TV:ssa oli 16.10-2012 Ajankohtaisessa kakkosessa lyhyt ohjelma, jossa venäläinen, tutkijaksi itseään kutsuva, esitti Suomen tehneen sotarikoksen tuhotessaan sairaalan Petrovski Jam:ssa 1942 keväällä.
http://areena.yle.fi/tv/1663513
http://yle.fi/uutiset/venalaistutkimus_jatkosodasta_suomalaissotilaat_tuhosivat_sairaalan_tarkoituksella/6337575
Oliko NL allekirjoittanut ja ratifioinut Geneven ja Haagin kansainväliset sopimukset sodankäynnin "sääntöjä" koskien viime sotien aikana? Kukahan tietäisi valottaa asiasta? Venäläis"tutkija" tuntui nostavan juuri tuota asiaa kovastikin esille nähdyssä TV-ohjelmassa.
Todistettavasti juuri NL käytti esim. räjähtäviä luoteja, pommitti siviikohteita Suomessa molempien sotien aikana ja hävitti siviilikohteita tappaen lapsia, naisia ja vanhuksia lukuisilla partioiskuillaan rajan pinnassa yms.
Petrovski Jamin huoltokeskuksen tuhoaminen oli sotiemme hurjimpia sissitoimia
Petrovskij Jam - hävitys- ja tiedustelukomennuskunta Honkasen partiomatka 8.-16.2.1942
Kirjassa Olimme Päämajan kaukopartiomiehiä on sivuilla 145-158 perusteellinen selostus ja runsaasti kuvia Petrovski Jamin huoltokeskuksen tuhoamisesta otsikolla Petrovski Jamin huoltokeskuksen tuhoaminen oli sotiemme hurjimpia sissitoimia.
Tammikuussa 1942 teki Osasto Marttinan 19 -miehinen kaukopartio, luutnantti Ilmari Honkasen johdolla, kaukopartioreissun Äänisen yli sen leveimmältä kohdalta ja sai siepatuksi huoltovääpelin vangiksi. Tämä kertoi tarkat tiedot huoltokeskuksesta, joka oli juuri siirretty Danilovasta Uikujärven etelärannalle Petrovski Jamiin. Saatujen tietojen mukaan huoltokeskuksen tuli palvella koko Maaselän kannaksen vastaista rintamaa. Tämä kaukopartioreissu tehtiin 16.1.-22.1.1942. Tämän reissun tietojen perusteella tehtiin sitten varsinainen tuhoamisretki Honkasen johdolla 8.-16.2.1942
Vihollisen tappiota luetellaan sivulla 154 liki yhden sivun verran ja niistä voisin mainita mm.
3 linja-autoa, 16 henkilöautoa, 33 kuorma-autoa, eli yhteensä 52 täydellisesti tuhottua autoa, 40-50 ps-luodeilla ja käsikranaateilla osittain käyttökelvottomaksi tehtyä kuorma-autoa , autokorjaamo, autonvaraosavarasto, 150 autonkumia sis. autokuorma, n. 6000 litran polttoainevarasto moottoripumppuineen, letkuineen ja varusteineen, n. 300 hevosta, joista noin 250 hevoskenttäsairaalassa, 120 paalia heiniä, yht. n. 5000 kg, heinävarasto kirkkoon sijoitettun tallin tarvetta varten, kuormastokorjaamo, jossa noin 30 rekeä, 25-30 tynnyriä tervaa, a-varasto 12x30m, jossa seitsemän panoslaatikkokasaa kooltaan á 2x3x5m, elintarvikevarasto 20-40 m, kuivattua leipää sis. varasto 10x30x3m, kalavarasto ja n. 3000 kg turskaa, kenttäleipomo, vaatevarasto, 50 kpl peitehuopia, erittäin suuri ikkunallinen teltta, n. 60 asuin- ja varastorakennusta yms.
s.154: "Into Kuismasen mukaan Petrovski Jamin tapaus lienee ainoa, jolloin vihollinen on ilmoittanut tappionsa vielä suomalaistenkin laskemia suuremmiksi."
Myös ilmatiedustelu oli havainnut kyseisen tukikohdan syntymisen ja tuhon. Sivuilla 150 ja 155 on Marttisen kirjassa mainintoja kuinka Joppe Karhunen kirjoissaan on kertonut, miten hävittäjälaivue 24:n lentäjät seurasivat ja häiritsivät tukikohdan toimintaa ja lopulta tarkastelivat sen tuhoja.
Marttinen Eero - Tikkanen Jorma Olimme Päämajan kaukopartiomiehiä
Wsoy, 2004, 334 s., 3.p
Petrovski Jamin huoltokeskuksen tuhoaminen
99
3259
Vastaukset
- LaD
Geneveen ei voi vedota, Koska.jos NL ei geneveä allekirjoittanut, ei siihenkään sitä tatvitse soveltaa
- Dsei Dsei
Dsei Dsei kirjoitaa näin:
http://todellisuus.org/index.php?topic=1241.45;wap2
June 08, 2011, 12:13:25 AM
>>Neuvostoliitto oli niin ikään sitoutunut Haagin sopimuksiin Venäjän seuraajavaltiona. Leninin suorittama kuuluisa vanhojen sopimusten irtisanominen oli koskenut vain niinsanottuja "salaisia sopimuksia". Neuvostoliitto myös uusi sitoutumuksensa Haagin sopimukseen toistamiseen julkisesti vuosina 1941-1942. Geneven vuoden 1929 sopimusta sotavankien asemasta ei Neuvostoliitto ollut käsittääkseni allekirjoittanut, joten näiltä osin oli Neuvostoliiton toiminta Haagin sopimusten varassa. Sen sijaan Neuvostoliitto oli kyllä allekirjoittanut ja ratifioinut haavoittuneiden ja sairaiden sotilaiden kohtelua koskevan Geneven sopimuksen, niin ikään yhdellä lähinnä muotoseikkoihin puuttuneella varauksella.
- Petrovskij Jam
Petrovskij Jam - hävitys- ja tiedustelukomennuskunta Honkasen partiomatka 8.-16.2.1942
Saressalon kirjassa on melko hyvä kuvaus tuosta Petrovskij Jam:in tuhoamistapahtumasta sivuilla 113-120
s. 113: "Komennuskunnan vahvuudeksi tuli kaikkiaan 100 miestä. Heistä tuli Osasto Kuismasesta 4 17 14=35, Osasto Marttinasta 1 12 4=17 ja Osasto Laguksesta 2 8 38=48 miestä."
"Komennuskunnan johtajana toimi luutnantti Ilmari Honkanen (Os.Marttina) ja varajohtajana luutnantti Vladi Marmo (Os. Kuismanen)
Sivulla 115 on karttakuva Uikujärven ympärillä olevasta alueesta ja siinä oleva kohde 4 on Uikujärven takana. Juuri tuolla TV-dokumentissä sairaalaksi kerrottu kohde nro 4 oli.
s. 116: "Vänrikki Jounin osasto eteni puoleen yöhön mennessä kohteen numero 4 lähelle ja pääsi sen reunalle juuri kun ensimäiset laukaukset kajahtelivat pohjoisempana. Osasto ei kuitenkaan ennättänyt ryhmittyä varsinaiseen taisteluryhmitykseen vaan joutui hyökkäämään yhtenä joukkona kylään. Yllättävää oli, että täällä vihollinen tuntui olevan valmiina vastaanottamaan hyökkääjiä. Taloista ryntäsi välittömästi ensimmäisten laukausten kajahdettua valmiksi lumipuvuissa olevia miehiä, jotka ryhmittyivät nopeasti puolustukseen. Näin oli taloihin pääsy mahdotonta ja niihin voitiinkin heitellä sytytysrasiat vain ikkunoiden kautta. Vihollinen ryhtyi myös vastaiskuun. Reilun tunnin taistelun jälkeen kohteeseen saapuivat yhtäaikaa Osasto Kontula ja Osasto Hämäläinen. Nämä olivat saaneet tietää kohteessa sattuneista menetyksistä ja vihollisen voimakkaasta vastarinnasta. Tuoreiden miesten taistellessa vihollisen kanssa ja pelastaessaan haavoittuneita vetäytyivät Jounin miehet kokoontumispaikalle, jonne haavoittuneita kuljettavat apujoukot pian saapuivat. Osasto Jounista kaatuivat kersantti Kosola, alikersantti Halme, jääkäri Heiman ja jääkäri Keskinen ja haavoittuivat vänrikki Jouni, jääkäri Usmi, jääkäri Karvonen ja pioneeri Jääskeläinen."
s. 117: "Hyökkäys Petrovskij Jamiin oli menestys. Viholliselle tuotettiin n. 500 miehen tappiot, lisäksi vielä palaviin taloihin jääneet. Mukana tuotiin viisi sotavankia. Kaikkiaan 25 autoa saatiin tuhottua kokonaan ja käsikranaateilla ja panssariluodeilla vahingoitettiin lähes viittäkymmentä autoa. Rakennusten tuhoamisen yhteydessä hävitettiin autokorjaamo, autonkumivarasto, polttoainevarasto, jossa oli n. 6000 litraa polttoainetta, n. 300 hevosta, 120 paalia heiniä, rekikorjaamo rekineen, kenttäleipomo, vaatevarasto, suurikokoinen kangasteltta ja noin 60 asuin- tai varastorakennusta.
Mutta omiakin tapioita tuli. Hyökkäyksessä kaatui viisi miestä ja haavoittui kuusi. Lisäksi kaksi sai lieviä vammoja räjäytysten yhteydessä ja yksi latumiinasta."
Saressalo Lassi Päämajan kaukopartiot jatkosodassa
Wsoy, 1987, 358 valokuvaliite s., 1. painos
Lisää hyökkäyksestä Petrovski Jam:iin löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Pentti H. Tikkanen: Sissi-isku huoltokeskukseen, (1981), Idässä palaa (2007) ja Valiosissit kaukopartiossa (2004)
Joppe Karhunen Sissejä linjojen taakse (1958) Tässä kirjassa kerrotaan mm. että tuhotuksi mainittu kenttäleipomo 444 jäikin polttamatta, mikä todettiin mm. ilmakuvauksin.
Pentti Pirhonen Sissien sotaa (1980) Siinäkin on lyhyt kuvaus tapahtumasta.
Kansa Taisteli 2/1972 käsittelee tapahtumaa laajemminkin.- Petrovskij Jam
Sissisotaa Kaukopartiossa. Osasto Marttinan partiokertomukset 1941-42
Osasto Marttinan partiokertomukset ( osa I ) 1941-42 -kirjassa on vähintään yksi kuvaus kaikista osasto Marttinan kaukopartiokertomuksista vuosilta 1941-42. Kaikkiaan niitä on 75 kpl. Mukana I -osassa on partiot 1-46. Teossarjan osassa II on loput partiokertomuskuvaukset 46-75 vuosilta 1943-44. Tietoja lienee täydennetty ja kerätty jälkikäteen usealta eri taholta. Lukijalle -osassa kerrotaan kuinka Osasto Marttinan Asevelikerhon arkisto on pääosin hukkateillä ja että tässä osassa esitellään sen yhtä osaa, joka muodostuu osasto Marttinan partiokertomuksista.
Tammikuussa 1942 teki Osasto Marttinan 19 -miehinen kaukopartio nro 30, (sivut 346-350), luutnantti Ilmari Honkasen johdolla, kaukopartioreissun Äänisen yli sen leveimmältä kohdalta. Partio sai 21.1.1942 siepatuksi huoltovääpeli Boris Hohlogorskij:n vangiksi iskettyään liikenteenlaskentaa suorittaessaan 2:n kuorma-auton kimppuun. Vanki kertoi tarkat tiedot huoltokeskuksesta, jonka oli määrä vastata mm. Karhumäen Ryhmän huollosta. Kirjan mukaan tieto huoltokeskuksesta oli suomalaisille uusi ja sen merkitys oivallettiin välittömästi. Tämä kaukopartioreissu tehtiin 16.1.-22.1.1942.
Partiokertomuksen nro 32, eli Honkasen partiomatka 8.-16.2.1942, on laatinut Paavo Lukkari ja mukana on myöskin uudempi 1981 tehty Lukkarin muistelma, s.369-370.
