Monilla tuntuu nykyään olevan uskomus, että vanha auto saastuttaa erityisen paljon. Erityisesti Tuulilasi-lehti harrastaa tätä viherpesua erityisen paljon. Toimittajien suurin huolenaihe tuntuu olevan kuinkaan saadan vanhat autot liikenteestä ja autokanta uusittua muutaman vuoden välein.
TM:n talvitestissä on perinteisesti mitattu kaikki auton pakoputkesta tulevat päästöt. vertailin huvikseni vuonna 1998 testattujen autojen päästöarvoja tämän vuoden talviautovertailuun osallistuneiden autojen kanssa. Mitään olennaista eroa ei näyttänyt päästöissä olevan. Katalysaattori alkoi toimia uusissa autoissa hieman aiemmin kuin 15 vuotta sitten. Sen jälkeen kun katalysaattori alkoi toimia, olivat päästöt suunnilleen samaa tasoa. Ilman katalysaattoria olevat autot toki saastuttavat, mutta katalysaattori on ollut pakollinen varuste jo 20 vuotta ja ilman sitä olevat autot ovat liikenteestä niin marginaalinen osa, ettei niillä ole oikeasti mitään väliä.
Autojen markkinoinissa Co2-päästöt on nostettu keskeisimmäksi osaksi autojen markkinointia. Vertailemalla vanhojen koeajojen keskikulutuksia huomaamme, että 80-90 luvun kadeteilla, sunnyilla, corollilla, escorteilla yms. päästiin aivan yhtäpieniin, ellei peräti pienempiin kulutuslukemiin kuin nykyään myytävillä malleilla. Täten myös Co2-päästöt ovat samalla tasolla, vaikka uusien autojen mainokset muuta väittävät. Sehän yleisesti tiedossa, että luvattuja lukemia ei saa millään saavutettua. TM:ssä äskeittäin ollu testi vahvisti tämän. Moottorien hyötysuhde on toki parantunut, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että 80/90-luvun bensamoottorinen Corolla kuluttaa suunnillen yhtä paljon kuin uusi bensamoottorinen Auris.
Nykyään markkinoilla on oikeita "ekomalleja", kuten pikkudieselit ja hybridit, mutta pointtini olikin lähinnä siinä, että perusbensamoottori kuluttaa saman kuin 20 vuotta sitten. Varsinkin kun ottaa huomioon uuten auton valmistamisesta aiheutuvan ympäristökuormituksen, mielestäni ei voi väittää että katalysaattorilla varustettu vanhempi auto olisi saastuttaja.
TM:n talvitestissä on perinteisesti mitattu kaikki auton pakoputkesta tulevat päästöt. vertailin huvikseni vuonna 1998 testattujen autojen päästöarvoja tämän vuoden talviautovertailuun osallistuneiden autojen kanssa. Mitään olennaista eroa ei näyttänyt päästöissä olevan. Katalysaattori alkoi toimia uusissa autoissa hieman aiemmin kuin 15 vuotta sitten. Sen jälkeen kun katalysaattori alkoi toimia, olivat päästöt suunnilleen samaa tasoa. Ilman katalysaattoria olevat autot toki saastuttavat, mutta katalysaattori on ollut pakollinen varuste jo 20 vuotta ja ilman sitä olevat autot ovat liikenteestä niin marginaalinen osa, ettei niillä ole oikeasti mitään väliä.
Autojen markkinoinissa Co2-päästöt on nostettu keskeisimmäksi osaksi autojen markkinointia. Vertailemalla vanhojen koeajojen keskikulutuksia huomaamme, että 80-90 luvun kadeteilla, sunnyilla, corollilla, escorteilla yms. päästiin aivan yhtäpieniin, ellei peräti pienempiin kulutuslukemiin kuin nykyään myytävillä malleilla. Täten myös Co2-päästöt ovat samalla tasolla, vaikka uusien autojen mainokset muuta väittävät. Sehän yleisesti tiedossa, että luvattuja lukemia ei saa millään saavutettua. TM:ssä äskeittäin ollu testi vahvisti tämän. Moottorien hyötysuhde on toki parantunut, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että 80/90-luvun bensamoottorinen Corolla kuluttaa suunnillen yhtä paljon kuin uusi bensamoottorinen Auris.
