltaisin
Escitalopram Actavis (mielialaan) 10mg, ensin 1/2 nappia päivässä ekan viikon ajan ja sitten 1 nappi päivässä siitä eteenpäin.
Onko millasia kokemuksia?
Luin pari keskustelua ja nyt hieman pelottaa aloittaa lääkkeet, varsinkin tuo ketipinor.
Millasia sivuvaikutuksia tulee? Millanen olo? Tekeekö ihmisestä kuinka erilaisen ja kuinka vihannekseksi muuttuu?
Joistain luin että pääkopan hoitoon tarkoitetut lääkkeet saattavat vaikuttaa myös alapään toimintaan, olen mies ja haluan että kolmas jalka pysyy toimivana.
Valvotaanko näiden käyttöä labrakokeilla jos ei lääkkeitä syö?
Pelottaa aloittaa mielialalääkitys kaikkien sivuvaikutusten kannalta.
Paljon kokemuksia ja mielipiteitä tänne, kiitos!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kirjotappa googleen neurolepti ja katso mitä wikipedia asiasta kirjoittaa.
Ihan kevyin perustein tuota neuroleptiä, joka sinulla on tämä ketipinor, ei voi aloittaa. Kun aloittaa, niin sitä ei voi tuosta vain lopettaa. On katsottu, että aivot kestää kahdet neuroleptien aloitukset ja lopetukset. Sitten se ei enään onnistu.
Neuroleptit muuttavat peroonaa melko rajusti. Huomaat, että se kolmas jalka ei enään toimi, kun ole itsellesi kemiallisen kastraation tehnyt.
Neuroleptien sivuvaikutukset jäävät pysyviksi, vaikka lopetatkin lääkkeen käytön.
Pakkoliikkeitä, silmät pyörivät ympyrää ym ym.
Wikipediaa luettuani en aijo koskeakkaan tuohon Ketipinoriin, en todellakaan!
Minä en ongelmistani huolimatta halua persoonaanii muuttaa enkä varsinkaan luopua miehisyydestä, en todellakaan.
Minulla on ihana tyttöystävä ja en halua ottaa sitä riskiä että menettäisin hänet.
Hän sattuu myös olemaan ainoa ilon aihe elämässä joka pitää mut pystyssä.
Miten tuon toisen lääkkeen laita?
Ja nyt lisää luettuani tosta toisesta lääkkeestä niin päätin just tällä minuutilla että en suuhuni noita työnnä!!
Minä en seksistä ja haluista sekä vehkeiden toimimisesta luovu!
Miksi lääkärit määräävät näitä eivätkä kerro ollenkaan noin suurista sivuoireista.
Perus pahoinvointi, väsymys, suun kuivuminen, päänsärky mainitaan ja että ne kaikkoavat parissa viikossa. Mutta mitään siitä että persoonallisuus saattaa muuttua ja että halut ja toiminta siellä kalleimmassa häiriintyy tai katoaa kokonaan.
Koen tämän vähän niinkuin petokseksi.
Pitiki mennä hyväksymään lääkehoito.
Tutkivatko he millään laboratorio kokeilla että napsinko näitä pillereitä vai en?
Täytyy ehkä avata aihe ja nostaa katti pöydälle ensi kerralla kun käyn psykologin juttusilla parin viikon kuluttua, siitä saattaa vaan syntyä raivokasta huutoa.
Onneksi en ole kerennyt viellä yhtään nappia naamaani tunkea, ja vasta tänään hain satsit.
Minulla oli Ketipinor käytössä muutaman kuukauden mielen tasaajaksi. Mitään en huomannut. Ei tullut mitään oireita. Sitten alkoi rinnoista tulemaan vähän eritettä ja psykiatri piti tätä lääkettä siihen mahdollisena syynäj a antoi luvan lopettaa. Odotin vieroitusoireita vaan ei niitäkään tullut.. Päätettiin olla jonkin aikaa ilman ja katsoa tilannetta. Ilmoitin olevani valmis aloittamaan ko. lääkkeen vaikka uudelleenkin jos tilanne näyttää siltä kun lääke sinällään tuntui sopivan erittäin hyvin. Psykologi sanoi että sitä voi tarvittaessa syödä vaikka kuuriluontoisesti että tilanne taas tasoittuu. Alapää toimi ihan normaalisti. Naisillakin lääkkeet voivat vaikuttaa halukkuuteen yms. Vain kokeilemalla voit tietää ..
Jännä juttu tässä on se että noinkin kovat mömmöt määrättiin heti ensimmäisellä käynnillä joka kesti 30min.
Jutusteltiin psykiatri hoitajan kanssa asioista ja tunteista..
Koitetaan saada taas uusi yksilö narunpäähän lääkekiertoon.
En suostu niitä syömään ja sillä selvä.
Kerron asiasta myös psykiatrille, pakottaa he eivät voi?
Alkoi vaan ahistaa yhä enemmän ja pelottaa saamaristi kun lueskelin ihmisten tarinoita ja kokemuksia masennuslääkkeistä. En ole oikeastaan viellä yhteenkään törmännyt jossa suositeltaisiin käyttämään lääkkeitä, vaan kaikissa varoitetaan kokoajan siitä millasta helve*tiä elämästä tulee ekan napin jälkeen ja millasta niistä eroon pääseminen on...