Osasto Marttinan partiokertomukset 1941-42 nrot 30, (s.346-350) ja 32, (s.356-379)
Partiokuvaus 32 on se varsinainen kuvaus iskusta Petrovski Jamiin. Mukana on mm.tarkat kokoonpanoluettelot, aseistus, varustus ja useita karttapiirroksia. Mainintoja tuhotuista sairaaloista en äkikseltään siitä löytänyt, mutta kuvaus kohteen 4 tuhosta ja Taisteluryhmä Jounin avuksi tulleista 2:sta muusta taisteluryhmästä, Kontula (kohde 5) ja Hämäläinen (kohde 6) kyllä löytyy.
s. 363: "Vänrikki Jounin sissijoukkue ei ehtinyt ryhmittyä lainkaan taistelun jo alkaessa, vaan hyökkäsi yhdessä rytäkässä kohteeseen 4. Vihollinen oli tällä kertaa valmiina ja esti tarkalla puolustusryhmityksellään hyökkäävien sissien etenemisen. Kohteeseen ei päästy, ainoastaan voitiin heitellä polttorasioita ikkunoista sisään. Tulitus kesti toista tuntia. Jounin joukkueen menetyksistä ja ongelmista vihollisen vastarinnan nujertamiseksi ehti kiiriä sana Kontulan ja Hämäläisen korviin, jolloin he riensivät Jounin avuksi jatkamaan taistelua ja auttamaan haavoittuneita."
Janhila Jaana Sissisotaa kaukopartiossa. Osasto Marttinan partiokertomukset 1941-42
Minerva, 2009, 622 valokuvaliitteet s., 1.p - Anonyymi
Petrovskij Jam kirjoitti:
Sissisotaa Kaukopartiossa. Osasto Marttinan partiokertomukset 1941-42
Osasto Marttinan partiokertomukset ( osa I ) 1941-42 -kirjassa on vähintään yksi kuvaus kaikista osasto Marttinan kaukopartiokertomuksista vuosilta 1941-42. Kaikkiaan niitä on 75 kpl. Mukana I -osassa on partiot 1-46. Teossarjan osassa II on loput partiokertomuskuvaukset 46-75 vuosilta 1943-44. Tietoja lienee täydennetty ja kerätty jälkikäteen usealta eri taholta. Lukijalle -osassa kerrotaan kuinka Osasto Marttinan Asevelikerhon arkisto on pääosin hukkateillä ja että tässä osassa esitellään sen yhtä osaa, joka muodostuu osasto Marttinan partiokertomuksista.
Tammikuussa 1942 teki Osasto Marttinan 19 -miehinen kaukopartio nro 30, (sivut 346-350), luutnantti Ilmari Honkasen johdolla, kaukopartioreissun Äänisen yli sen leveimmältä kohdalta. Partio sai 21.1.1942 siepatuksi huoltovääpeli Boris Hohlogorskij:n vangiksi iskettyään liikenteenlaskentaa suorittaessaan 2:n kuorma-auton kimppuun. Vanki kertoi tarkat tiedot huoltokeskuksesta, jonka oli määrä vastata mm. Karhumäen Ryhmän huollosta. Kirjan mukaan tieto huoltokeskuksesta oli suomalaisille uusi ja sen merkitys oivallettiin välittömästi. Tämä kaukopartioreissu tehtiin 16.1.-22.1.1942.
Partiokertomuksen nro 32, eli Honkasen partiomatka 8.-16.2.1942, on laatinut Paavo Lukkari ja mukana on myöskin uudempi 1981 tehty Lukkarin muistelma, s.369-370.
Osasto Marttinan partiokertomukset 1941-42 nrot 30, (s.346-350) ja 32, (s.356-379)
Partiokuvaus 32 on se varsinainen kuvaus iskusta Petrovski Jamiin. Mukana on mm.tarkat kokoonpanoluettelot, aseistus, varustus ja useita karttapiirroksia. Mainintoja tuhotuista sairaaloista en äkikseltään siitä löytänyt, mutta kuvaus kohteen 4 tuhosta ja Taisteluryhmä Jounin avuksi tulleista 2:sta muusta taisteluryhmästä, Kontula (kohde 5) ja Hämäläinen (kohde 6) kyllä löytyy.
s. 363: "Vänrikki Jounin sissijoukkue ei ehtinyt ryhmittyä lainkaan taistelun jo alkaessa, vaan hyökkäsi yhdessä rytäkässä kohteeseen 4. Vihollinen oli tällä kertaa valmiina ja esti tarkalla puolustusryhmityksellään hyökkäävien sissien etenemisen. Kohteeseen ei päästy, ainoastaan voitiin heitellä polttorasioita ikkunoista sisään. Tulitus kesti toista tuntia. Jounin joukkueen menetyksistä ja ongelmista vihollisen vastarinnan nujertamiseksi ehti kiiriä sana Kontulan ja Hämäläisen korviin, jolloin he riensivät Jounin avuksi jatkamaan taistelua ja auttamaan haavoittuneita."
Janhila Jaana Sissisotaa kaukopartiossa. Osasto Marttinan partiokertomukset 1941-42
Minerva, 2009, 622 valokuvaliitteet s., 1.pMitä? Eikö kaikki "minun" sankari-propagandani vastainen epämiellyttävä tieto olekaan Venäjän propagandaa? D:
Tämähän pilaa minun elämäni!
- otto-ville
"Nyt, 70 vuotta tapahtumien jälkeen, majuri evp. Peter Repnikov on julkaissut tapahtumiin liittyen kirjan Petrovski Jam - suunniteltu tragedia.
- Suomalaiset tuhosivat tahallaan kenttäsairaala 2212:n Petrovski Jamissa. Sairaalassa oli kolme osastoa eri rakennuksissa: kirurginen osasto, vuodeosasto ja lievemmin haavoittuneiden osasto.
Repnikov on löytänyt Venäjän armeijan sotilaslääketieteen arkistosta mm. 13.2.1942 päivätyn sairaalan johtajan raportin, jossa kuvataan, kuinka suomalaiset hyökkäsivät ensin sairaala-alueen suojana olleiden sotilaiden asuntolaan eliminoidakseen aseellisen vastarinnan. Sen jälkeen muut rakennukset sytytettiin tuleen ja pakenevia ammuttiin.
- Sairaalan henkilökunnasta sai surmansa 28, potilaita kuoli 9, siviilejä 15 ja vankeja 6. Puna-armeijan sotilaita meni koko Petrovski Jamin hyökkäyksessä noin 40, Repnikov luettelee."
Noh, nyt on sitten saatu vahvistus sille että suomalaiset todellakin hyökkäsivät Petrovski Jamin sotilas-sairaalaan.- Hyökkäys kohdistui
suuren huoltotukikohtaan. Jos isellä on kenttäsairaala ollut, niin siitä eio tiedetty etukäteen. Sitä ei myös iollut aisnamukaisesti merkitty.
Tappioluetteloidenkin mukaan kenttäsairaalaan kohdistui vain pieni osa hyökkäysjoukosta.
s. 117: "Hyökkäys Petrovskij Jamiin oli menestys. Viholliselle tuotettiin n. 500 miehen tappiot, lisäksi vielä palaviin taloihin jääneet. Mukana tuotiin viisi sotavankia. Kaikkiaan 25 autoa saatiin tuhottua kokonaan ja käsikranaateilla ja panssariluodeilla vahingoitettiin lähes viittäkymmentä autoa. Rakennusten tuhoamisen yhteydessä hävitettiin autokorjaamo, autonkumivarasto, polttoainevarasto, jossa oli n. 6000 litraa polttoainetta, n. 300 hevosta, 120 paalia heiniä, rekikorjaamo rekineen, kenttäleipomo, vaatevarasto, suurikokoinen kangasteltta ja noin 60 asuin- tai varastorakennusta.
Mutta omiakin tapioita tuli. Hyökkäyksessä kaatui viisi miestä ja haavoittui kuusi. Lisäksi kaksi sai lieviä vammoja räjäytysten yhteydessä ja yksi latumiinasta."
Kuten aina oovee vääristelee tapahtumia. - hyvähyvä oovee
"Noh, nyt on sitten saatu vahvistus sille että suomalaiset todellakin hyökkäsivät Petrovski Jamin sotilas-sairaalaan."
Niinpä, eihän kukaan rysssä ole ikinä väärässä tahi valehtele.
On nimittäin upeaa katsoa kun reppana OV epätoivoisesti etsii pahaa suomalaista ja hyvää naapurista. Raasu varmaan antaisi oikean kätensä, jos saisi Isä Aurinkoisen ruskeat kalsarit jostakin?
Ei siinä mitään, jatka valitsemallasi tiellä: Et onneksi saa vahinkoa aikaan, kuten arvostettu dosentti J.B. Sinun syvällistä tuotostasi on välillä tosi hilpeää lueskella, sitä tulee hyvälle tuulelle :) Ei muuta kuin kiemurtelemisiin! - Anonyymi
hyvähyvä oovee kirjoitti:
"Noh, nyt on sitten saatu vahvistus sille että suomalaiset todellakin hyökkäsivät Petrovski Jamin sotilas-sairaalaan."
Niinpä, eihän kukaan rysssä ole ikinä väärässä tahi valehtele.
On nimittäin upeaa katsoa kun reppana OV epätoivoisesti etsii pahaa suomalaista ja hyvää naapurista. Raasu varmaan antaisi oikean kätensä, jos saisi Isä Aurinkoisen ruskeat kalsarit jostakin?
Ei siinä mitään, jatka valitsemallasi tiellä: Et onneksi saa vahinkoa aikaan, kuten arvostettu dosentti J.B. Sinun syvällistä tuotostasi on välillä tosi hilpeää lueskella, sitä tulee hyvälle tuulelle :) Ei muuta kuin kiemurtelemisiin!Ja rapatessa roiskuu
- Anonyymi
hyvähyvä oovee kirjoitti:
"Noh, nyt on sitten saatu vahvistus sille että suomalaiset todellakin hyökkäsivät Petrovski Jamin sotilas-sairaalaan."
Niinpä, eihän kukaan rysssä ole ikinä väärässä tahi valehtele.
On nimittäin upeaa katsoa kun reppana OV epätoivoisesti etsii pahaa suomalaista ja hyvää naapurista. Raasu varmaan antaisi oikean kätensä, jos saisi Isä Aurinkoisen ruskeat kalsarit jostakin?
Ei siinä mitään, jatka valitsemallasi tiellä: Et onneksi saa vahinkoa aikaan, kuten arvostettu dosentti J.B. Sinun syvällistä tuotostasi on välillä tosi hilpeää lueskella, sitä tulee hyvälle tuulelle :) Ei muuta kuin kiemurtelemisiin!Et keksinyt älykästä vastalausetta, siinähän reppana kieriskelet sängyssäs ja yrität olla miettimättä murhattuja siviilejä ja kuinka ei oltukaan niin hohtavia kuin mesotaan. Varmasti raasu antaisit oikean kätesi, jos saisit Mannerheimin ruskeat kalsarit jostakin?
Et siinä mitään, jatka valitsemallasi tiellä: Et saa kumottua ikäviä tosiasioita, kuten arvostamasi valtion sotilas-propagandistit. Sinun kiemurteluasi ja ähinääsi vastauksena Suomen poikien todennettuihin pahantekosiin on tosi hilpeää lueskella, siitä tulee hyvälle tuulelle. Ai niin, ja murhatut siviilit eivät olleet Stalin. Tämä voi olla vähän vaikeaa niellä. :) Ei muuta kuin kiemurtelemisiin pellehermanni!
- Petrovskij Jam
Kansa Taisteli -lehdessä 2/72 on Joppe Karhusen artikkeli sivuilla 33-36.
Koko juttu on yllättävän suppea, eikä siinä ole mitään uutta verrattuna Karhusen aiemmin kirjoittamaan laajaan selostukseen kirjassaan Sissejä linjojen taakse.
Juttu on hieman lentopainotteinen, mikä on ymmärrettävää Karhusen lentotaustaa vasten. Karttakuva sivulla sivulla 34 kertoo Petrovski Jam:in sijainneen noin 10 km Uikujärvestä lähtevän Uikujoen varrella. Tämän tarkistin vielä Wsoy:n Maailman kartasto -kirjasta (1935). Siinä on erinomainen 3:n isokokoisen sivun suuruinen karttakuvasto itärajan takaisista alueista Arkangelin rataan saakka ja hieman itään siitäkin. Tämä onkin erinomainen kartasto sotahistoriaa harrastavalle.
http://aijaa.com/PERXfI
Mäkelä Jukka L. - Seppälä Helge Suomi taisteli 1-6
Helpoiten löytää melkoisen laajan kuvauksen Petrovski Jam:in tuhoamisesta kirjasta Suomi taisteli, osa 4, sivut 37-41. Siinä on kokonaisuudessaan Joppe Karhusen Sissejä linjojen taakse -kirjan kertomus ja siinä on lisäksi mukana (otteita - kokonaan?) taistelukertomus Sota-arkistosta.