Nykyään markkinoilla on oikeita "ekomalleja", kuten pikkudieselit ja hybridit, mutta pointtini olikin lähinnä siinä, että perusbensamoottori kuluttaa saman kuin 20 vuotta sitten. Varsinkin kun ottaa huomioon uuten auton valmistamisesta aiheutuvan ympäristökuormituksen, mielestäni ei voi väittää että katalysaattorilla varustettu vanhempi auto olisi saastuttaja.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Uuden auton valmistaminen.
Paljonko mahtaa syntyä päästöjä, kun ajatellaan uuden auton valmistusta kokonaisena prosessina alusta loppuun ?
Bensavehkeet on olleet pääsääntöisesti jo sen mainitun parikymmentä vuotta puhtaita pulmusia, mutta dieselit ovatkin aivan järkyttäviä hiukkaspommeja. Minäkään en lue hiilidioksidia saasteeksi. Diesel sopii syrjässä kaukana asutuksesta toimiviin työkoneisiin, mutta liikennepolttoaineena sitä ei pitäisi käyttää lainkaan.
"Moottorien hyötysuhde on toki parantunut, mutta..."
Ei suinkaan ole parantunut vaan huonontunut! Ainakin bensakoneissa.
Kaasutinmoottorit säädettiin käymään normaaliajossa noin 15 % ilmaylimäärällä sen takia, että moottori toimii silloin parhaalla hyötysuhteella eli siis pienimmällä polttoaineen kulutuksella.
Kun öljyntuottajat saivat ujutettua katalysaattoripakon, merkitsi se samalla sitä, että polttoaine-ilmaseos pitää olla kemiallisesti tasan, eli ilmaylimäärää ei saa olla. Tällöin siirryttiin parhaan hyötysuhteen alueelta pois eli kulutus lisääntyi. Lisäksi tuli vielä katalysaattorin virtausvastus kuluttamaan lisää polttoainetta.
Jos katalysaattoriautoa ajettaisiin parhaan hyötysuhteen ilmakertoimella, ei typpiyhdisteet hajaantuisi vaan ne menisivät pakokaasujen mukana ilmaan. Siellä ne piankin muodostaisivat kosteuden kanssa typpihappoa ja typpihapoketta jotka maahan jouduttuaan neutraloituisivat salpietareiksi. Eli samoiksi aineiksi, mitä maanviljelijät kautta maailman kylvävät peltoihin, jotta meillä olisi enemmän leipää...
Tämä asia ja tuo parhaan hyötysuhteen ilmakerroin halutaan tahallaan unohtaa. Kuka tästä hyötyy? Vanha ohje kuuluu: seuraa rahaa.
Toi saastejutska on propakandaa, autoista pitää saada enemmän fyrkkaa,
siksi tulee kaikenmaailman normeja......................
Aloittaja kirjoittaa asiaa, uusien autojen kehuminen on nykyään karannut käsistä, ja samalla vanhoilla autoilla ajavia syyllistetään, vaikka eivät nuo välttämättä saastuta ja kuluta polttoainetta sen enempää.
On vanhoja isoja autoja jotka ovat kestäviä, ja silti kuluttavat kohtuudella, esim. Mb w124 dieselit, ja volvon 700-900 sarjan dieselit, ja näitä autoja ei tarvitse paalata muutaman sadan tuhannen kilometrin ajon jälkeen!
Nykyautot ei kestä ikinä kymmentä vuotta............
Ei niin. Ostin 2010vm Verson ja 14 vuotta mennyt ongelmitta.
Merssu auto vm-65 dieselinä kukutti noin 5-6litraa.
Autojen kulutus ei ole tippunut ollenkaan.
