Tieteellinen vallankumous tapahtui Euroopassa 1500 - 1700 -luvuilla. Ilmiö lähti liikkeelle siitä, kun alueelle sattui syntymään joukko harvinaislaatuisen lahjakkaita yksilöitä, jotka eivät tyytyneet vallitseviin maailmanselityksiin, vaan ryhtyivät aivan oma-aloitteisesti pohtimaan havaitsemiaan kummallisuuksia, jopa järjenvastaisuuksia.
Esimerkiksi kirkko oli keksinyt oivan tavan rahoittaa pohjatonta kassaansa ryhtymällä myymään aneiksi kutsuttuja taivasosuuksia. Katolinen kirkko, joka tätä myyntitoimintaa harjoitti oli tuohon aikaan myös käytännössä maallisen vallan haltija. Nykyhorisontista katsottuna tuohon aikaan vallitsi mitä porvarillisin hallintojärjestelmä. Mistään demokratiasta ei ollut puhettakaan, vaan tämän tällaisen kirkkoporvarin sana oli laki, asetus ja käsky samassa paketissa.
Englantilainen historioitsija Maitland (Wiki) kuvaa keskiajan kirkkoa seuraavaan tapaan: "Keskiajan kirkko oli valtio. Mitä valtion ominaisuuksia siltä puuttui? Sillä oli lait, lainsäätäjät, tuomioistuimet, lakimiehet. Se käytti pakkoa saadakseen ihmiset noudattamaan lakejaan. Sillä oli vankiloita. Se julisti kuolemantuomioita. Se ei ollut vapaaehtoinen yhteiskunta. Ihmiset eivät tosin syntyneet siihen, mutta heidät liitettiin siihen kasteessa heiltä kysymättä. Jos he yrittivät erota siitä, heidät voitiin polttaa roviolla. Kirkkoa pidettiin yllä pakollisin veroin."
Meidän aikamme muistuttaa hyvin pitkälle tuota porvarillisen katolisen kirkon aikakautta, pimeää keskiaikaa. Tällä kertaa vallassa ei enää ole katolinen kirkko enää yhtä mittavassa määrin kuin aikaisemmin, vaan tilalle on astunut porvarillinen, kapitalistinen rahamarkkinaeliitti, johon lukeutuu kaikki suuria omaisuuksia hallitsevat instituutiot ja yksittäiset keinottelijat. Tämä kasvoton eliitti hallitsee käytännössä kaikkea yhteiskunnallista toimintaa ja sen vaikutus kanavoituu yhteiskuntaan porvarillisen poliittisen päätöksenteon kautta mutta myös suorina toimenpiteinä, joita tehdään liikeyrityksiksi kutsutuissa yhteiskunnallisissa organisaatioissa.
Mikä mursi katolisen kirkon maailmanvallan? Vastaus on tieteellinen vallankumous. Eurooppaan syntyi joukko erittäin lahjakkaita yksilöitä, jotka eivät enää uskoneet kirkon vakuutteluihin, pakkokeinoihin ja pelotteluun, vaan jotka ryhtyivät käyttämään omaa järkeään sen selvittämiseksi, mikä oli asioiden todellinen tila. Nämä lahjakkaat yksilöt eivät nykyaikanakaan olisi yksinkertaisesti uskoneet joihinkin fiktiivisiin vahvoihin kuntiin, sote -uudistukseen tai Euroopan unionin kaiken kattavaan järjellisyyteen. Ei, he olisivat ryhtyneet pohtimaan, onko kaikki tuo todella mahdollista ja toimivaa vai ei.
Järkeen perustuvaa asioiden syvällistä pohdintaa tarvittaisiin kipeästi juuri nyt, kun kaikki merkit viittaavat siihen, että kehitys on johtamassa takaisin kohti nollapistettä eli sitä pimeyden aikaa, josta olemme olleet irrottautuvinamme. Tarvittaisiin lähinnä poliittinen reformi, uskonpuhdistus, jolla puhdistettaisiin erityisesti porvarien vaalimat maailmankuvitelmat vastaamaan enemmän sitä mikä on todellista ja mikä vain porvarillista rahanahneutta. Uskonnollinen reformi ei enää ole mitenkään tarpeellinen, sillä kirkkohan on tätä nykyä porvarillisen poliittisen ideologian uskollinen käsikassara. Jopa siinä määrin, ettei ylin auktoriteetti asusta enää taivaassa, vaan eduskunnassa.
Keskustalla on tässä muutoksessa tärkeä rooli, koska Keskusta painottaa inhimillistä kasvua ja sivistystä vastakohtana välineelliselle sivistykselle, joka kumpuaa porvarin tarpeesta saada sorvinkäyttötaitoista työvoimaa. Tällainen porvarilliseen ammattiin tähtäävä koulutushan ei koskaan kehitä ihmisen ajattelua, vaan korostaa porvarillisen verstaan menettelytapojen, sääntöjen, kielenkäytön ja pukeutumisen koodiston mieleenpainamista ja käytännön hallintaa.
Esimerkiksi kirkko oli keksinyt oivan tavan rahoittaa pohjatonta kassaansa ryhtymällä myymään aneiksi kutsuttuja taivasosuuksia. Katolinen kirkko, joka tätä myyntitoimintaa harjoitti oli tuohon aikaan myös käytännössä maallisen vallan haltija. Nykyhorisontista katsottuna tuohon aikaan vallitsi mitä porvarillisin hallintojärjestelmä. Mistään demokratiasta ei ollut puhettakaan, vaan tämän tällaisen kirkkoporvarin sana oli laki, asetus ja käsky samassa paketissa.