Mielenkiintoinen reunakommentti kirjasta kertoo, kuinka 100 -miehen osastolla oli mukanaan 60 konepistoolia, 38 kivääriä, 19 pistoolia, 300 käsikranaattia, 25 000 kp:n partuunaa ja 4000 kiväärinpatruunaa, jokaisella miehellä oli 6-10 kg elintarvikkeita, lisäksi mukana oli 2 Kyynel -radiota á 5kg /kpl, kasapanoksia 36 kpl á 2kg, T-rasioita eli (T=termiitti) sytytysrasioita 100 kpl, rotulia 100 kg, latumiinoja ja valohälyttimiä. Mukana oli vain 4 ahkiota, joten voi vain kuvitella mitä kantamukset painoi jokaisella miehellä. Tuon linkin tietojen mukaan mukaan esim. Sytytysrasia-43N painoi 750 gr ja käsikranaatit noin 300 gr. Luultavasti 1942 T-rasiat oli samaa luokkaa kooltaan.
Joppe Karhunen Sissejä linjojen taakse
Tässä kirjassa lienee julkaistu ensimäinen perusteellinen kuvaus tuosta Petrovski Jam:in retkestä sivuilla 77-84.
Sama Karhusen juttu on julkaistu kokonaisuudessaan tässä kirjassa: Mäkelä Jukka L. - Seppälä Helge (toim.) Suomi taisteli, osa 4. ja on sieltä luettavissa sivuilta 37-41.
http://www.lexpev.nl/grenades/europe/finland/index.html
Mäkelä Jukka L. - Seppälä Helge (toim.) Suomi taisteli 1-6 - Sotiemme suurlukemisto, WSOY, 1977-80, n. 2350 s., 1. p.- Petrovskij Jam
Tikkanen Pentti H. Sissi-isku huoltokeskukseen
Tikkasen Sissi-isku huoltokeskukseen -kirja käsittelee kyseistä Petrovski Jam:in tuhoretkeä 218 sivun verran ja siinä on mukana valokuvaliite, jossa on "aitojakin" kuvia kohteesta. Kirjassa on kohtuullinen 4 sivuinen karttaliite ja erikoisuutena mukana reissulta saatujen sotavankien kuulustelukertomuksia yht. 6 sivua 3:n eri vangin kuulusteluista. Kirjassa on aika paljon lisuketta, eli "Tikkasen tyylin replikointia, eli miehet on pantu juttelemaan keskenään". Toki takakannessa sanotaan että "Tikkanen kertoo siitä tosiasioihin pitäytyen".
Tikkanen Pentti H. Sissi-isku huoltokeskukseen
Karisto, 1981, 218 s., 1.p.
Sissien sotaa
Pirhosen Sissien sotaa -kirjassa on lyhyt maininta iskusta Petrovski Jamin huoltokeskukseen (s.153). Hieman lisää kerrotaan kirjan lopussa olevassa luvussa Ritari -sissejä, jossa kerrotaan Honkasen vaiheista ja hänen saamastaan Mannerheim -rististä.
Pirhonen Pentti Sissien sotaa - ErP 4:n salapoluilla
Karisto, 1980, 217 s., 1.p.
Honkanen Ilmari (Marttinen Eero toim.) Venäjällä on väljää.
Tästä kirjasta löytyy Honkasen ne kirjeet tulevalle vaimolleen, s.74-76, joissa on kyseessä Petrovski Jam:in reissu.
Sivulla 74 sanotaan 7.2.1942 päivätyssä kirjeessä mm. "Näinä päivinä alkaa reissuaminen ja komiassa seurassa. - Tämän reissun jälkeen muutan entisille pohjoisille metsästysmailleni...".
Postikortti 8.2.1942 kertoo mm. "Syd. tervehdys täältä jostakin, jossa kohta olemme valmiina >>taistojen teille>>. Ilmoitan jälleen aikanaan olemassaolostani."
Sivulla 75-76: Äänislinna 20.2.1942 "Olen jälleen tilaisuudessa lähettää parhaat terveiseni täällä omalta puoleltani, jonne saavuin juuri äskettäin.Tässä yhteydessä en voi muuta mainita kuin että kaikki on hyvin. Jos käsiisi sattuu viime keskiviikkoinen US tai HS niin vilkaiseppa edellisen etusivulle ja jälkimäisen uutissivulla olevaa virallista tiedotusta. - Saimme kaikki 14 vrk lomaa... - "Varsin mielenkiintoista oli käydä seikkailemassa täälläkin päin. Kohta olen kolunnut tämän Itä-Karjalan sekä pohjoisesta että etelästä sekä edestä että takaa."
Honkanen Ilmari (Marttinen Eero toim.) Venäjällä on väljää. Marskin kaukopartioritarin sota hänen omien kirjeidensä valossa
Wsoy, 2003, 198 s., 1. p. - Tässä NKVD!!!
Petrovskij Jam kirjoitti:
Tikkanen Pentti H. Sissi-isku huoltokeskukseen
Tikkasen Sissi-isku huoltokeskukseen -kirja käsittelee kyseistä Petrovski Jam:in tuhoretkeä 218 sivun verran ja siinä on mukana valokuvaliite, jossa on "aitojakin" kuvia kohteesta. Kirjassa on kohtuullinen 4 sivuinen karttaliite ja erikoisuutena mukana reissulta saatujen sotavankien kuulustelukertomuksia yht. 6 sivua 3:n eri vangin kuulusteluista. Kirjassa on aika paljon lisuketta, eli "Tikkasen tyylin replikointia, eli miehet on pantu juttelemaan keskenään". Toki takakannessa sanotaan että "Tikkanen kertoo siitä tosiasioihin pitäytyen".
Tikkanen Pentti H. Sissi-isku huoltokeskukseen
Karisto, 1981, 218 s., 1.p.
Sissien sotaa
Pirhosen Sissien sotaa -kirjassa on lyhyt maininta iskusta Petrovski Jamin huoltokeskukseen (s.153). Hieman lisää kerrotaan kirjan lopussa olevassa luvussa Ritari -sissejä, jossa kerrotaan Honkasen vaiheista ja hänen saamastaan Mannerheim -rististä.
Pirhonen Pentti Sissien sotaa - ErP 4:n salapoluilla
Karisto, 1980, 217 s., 1.p.
Honkanen Ilmari (Marttinen Eero toim.) Venäjällä on väljää.
Tästä kirjasta löytyy Honkasen ne kirjeet tulevalle vaimolleen, s.74-76, joissa on kyseessä Petrovski Jam:in reissu.
Sivulla 74 sanotaan 7.2.1942 päivätyssä kirjeessä mm. "Näinä päivinä alkaa reissuaminen ja komiassa seurassa. - Tämän reissun jälkeen muutan entisille pohjoisille metsästysmailleni...".
Postikortti 8.2.1942 kertoo mm. "Syd. tervehdys täältä jostakin, jossa kohta olemme valmiina >>taistojen teille>>. Ilmoitan jälleen aikanaan olemassaolostani."
Sivulla 75-76: Äänislinna 20.2.1942 "Olen jälleen tilaisuudessa lähettää parhaat terveiseni täällä omalta puoleltani, jonne saavuin juuri äskettäin.Tässä yhteydessä en voi muuta mainita kuin että kaikki on hyvin. Jos käsiisi sattuu viime keskiviikkoinen US tai HS niin vilkaiseppa edellisen etusivulle ja jälkimäisen uutissivulla olevaa virallista tiedotusta. - Saimme kaikki 14 vrk lomaa... - "Varsin mielenkiintoista oli käydä seikkailemassa täälläkin päin. Kohta olen kolunnut tämän Itä-Karjalan sekä pohjoisesta että etelästä sekä edestä että takaa."
Honkanen Ilmari (Marttinen Eero toim.) Venäjällä on väljää. Marskin kaukopartioritarin sota hänen omien kirjeidensä valossa
Wsoy, 2003, 198 s., 1. p.#Eero Elfvengren, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Oulun yliopiston dosentti,
FL Matti Kosonen, Itä - Suomen yliopisto ja
Hist.tieteiden kandidaatti Einar Laidinen, Petroskoin yliopisto :
Vihollisen selustassa
Päämajan tiedustelu Neuvosto - Karjalassa 1939 - 1944, Otava 2010
sivut 282 - 283.
"Suomalaisen tiedustelu- ja tuhotyöryhmän hyökkäyksestä Petrovski Jamiin,
Karjalan arkistoissa on tästä asiasta niukasti tietoja."
"Ensimmäinen maininta on 15.2.1942, jolloin rautatierakennusviraston ja Sorokan leirin varajohtaja Vojevoda raportoi Karjalan NKVD:n johtajalle Mihail Baskakoville:
Helmikuun 11. ja 12. päivän välisenä yönä 1942 ( kello 2 ) lukumäärältään tuntematon suomalainen tuhotyöryhmä suoritti hyökkäyksen Petrovski Jamin varuskuntaan, jonka vieressä sijaitsi NKVD:n Sorokan leirin
3. osaston 1. leirikeskuksen kolonna."......
"Hyökkäyksen seurauksena neljä henkeä kuoli ja 9 haavoittui ja lisäksi sotilaskylän alueella sai surmansa 2 henkeä."
"Kolonnan päällikkö Popov piiloutui metsään, vartiointiyksikkö ei tehnyt vastarintaa, jätettyään vangit ( noin 400 henkeä ) he puolustivat itseään kasarmin luona."
Vangit
ryöstivät ruokatavarakaupan ja sotilaskylässä yleistä pakokauhua hyväkseen käyttäen muutamia asuntoja ryöstettiin.
"Sotavanki, vääpeli Yrjö Komulainen 4. Tiedustelu- ja tuhotyöpataljoonasta ( = Er.P 4 ) todisti kuulustelussa 6.3.1944 : Petrovski Jamissa tuhottiin useita puna-armeijan varastoja, räjäytettiin jopa 500 autoa ja surmattiin noin 300 puna-armeijalaista."
"Sodan jälkeen Petrovski Jamin tapahtumille annettiin poliittinen luonne."
"Suomalaisen
tuhotyöryhmän toimet esitettiin hyökkäyksenä sotasairaalaa vastaan."
"Sen
sijaan ei kerrottu sanaakaan neuvostovaruskunnasta, sotilaskylästä eikä vankien paikallaolosta."
Eikö tuo neuvostoarkistojen tieto sota-ajalta jätä avoimeksi sotasairaalan olemassaolonkin?
Ja Sorokan ( nkvd- ? ) leirin varajohtaja raportoi 15.2.1942 nkvd:lle tappioiden olleen 6 kuollutta ja 9 haavoittunutta. #
- Petrovski Jam
Ja linkki oli tässä:
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4122&start=15#p22186 - Rikollinen teko
Myös Neuvostoliiton talvisodassa pommittettu Hyvinkään sairaalan tuho pitää selvittää.Rikollinen teko.
- Just just
Oikeasti koko Neuvostoliitto oli rikollinen teko, eli yhtä suurta rikosta alusta loppuun.
- jänkäjääkäri
joo ja sotien jälkeen suomessa tuhoa ja katkeruutta aiheuttaneet kommarit syytteeseen ja käpykaartilaisten kunnian uudelleen menettäminen voimaan jos niillä yleensä mitään kunniaa olikaan raukoilla stalinin perseennuolijoilla.olisivat menneet sinne isukki aurinkoisen luo paskiaiset
- otto-ville
"Ensimmäinen maininta on 15.2.1942, jolloin rautatierakennusviraston ja Sorokan leirin varajohtaja Vojevoda raportoi Karjalan NKVD:n johtajalle Mihail Baskakoville:
Helmikuun 11. ja 12. päivän välisenä yönä 1942 ( kello 2 ) lukumäärältään tuntematon suomalainen tuhotyöryhmä suoritti hyökkäyksen Petrovski Jamin varuskuntaan, jonka vieressä sijaitsi NKVD:n Sorokan leirin
3. osaston 1. leirikeskuksen kolonna."......
"Hyökkäyksen seurauksena neljä henkeä kuoli ja 9 haavoittui ja lisäksi sotilaskylän alueella sai surmansa 2 henkeä."
Kyseisessä raportissa puhutaan siitä suomalaiste tekivät iskun Petrovski Jamin varuskuntaan, mutta siinä ei väitetä että varskunnassa ei olisi ollut sotilas-sairaalaa.