Miksi kukaan ei vaadi kehitystä.??.
"Kaasutinmoottorit säädettiin käymään normaaliajossa noin 15 % ilmaylimäärällä sen takia, että moottori toimii silloin parhaalla hyötysuhteella eli siis pienimmällä polttoaineen kulutuksella. "
Mutta eikös ne väitä että optimaalisella AFR:llä 14,7 tms moottori kuumenee eniten ja männät saattaa sulaa?
Eihän tuo mikään temppu olisi muuttaa moottorinohjaimen ohjelmointia niin että kone kävisi juuri tuolla 14,7 seoksella.
Mutta väitetään ettei saisi säätää seosta liian laihaksi, vaan nykyaikaiset ruiskukoneet käyvät aina rikkaalla, ja yleensä suuremmilla kierroksilla vielä rikkaammalla ettei ylikuumenisi, rikas seos kuulemma suojelee moottoria, yli viidentuhannen kierroksilla seossuhde saattaa olla 12 tai jopa alle.
niin kaasariaikanakin väitettiin että jos seos on liian laihalla, venttiilit voivat palaa.
Eräässä kaasariautossani oli kuin olikin jostain syystä yksi pakoventtiili palanut niin että oli usean millimetrin kolo ja halkeama lautasen reunassa.
Nuo väitteesi ovat peräisin siltä porukalta, jotka iltaisin ja öisin terrorisoivat ympäristöä lippa vinossa ja jotka useimmin pääsevät lehtien uutisotsikoihin.
Ventiilien palamisesta sen verran, että nykymateriaalit kestävät liiankin laihaa seosta. Tuskin ne vanhatkaan koneet liian laihasta seoksesta venttiilejään polttivat. Esimerkiksi neukkuautoissa (ennen Ladaa) venttiilien palaminen oli enemmän sääntö kuin poikkeus ja taatusti ne eivät käyneet liian laihalla seoksella!
Vuoden 98 auto on nykyään paljon ajettu auto, jonka päästöt ovat jotain muuta kuin aikoinaan TM:ssä uutena mitatut. Jo 60 000 km:n käyttötestin päätteeksi tehty päästömittaus voi herättää kysymyksiä normien täyttymättömyydestä.
Esim. TM 7/09: "Lisäksi päästöt ylittivät selvästi tehtaan ilmoittamat arvot ja myös EURO 4 -normin sallimat raja-arvot." Tässä tapauksessa kyse on tosin dieselmoottorisesta autosta (Ford Mondeo) mutta vastaavia tapauksia löytynee myös bensiinimoottorisista.
Käytännön kulutus tahtoo tosiaan polkea paikallaan jatkuvan painonkasvun vuoksi. Esim. MB W212 E 200 CDI painaa reilut 1 700 kg, kun vastaava W124 E 200 D vain 1 350 kg. Uuden kulutusta lisäävät myös lämmityksen sähkövastus, ilmastointilaite sekä mahdolliset automaattivaihteisto ja polttoainekäyttöinen lisälämmitin. Kulutuksessa ei ole varmasti suuria eroja puoleen eikä toiseen. Pitänee olla tyytyväinen siihen, ettei uusi kuluta ainakaan merkittävästi enemmän kuin vanha.
270 000 ajettu -97 Nissan alkuperäisellä katalysaattorilla eikä moottorille tehty mitään ja päästöt kuin uutena ellei paremmat.
Kaveri tahkosi just taannoin Datsunilla sitkeästi 450 tkm (Sunny 1.6 -94).
Sitten lähti Kuusakoskelle, kori oli loppu. Moottoria ei oltu koskaan avattu.
Vasta sitten kun vaikkapa VTT mittaa sadan 97-auton sekä sadan uuden auton päästöt, aletaan olla totuuden äärellä. Muuten puhutaan enemmän tai vähemmän mututuntumista, joita jokainen saa toki esitellä niin paljon kuin huvittaa.
Uusien autojen valmistus saastuttaa kovin ja vie huikeasti luonnonvaroja.