Englantilainen historioitsija Maitland (Wiki) kuvaa keskiajan kirkkoa seuraavaan tapaan: "Keskiajan kirkko oli valtio. Mitä valtion ominaisuuksia siltä puuttui? Sillä oli lait, lainsäätäjät, tuomioistuimet, lakimiehet. Se käytti pakkoa saadakseen ihmiset noudattamaan lakejaan. Sillä oli vankiloita. Se julisti kuolemantuomioita. Se ei ollut vapaaehtoinen yhteiskunta. Ihmiset eivät tosin syntyneet siihen, mutta heidät liitettiin siihen kasteessa heiltä kysymättä. Jos he yrittivät erota siitä, heidät voitiin polttaa roviolla. Kirkkoa pidettiin yllä pakollisin veroin."
Meidän aikamme muistuttaa hyvin pitkälle tuota porvarillisen katolisen kirkon aikakautta, pimeää keskiaikaa. Tällä kertaa vallassa ei enää ole katolinen kirkko enää yhtä mittavassa määrin kuin aikaisemmin, vaan tilalle on astunut porvarillinen, kapitalistinen rahamarkkinaeliitti, johon lukeutuu kaikki suuria omaisuuksia hallitsevat instituutiot ja yksittäiset keinottelijat. Tämä kasvoton eliitti hallitsee käytännössä kaikkea yhteiskunnallista toimintaa ja sen vaikutus kanavoituu yhteiskuntaan porvarillisen poliittisen päätöksenteon kautta mutta myös suorina toimenpiteinä, joita tehdään liikeyrityksiksi kutsutuissa yhteiskunnallisissa organisaatioissa.
Mikä mursi katolisen kirkon maailmanvallan? Vastaus on tieteellinen vallankumous. Eurooppaan syntyi joukko erittäin lahjakkaita yksilöitä, jotka eivät enää uskoneet kirkon vakuutteluihin, pakkokeinoihin ja pelotteluun, vaan jotka ryhtyivät käyttämään omaa järkeään sen selvittämiseksi, mikä oli asioiden todellinen tila. Nämä lahjakkaat yksilöt eivät nykyaikanakaan olisi yksinkertaisesti uskoneet joihinkin fiktiivisiin vahvoihin kuntiin, sote -uudistukseen tai Euroopan unionin kaiken kattavaan järjellisyyteen. Ei, he olisivat ryhtyneet pohtimaan, onko kaikki tuo todella mahdollista ja toimivaa vai ei.
Järkeen perustuvaa asioiden syvällistä pohdintaa tarvittaisiin kipeästi juuri nyt, kun kaikki merkit viittaavat siihen, että kehitys on johtamassa takaisin kohti nollapistettä eli sitä pimeyden aikaa, josta olemme olleet irrottautuvinamme. Tarvittaisiin lähinnä poliittinen reformi, uskonpuhdistus, jolla puhdistettaisiin erityisesti porvarien vaalimat maailmankuvitelmat vastaamaan enemmän sitä mikä on todellista ja mikä vain porvarillista rahanahneutta. Uskonnollinen reformi ei enää ole mitenkään tarpeellinen, sillä kirkkohan on tätä nykyä porvarillisen poliittisen ideologian uskollinen käsikassara. Jopa siinä määrin, ettei ylin auktoriteetti asusta enää taivaassa, vaan eduskunnassa.
Keskustalla on tässä muutoksessa tärkeä rooli, koska Keskusta painottaa inhimillistä kasvua ja sivistystä vastakohtana välineelliselle sivistykselle, joka kumpuaa porvarin tarpeesta saada sorvinkäyttötaitoista työvoimaa. Tällainen porvarilliseen ammattiin tähtäävä koulutushan ei koskaan kehitä ihmisen ajattelua, vaan korostaa porvarillisen verstaan menettelytapojen, sääntöjen, kielenkäytön ja pukeutumisen koodiston mieleenpainamista ja käytännön hallintaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onpa lahtarimainen kirjoitelma.
Lahtarimainen?
Olet oikeilla jäljillä. Keskustalla on todellakin harvinaisen paljon potentiaalia ihmisyyden kasvun tuomiseksi mukaan tähän nykyajan itsekkäiden typerysten hömppään.
Kirkkohan toimi hyvin lähelle samalla kavalla kuin sosialismi, kritiikittömässä uskossa utopiaan!
Sitä ihmettelen mitä helskuttia tekemistä jollain agraaripuolueella eli keskusta-maalaisliitolla on tämän asian kanssa, muuta kuin seppo_hölmöläisen sairaassa päässä.
Sen selvittäminen kenen pää on sairas vaatii korkeaa koulutusta. Sitä ei voi ratkaista kirjoittamalla palstalle sontaa ilman koulutusta. Se, että väitteesi on sontaa, päättelen siitä, että diagnoosisi on väärä.
Juuri muuten osoitin, miten kapitalismi on muuttunut uskonnon kaltaiseksi ideologiaksi ja jopa rakenteeksi nykyaikaiseen maailmaan ja millä tavalla Keskusta voi olla avuksi asiaintilan saattamiseksi paremmalle tolalle. Siksi suosittelen ensin selvittämään sen mitä olen jo sanonut, jotta ei tarvitsisi ihmetellä asiaa, jonka olen juuri selittänyt.