Koska "NKVD:n arkiston mukaan siellä ei ollut kenttäsairaalaa." ja
"Se kenttäsairaalan
tuhoaminen on jälkikäten kehitelty propagandatemppu. Mm. NKVD:n tapahtumasta laatimassa raportissa ei sellaisesta ole mainintaa." antaa ymmärtää kuinka NKVD:n arkistoista löytyisi raportti jonka todistaisi ettei Petrovski Jamissa olisi ollut sotils-sairaala ( vaan parhaimmillaan hevos-sairaala ), niin edellälainattu NKVD:n raportti ei kelpaa.
Odotellaan jospas seuraavaksi löytyisi NKVD:n raportti joka kieltää Petrovski jamissa ollen sotilas-sairaalan tai väittäisi sen olleen hevos-siraala.
Voi osottautua kuitenkin vaikeaksi, kun venäläiset ovat löytäneet NL:n arkistoista periodilliset dokumentit suomalaisten hyökkäyksestä Petrovski Jamin sotilas-sairaalaan ja sen tappioista...- vankikarkurit
mää luin jostaki ettei se sairaala ollukkaan ,vaan punasotilaitten kuulustelupaikka jossa kidutettiin sotavankeja ja omia karkureita ja jotka pääsivät pakenemaan rytäkässä
- otto-ville
"Ei siinä mitään, jatka valitsemallasi tiellä: Et onneksi saa vahinkoa aikaan, kuten arvostettu dosentti J.B. Sinun syvällistä tuotostasi on välillä tosi hilpeää lueskella, sitä tulee hyvälle tuulelle :) Ei muuta kuin kiemurtelemisiin!"
Kiitokset kehuista.
Muistanet varmaan erään isukin antaman kuvauksen pojastaan:
"ken viljelee tuuleen, niin se niittää myskyä"
Ja se poika niittikin aikamoisen myrskyn.
Täytyy myöntää että vaikka otto-ville ei jakaisikaan vasemmalle kallistunutta porvarilismia, niin ei otto-ville kiellä etteikä Bäckmankin niitä myöskin myskyä.
Sillä mitäs se on kun mm suomi24:ssa vaaditaan miehelle maanpetos syytettä tai kansalaisuuden peruuttamista pelkästä suunsoitosta.
Ja jos valehtelemisesta pitäisi edellämainitut rankaisut jaella, niin mitens olisi se sankari joka väitti korvat heiluen että Perovski Jamissa ei ole sotilas-sairaalaa?
Mutta kasvaako Bäckman otto-ville viittaamaan alkuperäiseen "myrskyn niittäjän" tasolle, sen aika näyttää.
Sen sijaan otto-ville jättää "hyvähyvä oovee"lle ( ja miksi ei muillekkin ) seuraavan:
"Holsti: Vastalaskuna voisimme esittää kulumme Aunuksen ja Uhtuan-retkistä!!!
Vennola: Silloimpa joutuisimme kiinni kuin koulupojat"
Sivu 125, luultavasti sekä aihe johon viitataan ja asia jonka yhteydessä tuo mainitaan ovat tuttuja, mutta minkä saitin pikkufasistien levittämän disinformaation tuo lainaus kyseenalistaa? - Jammia pukkaa
Osaston palaamispäivänä kootussa luettelossa mainitaan sekä hevossairaala, että kenttäsairaala.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4471906 - otto-ville
"Ei kenttäsairaalaa
15.10.2012 11:05
"Petrovskii Jamissa tuhottiin suuri huoltokeskus,jonka yhteydessä poltettiin myös kenttäsairaala potilaineen."
Siellä ei ollut kenttäsairaalaa. Se on onnistunut propavoitto. Hevossairaala muutettiin kenttäsairaalaksi.
"Arkistot ja päiväkirjat puhuu. "
NKVD:n arkiston mukaan siellä ei ollut kenttäsairaalaa."
Kyseissessä tapauksessa "Ei kenttäsairaalaa 15.10.2012 11:05 " väittää kuinka Pertovski Jamissa ei olisi ollut kuin hevossairaala joka sitten nimettiin sotilas-sairaalaksi sekä kuinka NKVD:n arkistoista löytyisi dokumentti joka nimenomaan kieltää Perovski Jamissa olleen sotilas-sairaalan. - Korppi korpin silmäs
Tikkanen Pentti H. Sissi-isku huoltokeskukseen
Karisto, 1981, 218 s., 1.p.
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4122&start=30
Sivulla 152-153 on Oskun vastaanottoaseman viesti esitetty seuraavasti:
N:o 5. 13.2. klo 0830
"X = 1500 Y = 1500. Poltimme kylät 1 2 3 5 kokonaan ja 4 ja 6 osittain. Tuhosimme polttoaine-, elintarvike- ja ampumatarvike- sekä vaatevarastot polttamalla ja 50 autoa 200 hevosta. Kaatuneet: Keskinen, Kosola, Heiman, Halme, Hintsanen. Haavoittuneet: Jouni, Uitto, Ryöti, Jääskeläinen, Usmi, Karvonen. Varmistustehtävästä eivät palanneet Vorho, Martikainen, Kinnunen. Ju."
Osaston palaamispäivänä kootussa luettelossa mainitaan sekä hevossairaala, että kenttäsairaala.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4471906
"Tässä on alkuperäinen viesti kokonaisuudessaan. Kuten siitä voi huomata, on Tikkanen ilmeisesti sensuroinut sanan "kenttäsairaala" kirjastaan."
http://agricola.utu.fi/keskustelu/images/kuvitus/PJ_Viesti.jpg
Tämähän se on "upseerisotakirjailijoitten" yleinen tapa ja helmasynti: jätetään sopivasti ikävät asiat POISSA.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_H._Tikkanen- terijoen sätkynukkeh
otto ville kuusisella oli kuulemma ollu sota-ajan samat alushousut pesemättömänä jalassa,saunominen kun oli kapitalistinen tapa.oli joutunut kuulemma rasvomaan takapuolta kun oli vereslihalla ja hänen poikaystävänsä oli ollut liian kovakourainen.
- Hyvät härrat
, me on saatu Marsalkka kunniakas tehtävä, Majewski oli sanonut miehilleen. – Me hiihtä Muurmannin rata ja pite se poikki kolme päivä.
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotasankarit - Onni Palaste.htm - kannattaa lukea
Vihollisen selustassa. Päämajan tiedustelu Neuvosto-Karjalassa 1939-44 -teos (Otava, Keuruu 2010) tekijät: Eero Elfvengren-Matti Kosonen-Einar Laidinen, kertoo sivulla 282 seuraavaa:
On huomattava, että suomalais- ja neuvostotiedustelun välisessä sodassa on paljon selvittämätöntä ja jopa häpeällistä. Viimeksi mainittu pätee suomalaisten tiedustelu- ja tuhotyöryhmien hyökkäykseen Petrovski Jamiin (12.2.1942). Karjalan arkistoissa on tästä asiasta niukasti tietoja. (Sivun alahuomautus: Tapauksen tulkinnasta vallitsee huomattavia erimielisyyksiä suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden välillä. E.E.)
...(sivu 283):
Sodan jälkeen Petrovski Jamin tapahtumille annettiin poliittinen luonne. Suomalaisen tuhotyöryhmän toimet esitettiin hyökkäyksenä sotilassairaalaa vastaan. Sen sijaan ei kerrottu sanaakaan neuvostovaruskunnasta, sotilaskylästä eikä vankien paikallaolosta. Tässä kohden on välttämätöntä tähdentää, että kummallekin osapuolelle oli luonteenomaista vääristellä tosiasioita ja väheksyä vastustajan roolia. - otto-ville
"Petrovskii Jamiin suunnatun sissipartion tulokset:
...
Seuraavat varastot tuhottu.
A-varasto,
patruunavarasto,
vaatetusvarikko,
a tai e-varikko ( paljon voita ja sokeria )
vihannesvarikko,
polttoainevarikko,
kalavarikko, ( useampia satoja laatikoita turskaa )
kenttäleipomo,
El. kenttäsairaala ja kenttäsairaala."
Jeeep sieltähän se sotilsasairaala löytyi. Aivan niinkuin venäläistutkija väittikin.
Edeleen odotetaan niitä NKVD:n dokumentteja jotka kieltävät sekä suomalaisten sissien ja venäläistutkijan löytämän raporttien todisteet sekä siitä että Pretrovski Jamissa oli sotilas-sairaala etä suomalaiset hyökkäsivät sinne. - Väinö Tannerheim
Sairaalarakennus tuhottiin, mutta oliko se sotilaallisesti neutraali. Jos sisällä oli potilaita, eivät suomalaiset varmastikaan ampuneet näitä vuoteisiinsa.
Pääasia oli huoltokeskuksen tuhoaminen. Se oli partioretken tarkoitus ja tehtävä. Se suoritettiin oivallisesti. - otto-ville
"Jos sisällä oli potilaita, eivät suomalaiset varmastikaan ampuneet näitä vuoteisiinsa."
Itseasiassa Tampereen kahinan jälkeen 1918 suomalaiset tiettävästi ampuivat toisia suomalaisia haavoittuineita sairaalapeteihin...
"Se suoritettiin oivallisesti."
Kieltämättä vastustaja yllätettiin pöksyt kintuissaan, mutta mitä sitten tulee sitten aiheutettuihin tuhoihin, niin se ei olekkaan aivan yksiselitteinen "...suoritettiin oivallisesti.".
Niin se maailma muuttuu eskoseni.
Tämän ketjun alustaja osoittaa katkeroitumisensa "jossa venäläinen, tutkijaksi itseään kutsuva"lle siitä ikävästä tiedonmurusesta että suomi olisi syyllistynyt sotarikokseen, mutta nyt tuon "jossa venäläinen, tutkijaksi itseään kutsuva" näkemykset ovat luetavissa oikein suomeksi.
Ettei alustaja vain kuvitellut ettei suomesta löytyisi ketään riittävän "epäisänmaallista" ko uroteon suorittajaksi...- olipa kumma
Sairaala oli siis täynnä piippalakkeja. Partisaanit kohdistivat iskunsa lähinnä lapsiin.
- Huonovartio
Nuo ovat varastoja, ei isellä ketään ollut.
- otto-ville
"Sairaala oli siis täynnä piippalakkeja."
Tampereella sairaala täynnä suomalaisia, mutta siitäkin huolimatta valolahtarit listivät haavoituneet sairaspeteihin, vai mitä?
Seuraavassa sodassa seuraavan sukupolven suomalaissotilaat odotivat sairaalan ovien ja ikkunoiden alla tappaakseen haavoittuneita kun haavoittuneet yrittävät paeta ovaista ja ikkunoista suomalaisten ensin sytytettyä sairaalan palamaan...
Ja kaiken päälle suomalaiset vieläpä ilmoittavat varsin virheelliset tiedot aiheuttamistaan tuhoista Petrovski Jamissa.- otto-vale
Jos kerran tapauksia rinnastetaan niin tahallisuudessaan voimallinen esimerkki on Viipurissa 20. prikaatin sidontapaikan tuho!
Kirjassa ’Viipuri 1944’ kerrotaan kohdassa ’Naistensairaalan tragedia’ seuraavaa:
*Sotamies Kalle Autio haavoittui jalkaan aivan loppuvaiheessa ja hakeutui Naistensairaalan sidontapaikkaan. Pian tuon jälkeen ovensuuhun oli saapuneet myös hyökkääjän joukot. Siinä ei mitään keskusteluja käyty, vaan tuli avattiin heti ympäri huonetta. Mies jäi kookkaan kaatuvan lääkintämiehen alle ja pysyi siellä hyvin hiljaa ja liikkumatta. Illan hämärtyessä hänen onnistui poistua paikalta ja piiloutua pariksi päiväksi kaupunkiin. Hän jäi vangiksi 22.6. yhdessä pakomatkallaan löytämänsä aseveljen kanssa. Tuolloin heillä oli jo niin kova jano, että heidän oli tultava esiin. Aiemmin he eivät uskaltaneet, koska he pelkäsivät vihan olevan niin kova, ettei vankeja otettaisi, vaan ammuttaisiin siihen paikkaan. Kalle Autio palasi sotavankeudesta maaliskuun lopulla 1945.’
Tuolloin paikalle jäänyt lääkäri, lääkintävääpeli ja kymmenkunta tajutonta haavoittunutta surmattiin kylmästi sarjatulella!
Ja toinen kertomus asiasta:
"Vuonna 2004 myös korpraali Viljo Myllyniemi kertoi omakohtaisista kokemuksistaan naistensairaalan mäen joukkosidontapaikan tapahtumista. Hän kirjoitti Kirman aseveljien lehteen seuraavasti:
”Tultuani JSp:lle olivat tohtori Salonen ja lääkintävääpeli Varjola ulkona villapaitasillaan ja tohtori oli erittäin hermostunut. Kysyin Varjolalta, miksi JSp:tä ei ole tyhjennetty. Sain vastaukseksi, että kaikki jotka pystyivät kävelemään, koskien myös JSp:n henkilökuntaa, ovat poistuneet täältä.
Tohtori on tehnyt kaikkensa paaripotilaiden pois siirtämiseksi, mutta apua ei ole saatu edes prikaatin esikunnasta. Kysyin Varjolalta, kuinka monta potilasta sisällä on, sain vastaukseksi seitsemän potilasta. Heille on tohtori antanut rauhoittavan pistoksen ja he nukkuvat, eikä tohtori jätä potilaitaan enkä minäkään jätä tohtoria.
Katsoessani JSp:n edustan suojaksi hiekkasäkeistä rakennetun varustuksen yli näin noin 50 miehen suuruisen venäläisosaston etenevän kohti JSp:tä. Sanoin Varjolalle, että ne ovat ryssiä ja minua ei täällä tarvita vaan minun on saamani käskyn mukaan pyrittävä kohti Linnansiltaa. Mihin tohtori Salonenkin totesi olevan parempi, että paikalla ei ole aseistettuja miehiä.”
Naistensairaalan JSp:n kohtalo vaivaa edelleen lukuisia suomalaisia. Kertomukset ovat erityisesti sosiaalisessa mediassa toinen toistaan lennokkaampia. Sairaalan pihalla on viime vuosina tehty maatutkakartoitus, pieniä koekaivauksiakin. Legendan mukaan puskutraktorit peittivät joukkosidontapaikan väen suureen kuoppaan – osan arkuissa, osan ilman arkkuja."
- otto-ville
"Jos kerran tapauksia rinnastetaan..."
Muistaakon "...vale"emme kuin keskusteltiin siitä mitä tapahtui Perovski Jamissa
komisaarille I.N. Novoziloville?- otto-vale
"Muistaakon "...vale"emme kuin keskusteltiin siitä mitä tapahtui Perovski Jamissa
komisaarille I.N. Novoziloville? "
Muistaako "...ville"emme kun keskustellaan NYT siitä mitä tapahtui Viipurissa
tohtori Saloselle ja lääkintävääpeli Varjolalle ?
- otto-ville
"Muistaako "...ville"emme kun keskustellaan NYT"
Näköjään "...vale"emme muistaa kyseisen keskustelun.
Silloin "...vale"emme muistaa myös missä kohtaa "...vale"emme katsoi paremmaksi lopettaa ko keskustelun...- otto-vale
Itse asiassa en muista edes sellaiseen osallistuneeni!
Sinulla on kiire keskustella kaikesta muusta kuin siitä, mistä mainitsin? Peloittaako?
Ilmeisesti jos o-v kokee esitetyn uuden asian hankalaksi niin hän alkaa puhua kaikesta mahdollisesta muusta?
- otto-ville
"Itse asiassa en muista edes sellaiseen osallistuneeni!"
"...vale"emme siis ei muista suurisuisia sanojaan "otto-vale
31.10.2013 15:25" alkaen...
Tuolloinhan "...vale"emme yritti siirtää kiusalliseksi muuttunutta keskustelua valitun-kaupungin tapahtumiin.
Etkö nyt muista?
"otto-ville
5.11.2013 11:38
"...-vale"eemmehan väitti että sairaalan komisaari olisi kääntynyt takaisin sairaalan suuntaan estääkseen potilaita joutumasta suomalaissotilaiden kynsiin..."- otto-vale
Kun o-v ei uuteen asiaan halua vastata vaan kaivelee muinaisia keskusteluja niin julkaisenpa uuden avaukseni uudestaan.
Tämä tyuntuu olevan o-v:lle sellaista uutta tietoa, että hän mieluiten ei vastaa laisinkaan ja palaa vanhoihin asiohin!
Jos kerran tapauksia rinnastetaan niin tahallisuudessaan voimallinen esimerkki on Viipurissa 20. prikaatin sidontapaikan tuho!
Kirjassa ’Viipuri 1944’ kerrotaan kohdassa ’Naistensairaalan tragedia’ seuraavaa:
*Sotamies Kalle Autio haavoittui jalkaan aivan loppuvaiheessa ja hakeutui Naistensairaalan sidontapaikkaan. Pian tuon jälkeen ovensuuhun oli saapuneet myös hyökkääjän joukot. Siinä ei mitään keskusteluja käyty, vaan tuli avattiin heti ympäri huonetta. Mies jäi kookkaan kaatuvan lääkintämiehen alle ja pysyi siellä hyvin hiljaa ja liikkumatta. Illan hämärtyessä hänen onnistui poistua paikalta ja piiloutua pariksi päiväksi kaupunkiin. Hän jäi vangiksi 22.6. yhdessä pakomatkallaan löytämänsä aseveljen kanssa. Tuolloin heillä oli jo niin kova jano, että heidän oli tultava esiin. Aiemmin he eivät uskaltaneet, koska he pelkäsivät vihan olevan niin kova, ettei vankeja otettaisi, vaan ammuttaisiin siihen paikkaan. Kalle Autio palasi sotavankeudesta maaliskuun lopulla 1945.’
Tuolloin paikalle jäänyt lääkäri, lääkintävääpeli ja kymmenkunta tajutonta haavoittunutta surmattiin kylmästi sarjatulella!
Ja toinen kertomus asiasta:
"Vuonna 2004 myös korpraali Viljo Myllyniemi kertoi omakohtaisista kokemuksistaan naistensairaalan mäen joukkosidontapaikan tapahtumista. Hän kirjoitti Kirman aseveljien lehteen seuraavasti:
”Tultuani JSp:lle olivat tohtori Salonen ja lääkintävääpeli Varjola ulkona villapaitasillaan ja tohtori oli erittäin hermostunut. Kysyin Varjolalta, miksi JSp:tä ei ole tyhjennetty. Sain vastaukseksi, että kaikki jotka pystyivät kävelemään, koskien myös JSp:n henkilökuntaa, ovat poistuneet täältä.
Tohtori on tehnyt kaikkensa paaripotilaiden pois siirtämiseksi, mutta apua ei ole saatu edes prikaatin esikunnasta. Kysyin Varjolalta, kuinka monta potilasta sisällä on, sain vastaukseksi seitsemän potilasta. Heille on tohtori antanut rauhoittavan pistoksen ja he nukkuvat, eikä tohtori jätä potilaitaan enkä minäkään jätä tohtoria.
Katsoessani JSp:n edustan suojaksi hiekkasäkeistä rakennetun varustuksen yli näin noin 50 miehen suuruisen venäläisosaston etenevän kohti JSp:tä. Sanoin Varjolalle, että ne ovat ryssiä ja minua ei täällä tarvita vaan minun on saamani käskyn mukaan pyrittävä kohti Linnansiltaa. Mihin tohtori Salonenkin totesi olevan parempi, että paikalla ei ole aseistettuja miehiä.”
Naistensairaalan JSp:n kohtalo vaivaa edelleen lukuisia suomalaisia. Kertomukset ovat erityisesti sosiaalisessa mediassa toinen toistaan lennokkaampia. Sairaalan pihalla on viime vuosina tehty maatutkakartoitus, pieniä koekaivauksiakin. Legendan mukaan puskutraktorit peittivät joukkosidontapaikan väen suureen kuoppaan – osan arkuissa, osan ilman arkkuja."
- Kiitos veteraanit
Tunsin yhden veteraanin joka oli ko.reissulla.Oli tullut konepistoolitulta vastaan tuon "sairaalan" ikkunoista niin sillä se rakennus tuhottiin.
Tämä vaan tiedoksi vasuri jaskan pauhajille.
Kiitos veteraanit kun tuokin reissun isänmaan puolesta Teitte. - otto-ville
"Tunsin yhden veteraanin joka oli ko.reissulla."
Ettei sotaveteraani vain sekoittanut kohdetta 4 kohteeseen 3.
Noh, pertiviinillä pääsee...- Sedälle iso kiitos
Hän oli minun edesmennyt setäni jonka ansiosta sinäkin Otto-Ville saat jauhaa kommunisti paskaas täällä netissä vapaasti.
- otto-ville
"Kun o-v ei uuteen asiaan halua vastata vaan kaivelee muinaisia keskusteluja niin..."
Näköjään alkaa "...vale"emme muisti palata.
Ehkäpä seuraavaksi "...vale"emme kertoo miksi sitten keskeytti keskustelunsa siinä vaiheessa kun otto-ville rupesi vaatimaan I.N. Novozilov kohtaloa.
Olisikohan asialla jotain tekemistä seuraavan kanssa:
""Luultavasti he palasi ampuakseen loputkin potilaista, jotta kukaan ei päätyisi venäläisten käsiin"
Mutta kun he eivät 'palanneet' vaan olivat paikalla ja vailla aseita. Tappamisten tahallisuudesta ei liene epäilystä. "- otto-vale
Jos johonkin kyllästyy niin jankkaamisen lopettaa!
Mutta tässä aihe, johon o-v ei ole osannut vastata sanallakaan! Eikö kantti kestä?
Jos kerran tapauksia rinnastetaan niin tahallisuudessaan voimallinen esimerkki on Viipurissa 20. prikaatin sidontapaikan tuho!
Kirjassa ’Viipuri 1944’ kerrotaan kohdassa ’Naistensairaalan tragedia’ seuraavaa:
*Sotamies Kalle Autio haavoittui jalkaan aivan loppuvaiheessa ja hakeutui Naistensairaalan sidontapaikkaan. Pian tuon jälkeen ovensuuhun oli saapuneet myös hyökkääjän joukot. Siinä ei mitään keskusteluja käyty, vaan tuli avattiin heti ympäri huonetta. Mies jäi kookkaan kaatuvan lääkintämiehen alle ja pysyi siellä hyvin hiljaa ja liikkumatta. Illan hämärtyessä hänen onnistui poistua paikalta ja piiloutua pariksi päiväksi kaupunkiin. Hän jäi vangiksi 22.6. yhdessä pakomatkallaan löytämänsä aseveljen kanssa. Tuolloin heillä oli jo niin kova jano, että heidän oli tultava esiin. Aiemmin he eivät uskaltaneet, koska he pelkäsivät vihan olevan niin kova, ettei vankeja otettaisi, vaan ammuttaisiin siihen paikkaan. Kalle Autio palasi sotavankeudesta maaliskuun lopulla 1945.’
Tuolloin paikalle jäänyt lääkäri, lääkintävääpeli ja kymmenkunta tajutonta haavoittunutta surmattiin kylmästi sarjatulella!
Ja toinen kertomus asiasta:
"Vuonna 2004 myös korpraali Viljo Myllyniemi kertoi omakohtaisista kokemuksistaan naistensairaalan mäen joukkosidontapaikan tapahtumista. Hän kirjoitti Kirman aseveljien lehteen seuraavasti:
”Tultuani JSp:lle olivat tohtori Salonen ja lääkintävääpeli Varjola ulkona villapaitasillaan ja tohtori oli erittäin hermostunut. Kysyin Varjolalta, miksi JSp:tä ei ole tyhjennetty. Sain vastaukseksi, että kaikki jotka pystyivät kävelemään, koskien myös JSp:n henkilökuntaa, ovat poistuneet täältä.
Tohtori on tehnyt kaikkensa paaripotilaiden pois siirtämiseksi, mutta apua ei ole saatu edes prikaatin esikunnasta. Kysyin Varjolalta, kuinka monta potilasta sisällä on, sain vastaukseksi seitsemän potilasta. Heille on tohtori antanut rauhoittavan pistoksen ja he nukkuvat, eikä tohtori jätä potilaitaan enkä minäkään jätä tohtoria.
Katsoessani JSp:n edustan suojaksi hiekkasäkeistä rakennetun varustuksen yli näin noin 50 miehen suuruisen venäläisosaston etenevän kohti JSp:tä. Sanoin Varjolalle, että ne ovat ryssiä ja minua ei täällä tarvita vaan minun on saamani käskyn mukaan pyrittävä kohti Linnansiltaa. Mihin tohtori Salonenkin totesi olevan parempi, että paikalla ei ole aseistettuja miehiä.”
Naistensairaalan JSp:n kohtalo vaivaa edelleen lukuisia suomalaisia. Kertomukset ovat erityisesti sosiaalisessa mediassa toinen toistaan lennokkaampia. Sairaalan pihalla on viime vuosina tehty maatutkakartoitus, pieniä koekaivauksiakin. Legendan mukaan puskutraktorit peittivät joukkosidontapaikan väen suureen kuoppaan – osan arkuissa, osan ilman arkkuja."
- otto-ville
"Mutta tässä aihe, johon o-v ei ole osannut vastata sanallakaan! Eikö kantti kestä?"
Niinköhän, noh miksi sitten "...vale"emme sitten keskeytti aikaisemman keskustelun I.N. Novozilovin kohtalosta?
Ehkäpä siksi että "...vale"emme meni syyttämään paremman tiedon puutteessa ko komisaaria siitä että tämä olisi palannut sairaalaan tappamaan haavoittuneet etteivät haavoittuneet olisivat joutuneet suomalaissotilaiden tappamiksi.
Nooh sehän olisi ollut mahdollista jos NL:n puolella tiedettiin suomalaisten valkolahtarien toiminta eräässä sairaalassa Tampereen kahinan jälkeen ja siinä mielessä ei olisi mahdotontakaan se että suomalainen tohtori & lääkintävääpeli katsoi paremmaksi listiä suomalaiset haavoittuneet kuin luovuttaa ne vanjojen käsiin...- ovkusinen
seliseiliseli......................
- otto-vale
Jos johonkin kyllästyy niin jankkaamisen lopettaa!
Mutta tässä aihe, johon o-v ei ole osannut vastata sanallakaan! Eikö kantti kestä?
Jos kerran tapauksia rinnastetaan niin tahallisuudessaan voimallinen esimerkki on Viipurissa 20. prikaatin sidontapaikan tuho!
Kirjassa ’Viipuri 1944’ kerrotaan kohdassa ’Naistensairaalan tragedia’ seuraavaa:
*Sotamies Kalle Autio haavoittui jalkaan aivan loppuvaiheessa ja hakeutui Naistensairaalan sidontapaikkaan. Pian tuon jälkeen ovensuuhun oli saapuneet myös hyökkääjän joukot. Siinä ei mitään keskusteluja käyty, vaan tuli avattiin heti ympäri huonetta. Mies jäi kookkaan kaatuvan lääkintämiehen alle ja pysyi siellä hyvin hiljaa ja liikkumatta. Illan hämärtyessä hänen onnistui poistua paikalta ja piiloutua pariksi päiväksi kaupunkiin. Hän jäi vangiksi 22.6. yhdessä pakomatkallaan löytämänsä aseveljen kanssa. Tuolloin heillä oli jo niin kova jano, että heidän oli tultava esiin. Aiemmin he eivät uskaltaneet, koska he pelkäsivät vihan olevan niin kova, ettei vankeja otettaisi, vaan ammuttaisiin siihen paikkaan. Kalle Autio palasi sotavankeudesta maaliskuun lopulla 1945.’
Tuolloin paikalle jäänyt lääkäri, lääkintävääpeli ja kymmenkunta tajutonta haavoittunutta surmattiin kylmästi sarjatulella!
Ja toinen kertomus asiasta:
"Vuonna 2004 myös korpraali Viljo Myllyniemi kertoi omakohtaisista kokemuksistaan naistensairaalan mäen joukkosidontapaikan tapahtumista. Hän kirjoitti Kirman aseveljien lehteen seuraavasti:
”Tultuani JSp:lle olivat tohtori Salonen ja lääkintävääpeli Varjola ulkona villapaitasillaan ja tohtori oli erittäin hermostunut. Kysyin Varjolalta, miksi JSp:tä ei ole tyhjennetty. Sain vastaukseksi, että kaikki jotka pystyivät kävelemään, koskien myös JSp:n henkilökuntaa, ovat poistuneet täältä.
Tohtori on tehnyt kaikkensa paaripotilaiden pois siirtämiseksi, mutta apua ei ole saatu edes prikaatin esikunnasta. Kysyin Varjolalta, kuinka monta potilasta sisällä on, sain vastaukseksi seitsemän potilasta. Heille on tohtori antanut rauhoittavan pistoksen ja he nukkuvat, eikä tohtori jätä potilaitaan enkä minäkään jätä tohtoria.
Katsoessani JSp:n edustan suojaksi hiekkasäkeistä rakennetun varustuksen yli näin noin 50 miehen suuruisen venäläisosaston etenevän kohti JSp:tä. Sanoin Varjolalle, että ne ovat ryssiä ja minua ei täällä tarvita vaan minun on saamani käskyn mukaan pyrittävä kohti Linnansiltaa. Mihin tohtori Salonenkin totesi olevan parempi, että paikalla ei ole aseistettuja miehiä.”
Naistensairaalan JSp:n kohtalo vaivaa edelleen lukuisia suomalaisia. Kertomukset ovat erityisesti sosiaalisessa mediassa toinen toistaan lennokkaampia. Sairaalan pihalla on viime vuosina tehty maatutkakartoitus, pieniä koekaivauksiakin. Legendan mukaan puskutraktorit peittivät joukkosidontapaikan väen suureen kuoppaan – osan arkuissa, osan ilman arkkuja."
- otto-ville
haluaakos "ovkusinen" komentoida myöskin sitä sotaveteraani parkaa joka sekoittaa suomalaisten hyökäyskohteen 4 hyökkäyskohteeseen 3.
Noh, pertiviinillä pääsee...- siege'
Neukkuajan historia oli NKP:n kirjoituttamaa propagandaa. Valetta kaikki
Jos tuo kirja satuisi olemaan totta, se pitää asettaa Lenin museoon maailman kahdeksantena ihmeenä.
Mutta se tietojen mukaan noudattaa vanhaa NKP perinnettä.
- otto-ville
"Jos tuo kirja satuisi olemaan totta, se pitää asettaa Lenin museoon maailman kahdeksantena ihmeenä."
Mihinköhän kirjaan siege mahdollisesti viittaa?
Kirjaanko, jossa neuvostoarkistot kertovat suomalaisten tuhonneen petrovski Jamissa noin kaksinkertaisen määrän polttoaineita suomalaisten ilmoitukseen verrattuna ja vain viidenneksen suomalaisten väittämistä aiheuttamistaan henkilötappioista ja joista isompi osa tuli vieläpä sairaala-alueilta...
Mutta toisaaltaan taasen, siege ei näköjään halua kommentoida sitä suomalaista sotaveteraania joka sekoittaa kohteen 3 kohteeseen 4.
Noh, kuten todettua:
pertiviinillä pääsee... - petrovin jami
Ei kai tätä sotasairaalan tuhoamista potlaineen ja
henkilökuntineen enää kukaan kiellä. Siellä tapahtui sotarikos joka täytyisi tutkia kerran kunnolla. Historia vaatii sitä.- Anonyymi
Mitä siinä on tutkimista, kun kerran ”kaikki tietää” jo?
- 1234567
Miksi sairaala oli huoltokeskulsessa? Miksi sairaalaa ei ollut merkitty asianmukaisesti punaisen ristin merkillä?
http://yle.fi/uutiset/venalaistutkimus_jatkosodasta_suomalaissotilaat_tuhosivat_sairaalan_tarkoituksella/6337575http://yle.fi/uutiset/venalaistutkimus_jatkosodasta_suomalaissotilaat_tuhosivat_sairaalan_tarkoituksella/6337575
”Sairaalasta ei tiedetty”
Petrovski Jamin tuhoiskussa mukana ollut Karl Norrgård, 90 kiistää venäläisväitteet.
- Kohteesta oli tarkat sotavangilta saadut ennakkotiedot, mutta sairaalasta hän ei maininnut mitään.
Sairaalarakennuksista kaksi oli Paavo Lukkarin johtaman ryhmän hyökkäysalueella.
- Ei Lukkari pystynyt sanomaan että siellä olisi ollut sairaala millään tavalla. jossakin olis pitänyt olla edes punaisen ristin merkki näkyvissä.
Kaukopartioiden partiokertomuksia ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alkuperäisinä tallessa. Materiaali määrättiin hävitettäviksi vuonna 1944, kun sodan lopputulos oli näkyvissä. - Sairaat ammuskelijat
Kovinhan nuo oli Petrovski Jamissa "sairaita" kun konepistoolilla ampuivat suomalaisia kohti. Samaa iivana soopaa kuin aina ennekin.
- he he he
Vielä puuttuu jumalalliset sädekehät ja muut venäläisestä mielikuvituksesta kootut sairaat pyhät elementit.
- otto-ville
"Ei kai tätä sotasairaalan tuhoamista potlaineen ja
henkilökuntineen enää kukaan kiellä."
Vielä reilu vuosi sitten seuraavassa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10981798
"Ei kenttäsairaalaa
15.10.2012 11:05
...
Siellä ei ollut kenttäsairaalaa. Se on onnistunut propavoitto. Hevossairaala muutettiin kenttäsairaalaksi."
väitettiin vakavissaan ettei Petrovski Jamissa olisi ollut kenttäsairaalaa ja tuossa ylhäällä siege yrittää edeleenkin kiemurrella ikävän tosiasian kanssa...
"Miksi sairaalaa ei ollut merkitty asianmukaisesti punaisen ristin merkillä?"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11803641
otto-ville
6.11.2013 19:37
"Karhumäen Operatiivisen ryhmän lääkintäosaston komission pöytäkirja 13.2. 1942.
PÖYTÄKIRJA
...Huolimatta siitä, että sairaalan rakennusten päällä oli selvästi näkyvissä lääkintäorganisaation tunnusmerkit punaisine risteineen, suomalaiset sytyttivät..."
Se ei sitten ollut otto-villen vika jos tuosta herra/neiti "punainen risti" veti herneen nenäänsä.
Welp, anyhoo. Ei tullut otto-villelle yllätyksenä miksi kaivettiin mieluummin vanhempi keskustelu historian hämystä, kuin oltaisiin jatkettu http://keskustelu.suomi24.fi/node/11803641- Leninskoje Znamja
Otto-Ville,
Lähdetietosi ovat omat vanhat kirjoituksesi Suoli24 palstalla ja Leninskoje Znamja( Leninin lippu ) lehdessä julkaitu pöytäkirja.
Lenin lippu nimellä lehti ilmestyi 1940 -1954, vuodesta 1955 Leninskaja pravda (”Leniniläinen totuus”). ( tässä kohtaa sopii naurahtaa hillitysti )
Noilla perusteluilla uskon enemmän Ilmari Honkaseen kuin Leninin lippuun&totuuteen.
9/5 1942
Päämajan Tiedusteluosaston Päällikölle
Saatuani tilaisuuden tutustua asiakirjaan (PM:n Tied.os. Ssaal.asiak. N:o 37.), jossa mm. mainitaan Petrovskij Jam'issa olevan sairaalan tuhoutumisesta ja koska sanotun asiakirjan sisältämä tieto ilmeisesti liittyy allekirjoittaneen johtaman komennuskunnan 8-16/2 1942 tekemään retkeen, jonka yhteydessä tuhottiin Petrovskij Jam'in asutus- ja huoltokeskus, saan vastineena asiakirjassa esitettyyn syytökseen sairaalan tuhoamisesta esittää, ettei mitään tuhoamistamme rakennuksista oltu merkitty Punaisen Ristin merkillä eikä muillakaan sairaalaan viittaavilla tunnuksilla. Myöskään ei komennuskunta hävitystoimintansa aikana havainnut mitään muuta sellaista, mikä olisi viitannut sairaalan olemassa oloon jossakin hävitetyssä kohteessa.
Luutnantti Ilmari Honkanen.
- otto-ville
"Lähdetietosi ovat omat vanhat kirjoituksesi Suoli24 palstalla"
Seuraavassa:
"Miksi sairaalaa ei ollut merkitty asianmukaisesti punaisen ristin merkillä? "
esitetään kysymys ko kenttäsairaalan merkinnöistä ja siihenhän otto-ville olikin jo vastannut toisella sivulla.
"9/5 1942"
Ja minkäköhän takia menee herra Honkaselta melkein kolme kuukautta aikaa ruveta selittelemään puhtaaksi kenttäsairaalan tuhoa? Olihan siitä ilmoitettu jo pian iskun jälkeen.
Ehkäpä siksi koska leningardilaislipun uutinen asettaa ylipäällikön aika nolaan asemaan.
Varsinkin jos ylipäällikkö itse oli sallinut iskut sotasairaaloihin, mutta julkisuudessa väittänyt kuinka suomi antaa sairaaloiden olla rauhassa...- otto-ville
Korjataampas:
Ehkäpä siksi koska leningardilaislipun uutinen asettaa suomen armeijan ylipäällikön aika nolaan asemaan.
Varsinkin jos suomen armeijan ylipäällikkö itse oli sallinut iskut sotasairaaloihin, mutta julkisuudessa väittänyt kuinka suomi antaa sairaaloiden olla rauhassa... - otto-vale
otto-ville kirjoitti:
Korjataampas:
Ehkäpä siksi koska leningardilaislipun uutinen asettaa suomen armeijan ylipäällikön aika nolaan asemaan.
Varsinkin jos suomen armeijan ylipäällikkö itse oli sallinut iskut sotasairaaloihin, mutta julkisuudessa väittänyt kuinka suomi antaa sairaaloiden olla rauhassa...Jos johonkin kyllästyy niin jankkaamisen lopettaa!
Mutta tässä aihe, johon o-v ei ole osannut vastata sanallakaan! Eikö kantti kestä?
Jos kerran tapauksia rinnastetaan niin tahallisuudessaan voimallinen esimerkki on Viipurissa 20. prikaatin sidontapaikan tuho!
Kirjassa ’Viipuri 1944’ kerrotaan kohdassa ’Naistensairaalan tragedia’ seuraavaa:
*Sotamies Kalle Autio haavoittui jalkaan aivan loppuvaiheessa ja hakeutui Naistensairaalan sidontapaikkaan. Pian tuon jälkeen ovensuuhun oli saapuneet myös hyökkääjän joukot. Siinä ei mitään keskusteluja käyty, vaan tuli avattiin heti ympäri huonetta. Mies jäi kookkaan kaatuvan lääkintämiehen alle ja pysyi siellä hyvin hiljaa ja liikkumatta. Illan hämärtyessä hänen onnistui poistua paikalta ja piiloutua pariksi päiväksi kaupunkiin. Hän jäi vangiksi 22.6. yhdessä pakomatkallaan löytämänsä aseveljen kanssa. Tuolloin heillä oli jo niin kova jano, että heidän oli tultava esiin. Aiemmin he eivät uskaltaneet, koska he pelkäsivät vihan olevan niin kova, ettei vankeja otettaisi, vaan ammuttaisiin siihen paikkaan. Kalle Autio palasi sotavankeudesta maaliskuun lopulla 1945.’
Tuolloin paikalle jäänyt lääkäri, lääkintävääpeli ja kymmenkunta tajutonta haavoittunutta surmattiin kylmästi sarjatulella!
Ja toinen kertomus asiasta:
"Vuonna 2004 myös korpraali Viljo Myllyniemi kertoi omakohtaisista kokemuksistaan naistensairaalan mäen joukkosidontapaikan tapahtumista. Hän kirjoitti Kirman aseveljien lehteen seuraavasti:
”Tultuani JSp:lle olivat tohtori Salonen ja lääkintävääpeli Varjola ulkona villapaitasillaan ja tohtori oli erittäin hermostunut. Kysyin Varjolalta, miksi JSp:tä ei ole tyhjennetty. Sain vastaukseksi, että kaikki jotka pystyivät kävelemään, koskien myös JSp:n henkilökuntaa, ovat poistuneet täältä.
Tohtori on tehnyt kaikkensa paaripotilaiden pois siirtämiseksi, mutta apua ei ole saatu edes prikaatin esikunnasta. Kysyin Varjolalta, kuinka monta potilasta sisällä on, sain vastaukseksi seitsemän potilasta. Heille on tohtori antanut rauhoittavan pistoksen ja he nukkuvat, eikä tohtori jätä potilaitaan enkä minäkään jätä tohtoria.
Katsoessani JSp:n edustan suojaksi hiekkasäkeistä rakennetun varustuksen yli näin noin 50 miehen suuruisen venäläisosaston etenevän kohti JSp:tä. Sanoin Varjolalle, että ne ovat ryssiä ja minua ei täällä tarvita vaan minun on saamani käskyn mukaan pyrittävä kohti Linnansiltaa. Mihin tohtori Salonenkin totesi olevan parempi, että paikalla ei ole aseistettuja miehiä.”
Naistensairaalan JSp:n kohtalo vaivaa edelleen lukuisia suomalaisia. Kertomukset ovat erityisesti sosiaalisessa mediassa toinen toistaan lennokkaampia. Sairaalan pihalla on viime vuosina tehty maatutkakartoitus, pieniä koekaivauksiakin. Legendan mukaan puskutraktorit peittivät joukkosidontapaikan väen suureen kuoppaan – osan arkuissa, osan ilman arkkuja." - owkusinen
otto-ville kirjoitti:
Korjataampas:
Ehkäpä siksi koska leningardilaislipun uutinen asettaa suomen armeijan ylipäällikön aika nolaan asemaan.
Varsinkin jos suomen armeijan ylipäällikkö itse oli sallinut iskut sotasairaaloihin, mutta julkisuudessa väittänyt kuinka suomi antaa sairaaloiden olla rauhassa...Roskaa, NKP:n valehtelu ei hetkauta ketään
- v1ttu-olle
otto-vale kirjoitti:
Jos johonkin kyllästyy niin jankkaamisen lopettaa!
Mutta tässä aihe, johon o-v ei ole osannut vastata sanallakaan! Eikö kantti kestä?
Jos kerran tapauksia rinnastetaan niin tahallisuudessaan voimallinen esimerkki on Viipurissa 20. prikaatin sidontapaikan tuho!
Kirjassa ’Viipuri 1944’ kerrotaan kohdassa ’Naistensairaalan tragedia’ seuraavaa:
*Sotamies Kalle Autio haavoittui jalkaan aivan loppuvaiheessa ja hakeutui Naistensairaalan sidontapaikkaan. Pian tuon jälkeen ovensuuhun oli saapuneet myös hyökkääjän joukot. Siinä ei mitään keskusteluja käyty, vaan tuli avattiin heti ympäri huonetta. Mies jäi kookkaan kaatuvan lääkintämiehen alle ja pysyi siellä hyvin hiljaa ja liikkumatta. Illan hämärtyessä hänen onnistui poistua paikalta ja piiloutua pariksi päiväksi kaupunkiin. Hän jäi vangiksi 22.6. yhdessä pakomatkallaan löytämänsä aseveljen kanssa. Tuolloin heillä oli jo niin kova jano, että heidän oli tultava esiin. Aiemmin he eivät uskaltaneet, koska he pelkäsivät vihan olevan niin kova, ettei vankeja otettaisi, vaan ammuttaisiin siihen paikkaan. Kalle Autio palasi sotavankeudesta maaliskuun lopulla 1945.’
Tuolloin paikalle jäänyt lääkäri, lääkintävääpeli ja kymmenkunta tajutonta haavoittunutta surmattiin kylmästi sarjatulella!
Ja toinen kertomus asiasta:
"Vuonna 2004 myös korpraali Viljo Myllyniemi kertoi omakohtaisista kokemuksistaan naistensairaalan mäen joukkosidontapaikan tapahtumista. Hän kirjoitti Kirman aseveljien lehteen seuraavasti:
”Tultuani JSp:lle olivat tohtori Salonen ja lääkintävääpeli Varjola ulkona villapaitasillaan ja tohtori oli erittäin hermostunut. Kysyin Varjolalta, miksi JSp:tä ei ole tyhjennetty. Sain vastaukseksi, että kaikki jotka pystyivät kävelemään, koskien myös JSp:n henkilökuntaa, ovat poistuneet täältä.
Tohtori on tehnyt kaikkensa paaripotilaiden pois siirtämiseksi, mutta apua ei ole saatu edes prikaatin esikunnasta. Kysyin Varjolalta, kuinka monta potilasta sisällä on, sain vastaukseksi seitsemän potilasta. Heille on tohtori antanut rauhoittavan pistoksen ja he nukkuvat, eikä tohtori jätä potilaitaan enkä minäkään jätä tohtoria.
Katsoessani JSp:n edustan suojaksi hiekkasäkeistä rakennetun varustuksen yli näin noin 50 miehen suuruisen venäläisosaston etenevän kohti JSp:tä. Sanoin Varjolalle, että ne ovat ryssiä ja minua ei täällä tarvita vaan minun on saamani käskyn mukaan pyrittävä kohti Linnansiltaa. Mihin tohtori Salonenkin totesi olevan parempi, että paikalla ei ole aseistettuja miehiä.”
Naistensairaalan JSp:n kohtalo vaivaa edelleen lukuisia suomalaisia. Kertomukset ovat erityisesti sosiaalisessa mediassa toinen toistaan lennokkaampia. Sairaalan pihalla on viime vuosina tehty maatutkakartoitus, pieniä koekaivauksiakin. Legendan mukaan puskutraktorit peittivät joukkosidontapaikan väen suureen kuoppaan – osan arkuissa, osan ilman arkkuja."Karjala-lehti uutisoi torstaina 21. heinäkuuta 2011, kuinka venäläinen Karjalan kannaksen asukasjärjestö ja sen puheenjohtaja Oleg Gareew ovat tehneet tutkimuspyynnön Venäjän syyttäjälaitokselle suomalaisen sotilaslääkärin Pentti Otto Salosen, lääkintävääpeli Eino Varjolan ja seitsemän suomalaisen haavoittuneen surmaamisesta Viipurissa 20. kesäkuuta 1944.
http://www.vapaussoturi.fi/index.php/artikkeleita/122-viipurin-sanomat-uutisoi-naeyttaevaesti-vuoden-1944-sotasurmista-naistensairaalassa.html
- dddddd11
uskon enemmän Ilmari Honkaseen...
Kumpaan Honkasen?
Ensin Honkanen tietää:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4471906
Sitten Honkanen ei teidä:
"Myöskään ei komennuskunta hävitystoimintansa aikana havainnut mitään muuta sellaista, mikä olisi viitannut sairaalan olemassa oloon jossakin hävitetyssä kohteessa."
( tässä kohtaa sopii naurahtaa hillitysti ) - otto-ville
"Mutta tässä aihe, johon o-v ei ole osannut vastata sanallakaan! Eikö kantti kestä?"
Niinköhän, noh miksi sitten "...vale"emme sitten keskeytti aikaisemman keskustelun I.N. Novozilovin kohtalosta?
Ehkäpä siksi että "...vale"emme meni syyttämään paremman tiedon puutteessa ko komisaaria siitä että tämä olisi palannut sairaalaan tappamaan haavoittuneet etteivät haavoittuneet olisivat joutuneet suomalaissotilaiden tappamiksi.
Nooh sehän olisi ollut mahdollista jos NL:n puolella tiedettiin suomalaisten valkolahtarien toiminta eräässä sairaalassa Tampereen kahinan jälkeen ja siinä mielessä ei olisi mahdotontakaan se että suomalainen tohtori & lääkintävääpeli katsoi paremmaksi listiä suomalaiset haavoittuneet kuin luovuttaa ne vanjojen käsiin... - otto-ville
"Kovinhan nuo oli Petrovski Jamissa "sairaita" kun konepistoolilla ampuivat suomalaisia kohti."
Mutta kummassakohan kenttäsairaala kohteessa?
Ainakin tuossa ylempänä suomalainen sotaveteraani näyttää sekoittavan kohteet 3 ja 4 toisiinsa. - Anonyymi
Oliko tämä sama paikka kuin Maj Guba?
- Anonyymi
Ei ollut.
- Anonyymi
Eikö sen sairaalan nyt pitänyt olla kohde 4? Eli juuri se, missä suomalaiset joutuivat tiukimpaan paikkaan ja lähinnä saivat haettua haavoittuneensa pois, kotimatkalle, jokunen sinne kuolikin.
Mitään tämä nyt sopii sitten yksiin sen kanssa, että siinä haavoittuneita hakiessa jatkuvan tulituksen alla on ehditty vielä sairaala potilaineen lahtaamaan?
Jos siinä jossain sairaala olikin, niin kovastipa tuntui ”potilailla” olleen aseita, eli olivat aivan sallittuja kohteita.
Ja miksi suomalaiset olisivat ottaneet sairaalan tarkoituksella kohteeksi? No ei sitten miksikään. - Anonyymi
Suomalainen partio sähkötti paluumatkallaan kahteen eri otteeseen että tappoivat kohteessa 200 ja tuhosivat kenttäsairaalan. Myöhemmin luku olikin 500 ja kenttäsairaala oli jätetty kokonaan pois. Neuvostoselvitys sai luvuksi 81 kuollutta joista noin 20 oli sairaalan henkilökuntaa, lääkäreitä ja sairaanhoitajia.
Tämän jälkeen neuvostopartio tuhosi pienen suomen armeijan pesulayksikön ja tappoi kaikki siellä olleet lotat. Kuulemma annettiin samalla mitalla takaisin. Sellaista sota on.- Anonyymi
Pesuloissa ei palvellut lottia vaan työvelvollisia. Eli todennäköisesti sosialisteja äänestäviä duunarinaisia murhasivat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pesuloissa ei palvellut lottia vaan työvelvollisia. Eli todennäköisesti sosialisteja äänestäviä duunarinaisia murhasivat.
Valehtelet!
Varuslottiin kuului varushuollosta ja pesuloista vastanneita lottia
Varuslotat
Varuslottien toimenkuva oli niin ikään hyvin monimuotoinen: he paitsi hankkivat varusteita Puolustusvoimien palveluksessa oleville myös pesivät ja korjasivat niitä. Vain pieni osa varuslotista oli komennuksella, ja heistä valtaosa oli sijoitettu Puolustusvoimien pesula- ja siivoustyöhön.
https://perinne.fi/lotta-svard-jarjesto/lisatietoa/kenttalotat/
- Anonyymi
Lisää tietoa tuosta ja sairaalan tuhossa kuolleista:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008459627.html
Sota on kovaa.- Anonyymi
Sairaalasta ei ketään ammuttu mutta sairaalaan hyökkääviä ammuttiin.
- Anonyymi
Noniin:" MYÖHEMMIN on väitetty, että ammuimme sairaalan potilaita. Kaikilla oli ase kädessä joita ammuttiin, ei siinä ehtinyt kuumetta mittaamaan, Paavo Lukkari kertoi Hannu Lukkarille."
"SUOMALAINEN sotahistoria pitää Petrovski Jamin retkeä menestyksenä. Ilmari Honkasen partiokertomuksen mukaan vihollisen tappiot olivat yli 500. Sissit tuhosivat alueen elintarvike-, polttoaine- ja muut varastot, 50–60 kuorma-autoa ja 300 hevosta. Suurten vihollisen yhtymien huolto lähes pysähtyi kahdeksi viikoksi, keskellä kylmää pakkastalvea. Suomalaisten omat tappiot olivat viisi kaatunutta ja kuusi haavoittunutta.
”Petrovski Jamin tapahtumista syntyi jo sodan aikana kaksi täysin vastakkaista kertomusta, joiden totuudellisuudesta on kiistelty viime vuosiin saakka."
"Ikuiseksi kiistakysymykseksi jäänee pohdinta siitä, tiesivätkö sissit etukäteen kenttäsairaalan olemassaolosta, tuhosivatko he sen tarkoituksellisesti ja oliko sairaala selkeästi merkitty Geneven yleissopimuksessa suojelluksi kohteeksi."
Näin siis IS asiasta tänään - Anonyymi
Jos se olisi syöksypommiteyttu ohimennen, kukaan ei siitä olisi kuullutkaan mitään.
- Anonyymi
Totta, fiksu valtio olisi hoitanut mokoman huoltokeskuksen nasevalla pommituksella eikä lähettämällä 100 ukkoa erämaahan. Mannerheimin Suomi ei ollut kovin etevä, tuhlasi rajusti miehiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta, fiksu valtio olisi hoitanut mokoman huoltokeskuksen nasevalla pommituksella eikä lähettämällä 100 ukkoa erämaahan. Mannerheimin Suomi ei ollut kovin etevä, tuhlasi rajusti miehiä.
Entä,josPuna-Armeijan ilmapuolustus olisi torjunut ilmahyökkäyksen?
Millä palstan strategit olisivat asian hoitaneet 80 vuoden kuluttua?
Sissihyökkäyksellä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entä,josPuna-Armeijan ilmapuolustus olisi torjunut ilmahyökkäyksen?
Millä palstan strategit olisivat asian hoitaneet 80 vuoden kuluttua?
Sissihyökkäyksellä?IT herää, vasta pommien pudottua, jos sellaista erämaassa on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta, fiksu valtio olisi hoitanut mokoman huoltokeskuksen nasevalla pommituksella eikä lähettämällä 100 ukkoa erämaahan. Mannerheimin Suomi ei ollut kovin etevä, tuhlasi rajusti miehiä.
” Mannerheimin Suomi ei ollut kovin etevä, tuhlasi rajusti miehiä.”
Ei sentään 14,6 miljoonaa miestä peräkkäisissä ihmisaaltohyökkäyksissä kohti kk-linjaa!
Se oli Stalinin bravuuri! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta, fiksu valtio olisi hoitanut mokoman huoltokeskuksen nasevalla pommituksella eikä lähettämällä 100 ukkoa erämaahan. Mannerheimin Suomi ei ollut kovin etevä, tuhlasi rajusti miehiä.
”Mannerheimin Suomi ei ollut kovin etevä, tuhlasi rajusti miehiä.”
Niinkö? Keskuksessa kaatui 500 venäläistä ja suomalaistappiot olivat 5 kaatunutta ja 6 haavoittunutta!
Ei kuuolsta huonolle hyötysuhteelle! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
”Mannerheimin Suomi ei ollut kovin etevä, tuhlasi rajusti miehiä.”
Niinkö? Keskuksessa kaatui 500 venäläistä ja suomalaistappiot olivat 5 kaatunutta ja 6 haavoittunutta!
Ei kuuolsta huonolle hyötysuhteelle!500 siviiliä ja suomalaisten miestappioita olisi voinut olla enemmän.
Kuulostaa moukan tuurilta.
- Anonyymi
Antistrategi-pöhveli uskoo vereen, hikeen ja heppakiitolaukkoihin.
- Anonyymi
Ja yksi pöhvele jaksaa jankata "heppakiitolaukkaa"!
- Anonyymi
lisänä on kova jäykkä varma marsalkan sauva, joko on aina valmis, eikä tule häiritsevää tippaa
- Anonyymi
Harvinaiset kuvat Jatkosodan kuuluisimmasta sissi-iskusta: näin Petrovski Jam tuhottiin
Jatkosodan legendaarisin sissioperaatio johti vihollisen huoltokeskuksen perusteelliseen tuhoon. IS julkaisee ritari Ilmari Honkasen kuvia tältä ja muilta retkiltä linjojen taakse.
Jouko Juonala
6.2. 8:00
PUNA-ARMEIJAN huoltovääpeli Boris Hohlogorskilla kävi hyvä tuuri. Äänisen itäpuolella tammikuun lopulla 1942 vääpeli joutui kuorma-autoineen luutnantti Ilmari Honkasen johtaman suomalaisen kaukopartion väijytykseen. Hohlogorski selvisi tulitaistelusta hengissä ja jäi vangiksi - ja hänestä tuli yksi tuon asemasotavuoden arvokkaimmista sotavangeista.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008459627.html
Mitä mahtoi vääpelille tapahtua kun palautettiin 1944 takaisin?- Anonyymi
Mitäs luulisit?
Ammuttiin petturina.
Olisi pitänyt karata ja aloittaa suomalaisten käpykaartilaisten kanssa partisaaniliike, - Anonyymi
"Jatkosodan legendaarisin sissioperaatio johti vihollisen huoltokeskuksen perusteelliseen tuhoon" ja legendaariseen suuren sotilasairaalan tuhoon ja polttamiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jatkosodan legendaarisin sissioperaatio johti vihollisen huoltokeskuksen perusteelliseen tuhoon" ja legendaariseen suuren sotilasairaalan tuhoon ja polttamiseen.
Polttamiseen potilaineen !!! Siitäkö Suomessa vieläkin ylpeillään?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Polttamiseen potilaineen !!! Siitäkö Suomessa vieläkin ylpeillään?
Sota ei ole mukavaa sen alle joutuneille.
Lienee syytä muistuttaa siitä tosiasiasta, että Neuvostoliitto yritti talvella 1939-1940 valloittaa koko Suomen ja alistaa suomalaiset oman diktatuurinsa alamaisiksi.
Minusta se ei olisi ollut lainkaan kivaa, mutta tiltuilla saattaa olla tietysti toinen käsitys siitä mikä on.
Neuvostoliiton marsalkka Ivan Konev kertoo muistelmissaan, kuinka Stalin oli hänen kuultensa sanonut, että ”Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa, ja heidät on helppo siirtää muualle.”
Keskustelu käytiin joitakin aikoja ennen kuin Neuvostoliitto aloitti talvisodan marraskuun viimeisenä päivänä 1939.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Konev - Anonyymi
Nyt varmaan Ilta-Sanomat liittyvät tarunhohtoisten stalinistien joukkoon palstan isänmaantoivojen mielissä.
- Anonyymi
Petrovski Jamin tuhoamisessa tuhoutui myös sotasairaala, osa potilaista ja henkilökunnasta. Siitä ei ole mitään epäselvyyttä. Kyse on sotarikoksista, oli teko tietoinen tai ei. Sitä ei muuksi muuta sekään, että NL syyllistyi paljon useampiin sotarikoksiin. En oikein ymmärrä, miksi emme voi tuollaista asiaa myöntää.
- Anonyymi
Muistakaa, jos ette kohtele siviilejä syypäinä heitä tyrannisoivan vihollisen toimiin ja kieltäydytte lahtaamasta heitä, olet kansanpetturi ja yhtä paha kuin bolsheviiki- HETKINEN!
- Anonyymi
Sotasairaala sijaitsi ammusvarastojen yhteydessä. Sen tuhoaminen ei ollut suurempi rikos kuin sotalaivan sairasosaston upottaminen muun laivan mukana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sotasairaala sijaitsi ammusvarastojen yhteydessä. Sen tuhoaminen ei ollut suurempi rikos kuin sotalaivan sairasosaston upottaminen muun laivan mukana.
Niinhän Putinkin sanoi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sotasairaala sijaitsi ammusvarastojen yhteydessä. Sen tuhoaminen ei ollut suurempi rikos kuin sotalaivan sairasosaston upottaminen muun laivan mukana.
Verrattavissa esim. Genoan, Hampurin, Leipzigin, Milanon, Turinin, Bolognan, Livornon, Cagliarin, Pisan, Palermon, Berliinin, Dresdenin ja Tokion pommituksiin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sotasairaala sijaitsi ammusvarastojen yhteydessä. Sen tuhoaminen ei ollut suurempi rikos kuin sotalaivan sairasosaston upottaminen muun laivan mukana.
Siksi toiseksi: sotasairaala ei ’antautunut’ vaan ikkunoista ja ovista tulitettiin suomalaisia!
Se sinetöi kohtalon! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksi toiseksi: sotasairaala ei ’antautunut’ vaan ikkunoista ja ovista tulitettiin suomalaisia!
Se sinetöi kohtalon!Niinhän Putinkin sanoi, että Ukrainalaiset käyttävät ihmiskilpiä.
- Anonyymi
Hyökkäyksen aikana kuoli suomalaisten lähteiden mukaan jopa 500 puna-armeijan sotilasta ja 300 hevosta. Neuvostoliiton mukaan ainakin 85 ihmistä kuoli, mukaan lukien 28 lääkäriä, 15 siviiliä ja 9 haavoittunutta neuvostosotilasta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Marin on ehkä maailman kaunein "Nelikymppinen"
Marinin julkaisu on saanut yli 68 500 tykkäystä. Postauksen kommenttikentässä ylistetään paljon Marinin kauneutta, jota3643295Vernu Vasunta
On mahotonta miten marjanpoimijoita on kohdeltu! Eikö paremmalla kohtelulla olisi saanut paremman tuloksen?1182406En kelpaa sinulle
Varattuna - olen sinulle ongelma. Eroaminen vuoksesi voi olla turhaa, sillä me ei puhuta, kun olen varattu ja kumpikin v1231715Taidat vanhempi nainen
Haluta sen tien itsellesi. juokse vaan karkuun ! Pahentaa vaan asiaa.Pitäs toimia ihan toisin päin751226- 721107
Voi nainen...
Kun luovutit meistä liian aikaisin, just kun aloin oppimaan sinua. Jos oisin alussa jo lukenut aiheesta oisin voinut toi451046Venäjä aikoo yksipuolisesti muuttaa rajalinjauksia Suomenlahden itäosassa
Venäjä aikoo muuttaa rajalinjauksia Suomenlahden itäosassa Venäjän saarten eteläpuolella. Ylen jutussa kerrotaan mm.1551040- 611033
Suomi lähettää tarkkailijoita merialueelle
Venäjä on ilmoittanut aikovansa ylittää Suomen merialueen rajat kysymättä lupaa kertomalla että Suomen merialueen raj290883- 42826